Kuntoutujat-ryhmä Workshop 2. 21.8.2009 Palvelutarpeiden arviointi ja palvelusuunnitelmat Työkunnon arviointi sekä ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut osana palveluprosessia Koulutuspäällikkö Matti Tuusa Arviointi- ja kehittämispäällikkö Janne Jalava /Innokuntoutus
Kuntoutuskumppanuus Satakunnassa Kumppanuuden käsite: Kumppanuus on koneisto, joka tuottaa mahdollisuuksia, eli uusia kumppaneita, visioita, ideoita kehitykseen sekä uusia teemoja yhteistyöhön ja valintoihin Satakunnan visio: Kaikki Satakunnan alueen kuntoutuksen toimijat ovat mukana systemaattisessa ja yhteisesti suunnitellussa kumppanuustoiminnassa Edetään Välkyn kuntoutujat-ryhmän avulla Kootaan verkostokartta Satakunnan toimijoista (Välkyn osallistujista jo koottu) Laajempi kuntoutuksen Välkky-päivän järjestäminen
IHMINEN MUUTOSTILANTEESSA: KUNTOUTUSTYÖN PERUSKYSYMYKSIÄ Miten tukea ihmistä valtaistumaan, tietoiseksi ja vastuulliseksi oman elämänsä suunnittelussa ja sen hallinnassa? Miten vastata ihmisen tuen ja muutoksen tarpeisiin? Miten ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet - kuntoutuminen ja yhteiskunnan palvelut voitaisiin parhaiten sovittaa yhteen ja ajoittaa oikein?
Kuntoutumisvalmius Kuntoutumisvalmius - valmius sitoutua muutostyöhön, jonka avulla tähdätään uuteen elämäntilanteeseen - kyky luopua ja surra menetykset - tietoisuus itsestä, tietoisuus ympäristöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista - halu ja kyky asettaa omaa elämäänsä koskevia muutostavoitteita - halu ja kyky asettaa oman roolin tai ympäristön muuttamiseen liittyviä tavoitteita - kyky yhteistyösuhteeseen/kumppanuuteen - valmius osallistua kuntoutusprosessiin ja muutokseen, johon pyrkimistä ja sitoutumista kuntoutuspalveluin voidaan tukea (Farkas ym. 2000; Koskisuu 2004, Peltomaa 2006, Narumo 2006)
Voimavarakeskeinen tilannearvio Kiinnostuksen kohteena asiakkaan arjessa selviytyminen: elämäntilanne, toimintakyky, työkyky ja terveys, taloudellinen toimeentulo, ammatillinen ja koulutuksellinen tilanne, sosiaalinen tuki, harrastukset ja ajankäyttö Asiakkaan nykytilanteessa kiinnostaa: Mikä toimii tällä hetkellä, millaisia voimavaroja löytyy, mitä muutosta tukevia tai rajoittavia tekijöitä elämäntilanteesta löytyy? Tulevaisuudensuunnitelmien rakentamisessa avainasioina henkilökohtaiset pyrkimykset ja toiveet: Mitä haluan? Pyrkimykset tulevaisuuden suhteen? Mitkä asiat ovat juuri nyt tärkeitä ja ratkaisuja kaipaavia? Mistä ja miten kannattaa lähteä liikkeelle, jotta tavoite löytyy? Muutoksen rakennusaineita etsitään omien ongelmanratkaisukeinojen ja sosiaalisen verkoston tarjoamien voimavarojen kautta: Miten olen selviytynyt aiemmin elämässäni? Kyvyt ja edellytykset ottaa riskejä? Tuen tarve ja laatu?
Palvelusuunnitelma Tilannearvioinnin ja suunnitelman lähtökohtana on asiakkaan elämismaailma, hänen omat pyrkimyksensä, mikä luo pohjaa motivaatiolle, osallisuudelle ja sitoutumiselle Palvelutarpeiden arvioinnissa ja palvelusuunnitelmassa huomioitava yksilö-ympäristö-kokonaisuus ->toimenpiteiden suuntaaminen samalla kertaa sekä yksilöön, hänen omaan toimintaansa että ympäristöön tuottaa varmimmin muutoksia Palvelutarpeiden arviointi /tilanteen määrittely: nykytilan ja tavoitteen välisen ristiriidan kuvaus, millaisen prosessin avulla edetään tavoitteeseen Yksilöidyt tavoitteet - mihin pyritään? millaiset tekijät tavoitteen pääsemisessä arvioidaan keskeisiksi - tavoitteiden realistisuus asiakkaan arkitodellisuuden kannalta - tarvittavat ja käytettävissä olevat palvelut ja tukimuodot ja niiden oikea ajoitus - palveluihin liittyvä sosiaaliturva
Palvelusuunnitelma Sopimus/asiakirja, joka tukee viranomaistyötä ja jonka avulla asiakkaalle pyritään turvaamaan integroitu palveluketju Suunnitelma on yhteistyösopimus, jonka toteutukseen asiakas sitoutuu ja jossa kuntoutusjärjestelmä ja asiantuntija tukevat häntä Sopimus työskentelystä tavoitteiden saavuttamiseksi, mitä asiakas tekee itse tavoitteiden eteen, mitkä ovat eri toimijoiden osuudet ja roolit Moniammatillisuus ja eri viranomaisten kytkeminen arviointiin, suunnitelman tekemiseen ja prosessin ohjaamiseen edellytysten, mahdollisuuksien, rajoitusten ja riskien mahdollisimman monipuolinen kartoitus Toimii pohjana palveluprosessissa mukana olevien viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyölle, vastuunjaolle -> sitoutuminen tehtyihin ratkaisuihin ja sopimuksiin
Palvelusuunnitelma Dynaamisuus suunnitelman pitkän tähtäyksen jäsennys, ja jako osatavoitteisiin huomioidaan myös muuttuvat elämäntilanteet ja vaihtoehtoiset tavoitteet Prosessin seuranta (sopimus siitä, miten seuranta tapahtuu; vastuuhenkilö ja aikataulu) Suunnitelman kunnollinen perusteleminen eri osapuolille merkitykset, vaikutukset asiakkaan elämäntilanteeseen Suunnitelman avulla käynnistyttävä konkreettista toimintaa muutoin suunnitelma ei etene Joustava dialoginen työote, jossa työntekijän positio voi vaihdella huomattavasti asia- ja tilannekohtaisesti ( esim. asiantuntija, kontaktien luoja, puolesta puhuja, kuuntelija, kannustaja, näkymätön taustahahmo)
Suomalainen kuntoutusjärjestelmä Kolmen sektorin malli: julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Päävastuu kuntoutuksesta on kotikunnalla. Kuntoutusjärjestelmän keskeisimmät toimijat ovat: n Kunnallinen sosiaali-, terveys- ja koulutoimi n Kansaneläkelaitos (Kela) n Työhallinto (työ- ja elinkeinotoimistot) n Työvoiman palvelukeskukset (kunnan, työ- ja elinkeinotoimistojen ja Kelan muodostamat keskukset) n Työeläkelaitokset sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset, n Vakuutuskuntoutus (VKK) r.y. n Kolmannen sektorin toimijat: Vammais- ja kansanterveysjärjestöt ja yleishyödylliset säätiöt n Raha-automaattiyhdistys n Yksityiset palveluntuottajat
Kuntoutuksen kirjo on laaja Kuntoutusta järjestävät monet organisaatiot useiden lakien nojalla Kela järjestää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta Työeläkelaitokset huolehtivat työeläkevakuutettujen ammatillisesta kuntoutuksesta ( ansaittu tel-kuntoutus ) Työ- ja elinkeinotoimistot sekä työvoiman palvelukeskukset huolehtivat vajaakuntoisten työnhakijoiden ammatillisesta kuntoutuksesta Työtapaturmissa ja liikennevahingoissa vammautuneiden sekä ammattitautiin sairastuneiden kuntoutus tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten tehtävä Julkinen terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta Monitahoisuus usein hidasteena aidolle kuntoutuskumppanuudelle
Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen avulla tuetaan osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyä, paluuta tai työssä jatkamista Tavoitteena on tukea kuntoutujaa saamaan tai säilyttämään itselleen soveltuvan työn, kohentaa hänen työkykyään ja valmiuksiaan ja lisätä integraatiota työhön muilla tavoilla. Ammatillisen kuntoutuksen tavallisia toimenpiteitä ovat työ- ja koulutuskokeilut, työpaikkakokeilut, työhönvalmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus, ammatillinen koulutus sekä uudelleen- tai täydennyskoulutus. Vastuu ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä jakaantuu sosiaalivakuutuksen ja työhallinnon kesken.
Hyvät käytännöt kuntoutumista ja työllistymistä tukevassa toiminnassa Asiakaslähtöisyys - pyrkimys rakentaa palveluprosessi asiakkaan tarpeista ja pyrkimyksistä käsin ja aidon ja tasavertaisen kohtaamisen kautta. Yksilöllisyys - onnistutaan aidosti lähtemään jokaisen asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja tukemaan hänen pyrkimyksiään. Moninäkökulmaisuus - eri ammattialojen ja eri viranomaisten tiedon, näkökulmien ja osaamisen analyyttinen yhdistäminen luo synergiaa.
Hyvät käytännöt kuntoutumista ja työllistymistä tukevassa toiminnassa Ryhmän tarjoama vertaistuki - sama elämäntilanne, kokemukset ja toinen toisilta oppiminen ja omien pulmien ja ongelmien suhteuttaminen muiden elämäntilanteisiin tukevat voimaantumista. (esim. Hgin sosiaaliviraston Pyörre-projekti, n Elämisen laadun kurssitoiminta) Työkyvyn arvioinnin ja terveyden edistämisen niveltäminen osaksi työllistämispalveluja edistää realististen suunnitelmien tekemistä ja mahdollistaa ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisen käynnistymisen
Hyvät käytännöt kuntoutumista ja työllistymistä tukevassa toiminnassa Siirtymävaiheissa ( sairausloma/työ, opiskelu/työ, valmennusjakso/työ) räätälöityä tukea ja tukea myös työllistymisen jälkeen. Laatutyö, tuloksellisuuden arviointi ja raportointi vain näiden avulla hankkeista ja niissä kehitetyistä hyvistä käytännöistä jää pysyviä jälkiä Raportointi ja vaikuttaminen kentän ja johdon välinen kahdensuuntainen tiedonkulku on avainasemassa - yleiseen palvelujärjestelmään juurtuneiden hyvien käytäntöjen yhteisenä nimittäjänä on niiden kytkeytyminen eri toimijoiden yhteisesti laadittuihin strategioihin ja johdon sitoutuminen ja tuki
Ammatillisen kuntoutuksen rakenteet uusiksi 2000-luvulla Vastuu ammatillisesta kuntoutuksesta laajentunut ja täsmentynyt ammatillista kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistamisen avulla: Kela, työeläkekuntoutus, työhallinto Terveydenhuollon kuntoutusvastuu lisääntynyt ja täsmentynyt - kuntoutustutkimukset, kuntoustarvearvioinnit, kuntoutusohjaus - löytyykö perusterveydenhuollosta riittävästi kuntoutusosaamista, miten kuntoutuksen käy kilpailtaessa niukoista voimavaroista? - työterveyshuolto avainasemassa työssä olevien kuntoutuksessa löytyykö riittävästi kuntoutusosaamista? Etääntyykö työterveyshuolto työpaikkojen arjesta palvelujen ulkoistamisen ja yksikköjen kasvun myötä?
Ammatillisen kuntoutuksen rakenteet uusiksi 2000-luvulla Moniammatilliset yhteistyökäytännöt vakiintumassa julkisissa palveluissa - Pitkäaikaistyöttömien aktivointiyhteistyö kunnissa - Työvoiman palvelukeskukset vaikeasti työllistyvien henkilöiden tueksi, joissa työhallinnon, kuntien ja Kelan asiantuntijat tuottamassa yhteispalvelua. ->uudenlaisen paikallisen palvelukulttuurin rakentuminen Uudenlaisten yhteistyömallien rakentuminen kuntoutuksen asiakasyhteistyössä Työhallinnon uusi palkkatukijärjestelmä - joustavuus, yksilöllisyys ja mahdollisuus räätälöityyn pitkäaikaiseen tai pysyvään palkkatukeen Työmarkkinatukiuudistus - kunnat mukaan työmarkkinatuen rahoittajiksi -> aktiivitoimien lisääntyminen ja monipuolistuminen
Ammatillisen kuntoutuksen kehittämishaasteita Aktiivinen sosiaalipolitiikka: Millaisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta järjestelmää kehitetään? lisää vastikkeellisuutta, sanktioita ja moralismia? miten lisätä aitoa kannustavuutta? Työvoiman tarjontaan keskittyvän politiikan ohelle tarvitaan työvoiman kysyntää lisääviä ja syrjiviä mekanismeja poistavia toimia Vaikeus juurruttaa kehittämisprojekteissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä julkisiin palveluihin Kehittämistyön ja peruspalvelujen väliseen suhteeseen löydettävä uusia malleja - kuinka pitkään hajanaista, irrallista projektikenttää on varaa jatkaa?
Ammatillisen kuntoutuksen kehittämishaasteita Miten ammatillisen kuntoutuksen eri toimijoiden välinen työnjako saadaan sujuvaksi ja saumattomaksi? Kela <-> työeläkekuntoutus: - Vastuunjako ja yhteistyökäytännöt vakiintuvat hitaasti, - kuntoutustutkimukset, kuntoutussuunnitelmien tekeminenkenen vastuulla?-> väliinputoamisia, kuntoutuksen viivästymistä - työeläkekuntoutuksen suppea palveluvalikoima, - päästäänkö yhtenevään työkyvyttömyyden uhkan määrittelyyn? Sosiaalitoimen ja työhallinnon vastuunjako työllistämisasioissa ja asiakkaiden palveluprosesseissa on rakentumassa uusiksi Palveluohjaus ja työvalmentajapalvelut asiakkaiden kuntoutusprosessien tueksi
Ammatillisen kuntoutuksen kehittämishaasteita Mielenterveyskuntoutujien kuntoutus- ja työllistämispalvelut edelleen puutteellisia Palvelujärjestelmästämme puuttuvat sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, joiden avulla tuetaan asiakkaiden elämänhallintaa ja edistetään heidän työmarkkinavalmiuksiaan Kelan ammatillisen kuntoutuksen resurssit ja palvelut jäävät helposti hyödyntämättä työvoiman palvelukeskuksissa ja aktivointiyhteistyössä- Kelan mukanaolo yhteistyöverkostossa vaihtelee
Ammatillisen kuntoutuksen kehittämishaasteita Työllistämisen ja ammatillisen kuntoutuksen kentällä paljon toimijoita -> asiakasprosessien ja palvelujen laadun hallinnan ongelmat Tarvitaan systematiikkaa ja portaittaisten mallien rakentamista paikallisiin palveluihin: - työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja edistämiseen keskittyvät hoidolliset ja kuntoutukselliset palvelut - elämänhallinnan ja työmarkkinavalmiuksien edistäminen - työllistymiseen ohjaavat ja valmentavat palvelut - ammatilliseen koulutukseen ja työllistymiseen keskittyvät palvelut - työelämään kiinnittymistä ja työssä pysymistä tukevat palvelut - sosiaalista ja muuta toimintakykyä ylläpitävät palvelut Työllisyyden portaat -hanke Kuopiossa hyvänä esimerkkinä
Ammatillisen kuntoutuksen kehittämishaasteita Miten kilpailuttamiskäytännöt vaikuttavat palveluprosesseihin? - johtaako kehitys palvelujen pirstaloitumiseen ja kehittämistyön kannalta lyhytkestoisiin sopimuskausiin? Kun tilaajan rooli asiakasohjauksessa ohenee, kuka vastaa asiakkaiden kokonaisprosesseista? Muuttuvatko kehitetyt hyvät käytännöt liikesalaisuuksiksi, voidaanko innovatiivisuutta levittää, miten onnistuu keskenään kilpailevien toimijoiden välinen verkostoyhteistyö? Kumppanuutta kuitenkin tarvitaan käytäntöjen levitys ja juurrutus ei onnistu yleensä yksin
Ammatillisen kuntoutuksen kehittämishaasteita Kolmannen sektorin roolin muutos: Yleishyödyllinen toiminta <-> palvelujen tuottaminen: - johtaako kehitys palvelutuotannon kaupallistumiseen, keskittymiseen suurille toimijoille, etääntyvätkö vertaistuen, kansalaisjärjestön ja edunvalvonnan näkökulmat palveluista? Kääntävätkö uudet käytännöt julkisen ja kolmannen sektorin välisen suhteen ylösalaisin? - aiemmin järjestöt palvelutarpeiden esiinnostajia ja palvelujen innovaattoreita ja kehittäjiä -> tavoitteena kehitettyjen palvelumallien juurruttaminen yleiseen palvelujärjestelmään. - kapeneeko kolmas sektori pelkäksi julkisen sektorin alihankkijana toimivaksi palveluntuottajaksi? Vai onko se päinvastoin kolmannen sektorin kuntoutuksen mahdollisuus: osaavat tekijät alueilla tuottavat uusia innovatiivisia palveluja, jotka kohdentuvat oikein ja joiden sisältö on hyvä esimerkkinä muisti- ja dementiapalvelut, joita muistiliiton paikallisyhdistykset onnistuneesti jo toteuttavat
Osatyökykyisten asiakkaiden palveluprosessin kehittämistarpeet Ryhmätyö Miten osatyökykyisten asiakkaiden palvelujärjestelmä toimii Satakunnassa? Miten sitä pitäisi kehittää? 1. a) Nykyisten palvelujen laatu, toimivuus ja saatavuus palveluprosessin eri vaiheissa? b) Mitä palveluja tarvittaisiin lisää ja missä vaiheessa prosessia? 2. Toimijoiden(palvelun tilaaja-tuottaja) välinen yhteistyö ja sen kehittäminen. Miten toimii tällä hetkellä? Mitä pitäisi kehittää?
Lopuksi Seuraavien päivien ja paikkojen sopiminen Tulossa: Harjavallan ja Rauman kumppanuuscaset Muita halukkaita? Verkoston laajentaminen kaikkien aktiivisuutta kaivataan!!