JOHDATUS OIKEUSTIETEESEEN KURSSI HELSINGIN AVOIN YLIOPISTO Kurssi sisältää 20 tuntia luentoja, oppimateriaalin sekä kuulustelun Luennot: 1) Kurssista ja sen tavoitteista 2) Oikeustieteellisen ajattelun ja lainopin perusteet 3) Oikeuslähteet ja niiden tulkinta 4) Sopimusoikeus 5) Rikosoikeus 6) Valtiosääntö
Oikeustieteen tehtävä Oikeustieteen on esitettävä perustellusti tosi käsitys tutkimuksen kohteesta, mikä edellyttää vastauksen antamista a) ontologiseen eli tutkimuksen kohteen olemusta koskevaan kysymykseen sekä b) epistemologiseen eli kysymykseen, kuinka kohteesta on mahdollista saada tietoa ja kuinka tuon tiedon totuudenmukaisuutta voidaan pätevästi arvioida Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 1. osaa erottaa oikeutta koskevan objektiivisen tiedon subjektiivisesta mielipiteestä 2. osaa erottaa oikeudellisesti merkitykselliset seikat epäolennaisista (tiedon kohde / objekti) 3. tuntee perustavat oikeudellisen tiedon arvioinnissa käytettävät menetelmät 4. tuntee tieteenalan keskeiset periaatteet ja käsitteet 5. osaa systemaattisesti hyödyntää edellä tarkoitettuja menetelmiä, periaatteita ja käsitteitä
Ihmistä itseään koskevien normien perusteleminen 1. Induktiivinen päättely 2. Analoginen päättely ja normiauktoriteetin määrittely 2.1. Moraalinormit 2.2. Eettiset normit 2.3. Oikeudelliset normit Oikeudellisten normien tunnistaminen 1. Velvoittavuus 2. Abstraktisuus 3. Yleisyys 4. Voimassaolo Sosiaaliset käytännöt Eivät edellytä tuekseen normiauktoriteettia
Oikeusnormityyppejä 1. Regulatiivinen 2. Konstitutiivinen 2.1. Kompetenssinormit 2.2. Menettelytapanormit 3. Teleologinen 4. Legaalimääritelmä Tapanormit ja positiiviset oikeusnormit
Oikeus ja moraali Rooman tasavallan oikeusjärjestys Mos maiorum IUS LEX Ius honorarium
Oikeus ja etiikka Aristoteleen näkökulma kreikkalaisen kaupunkivaltion (polis) oikeuteen Ethika Valtiomuodon (politeia) ja lakien (nomos) on tuettava hyvän elämän toteutumista Keskiajan oikeustiede (1100-1300) Teologia on Raamatun systemaattista tulkintaa Glossaattorit : Oikeustiede on roomalaisen oikeuden eli Corpus Iuris Civilis systemaattista tulkintaa (= ratio iuris) Corpus Iuris Civilis: Codex Digesta Institutiones Novellae Postglossaattorit eli kommentaattorit : roomalaisen oikeuden sovittaminen vallitseviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin
Demokraattinen oikeusvaltio I Oikeussubjekti II Perusoikeudet perustuslain II luvussa A. Yksityinen autonomia - elämä, henkilökohtainen vapaus, uskonnon ja omantunnon vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus, omaisuuden suoja (7, 11, 15 ) - yhdenvertaisuus (6 ) - yksityiselämän suoja (10 ) B. Julkinen autonomia - kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (13 ) - oikeus osallistua vaaleihin ja yhteiskunnalliseen toimintaan (14 ) - sananvapaus ja julkisuus (12 ) C. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet - oikeus koulutukseen (16 ) - oikeus työhön ja elinkeinovapaus (18 ) - oikeus sosiaaliturvaan (19 ) III Demokraattinen lainsäädäntömenettely (2 1 mom.) IV Hallinnon lainalaisuus (2 3 mom.)
Historian näkökulma perusoikeuksiin I II III Muuttumaton ihmisluonto Kansallisvaltiot ja perustuslaillisuus Demokraattinen oikeusvaltio ja oikeuspositivismi Kolme näkökulmaa oikeuteen I II III Klassinen oikeuspositivismi Institutionaalinen oikeuspositivismi Oikeushermeneutiikka
Oikeustiede I Lainoppi eli oikeusdogmatiikka Tulkitsee ja systematisoi vallitsevaa oikeusjärjestystä oikeusjärjestelmä 1. Oikeudenalajako 2. Oikeusperiaatteet 3. Oikeudelliset käsitteet 4. Oikeudelliset teoriat II Teoreettinen lainoppi 1. Oikeuslähdeoppi 2. Oikeudellinen ajattelu ja argumentointi III Oikeusteoria 1. Tieteenteoria 2. Normiteoria IV Oikeusfilosofia
Oikeuslähteiden velvoittavuus Vahvasti velvoittavat Heikosti velvoittavat Sallitut Kansallisten säädösten hierarkia Perustuslaki Laki Asetus Viranomaisten päätökset Muut oikeudelliset normit Eri toimialojen sopimuskäytännöt Itsesääntely Yhteissääntely
Tuomioistuinten ratkaisut Ylikansalliset oikeudelliset normit ja tuomioistuinten ratkaisut Euroopan unionin perustamissopimukset ja säädökset Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Säädösten valmisteluasiakirjat Hallituksen esitykset ja valiokuntamietinnöt Muut oikeuslähteet Oikeustieteellinen kirjallisuus Oikeusvertailu Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja Eduskunnan oikeusasiamiehen päätökset Vallitseva yhteiskuntamoraali
Oikeuslähteiden rationaalisen tulkinnan menetelmät 1. Sanamuodon mukainen tulkinta A. Analogia B. Suppea tulkinta 2. Kahden oikeusnormin ristiriita A. Lex superior B. Lex posterior C. Lex specialis 3. Oikeuksien painoarvon punninta 4. Säädöskokonaisuuden tulkinnan johdonmukaisuus ja hyväksyttävyys A. Oikeuden sisäinen rationaalisuus B. Normatiivinen rationaalisuus
Lainsäätäjä, tuomioistuin ja oikeustiede tuottavat ja uusintavat oikeutta Poliittinen päätöksenteko eli lainsäädäntö praktisena syllogismina: 1. Tavoitteena turvallisuuden parantaminen vesiliikenteessä 2. Uskomus, että tavoitteeseen päästään alentamalla vesiliikennejuopumuksen promillerajaa 1,0 promillesta 0,5 promilleen 3. Eduskunta säätää kyseisen lain Lainkäyttöpäätös loogisena syllogismina: 1. Joka syyllistyy tappoon on tuomittava vankeuteen 2. X on syyllistynyt tappoon 3. X on tuomittava vankeuteen Hallinnollinen päätöksentekoa praktisena syllogismina: 1. Tavoitteena liikenneturvallisuuden parantaminen 2. Uskomus, että tavoitteeseen päästään asettamalla nopeusrajoitus 80 km/t 3. Viranomainen päättää asettaa ko. nopeusrajoituksen
SOPIMUSOIKEUS Sopimusoikeuden oikeusperiaatteita 1. Yksityisautonomia ja sopimusvapauden periaate Päätäntävapaus Sopimuskumppanin valintavapaus Sisältövapaus Muotovapaus Vapaus purkaa sopimus 2. Sopimussidonnaisuuden periaate 3. Lojaliteettiperiaate Oikeussubjektit sopijaosapuolina Sopimusvapauden rajoituksia 1. Sosiaalinen siviilioikeus 2. Sisältörajoituksia 3. Muotorajoituksia 4. Sopimuskumppanin valintaan liittyviä rajoituksia
Sopimusoikeudelliset normilähteet 1. Pakottavat oikeusnormit 2. Osapuolten sopimat ehdot 3. Kauppatapa ja aikaisempi sopimuskäytäntö Työsopimusoikeudelliset normilähteet 1. Pakottavat lainsäännökset 2. Työehtosopimuksen määräykset 3. Työsopimuksen ehdot 4. Alan sopimuskäytännöt 5. Työnantajan määräykset Edullisemmuussääntö työntekijän eduksi
RIKOSOIKEUS Rikosoikeus on säädetty perustavien oikeushyvien suojaamiseksi. Rikosoikeuden oikeusperiaatteet 1. Laillisuusperiaate (PeL 2:8 ; RL 3:1 ) 2. Tekorikosoikeuden periaate (PeL 2:6 ; RL 6:4 ) 3. Suhteellisuusperiaate (RL 6:4 ; PeL 2:6 ja 7 ) 4. Syyllisyysperiaate (PeL 2:7 3 mom.; RL 3 luku)
Rikoksen rakenne Rikos on tunnusmerkistön mukaisesti oikeudenvastainen, syyllisyyttä osoittava teko. 1. Tunnusmerkistön mukaisuus - tekorikos - laiminlyöntirikos - loukkaamisrikos - vaarantamisrikos 2. Oikeudenvastaisuus - hätävarjelu - pakkotila - Itseapu ja jokamiehen kiinniotto-oikeus - viranomaisten oikeus käyttää voimakeinoja - loukatun suostumus 3. Syyllisyys - syyntakeisuus - syyksiluettavuus: Tahallisuus Tuottamus 4. Anteeksiannettavuus
VALTIOSÄÄNTÖ Lainsäädäntömenettely: A. Tavallisten lakien säätämismenettely 1. Lakiesityksen esittely eduskunnan täysistunnossa 2. Lähetekeskustelu 3. Esityksen lähettäminen valiokuntaan 4. Esityksen käsittely täysistunnossa I käsittely valiokuntamietinnön pohjalta, jossa päätetään lain sisällöstä II käsittely, jossa laki hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä 5. Lain vahvistaminen ja julkaiseminen
B. Perustuslainsäätämismenettely (Vaiheet 1 ja 2 kuten edellä) 3. Esityksen käsittely perustuslakivaliokunnassa 4. Esityksen käsittely täysistunnossa (I käsittely kuten edellä) II käsittelyssä esitys joko jätetään lepäämään yksinkertaisella enemmistöllä tai julistetaan kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä annetuista äänistä ja hyväksytään 2/3 annetuista äänistä. III käsittely suoritetaan seuraavien vaalien jälkeisillä valtiopäivillä, jolloin laki hyväksytään 2/3 annetuista äänistä. 5. Lain vahvistaminen ja julkaiseminen C. Supistettu perustuslainsäätämismenettely Jos valtiosopimuksen voimaansaattaminen edellyttää perustuslakia, niin laki hyväksytään ilman lepäämään jättämistä
Euroopan unionin toimivalta: I Yksinomaisen toimivallan alue Tavaroiden, työvoiman, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus unionin alueella Tulliliitto Yhteinen kauppapolitiikka Talous- ja rahaliitto II Jaetun toimivallan alue Unionin tason sääntelyä käytetään vain silloin, kun se on perusteltua asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi - mm. ympäristö, kuluttajansuoja, rikosoikeus ja poliisiyhteistyö III Yhteistoiminnan alue Yhteinen turvallisuuspolitiikka
LIITE LAINOPILLISEN TULKINNAN JA SYSTEMATISOINNIN TULOKSENA SYNTYNYT OIKEUDENALAJAKO YKSITYISOIKEUS 1. Siviilioikeus - yksityisautonomia, sopimusvapaus, luottamuksen suoja, siviilioikeuden sosiaalinen ulottuvuus, vahingonkorvaus 2. Henkilöoikeus - yksilö ja yhteisö oikeussubjektina 3. Varallisuusoikeus 3.1.Velvoiteoikeus - sopimuksen synty, sisältö, sopimushäiriöt, erilaiset sopimustyypit - vahingonkorvaus sopimussuhteessa 3.2. Esineoikeus - kiinteistön ja irtaimen omistus, hallinta, käyttöoikeus, nautinta, vakuus 4. Kauppaoikeus - yritysmuodot - markkinaoikeus, kuluttajansuoja - patentti, tavaramerkki, toiminimi - elinkeinotoiminnan alakohtainen sääntely 5. Perhe ja jäämistöoikeus 6. Työoikeus 7. Ympäristöoikeus
JULKISOIKEUS Valtiosääntö / Euroopan unioni Euroopan neuvosto ja ihmisoikeussopimus Hallinto-oikeus Finanssi- ja vero-oikeus Rikosoikeus Prosessioikeus Kansainväliset suhteet ja kansainvälinen yksityisoikeus OIKEUDELLISEN AJATTELUN JA ARGUMENTOINNIN PERUSTEET: Oikeusteoria Oikeusfilosofia MUITA OIKEUDENALOJA SEKÄ OPINTOKOKONAISUUKSIA: Oikeushistoria Oikeustaloustiede Oikeussosiologia Oikeusinformatiikka Urheiluoikeus