Avainsanat: digitaalinen tulostus, kohde, kollektiivinen motivaatio, oppimisverkosto, yhteiskehittely

Samankaltaiset tiedostot
Oppiminen verkostoissa - yhteistoiminnallisia tiedon luomisen interventioita

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Ethical Leadership and Management symposium

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Moniammatillinen verkostoyhteistyö lisärasite vai resurssien lähde?

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Kun perinteinen asiantuntijavalta heikkenee osallisuuden haasteet ja mahdollisuudet arviointitiedon tuottamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Koulutusohjelma teollisille pk-yrityksille Kohti digitaalista palveluliiketoimintaa

Sulautuva sosiaalityö

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

EGN Executive. Kollegaryhmä huipputason johtajille IN PARTNERSHIP WITH

Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin?

Kiertotalous liiketoimintana mahdollisuuksia ja haasteita

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi

Suomalaisen koulun kehittäminen

Mitä ovat kiertotalouden katalyytit? Hanna Lehtimäki, konsortion varajohtaja Professori, Itä-Suomen yliopisto

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Click to edit Master title style

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Digitaalisuus palvelumuotoilussa. Annemari Auvinen Digipolku

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Digitalisaatio rakennusalalla, mistä on kysymys, miten siihen pääsee mukaan?

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia

Torstai Mikkeli

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

UUSI ARVONLUONTI Verkottumistilaisuus klo

Sosiaalisesti kestävät kaupungit -projektiaihio

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Data liiketoiminnan moottorina tietosuoja kilpailukyvyn vauhdittajana VTT:n media-aamiainen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Tulevaisuuden osaamistarpeet työelämässä? Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Soveltavan liikunnan päivät , Helsinki

Rutiinit ja niiden muuttaminen. Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Suomidigi prosessien uudistamisen tukena

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Strateginen ketteryys

Mitä palvelumuotoilu mahdollistaa? Morfeus-verkostotapaaminen SimLab, Open Innovation House Anna Salmi

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Lyhyt kertaus avauspajasta Suomen meriklusteri on merellisten elinkeinojen muodostama kokonaisuus, jossa toimii noin yritystä.

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

NewWow New Ways Of Working Tulosseminaari

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Yleistä kanditutkielmista

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Mediatyö murroksessa

Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Transkriptio:

Työryhmä Ammattilaisuus digimurroksessa Liubov Vetoshkina Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö (CRADLE) Siltavuorenpenger 1 A, FI00014 Helsingin yliopisto puh. +358 50 4156639 liubov.vetoshkina@helsinki.fi Hanna Toiviainen Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Åkerlundinkatu 5, FI33014 Tampereen yliopisto puh. +358 50 3187736 hanna.toiviainen@uta.fi Digitaalistuva työ ja oppiminen verkostoissa Avainsanat: digitaalinen tulostus, kohde, kollektiivinen motivaatio, oppimisverkosto, yhteiskehittely 1. Johdanto Digitalisaatio tuo työelämään muutoksia, joista on keskusteltu eri näkökulmista. Tärkeitä teemoja ovat työn joustavuus (esim. riippumattomuus ajasta ja paikasta), uudet työvälineet, uudet johtamistavat, informaation ja tiedon lisääntyminen, työkulttuurin muutos sekä uusien verkostojen syntyminen (Keyriläinen 2017; OECD 2016; Mäenpää 2016). Kulttuurihistoriallisen toiminnanteorian mukaan nykyisiä työn muutoksia voidaan tarkastella kohteen laajenemisen näkökulmasta (Engeström et al. 2003; Kerosuo & Toiviainen 2011). Käytännön esimerkkinä on DigiPrintNetwork-hanke (DPN) ja digitaalisen tulostuksen parissa toimivien mikro- ja pk-yritysten verkosto, joka yhteistyössä koulutus- ja tutkimuspartnerien kanssa suunnitteli ja toteutti kustomoitavia tuote- ja palvelukonsepteja kuluttajamarkkinoille. Esittelemme DPN-hankkeen verkostotutkimuksen loppuraportin tulokset, jotka tiivistimme tutkimuksen keskeisten teemojen mukaisesti aloittavan oppimisverkoston yhdeksään ohjeeseen. 2. Tausta Digitaalinen tulostustekniikka ja verkkovälitteiset toimintaympäristöt synnyttävät uudenlaisia liiketoiminnan ekosysteemejä, joissa osallistujilla on uusia rooleja. Esimerkiksi asiakas on myös suunnittelija ja tuottaja, ei vain kuluttaja ja käyttäjä. Alan opiskelijoita valmennetaan yritysten kanssa tehtävään suunnitteluyhteistyöhön ja uusien kestävien konseptien esittelyyn jo opiskeluaikana. Työorganisaatioissa digitalisoituminen edustaa työntekijöille sekä totuttuja työtapoja häiritsevää että uusia mahdollisuuksia avaavaa työn muutosta. Tekstiili-, vaatetus- ja sisustusalan DigiPrintNetwork oli Tekes-ohjelman hanke (2015-2017), jota koordinoi Helsinki Metropolia Ammattikorkeakoulu (Paju 2017; Paju ym. 2017). Osallistujat edustivat suunnittelua, tulostuspalvelua, ammatillista koulutusta, kuluttaja- ja oppimistutkimusta sekä asiakas-kuluttajia. Hankkeen tavoitteena oli tutkimuksen ja digitaalisen tulostusalan toimijoiden yhteistyössä edistää uudenlaisia digitaalisia palveluja. Tähänastinen oppimistutkimuksemme on fokusoitunut kestävän verkostoyhteistyön ja kollektiivisen motivaation edellytyksiin (Toiviainen, käsikirjoitus) sekä monimutkaisen kohteen tuomiin oppimishaasteisiin (Toiviainen & Vetoshkina 2016). 1

3. Teoreettiset lähtökohdat Toiminnan kohde on toimintaa motivoiva ja määrittelevä ilmiö (Engeström 2014). Digikaudella toiminnan kohde muuttuu entistä monimutkaisemmaksi ja verkostoituneemmaksi ja ilmenee toiminnan eri tasoilla (Toiviainen 2007; Toiviainen & Vetoshkina käsikirjoitus). On kiinnostavaa tutkia kohteen monimutkaisuuden luomia haasteista ja tunnistaa uusia oppimismahdollisuuksia verkostoissa. 4. Menetelmät ja aineisto Hankkeessa seurattiin digitaalisen tulostuksen parissa toimivien pk-yritysten verkostoa, joka yhteistoiminnallisesti suunnitteli ja toteutti räätälöitäviä tuote-ja palvelukonsepteja kuluttajamarkkinoille. Selvitettiin, miten yritysverkosto ja kuluttajat kommunikoivat ja jakavat tietoa keskenään ja miten kuluttajien tarpeisiin voidaan vastata. Tutkittiin verkoston toimintamallien syntyä ja toiminnan johtamisen ja kehittämisen edellytyksiä. DigiPrintNetwork yhdisti muotoilun, käyttäytymistieteet, tekstiilialan, ICT-sovellukset ja käytettävyystutkimuksen uuden liiketoimintamallin kehittämiseen. Verkoston työskentelyn pääasiallisena foorumina oli työpajojen sarja. Tutkimusaineiston muodostavat työpajat ja niitä varten kerätty haastattelu-, fokusryhmä-, prototyyppi- ym. aineisto. Analyysimenetelminä olemme soveltaneet toiminnanteoreettisista metodologisista lähtökohdista monimenetelmäisesti temaattisia, sisällönanalyyttisia, diskursiivisia ja käsiteanalyyttisia menetelmä. 5. Digitaalistuva työ ja oppiminen verkostoissa (tutkimuslöydökset) Jäsennämme keskeiset tutkimustulokset kolmen teeman alle: 1) DPN oppimisverkostona 2) DPN-verkoston monitasoinen kohde ja kollektiivinen motivaatio sekä 3) DPN:n yhteiskehittelytoiminta. Teema 1. DPN oppimisverkostona Tutkimuskysymykset: Minkälainen digitaalisen tulostuksen verkosto (DPN) on oppimisverkostona? Mitä ovat oppimisen kannalta kriittiset rajapinnat kehkeytyvässä toimijaverkostossa ja sen ekosysteemissä? Olemme tutkineet oppimisverkostoille asetettavia vaatimuksia ja päätelleet, että DPN:ssa oli lähtökohtaisesti paljon oppimispotentiaalia. Lisäksi tulkitsimme, että oppimisen dynamiikka perustui oppimisverkostoon sisältyviin jännitteisiin, jotka DPN:n tapauksessa voidaan kiteyttää kolmeen vastapooliin: -pitkäjänteisen oppimistoiminnan vs. lyhyen tähtäimen liiketoiminnan luominen -asiakaskeskeisen ideaalisen kohteen vs. digitaalisuuteen perustuvan reaalisen kohteen rakentaminen -kestävä kehitys annettuna arvona vs. kestävä kehitys yhdessä luotavana arvona digitoiminnassa Jännitteet liittyvät verkoston yhteisen kohteen rakentamiseen, ja tutkimme erityisesti, millainen kollektiivinen motivaatio DPN-verkostossa rakentui jännitteiden käsittelemiseksi kohteen rakentamisprosessissa. Kohde ja motivaatio ovat seuraavan teeman sisältönä. Teema 2. DPN-verkoston monitasoinen kohde ja kollektiivinen motivaatio 2

Tutkimuskysymykset: Miten verkoston toimijat käsittävät ja käsitteellistävät digitaalisen teknologian mahdollistaman liiketoiminnan uudet kohteet? Minkälainen kollektiivinen motivaatio kohti kestävää luovaa toimintaa DPN-verkostossa kehittyy? Kohteet ovat episteemisiä, niissä yhdistyy monenlaista tietoa. Digikaudella kohteeseen sisältyy uudenlaista tietoa uudenlaisissa muodoissa. Tieto ilmenee monella tavalla ja avautuu yksittäiselle toimijalle vain osittain. Kohde ei nayttaydy kaikille samanlaisena kokonaisuutena. Tietoa ja uuden oppimista voi analysoida verkoston toiminnan monilla tasoilla. DPN:n hankesuunnitelmaan hahmoteltu ekosysteemi-malli on ideaalinen kuvaus siitä, mihin DPN toiminnallaan tähtää. Digitaalisen muutoksen perusteella tähän ideaaliin sisältyy myös ajatus tekstiili-, vaatetus- ja sisustusalan kestävästä tuotannosta ja kulutuksesta. Reaalitasolla kyse on muutoksesta, joka muovaa uudelleen toiminnan kohdetta, välineitä, sääntöjä, työnjakoa jne. Olennaiseksi nousee kysymys, syntyykö verkostossa kollektiivista motivaatiota laajaan muutokseen kohti kestävämpää toimintaa. Tätä tutkimme erityisesti verkostotyöpajan keskustelun valossa. Päähavaintona oli, että kestävyyden oletetaan sisältyvän automaattisesti digitaaliseen tulostukseen verrattuna perinteiseen ympäristöä kuormittavaan painoteknologiaan. Oppimisteoreettisesti tarkasteltuna uuden toiminnan, tässä tapauksessa entistä kestävämmän tuotannon ja kulutuksen, oppiminen edellyttää kuitenkin muutoksen tietoista reflektointia ja siirtymässä syntyvien jännitteiden ratkomista. Tästä näkökulmasta DPN:n toiminnan kestävyys kollektiivisen motivaation lähteenä oli kriittinen kysymys. Kestävyys jäi helposti taka-alalle, jos se otettiin itsestäänselvyytenä, kuten kestävyyden ympäristöystävällisyyden suhteen oli nähtävissä. Sen sijaan kestävyydestä keskusteltiin myös toisessa mielessä, nimittäin DPN-projektin tuotosten ylläpitämisen kestävyyden merkityksessä. Teema 3. DPN:n yhteiskehittelytoiminta Tutkimuskysymykset: Minkälaisia välineitä ja toimintaympäristöjä verkoston toiminnassa kehitetään, kokeillaan ja otetaan käyttöön uusien kohteiden haltuun ottamiseksi ja kriittisten rajapintojen ylittämiseksi? Miten DPN-verkoston monimutkaisia kohteita tuotetaan osallistujien yhteiskehittelynä? Yhteiskehittelyn käsitettä on käytetty innovaatio- ja kehittämisverkostojen toiminnan analysoimisessa. Yhteiskehittelyn perusajatus, asiakkaan syvällinen ymmärtäminen ja osallistaminen tuotteen elinkaaren aikana, korostuu digitaalisessa ja virtuaalisesti välittyneessä toimintatavassa. DPN-hankkeessa yhteiskehittelylle luotiin foorumiksi verkoston työpajojen sarja. DPN-verkosto on esimerkki siitä, miten digitalisaatio tukee ja haastaa yhteiskehittelyä: digitalisaatio on yhteiskehittelyn lähtökohta. DPN-hankkeessa yhteiskehittely keskittyi verkkopohjaisen palveluportaalin ja sitä tukevan liiketoimintakonseptin tuottamiseen. Tutkimusjakson päättyessä tuleva liiketoimintamalli oli valittu. Hankkeen alkuperäinen ekosysteemimalli sai uuden muodon hankkeen aikaisen konseptin kehittelyn myötä. Verkoston osapuolet keskustelivat tulevaisuuden liiketoimintakonsepteista ja kuluttaja-asiakkaiden uudesta roolista liiketoiminnan ekosysteemissä. Liiketoimintamalliin fokusointi oli kaikkien osapuolten intresseissä ja siten verkoston vahvuus. Verkoston oppimisen näkökulmasta oli nähtävissä, että keskittyminen liiketoimintaodotuksiin kavensi joidenkin osapuolten oppimishorisonttia ja mahdollisesti rajoitti avoimempaa innovaatiotoimintaa. Voidaan päätellä, että yhteiskehittelyvalmiuksien ja -käytäntöjen harjaannuttaminen ja 3

laajentaminen edistävät verkoston oppimista, osapuolten motivaation hahmottamista sekä monimutkaisen kohteen hallintaa yli toiminnallisten rajojen. 6. Yhteenveto Kuviossa uloin kehä kuvaa oppimisverkostoa ja osoittaa, että osallistujat tarkastelevat kohdetta kukin omista näkökulmistaan ja erilaisin motiivein. Keskimmäinen kehä on oppimisverkoston harmaata, alati muuttuvaa yhteiskehittelyn vyöhykettä, joka esittää, että verkostossa luodaan yhteistä käsitystä luovan toiminnan ja oppimisen kohteesta ja motivaatiosta. Keskiössä on oppimisverkoston monitasoinen kohde ja siinä rakentuva kollektiivinen motivaatio. Oppimisverkoston 3x3: Monitasoinen kohde ja kollektiivinen motivaatio (keskiössä): 1Kohde on monien ominaisuuksien ja ilmenemismuotojen konstellaatio 2Kohde ei ilmene kaikille samanlaisena 3Kollektiivinen motivaatio rakentaa yhteistä kohdetta Yhteiskehittelytoiminta (välivyöhykkeellä): 4Yhteiskehittelyfoorumin luominen 5Digitaalisuus ja uusi asiakasymmärrys 6Liiketoimintakonseptien kehittäminen Oppimisverkosto (ympäröiden): 7Pitkäjänteinen oppimistoiminta vs. lyhyen tähtäimen liiketoiminta 8Asiakaskeskeinen ideaalinen kohde vs. digitaalisuuteen perustuva reaalinen kohde 9Kestävä kehitys annettuna arvona vs. yhdessä luotavana arvona. Kirjallisuus Engeström, Y. (2014) Learning by expanding. Cambridge: Cambridge University Press. Engeström, Y. & Toiviainen, H. (2010) Co-configurational design of learning instrumentalities. S.R. Ludvigsen, A. Lund, I. Rasmussen, & R. Säljö (toim.), Learning across sites: New tools, infrastructures and practices. NY: Routledge, 33-52. 4

Kerosuo, H., & Toiviainen, H. (2011) Expansive learning across workplace boundaries. International Journal of Educational Research 50(1), 48-54. Keyriläinen, M. (2017) Digitalization and its impact on work and workers a literature review [abstract]. WORK2017 Conference. Work and Labor in Digital future, 16-18 August 2017, Turku, Finland. Mäenpää, M. (2016) Millainen on työn ja työmarkkinoiden tulevaisuus? Sitra Työpaperi. OECD (2016) Automation and Independent work in digital economy. Policy Brief on The Future of Work. Paris: OECD Publishing. Paju, T. (toim.) (2017) DigiPrintNetwork. Loppuraportti. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuripalvelut. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-328-030-4 [Luettu 17.10.2017] Paju, T., Niinimäki, K., Paavilainen, H., Lauri, P., Vetoshkina, L. & Toiviainen, H. (2017) DigiPrintNetwork (DPN): Network for designers, manufacturers, and consumers. In D. Krogulska-Czekalska, (ed.), 1st International Symposium Young Textile Education Current State, Directions, Prognosis for the Future: post-symposium publication (pp. 31-36). Łódź: Academy of Fine Arts. Toiviainen, H. (2007) Interorganizational learning across levels An Object-oriented approach. Journal of Workplace Learning 19(4), 343-358. Toiviainen, H. & Vetoshkina, L. (2016) Complex objects as the challenge for learning in a digital printing network. Lyhyt paperi. The Eighth Nordic Working Life Conference, University of Tampere, 2-4 November 2016. 5