www.elintarviketyolaiset.fi syyslokakuu 2011 Konserniyhteistyötä edunvalvonnassa / Mikä on tes-neuvotteluissa tärkeintä?

www.elintarviketyolaiset.fi syyslokakuu 2011 Konserniyhteistyötä edunvalvonnassa / Mikä on tes-neuvotteluissa tärkeintä?

2 Elintarviketyöläinen Itsenäinen ja yhteistyökykyinen Vellun palsta SEL ei työehtosopimusten neuvottelemisessa ole juurikaan turvautunut TUPO-ratkaisuihin. Sopimusneuvottelut ja niiden lopputuloksen hyväksyminen ovat olleet liittomme jäsenten valitsemien edustajien päätettävissä. Sopimuspolitiikassa palkkaratkaisuissa olemme 2000-luvulla onnistuneet vähintäänkin kohtuullisesti, olemmehan viimeisimpien palkkatilastojen (2010) mukaan lähempänä teollisuuden keskiansiota kuin koskaan. Rahaakin ehkä merkittävämpi asia on, että me emme ole hyväksyneet sellaisia työaikajoustoja kuin monella muulla alalla on hyväksytty. Kaikki jäsenemme tietävät, että meidän alallamme työnantajan yksipuolisessa määräysvallassa olevat työaikajoustot tietäisivät monelle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia yhdistää työ ja perhe-elämä. Samalla meidän jo nyt raskas työmme kuluttaisi yhä enemmän ja kaikki eivät varmasti jaksaisi, jos työnantaja saisi päättää ylipitkistä päivistä tai ylipitkistä työviikoista. Samalla seurauksena saattaisi olla ansiotason alentumista. Kolmas iso asia on ollut se, että emme ole ostaneet julkisuudessa paremmalta näyttäviä korotusprosentteja suostumalla paikallisesti jaettaviin korotuseriin. Emme ole hyväksyneet sitä, että osa korotuksista olisi työnantajan työpaikkakohtaisesti kohdennettavissa, joka mahdollistaisi naaman mukaan maksettavat palkankorotukset. Sopimustoiminnan tulee olla vastuullista. Tähän vastuullisuuteen kuuluu niin jäsenistön kannalta parhaiden vaihtoehtojen puolesta yhdessä vääntäminen kuin myös periksiantamattomuuskin. Työehtoja myymällä ei jäsentemme etuja turvata. Työelämän lakien parantamiseen voimme edelleenkin vaikuttaa parhaiten SAK:ssa yhteistyössä muiden etenkin teollisuusliittojen kanssa. Miljoonajäsenisessä keskusjärjestössä toki 36 000 jäsenen ammattiliitto on yksi monesta, mutta osaamisella ja vahvalla vaikuttamisella olemme varmasti kokoamme suurempi. Tulevaisuuden yhteistyökumppanuutta eri ammattijärjestöjen kanssa ei voi vähätellä. Nykyistä työehtosopimusta väännettäessä meillä oli ensimmäisiä orastavia yhteistyökuvioita niin Toimihenkilöunionin (nykyisin Ammattiliitto Pro) kuin ylempien toimihenkilöidenkin kanssa. Tulokset olivat monessa paikassa positiivisia. Toimihenkilöunionilta oli jäsenilleen selkeät ohjeet, että selliläisten töitä ei tehdä ja ylempien toimihenkilöiden keskusjärjestö pyrki samoin estämään jäsentensä lakonalaiset työt. Työpaikalla tilanne on monesti vaikea, edustaahan työnantajaa monesti juuri se toimihenkilöammattiliittoon kuuluva esimies, mutta vielä vaikeampi tilanne on, jos tuo esimies ei kuulu ammattiliittoon. Edunvalvonnan yksi tulevaisuuden mahdollisuus on rakentaa entistä tiiviimpää tes-yhteistyötä alan palkansaajajärjestöjen kesken. Veli-Matti Kuntonen Elintarviketyöläinen on Elintarviketyöläisten vaaliliiton oma julkaisu. Päätoimittaja: Karoliina Öystilä. Kannen kuva: Puljonki Oy:n pääluottamusmies Tanja Ahonen Juualta. Jakelu: tilaajille ja alan työpaikoille. Palautetta voi antaa osoitteessa: www.elintarviketyolaiset.fi. Tilaa maksutta: www.elintarviketyolaiset.fi/tilaa tai lue verkkosivuilta. Painosmäärä: 2500 kpl.

Ajankohtaista Elintarviketyöläinen 3 Konserniyhteistyö tärkeää edunvalvontaa Kauppa keskittyy kahden ketjun käsiin. Plussa- ja S-korttilaisten myymälät hallitsevat jo 80 prosenttia päivittäistavarakaupasta. Kaupan tapaan keskittymiskehitys on vallalla meidänkin alallamme, joskaan ei ihan yhtä pahana. Lihateollisuudessa suuria toimijoita on kaksi, juomateollisuudessa kaksi-kolme ja leipomossa kaksi. Yhteistä näille on, että yhteinen markkinaosuus on vähintään 60 prosenttia. Maidonjalostuksessa on perinteisesti ollut yksi suuri toimija. Miksi keskittyminen on pahasta? Työnantajat puhuvat mielellään tehokkuudesta ja päällekkäisyyksien karsimisesta, mutta keskittyminen tarkoittaa paitsi markkinoiden jakamista, myös sitä, että keskittyneillä toimijoilla on työmarkkinoilla valtaa enemmän kuin usealla pienemmällä yhteensä. Konserniyhteistyölle selkeät ohjeet Suomen Elintarviketyöläisten liitossa konserniyhteistyötä on harjoitettu enemmän tai vähemmän kiinteästi käytännössä jo 90-luvulta. Konserniyhteistyön ohjeita uudistettiin kevään liittohallituksen kokouksessa. Toimintaa haluttiin selkeyttää sekä taata toiminnalle liiton tuki ja myös sopia perusteista, joilla liitto maksaa kokoukseen osallistuvien kustannukset. Jokaisella konsernilla on nimetty liiton toimitsija, joka vastaa siitä, että kokoukset pidetään ja yhteistyö pelaa. Vastuuhenkilöiksi on nimetty liiton aluesihteeri, jonka alueella toimii konsernin jokin yksikkö. Konsernikokoukseen kutsutaan jokaisen yksikön pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ja näiden estyneenä ollessa varat. Mikä on konserni Tällä hetkellä liitolla on nimetty säännöllinen konserniyhteistyö Atrian, HK:n, Fazerin, Vaasan Oy:n, Lännen Tehtaiden, Saarioisten, Orklan (Panda, Felix Abba) ja Valion yksiköihin. Varmasti edelleen on pohdittava, millaisia yhteistyön muotoja kehitetään niiden yritysten osalle, joilla on sopimus valtakunnallisesta yhteismarkkinoinnista ja jotka voivat jakaa tuotantoa ja töitä eri yksiköiden välillä ja näin vaikuttaa työehtoihin. Tällaisiahan ovat esimerkiksi osittain Ykkösleipuri- ja Perheleipuri-ketjut. Luottamuksellisia asioita Konsernikokousten luonteeseen kuuluu, että niissä on voitava käsitellä luottamuksellisia asioita. Eri yksiköiden luottamustehtävissä toimivien on tiedettävä, mitä työnantaja tekee tai suunnittelee yrityksen toisissa yksiköissä. Työnantajan vanhalle hajota ja hallitse -keinolle pitää olla työntekijäpuolen vastavoima. Niin kovin tuttuihin työnantajan huhupuheisiin että kyllä muualla vain tehdään tai sitten työt siirretään muualle, on pystyttävä vastaamaan eri yksiköiden luottamusmiesten keskinäisellä tietojenvaihdolla. Luottamusmiesten tehtävänä on myös tiedottaa oman talonsa väelle eri yksiköiden tilanteesta työntekijöiden näkökulmasta. Vahva yhteistyö antaa turvaa Liiton uusissa konsernikokousten ohjeissa velvoitetaan pitämään yksiköiden yhteinen kokous kaksi kertaa vuodessa. Tämän lisäksi konsernikokous on kutsuttava koolle aina, jos yrityksen jossakin yksikössä aloitetaan yt-neuvottelut. Yt-neuvotteluiden alkaessa on erittäin tärkeää, että kaikki yrityksen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kokoontuvat päättämään tilanteen aiheuttamis- ta toimenpiteistä. Kokemus on osoittanut, että työnantajan pyrkimys on aina asettaa työntekijät toisiaan vastaan. Yksinkertaisimmillaan tämä tietysti tapahtuu niin, että luvataan vähentävän yksikön töitä jollekin toiselle yksikölle. Mikäli yt-neuvotteluissa on kyse irtisanomisista, on aivan selvää, että irtisanomisten vastustamisen ja erilaisten sosiaalipakettien vääntövoima on koko konsernin yksiköillä. Yt-tilanteissa koko yrityksen työntekijöiden solidaarisuus ja yhteistyö antaa parhaiten turvaa meille kaikille. Itsekkyydellä ei koskaan pystytä ajamaan yhteisiä etuja. Pekka Närhinen Konsernivastaavat Atria: Markus Forslund, Vaasan aluesihteeri Fazer: Eija Rantanen, Kaakkois-Suomen aluesihteeri HK: Erkki Rantamaa, Länsi-Suomen aluesihteeri Lännen tehtaat: Erkki Rantamaa, Länsi-Suomen aluesihteeri Orkla: Eija Rantanen, Kaakkois-Suomen aluesihteeri Saarioinen: Anne Järvinen, Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Vaasan: Eija Rantanen, Kaakkois-Suomen aluesihteeri Valio: Jouni Konttila, Etelä-Suomen aluesihteeri

4 Elintarviketyöläinen Elintarviketyöläiset vastaavat Elintarviketyöläiset vastaavat Kysyimme elintarviketyöläisiltä: Mitkä asiat ovat työehtosopimusneuvotteluissa tärkeimpiä? Tiina Heinonen Tiina Heinonen on ylöslyöjä ja pääluottamusmies Vaasan Oy:n Tampereen leipomossa. Päivi Helander Päivi Helander on leipomotyöntekijä ja pääluottamusmies Pielispakarin leipomossa Nurmeksessa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pitää parantaa niin, että naiset ja miehet sijoittuvat tasapuolisemmin eri työtehtäviin. Työnantajan tehtävä on huolehtia siitä, että koneet ja apuvälineet ovat sellaiset, että kaikkia työtehtäviä pystyy tekemään sukupuolesta riippumatta. Työolosuhdelisät ovat tärkeitä, koska ne ovat haittalisiä. Esimerkiksi yötyölisä ei ole palkanlisää, vaan se on korvaus menetetystä terveydestä. Sekä tessissä että lainsäädännössä perhevapaita pitäisi parantaa. Viime kierroksella saimme tessiin kirjauksen ikäohjelmasta. Jatkossa ikääntyneillä voisi olla mahdollisuus tehdä lyhennettyä työaikaa ilman, että ansiot vähenevät. On hälyttävää, että työnantajat käyttävät niin paljon määräaikaista, osa-aikaista ja vuokratyövoimaa. Töiden pitää jatkossakin perustua kokoaikaisiin ja vakituisiin työsuhteisiin. Tämän pitää olla tessissä. Työehtosopimusneuvotteluissa tärkeimpiä ovat palkka- ja työaika-asiat. Mihin vaan työaikajoustoihin ei ruveta. Neuvotteluissa tarvitaan kaikille yhteisiä tavoitteita, mutta sopimusalakohtaisiakin tavoitteita pitää olla. Leipomoalalla työ on kuitenkin ihan erilaista esimerkiksi työajoiltaan kuin vaikka liha-alalla. Leipomoissa tehdään enemmän tuoretuotteita. Esimerkiksi meillä pienessä leipomossa työajat voivat vaihdella päivittäin. Siinä ei pääse syntymään työntekijälle säännöllistä rytmiä ja se on hankalaa muun elämän kannalta. Työ on fyysisesti raskasta, joutuu paljon nostelemaan. Meillä naisetkin nostavat 20 kilon säkkejä käsin ja keittävät riisipuurot piirakoihin. Tulee paljon sairauslomia esimerkiksi selkävikojen takia. Työtä pitäisi pystyä keventämään.

Elintarviketyöläiset vastaavat Elintarviketyöläinen 5 Veli-Matti Jussinniemi Veli-Matti Jussinniemi on prosessityöntekijä ja pääluottamusmies Profoodin perunatehtaalla Vihannissa. Risto Kähärä Risto Kähärä on lähettämötyöntekijä Fazerin Lahden leipomossa. Janne Raita Janne Raita on Fazerin Ulvilan leipomossa leipomotyöntekijä ja pääluottamusmies. Työaika-asiat ovat työehtosopimuksessa tärkeimpiä asioita, nykyisiin työaikoihin ei saa tulla heikennyksiä. Joillakin aloilla kertyy 36 vuosilomapäivää vuodessa ja siihen meidänkin pitäisi pyrkiä, se olisi fyysisesti raskaalle työlle tärkeää vastapainoa. Taulukkopalkkoihin tarvitaan hyvät euromääräiset korotukset. Myös palvelusvuosilisiä pitäisi korottaa yläpäästä niin, että mitä kauemmin on ollut palveluksessa, sitä paremmat korotukset saa, se palkitsisi pitkistä työurista. Se on hyvä, että viime tes-kierroksella saatiin sovittua, että II paikkakuntakalleusluokka poistuu kokonaan palkkataulukoista 1.1.2014. Luottamusmiehelle tarvitaan työstävapautusaikaa lisää, nyt ei ehdi hoitaa kaikkia asioita siihen varatulla työajalla. Mulle raha ei ole koskaan ollut neuvotteluissa tärkeintä, vaan asiat tessin tekstipuolella. Esimerkiksi 50 tunnin työviikon torjunta meillä viime tesneuvotteluissa oli sellainen asia, jonka arvoa ei voi edes mitata rahassa. Paljon muutakin sellaista hyvää on vuosien varrella saatu. Yhteiskuntaa ei saa ajaa enää yhtään enempää siihen, että se pyörii 24 tuntia vuorokaudessa. Nyt kun paljon puhutaan 68 ikävuoteen asti työelämän pidentämisestä, pitäisi työnantajien ja päättäjien ymmärtää, että me vuorotyöntekijät emme siihen koskaan pysty. Työhistorian raskaus, esimerkiksi se, että on tehnyt vuorotöitä, pitäisikin huomioida eläkeiässä. Ennen kun tes-neuvotteluita lähdetään käymään, pitää olla yhteiset tavoitteet, jotta tiedetään, mitä lähdetään hakemaan ja esimerkiksi kuinka pitkää sopimusta haetaan. Pitää olla tiedossa myös, mistä tavoitteista ollaan valmiita tinkimään ja mistä ei tingitä. Myös toisen sopijaosapuolen eli työnantajan tavoitteet pitää olla tiedossa. Neuvotteluissa on pyrittävä säilyttämään neuvotteluyhteys toiseen osapuoleen mahdollisimman pitkään, jotta ei jouduta valtakunnansovittelijalle, kuten meillä viimeksi kävi, kun työnantajapuoli ei halunnut neuvotella. Valtakunnansovittelijalta tuleva ratkaisu harvoin tyydyttää. Työehtosopimuksen pykälien pitäisi olla niin yksiselitteisiä, että tulkintaristiriitoja ei tulisi työnantajan kanssa.

6 Elintarviketyöläinen Elintarviketyöläiset vastaavat Pekka Rintamaa Pekka Rintamaa on tamperelaisen lihanjalostustehdas Tapolan lähettämötyöntekijä ja pääluottamusmies. Jari Suominen Jari Suominen on linjamestari ja pääluottamusmies Eckes-Granini Finlandin tehtaalla Turussa. Tarja Syysjoki Tarja Syysjoki on leipomotyöntekijä Porokylän leipomossa Nurmeksessa. Palkankorotuksen pitää olla sellainen, että työntekijän ostovoima säilyy ja sillä rahalla, jonka tehtaasta repii, tulee toimeen. Viime kierroksella saadut palkankorotukset olivat niin pienet, ettei niillä kuitata ruuan ja bensan hinnan nousua. Toisaalta joku työehtosopimuksen teksti voi olla arvokkaampi kuin palkankorotus, jonka inflaatio syö. Esimerkiksi pekkaset ovat niin arvokas asia, että niistä kannattaa pitää kiinni. Jotkut alat ovat myyneet ne neuvotteluissa, eivätkä ole saaneet niistä mitään pysyvää vastineeksi. Työssäjaksamista pitää parantaa, lihatehtaassa terveys pettää yleensä ennen kuin eläkeikä on lähelläkään. Palkkaryhmien alapäähän painottuvat euromääräiset korotukset olisivat kaikkein oikeudenmukaisimmat, koska on työtehtäviä, joissa ei voi nousta ylimpiin palkkaryhmiin, kuten pakkaamo- ja lähettämötyöt. Se on myös tasaarvoasia, koska ne ovat yleensä naisten töitä. Tärkeimpiä tes-neuvotteluissa ovat laatukysymykset, kuten työsuhdeturvan parantaminen, pidemmät irtisanomisajat ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien aseman parantaminen. Myös raha ratkaisee eli millaiset palkankorotukset saadaan. Euromääräiset korotukset olisivat kaikille tasapuolisemmat, meidän alalla ne toisivat useammalle paremmat korotukset. Tärkeää on myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman vahvistaminen. Osaston luottamusmiesten irtisanomissuojan pitäisi olla parempi. Työsuojeluvaltuutetun saama työstävapautusaika ja korvaus pitää saada samalle tasolle kuin pääluottamusmiehellä, sillä molemmat hoitavat työpaikalla yhtä tärkeää tehtävää. Työaika-asiat ovat tes-neuvotteluissa kaikkein tärkeimpiä. Työaikojen pitää olla inhimilliset. Kyllä palkkakin on tärkeä, mutta mitä hyötyä rahasta on, jos kaikki vapaa-aika menee palautumiseen töistä. Tasa-arvon toteutumiseen miesten ja naisten välillä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Välillä tuntuu, että miehet saavat helpommin vakituisia työsuhteita kuin naiset, jotka ovat pidempään määräaikaisissa työsuhteissa. Olen vaihtanut elintarvikealalle vaateteollisuudesta, jossa työskentelin aikaisemmin ompelijana. Työt loppuivat, kun työnantaja vei ne rajan taakse. Elintarviketeollisuudessa palkat ovat selvästi paremmat, vaikka parantamiseen varaa täälläkin on.

Elintarviketyöläinen 7 Ajankohtaista lyhyesti Edustajakokousaikataulu selvillä Veijo Tiihonen Veijo Tiihonen on Lahdessa sijaitsevassa Suomen Hiivassa prosessinhoitaja ja pääluottamusmies. Palkankorotuksien pitää olla sellaisella tasolla, että ne turvaavat työntekijöiden ostovoiman koko sopimuskauden ajan. Riittävä, kaikille alan työntekijöille tuleva yleiskorotus on tärkeintä. Paikalliset erät ovat huonoja, koska niitä voi olla vaikea saada ja ne ovat usein pieniä, ainakin meillä. Naispalkkaerä voisi olla tarpeen, ainakin meidän talossa naiset tekevät vähemmän vuorotyötä, ja heiltä jää siksi lisiä saamatta. Peruspalkkoja pitääkin korottaa suhteessa enemmän, jotta lisien painoarvo palkassa ei olisi niin suuri. Tes-neuvotteluissa ei saa myydä mitään saavutettuja etuja rahasta. Pitkät sopimukset ovat tänä aikana siitä syystä huonoja, että maailma muuttuu ympärillä niin nopeasti, 2-3 vuotta olisi hyvä sopimuskausi, jotta pystytään reagoimaan muutoksiin. Merja Uusitalo Merja Uusitalo on Valion Haapaveden tehtaalla valmistuksen ohjaaja ja pääluottamusmies. Palkat kiinnostavat porukkaa neuvotteluissa. Paikalliset palkkaerät ovat kaksipiippuinen juttu, koska ei ole kahta samanlaista taloa. Tarpeeksi iso yleiskorotus ja siitä irrallinen tulospalkkio on parempi. Tulospalkkioissakin on ongelmansa, se on porkkana, mutta sen saamiseen vaikuttavat myös sellaiset asiat, joihin työntekijä ei itse pysty omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Peruspalkkoja pitää korottaa, mutta lisätkin ovat tärkeitä, koska ne ovat esimerkiksi korvausta siitä, että teet töitä silloin kun muut nukkuvat tai viettävät viikonloppua perheidensä kanssa. Keskeytymätön kolmivuorotyö kuluttaa työntekijää niin paljon, että eläkeikää pitäisi laskea. EK:n palkka-ankkuri ei tunnu hyvältä. Ihmisillä pitää olla ostovoimaa, kun ruuan ja bensan hinta ja muut elinkustannukset nousevat, pitää myös palkkojen pysyä tahdissa, ettei jäädä jälkeen. Syksyn ensimmäinen liittohallitus päätti ensi vuonna pidettävän edustajakokouksen ajankohdaksi 8.-10.6.2012. Edustajakokoukseen valitaan edustajat vaaleilla. Sääntöjen mukaan vaalit voidaan toimittaa sekä postivaalina että ammattiosastojen järjestäminä uurnavaaleina. Jäsenellä on mahdollisuus valita kummassa vaalissa äänestää. Postivaalit toimitetaan 28.3.-4.4.2012 ja uurnavaalit 18.-25.4.2012. Äänestää voi postitse tai työpaikoilla Edellisissä vuoden 2007 vaaleissa selliläisistä äänioikeuttaan käytti 46 prosenttia, mikä on SAKlaisista ammattiliitoista hyvää keskitasoa. Korkea äänestysprosentti on jäsendemokratian kannalta tärkeä, valitsevathan edustajakokoukseen valitut jäsenet sekä liittopuheenjohtajan että liittohallituksen ja -valtuuston, jotka päättävät mm. työehtosopimuksista. Liittohallituksen kokouksessa vähemmistöryhmä esitti, että vaaleissa ei voisi lainkaan äänestää työpaikoilla järjestettävissä uurnavaaleissa. Esitys on sikäli outo, että viime vaaleissa noin joka kuudes jäsenten antama ääni annettiin uurnavaaleissa. Liiton enemmistöryhmän äänin mahdollisuus uurnavaalien järjestämiseen tulevissakin vaaleissa kuitenkin turvattiin. Hävityn äänestyksen jälkeen vähemmistöryhmä esitti vielä, että viikon uurnavaaliaikaa lyhennettäisiin muutamaan päivään. Esitys olisi toteutuessaan tarkoittanut, että tosiasiassa vuorotyötä tekevillä työpaikoilla uurnavaalien toteuttaminen olisi ollut mahdotonta. Myöskään tätä jäsendemokratian kannalta outoa esitystä ei liittohallituksessa hyväksytty. Kaikkien tulisi tehdä työtä, jotta mahdollisimman moni jäsen käyttäisi äänioikeuttaan. Näin voidaan taata, että edustajakokoukseen valitut selliläiset edustavat mahdollisimman monen jäsenen mielipidettä.

Elintarviketyöläisten verkkosivuilla uutta Elintarviketyöläisten vaaliliiton uudet verkkosivut avautuivat syyskuun alussa. Vaaliliiton ihmisiä esitellään sivuilta löytyvällä Viikon elintarviketyöläinen -palstalla. Lisäksi sivuilla on vaihtuva gallup-kysymys sekä Elintarviketyöläinen-lehdet ja Elintarviketyöläisten vaaliliiton yhteiset tavoitteet luettavissa, ladattavissa ja tulostettavissa pdf-tiedostoina. Vaaliliiton ensi kevään edustajakokoukseen ehdolla olevat ihmiset esitellään sivuilla ensi vuoden alussa, kun ehdokkaat on virallisesti asetettu. Palautetta voi antaa sivuilta, osoitteesta www.elintarviketyolaiset.fi, löytyvällä lomakkeella. SEL alkaa julkaista uutiskirjettä SEL:n uusi sähköinen uutiskirje alkaa ilmestyä marraskuussa. Uutiskirjeessä tiedotetaan liiton ja sen yhteistyötahojen ajankohtaisista asioista. Uutiskirje lähetetään sen tilanneiden sähköpostiosoitteisiin noin kerran kuukaudessa. Uutiskirjeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat aktiiviset selliläiset, kuten luottamusmiehet, työsuojeluhenkilöt ja ammattiosastojen aktiivit. Lisäksi kuka tahansa kiinnostunut jäsen voi tilata uutiskirjeen. Uutiskirjeen voi tilata SEL:n verkkosivuilta viikosta 43 alkaen löytyvällä lomakkeella. Tavoiteohjelma syynissä Työelämän kurjistumiselle stoppi, kokopäivätyötä vakituisissa työsuhteissa Työelämä on Suomessa kurjistunut. Epätyypilliset työsuhteet alkavat olla jo varsin tyypillisiä työn teettämisen muotoja Suomessa. Neljäsosa Suomen työvoimasta tekee työnsä pätkissä, silppuna tai työllistää itse itsensä, ja määrä on kasvussa. Työnantajien tietoinen valinta on pyrkiä teettämään työtä aikaisempaa enemmän muillakin tavoilla kuin toistaiseksi voimassa olevissa kokoaikaisissa työsuhteissa. Tällainen toiminta on työnantajalle kannattavaa vain, jos työntekijälle maksettava palkka tai muut työsuhteen ehdot ovat normaalia työsuhdetta heikommat. Tällaista työehtojen polkemista ei tule hyväksyä. Vaikka työn teettämisen tavat ovat muuttuneet, ei ole mitään syytä muuttaa lähtökohtaa: työnantajalla on edelleen velvollisuus pyrkiä järjestämään työt niin, että työntekijälle on tarjolla vakituista ja kokoaikaista työtä. Tästä periaatteesta on voitava poiketa työpaikoilla vain yhteisesti sovituilla perusteilla ja pelisäännöillä. Jotta työnantaja ei yksin pystyisi sanelemaan asioita, tarvitaan vahvan luottamusmiesorganisaation lisäksi työehtosopimusten sekä lainsäädännön antamaa selkänojaa. Vuokratyövoiman, määräaikaisten ja osaaikaisten työsuhteiden sekä erilaisten harjoittelijoiden väärinkäyttö ja silpputyöntekijöiden hyväksikäyttö on saatava loppumaan työpaikoilla tekemällä lainsäädännöllä siitä taloudellisesti kannattamatonta työnantajille. Vuokratyöfirmat esimerkiksi pitää velvoittaa maksamaan vuokratyöntekijälle takuupalkka riippumatta siitä, onko yrityksellä tarjota työtä täyttä tuntimäärää. Työttömyysturvan ja sosiaaliturvan ehtojen sekä taloudellisen tason pitää olla riittävän hyvä, jotta kenenkään ei tarvitse ottaa vastaan työtä millä ehdoilla tahansa. Tällä palstalla esittelemme otteita tavoiteohjelmasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.elintarviketyolaiset.fi. Neljäsosa työvoimasta tekee työnsä pätkissä, silppuna tai työllistää itse itsensä, ja määrä on kasvussa. Karoliina Öystilä p. 040 508 2580 karoliina.oystila@selry.fi Tilaa Elintarviketyöläinen maksutta kotiisi ja työpaikkasi sosiaalitilaan: www.elintarviketyolaiset.fi/tilaa tai lue lehti jatkossa verkkosivuilta. Joka toinen viikko uusi kysymys, vastaa gallupiin: www.elintarviketyolaiset.fi