HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma
i Tiivistelmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin ehdotetaan perustettavaksi erillinen kliinisiä palveluja tuottava osakeyhtiö ( HYKSin Oy ). Yhtiön avulla on mahdollista: 1) tuottaa sairaanhoidollisia palveluja sellaisille asiakasryhmille, joiden palvelutarvetta on vaikea tyydyttää nykyisellä tuotantojärjestelmällä 2) parantaa sairaanhoitopiirin tilojen ja laitteiden käyttöastetta ja tuottaa investoinneilla aiempaa suurempaa terveyshyötyä 3) sitouttaa terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitopiirin kautta tapahtuvaan palvelutuotantoon. HYKSin Oy:n palvelumyynti kohdistuisi usealle asiakassegmentille. Näistä keskeisimpiä olisivat: 1) vakuutusyhtiöiden maksamat potilaat 2) ne ulkomaiset potilaat, jotka haluavat hakeutua HYKS:iin hoitoon 3) HUS-alueen ulkopuolisten kuntien ja kuntayhtymien maksusitoumuspotilaat. 4) konsultaatiopalvelut HUS-alueen kuntien perusterveydenhuollolle.. Lisäksi yhtiö tarjoaisi sairaanhoidollisia palveluja itse maksaville potilaille ja palvelusetelipotilaille (joita ei voida ottaa HUS:iin hoidettavaksi). HYKSin Oy ei kilpaile HUS:n kanssa, vaan täydentää palvelutarjontaa siltä osin kuin HUS:n palvelut eivät tyydytä luontevasti kyseisen asiakassegmentin kysyntää. Yhtiö parantaisi potilaan mahdollisuuksia päästä haluamansa HYKS:n asiantuntijan hoitoon. Yhtiön henkilöstö koostuisi muutamasta kokonaan yhtiön palveluksessa olevasta henkilöstä sekä useista sadoista HUS:iin palvelusuhteessa olevista terveydenhuollon ammattilaisista, jotka haluavat toimia työaikansa ulkopuolella yhtiön palveluksessa ja hankkia näin lisäansioita. Yhtiö olisi HUS:sta erillinen työnantaja. Yhtiö vuokraa tilat ja laitteet HUS:lta kustannusvastaavasti. Se solmii tukipalveluista erilliset sopimukset HUS:n ja sen liikelaitosten kanssa. Yhtiö voi hankkia myös potilasrekisterin pitoon liittyvät palvelut HUS:lta. Yhtiö voi tältä osin käyttää mallina muita julkisissa tiloissa toimivia suomalaisia osakeyhtiömuotoisia sairaanhoitopalvelujen tuottajia. Yhtiön osakepääomaksi ehdotetaan 1 milj. euroa, jolloin yhtiön käynnistäminen voi tapahtua ilman muuta rahoitusta. Vaikka yhtiö olisi pääosin HUS:n omistama, tulee siinä sairausvakuutuskorvauksen saamiseksi olla ulkoista omistusta vähintään 25 %. Ulkoisena omistajana voi toimia esimerkiksi toimintaan osallistumisesta kiinnostunut vakuutusyhtiö taikka yhtiön henkilöstö. Ulkopuolinen yksityinen omistus selventää myös yhtiön asemaa sairaanhoitopiiristä erillisenä palvelutuottajana ja työnantajana. Yhtiön toimintaan liittyvät taloudelliset riskit ovat ehdotetun suoritepohjaisen kustannusveloituksen vuoksi pienet. Yhtiön arvioidaan saavuttavan viidentenä toimintavuonna n. 15 milj. euron liikevaihdon. Se tuo tällöin HUS:lle vuokratuloina n. 2 milj. euroa ja osinkotuloina 0,5-1 milj. euroa vuodessa.
ii Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...I 1 TAUSTA... 1 1.1 VALMISTELUTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT... 1 1.2 SUOMALAISESSA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ KÄYNNISSÄ OLEVAT RAKENTEELLISET MUUTOKSET... 1 1.3 PRIVAATTI-HYKS -EHDOTUS 1998... 3 1.4 ESIMERKKEJÄ YHTIÖMUOTOISISTA TOIMIJOISTA... 4 1.4.1 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin fokussairaalat... 4 1.4.2 Kansanterveystyön yhteydessä järjestetty työterveyshuolto... 4 1.4.3 HYKS-instituutti Oy... 4 1.4.4 Ruotsin vårdval... 5 1.4.5 Moorfields Eye Hospital, Lontoo... 5 2 HYKSIN OY:N TOIMINTA-AJATUS... 6 2.1 MISSIO JA VISIO... 6 2.2 ARVOT... 6 2.3 TOIMINTA-AJATUS... 7 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 9 3.1 TERVEYSMARKKINOIDEN KEHITYS... 9 3.2 SAIRAANHOIDON RAHOITUS... 14 3.2.1 Yleinen kehitys... 14 3.2.2 HUS:n investointien kannattavuus ja käyttöaste... 15 3.3 HENKILÖSTÖN SAATAVUUS... 16 3.4 POTILAIDEN VAPAA LIIKKUVUUS... 18 4 ASIAKASMÄÄRITTELYT... 20 4.1 JULKISYHTEISÖ ASIAKKAANA... 20 4.2 YKSITYINEN POTILAS ASIAKKAANA... 23 4.3 TERVEYDENHUOLTOALAN YRITYS, JOKA TÄYDENTÄÄ OMAA PALVELUVALIKOIMAANSA... 24 4.4 ULKOMAINEN YHTEISÖ TAI YKSITYISHENKILÖ ASIAKKAANA... 25 4.5 ASIAKASSTRATEGIA... 26 5 PALVELUT JA PALVELUMALLI... 27 5.1 PALVELUKYSYNTÄ... 27 5.2 ENSIVAIHEEN ALOITTAVAT TOIMINNOT... 30 6 PALVELUNTUOTANTO JA LOGISTIIKKA... 31 6.1 LUPA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN TUOTTAMISELLE... 31 6.2 HENKILÖSTÖN ASEMA... 31 6.3 POTILASREKISTERIT... 32 6.4 POTILASVAKUUTUS... 33 6.5 POTILASLASKUTUS... 33 6.6 TILAT, LAITTEET JA TARVIKKEET... 33 6.7 TUKIPALVELUT JA LIIKELAITOKSET... 34 6.8 HANKINTATOIMI... 34 6.9 TALOUDEN HALLINTA JA KIRJANPITO... 35 7 OPERATIIVINEN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUDELLINEN ANALYYSI... 35 7.1 TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN... 35
iii 7.2 PALVELUIDEN TUOTTEISTUS JA HINNOITTELU... 37 7.3 TUOTANTOKAPASITEETTI... 38 7.4 MARKKINOINTI... 39 7.5 HYKSIN OY:N ALUSTAVA TALOUSARVIO... 39 7.6 VEROTUKSELLISET KYSYMYKSET... 42 8 YHDENVERTAINEN HOITOON PÄÄSY... 43 9 KILPAILUNEUTRALITEETTI... 45 10 RISKIKARTOITUS JA RISKINHALLINTA... 46 10.1 TALOUDELLISET RISKIT... 46 10.2 HENKILÖSTÖRISKIT... 46 10.3 ASIAKASRISKIT... 47 10.4 TOIMINNALLISET RISKIT... 47 10.5 VIESTINNÄLLISET RISKIT... 47 11 JOHTOPÄÄTÖKSET... 49 12 LIITTEET... 51 12.1 LIITE 1. MUISTIO HENKILÖSTÖ- JA TALOUSRYHMÄN KÄSITTELEMISTÄ ASIOISTA... 51 12.2 LIITE 2. LUONNOS HYKSIN OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEKSI... 55
1 1 Tausta 1.1 Valmistelutyöryhmän tehtävät Konsernin toimitusjohtaja on päätöksellään 132 / 14.10.2010 asettanut työryhmän valmistelemaan HUS:n tytäryhtiönä toimivan kliinisiä erikoissairaanhoidon palveluja tuottavan osakeyhtiön perustamista (jäljempänä HYKSin Oy ). Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen. Työryhmän jäseniksi nimettiin seuraavat henkilöt: tulosyksikön johtaja Jari Petäjä, vastaava ylilääkäri Hans Ramsay, hallinnollinen ylilääkäri Vesa Perhoniemi, erikoislääkäri Juha Sinisalo, apulaisylilääkäri Leila Vaalavirta, klinikkaryhmän johtaja Markus Färkkilä, hallintojohtaja Pekka Rantamäki, talousjohtaja Jari Finnilä, suunnittelupäällikkö Jari Kokkonen, hallintolakimies Annakaisa Koskimäki, johtava ylihoitaja Arja Tuokko ja osastoryhmän päällikkö Helena Tuominen. Lisäksi HUS:n henkilöstöjärjestöjä pyydettiin nimeämään edustajansa työryhmään. Järjestöt nimesivät ryhmään pääluottamusmiehet Risto Avelan ja Leena Piirosen. Työryhmän työhön osallistuivat lisäksi asiantuntijoina erikoislääkäri Tiina Leivo, projektipäällikkö Heikki Voutilainen sekä suunnittelupäällikkö Merja Wilenius. Työryhmä ja sen jäsenet ovat valmistelun aikana kuulleet asiantuntijoita mm. vakuutusyhtiöistä, yksityisestä terveydenhuollosta, työterveyshuollosta, HYKS-instituutti Oy:stä, Valtiokonttorista sekä HUS-Servisistä. Työryhmän tehtävänä oli laatia liiketoimintasuunnitelma; selvittää potilasrekisteriä ja potilastietojen käsittelyä koskevat asiat sekä toimintaan liittyvät juridiset, henkilöstöhallinnolliset ja talouden pitoon liittyvät kysymykset; ja valmistella yhtiön perustamisasiakirjat. 1.2 Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä käynnissä olevat rakenteelliset muutokset Asettamispäätöksen mukaisena perusteena yhtiön perustamiselle ovat suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä käynnissä olevat rakenteelliset muutokset. Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain osin korvaava terveydenhuoltolaki tulee voimaan 1.5.2011 alkaen. Tämän lisäksi
2 valmistellaan julkisen terveydenhuollon organisaatioiden uudistamista. Valmistelussa on myös lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien ja kuntayhtymien toimiessa markkinoilla. Asiaa valmistellut työryhmä ehdottaa kuntalakia muutettavaksi siten, että pääsääntöisesti kunnan/kuntayhtymän tulisi hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä yhtiön, yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Edellä esitettyjen lainsäädäntöuudistusten punaisena lankana on ollut lisätä potilaan valinnanvapautta ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja. Sairausvakuutuksen sairaanhoitokulujen korvaamista on tämän vuoksi laajennettu koskemaan terveyskeskuksien tai julkisten sairaaloiden tiloissa tuotettua terveydenhuoltoa. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta julkisyhteisön kokonaan omistamalle yhtiölle, vaan julkisen terveydenhuollon tiloissa toimivalla yhtiöllä pitää olla yksityistä omistusta vähintään 25 % (sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 43/2010 vp hallituksen esityksestä 183/2010 vp laiksi sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :n muuttamisesta). Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivisemmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista. Tuleva terveydenhuoltolaki painottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ohentamista ennen kaikkea siten, että erikoislääkäripalvelut saataisiin perusterveydenhuoltoon. Kustannustehokkuus- ja toimintavarmuussyistä kunnilla vallitsee halu yhdistää pieniä terveyskeskuksia suuremmiksi yksiköiksi, jolloin myös erikoislääkäripalvelujen hankinta terveyskeskuksiin tulee paremmin mahdolliseksi. HYKS:n mahdollisuudet tukea alueen kuntia tässä kehityksessä ilman virkalisäyksiä ovat rajalliset ja joka tapauksessa vähäisemmät kuin kuntien tahtotila. Yhtiömalli voi tarjota välineitä erikoislääkäri- ja konsultaatiopalvelujen järjestämiseen terveyskeskuksille. Kun edellä sanottuun lisätään muun muassa vaatimus kalliiden investointien käyttöasteen lisäämisestä sekä henkilöstön saatavuuden ja sitouttamisen turvaamisesta, on selvää, että HUS:n tulee kaikin tavoin koettaa ripeästi vastata nykyisiin ja tulevaisuuden terveydenhuollon haasteisiin. Yhtenä tällaisena ratkaisuna on aikaansaada HUS:iin tytäryhtiö tuottamaan sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka soveltuvat luontevasti tehtäviksi osakeyhtiömuotoisena toimintana ja jotka eivät ole kilpailevaa toimintaa HUS:lle. Tällainen ehdotus ei ole kokonaan uusi. Jäljempänä tarkastellaan lyhyesti niitä malleja ja ehdotuksia, joita asiasta aiemmin on esitetty.
3 1.3 Privaatti-HYKS -ehdotus 1998 Vuonna 1998 silloinen hallintoylilääkäri Martti Kekomäki ehdotti, että HYKS-konserniin perustettaisiin osakeyhtiömuotoinen polikliinisia ja ambulatorisia palveluita tuottava palveluyksikkö. Ehdotuksen taustana olivat silloinkin erikoissairaanhoidon rahoitusongelmat sekä kilpailu erikoislääkärityövoimasta. Lisäksi tuolloin käytössä ollut erikoismaksuluokka oli ajoittain voimakkaankin kritiikin kohteena. Erikoismaksuluokassa (EML) potilas maksoi palkkion sairaalalle, joka välitti sen laskuttaneelle lääkärille. Sairaala maksoi palkkion lääkärille ja huolehti sivukulujen maksamisesta. EML-järjestelmä oli selkeä suoriteperusteinen palkkamalli, jolla erikoismaksuluokkaan lääninhallitukselta luvan saanut erikoislääkäri saattoi kohentaa virka-aikaista palkkaustaan. Privaatti-HYKS -ehdotuksen ajatuksena oli, että sairaalassa virka- ja työsopimussuhteessa toimivat lääkärit ja terveydenhuoltohenkilökunta voisivat toimia osakeyhtiössä vapaaehtoisesti ja samanlaisin ehdoin, joilla samat ammattiryhmät toimivat nykyisin yksityissektorilla. Yhtiö maksaisi käyttämistään tiloista ja laitteista HYKS-konsernille käyvän vuokran. Vuokra asetettaisiin vastaamaan rakennetun ympäristön ja laitteiden pääoma- ja käyttökustannuksia ja se kerättäisiin ennalta määrättynä osuutena kokonaislaskutuksesta. Toiminta käsittäisi vastaanottotoimintaa ja ambulatorisia tutkimus- ja leikkaustoimenpiteitä sairaanhoidollisine tukipalveluineen. Kekomäen esityksessä osakeyhtiömallia perusteltiin myös rahoituksen oikeudenmukaisuudella. Neutraalissa järjestelmässä jokainen tuloluokka maksaa bruttotuloistaan samansuuruisen osan terveydenhuoltoon. Näin rahoitettu terveydenhuolto muodostaa vuositasolla usean miljardin euron suuruisen tulonsiirtojärjestelmän. Tämä tavoite on poliittisesti hyväksytty laajalti kaikissa kehittyneissä yhteiskunnissa. Suomessa verovaroin rahoitettu osuus on ollut käytännöllisesti katsoen neutraali (ts. se on kohdentanut terveyspalveluita tasaisesti kaikille väestöryhmille). Potilailta terveyskeskus-, poliklinikka- ja hoitopäivämaksuina kerätty rahoitus painottuu sitä vastoin alimpaan tulokymmenykseen. Hyvin toimeentulevien väestöryhmien omavastuuosuuden lisääminen (esim. ohjaamalla se käyttämään sairausvakuutuksesta ja omalla rahoituksella kustannettuja palveluja) lisää tämän väestöryhmän maksuosuutta eli pienentää itse maksettujen kustannusten suhteellista regressiivisyyttä. Kekomäen arvion mukaan osakeyhtiöhanke olisi ollut rahoitettavissa ilman, että terveydenhuollon rahoituksen neutraalisuuden tavoite vaarantuu. On kuitenkin huomattava, että osakeyhtiö luo erikoissairaanhoidon palveluille osittain uutta kysyntää, millä on vaikutusta myös rahoitusosuuksiin. HYKS-Privaatin mukainen osakeyhtiömalli olisi tarjonnut uusia hoitomahdollisuuksia hoidon kokonaan itse maksavalle ryhmälle, jolloin julkisten palvelujen kokonaiskysyntä olisi joltakin osin pienentynyt.
4 1.4 Esimerkkejä yhtiömuotoisista toimijoista 1.4.1 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin fokussairaalat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on viime vuosina yhtiöittänyt eräitä toimintojaan. Tekonivelsairaala Coxa Oy tuottaa pelkästään tekonivelkirurgisia leikkauksia sopimuspohjaisesti lähinnä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilaille. Lisäksi Coxaan tulee potilaita ostopalvelusopimusten perusteella, kuntien suoraan ostamina sekä tekonivelleikkauksiin yksityispotilaina tulevina. Coxa Oy:n omistus on pääosin julkista. PSHP:n osuus on 35,9 %, Terveysrahasto Oy:n 26,4 %, ja Tampereen kaupungin 20,6 %. Lisäksi yhtiöllä on seitsemän pienomistajaa, jotka ovat sairaanhoitopiirejä ja kaupunkeja. Coxan liikevaihto vuonna 2009 oli 27,4 miljoonaa euroa. Coxan palveluksessa olevat lääkärit määrittävät leikattavien potilaiden leikkausaiheen, mikä tarkoittaa, että yhtiö voi säännellä toimintavolyymiään. Toinen merkittävä seikka on se, että tekonivelvalikoima voidaan valita taloudellisin perustein. Se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa valitaan edullisin tuote edellyttämättä kalliin pitkäaikaisseurannan tuloksia. TAYS Sydänkeskus Oy:ssä diagnostisoidaan ja hoidetaan potilaita, jotka ovat sairastuneet äkillisesti tai jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirurgista selvittelyä ja hoitoa. Yhtiön omistaa kokonaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiö markkinoi palvelujaan paitsi Suomessa, myös Venäjällä ja Ukrainassa. 1.4.2 Kansanterveystyön yhteydessä järjestetty työterveyshuolto Terveyskeskuksen myytävä työterveyshuolto on lakisääteistä ja varsinaisesta kansanterveystyöstä erillistä toimintaa, jota kuitenkin terveyskeskus harjoittaa. Viime vuosina kunnat ja kuntayhtymät ovat liikelaitostaneet ja yhtiöittäneet tätä toimintaansa. Esimerkiksi HUS:n erityisvastuualueella (ERVA) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin työterveyshuollon palvelut tuottaa Etelä-Karjalan Työkunto Oy (entinen Lappeenrannan Työkuntokeskus Oy). Yritys tuottaa työterveyshuollon palveluja lappeenrantalaisille yrityksille ja yhteisöille. Se tarjoaa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi asiakasyrityksilleen yleislääkäritasoisia sairaanhoidollisia palveluja. Yhtiön laboratorio palvelee myös ulkopuolisia asiakkaita (esim. alueen kylpylöitä). 1.4.3 HYKS-instituutti Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ulkopuolisella rahoituksella tehtäviä kliinisiä tutkimuksia hallinnoi HYKS-instituutti Oy, jonka kanssa HUS on tehnyt sopimuksen palvelujen tuotta-
5 misesta HUS:n tiloissa. Yrityksen omistaa Biomedicum Helsinki -säätiö, jossa osakkaina ovat HUS, Helsingin yliopisto ja Kiinteistö Oy Biomedicum. Kliinisten tutkimusten toimeksiantaja tekee tutkimuksen suorittamisesta HUS:n tiloissa sopimuksen HYKS-instituutti Oy:n kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnan osalta tutkimushenkilökunta on tutkimuksen suorittamisen osalta palvelussuhteessa HYKS-instituutti Oy:öön, joka maksaa erillissopimuksen perusteella tutkimuskustannuksista suoriteperusteisen korvauksen HUS:lle. Tutkimushenkilöstön palkat maksetaan suoraan HYKS-instituutti Oy:stä. HYKS-instituutti Oy huolehtii myös tutkimuksen talousseurannasta. 1.4.4 Ruotsin vårdval Ruotsissa vastuu terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta jakaantuu valtion, maakäräjien ja kuntien kesken. Maakäräjät ja kunnat voivat päättää melko itsenäisesti miten terveydenhuolto ja sairaanhoito alueella järjestetään. Maakäräjillä on oikeus verottaa asukkaitaan terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen rahoittamiseksi. Verotulojen lisäksi maakäräjät saavat valtionavustusta terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Ruotsissa tuli vuoden 2008 alussa voimaan laki valinnanvapaudesta terveyspalveluissa. Maakäräjät maksavat hoidosta saman verran riippumatta, saako potilas hoidon yksityiseltä tai julkiselta. Vårdval järjestelmässä potilaalle annetaan oikeus valita palvelun tuottaja niiden palvelun tuottajien joukosta, jotka viranomainen on hyväksynyt. Asukkaan valintaa ei saa rajoittaa maakunnan sisällä. Keskeinen osa mallia on korvausjärjestelmä, jossa raha seuraa potilasta, ts. maksu palvelun tuottajalle perustuu potilaan valintaan ja on yhtä suuri kaikille tuottajille. 1.4.5 Moorfields Eye Hospital, Lontoo Englannin National Health Service (NHS) on yksi maailman tunnetuista julkisia terveydenhuoltopalveluja tuottavista järjestelmistä. Sen sisällä toimii yritysmuotoisia yksiköitä. Esimerkiksi Moorfields Eye Hospital NHS Foundation Trust on yksi maailman johtavista silmäsairaaloista sekä kliinisen hoidon että tutkimuksen saralla. Sairaalan päätehtävä on hoitaa julkisesti rahoitettuja NHSpotilaita. Tämän lisäksi sairaalalla on kolme kaupallista yksikköä: Moorfields Private, Moorfields Pharmaceuticals ja Moorfields Eye Hospital Dubai. Moorfields Eye Hospitalin kokonaistuotot olivat vuonna 2009 126 miljoonaa, josta Moorfields Privaten osuus oli 10 miljoonaa. Moorfields Private tarjoaa kaikkia silmäsairaanhoidon palveluja. Potilas maksaa itse tai hänellä on yksityinen sairauskuluvakuutus. Merkittävä osa potilaista on ulkomailta. Palveluihin kuuluu sekä erittäin vaativat erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot, että kosmeettinen ja refraktiivinen silmä- ja plastiakirurgia. Yksityispotilailla on erilliset tilat ja parempi perushotellipalvelu. Ainakin varsinaisen sil-
6 mäkirurgian osalta leikkaussalit ovat talon normaalit salit, ja leikkaukset suoritetaan pääosin iltaisin työajan jälkeen talon henkilökunnalla. Hoitava lääkäri tuo potilaan taloon eli asiakas varaa ajan haluamalleen hoitavalle erikoislääkärille. Tyypillisesti silmäkirurgi tekee yhden illan viikossa töitä Moorfields Private yksikössä. 2 HYKSin Oy:n toiminta-ajatus 2.1 Missio ja visio HYKSin Oy:n missiona on turvata kasvavan ja ikääntyvän väestön hoitoon pääsy mahdollistamalla markkinaehtoinen toiminta HUS:n tiloissa. Laajeneva toiminta käsittää uusia asiakassegmenttejä ja lisää siten erikoissairaanhoidon tulorahoitusta. HYKSin Oy:n visio on olla asiakaslähtöinen, laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluja tuottava yritys, joka tarjoaa henkilöstölleen joustavan mahdollisuuden käyttää lääketieteellistä erityisosaamistaan osakeyhtiön palveluksessa ja antaa mahdollisuuden lisäansioihin. Vision mukainen tavoitetila on saavutettavissa 2 3 vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Viiden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta HYKSin Oy kuuluu Suomen 20 suurimman yritysmuotoisen terveydenhoitopalvelujen tuottajan joukkoon. 2.2 Arvot HYKSin Oy:n arvopohja sitoutuu HUS:n arvoihin: 1. Yhteistyöllä huipputuloksiin Onnistumme yhdessä avoimuuden, luottamuksen, osaamisen ja verkostoitumisen avulla. HYKSin Oy tarjoaa kattavat kokonaispalvelut asiakkaan tarpeisiin HYKSin Oy lisää yritysasiakkaiden mahdollisuuksia laadukkaisiin palveluihin edullisin kustannuksin HYKSin Oy on taloudellisesti kannattava
7 2. Tahto toimia edelläkävijänä Toimimme innovatiivisesti asiakkaidemme parhaaksi ja käytämme hyväksi tulevaisuuden mahdollisuudet. HYKSin Oy tarjoaa lääketieteellisesti vaikuttavat hoitomenetelmät HYKSin Oy:n palvelut ovat joustavasti tuotettuja 3. Arvostamme asiakkaitamme ja toisiamme Kohtelemme potilaita, muita asiakkaita, kumppaneita ja työtovereita oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja suvaitsevaisesti. Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä. Kannamme vastuumme ympäristöstä. HYKSin Oy antaa potilaalle valinnanmahdollisuuden hakeutua hoitoon haluamalleen asiantuntijalle 2.3 Toiminta-ajatus HYKSin Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota kaikkia niitä erikoissairaanhoidon palveluja, joille löytyy lääketieteellisesti perusteltua kysyntää ja jota julkinen palvelutuotanto ei tyydytä. HYKSin Oy pyrkii olemaan avoin kaikentyyppisille potilaille ja kaikentyyppisille maksajatahoille, vaikka toiminta alkaisikin vaiheistetusti. Tavoitteena on luoda HUS:iin huippuosaamista edustava ja monipuolisia erikoissairaanhoidon palveluita tuottava osakeyhtiö niitä asiakassegmenttejä varten, jotka nyt käyttävät muita palveluntuottajia. Yhtiö on tehokkaasti johdettu ja kykenee vastaamaan merkittäviin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoshaasteisiin kuten työikäisen väestön suhteellisen osuuden pienentymiseen ja työvoiman kansainvälistymiseen sekä kuntatalouden rahoitusongelmiin. Palveluntuottajana se on asiantunteva, joustava ja luotettava ja kykenee tarvittaessa tarjoamaan hoitoa nopeasti. Potilas saa valita hoitavan lääkärin sekä hoitoajankohdan. Lisäksi hän voi halutessaan vaikuttaa hoidon ja hoivan toteuttamiseen. HYKSin Oy:n prosessit ovat tehokkaita, koska toimintaympäristö on lääkäreille ja hoitajille tuttu ja tuotetut palvelut pääosin vakioituja. Huippulaatu varmistetaan valitsemalla osakeyhtiön palvelukseen kokeneita osaajia. Henkilöstöä kannustetaan suoritepalkkauksella, joka mahdollistaa kilpailukykyisen taloudellisen kompensaation ja joka on henkilöstön tekemään työmäärään nähden oikeudenmukainen.
8 Palvelukonseptin puitteissa tarjotaan erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluita perusterveydenhuollolle sekä työterveyshuollolle, erikoissairaanhoidon eri erikoisalojen polikliinisia palveluita kuten vastaanottokäyntejä, polikliinisia ja päiväkirurgisia toimenpiteitä sekä muita erikoissairaanhoidon palveluita. Tavoitteena on käynnistää toiminta niillä erikoisaloilla, joilla palvelukysyntä tällä hetkellä ylittää HUS:n normaalina työaikana tuottaman kapasiteetin. Toiminnan organisoinnissa hyödynnetään sitä tietoa ja kokemusta, jota viime vuosien aikana on kertynyt lisätöiden ja ostopalveluiden hankinnasta. Lisätyönä ja ostopalveluina tuotettujen palveluiden määrä ja kustannukset sekä tuleva tarve ovat arvioitavissa ja niiden pohjalta on laadittavissa HYKSin Oy:lle täsmällisesti mitattava ja saavutettavissa oleva tuotantokapasiteetti. Poliklinikkatoiminta, päiväkirurgiset toimenpiteet ja vuodeosastohoitoa edellyttävät toiminnat suunnitellaan toteutettavaksi sairaala- tai klinikkakohtaisesti. Toiminta voidaan aloittaa volyymialoilla kahtena iltana viikossa ja yhtenä tai kahtena lauantaina kuukaudessa. Realistista on alkuvaiheen käynnistämisen jälkeen kasvattaa toimintaa hallitusti myös niille toimintasektoreille, joilla HYKS toimii valtakunnallisena palveluntarjoajana ja joilla tiedetään olevan kysyntää. Asiakasnäkökulmasta HYKSin Oy:n perustaminen tuo palveluiden käyttäjille kokonaan uuden korkeatasoisia ja laaja-alaisia erikoissairaanhoidon palveluita tuottavan yksikön, jossa potilaan valinnanvapaus toteutuu niin hoitavan lääkärin kuin hoidon ajankohdan ja hoitopaikan osalta paremmin ja joustavammin kuin mihin julkinen palveluntuottaja lakisääteisten velvoitteidensa osalta toistaiseksi kykenee. Tarkoituksena on palvella ensisijaisesti sellaisia asiakkaita, jotka nykyisin hakeutuvat tai jotka ohjataan muille palveluntuottajille. Henkilöstönäkökulmasta osakeyhtiön tavoitteena on lisätä HUS:n houkuttelevuutta työnantajana tarjoamalla eri henkilöstöryhmille vapaaehtoisuuteen perustuvan mahdollisuuden lisäansioihin tutussa työympäristössä. Tavoitteena on pitää ja houkutella osakeyhtiön palvelukseen sellaisia lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa, joiden osaaminen, tiedot ja taidot edustavat erikoissairaanhoidon eri alojen parhaimmistoa ja joita motivoi palveluhenkinen yrittäjyys ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus lisäansioihin. HYKSin Oy:n palveluvalikoimaan sisältyy selkeitä prosessimaisia erikoissairaanhoidon kokonaisuuksia. Osakeyhtiömäinen toiminta kannustaa kehittämään näitä prosesseja mahdollisimman tehokkaiksi ja asiakaslähtöisiksi. Tästä saattaa olla laajemminkin hyötyä sairaanhoitopiirille. Tavoitteena on myös hyödyntämällä olemassa olevaa tila- ja laitekapasiteettia nostaa investointien käyttöastetta. Käyttöasteen paranemisen myötä HYKSin Oy:llä ja HUS:n kunnallisella palveluntuottajalla on paremmat taloudelliset mahdollisuudet tulevaisuudessa varmistaa käyttöönsä moderni laitekanta ilman, että verovaroja joudutaan käyttämään nykyistä suuremmassa määrin
9 toiminnan edellyttämään tilojen varusteluun. Tämä on mahdollista, koska HUS voi hyödyntää osan osakeyhtiöltä perimistään vuokratuloista investointien rahoittamiseen. Tavoitteena on lisäksi tasapainottaa HUS:n omassa toiminnassa loma- ym. tekijöistä johtuvaa kysynnän vaihtelua hankkimalla osa polikliinisista ja päiväkirurgisista palveluista omalta osakeyhtiöltä. Omistajanäkökulmasta HYKSin Oy parantaa investointien käyttöastetta. HUS:lta vuokratuista resursseista maksetaan kustannukset kattavaa ja voittomarginaalin sisältävää markkinahintaista vuokraa. Potilaiden lisääntyvä valinnanvapaus lisää alueen asukkaiden tyytyväisyyttä alueellisiin sairaanhoidon palveluihin. HYKSin Oy ei kilpaile HUS:n kanssa, vaan täydentää palvelutarjontaa siltä osin kuin HUS:n palvelut eivät luontevasti tyydytä kysyntää. 3 Toimintaympäristö 3.1 Terveysmarkkinoiden kehitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä vuonna 2008 oli 7,4 miljoonaa. Somaattisilla erikoisaloilla oli käyntejä yhteensä noin 5,9 miljoonaa ja psykiatrian erikoisaloilla noin 1,5 miljoonaa. Käynnit ovat lisääntyneet 20 prosentilla vuodesta 2000.
10 Kuva 1: Sairaanhoidon avohoitokäyntien kehitys v. 2000 2008 Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli eniten sisätautien, aikuispsykiatrian ja kirurgian erikoisaloilla. Käynnit ovat kasvaneet vuodesta 2000 suhteellisesti eniten nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla. Yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin Kelan sairaanhoitokorvaustilaston mukaan 2,9 miljoonaa kertaa vuonna 2008. Yksityissektorilla erikoislääkärikäyntejä oli eniten silmätautien ja naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Sairausvakuutuskorvaukseen oikeuttavat yksityislääkäripalvelujen menot, toimistomaksut mukaan lukien, olivat vuonna 2008 yhteensä 305 miljoonaa euroa. Tästä erikoislääkäripalvelujen menojen osuus oli 86 prosenttia ja yleislääkäripalvelujen 14 prosenttia. Kokonaisuudessaan menot kasvoivat reaalisesti 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Oheisessa taulukossa 1 on esitetty 20 suurinta yksityisen terveydenhuollon toimijaa v. 2009.
11 Taulukko 1: Suurimmat yksityiset terveyspalvelujen tuottajat v. 2009 Yritys Liikevaihto milj. eur (Suomi) Nettotulos milj.eur Henkilöstö Merkittävä erikoissairaanhoidon tuottaja HUS-alueella Lisätiedot Terve- Suomen ystalo 209-16 2519 kyllä Potilaskäyntejä 1,5 milj. (sisältää työterveyshuollon) 3500 ei Attendo MedOne 192 konserni ja Suomi tappiollinen Mehiläinen 167 EBITA (tulos ennen rahoituskuluja, veroja ja poistoja) ~34 Plusterveys 111 14,9 1159 ei Diacor Terveyspalvelut 1601 kyllä Lääkärissäkäyntejä 900 000/ v (ei sis. työterveys). Sairaalatasoisia toimenpiteitä 12000 / v, suurin ryhmä vakuutusyhtiöpotilaat. 52 3,4 597 kyllä Työterveyshuolto 50% liikevaihdosta, ja 75 % lääkäriasemien liikevaihdosta. Vastaanottokäyntejä yhteensä 485000, sairaalatoimenpiteitä 3000 ODL Terveys 40-3,8 392 ei Aho Group 39 0,3 460 kyllä Mediverkko 35 2,1 749 ei Oral Hammaslääkärit 32 0,5 485 ei Lääkäriasema 28 1,5 281 ei Pulssi Coxa 27 0,9 152 ei Medix 23-0,8 251 kyllä Pihlajalinna 20 1,6 299 ei Condia 18-2.2 211 ei Coronaria Hoitoketju 15-0,3 - ei/kyllä Dextra 15 1,7 106 kyllä Tampereen Lääkärikeskus 12 1,4 146 ei Porin Lääkäritalo 10 1,5 85 ei Vita- Terveyspalvelut 10 0,2 84 kyllä Praktikonova 10 1,6 113 ei
12 Taulukko 2: Leikkauksen sisältävät somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot (Tilastoraportti 34/2010. 21.12.2010. Suomen virallinen tilasto, Terveys 2010, THL) Vuosi HUS HUS-alueen yksityiset sairaalat Yksityisten sairaaloiden hoitojaksot / HUS:n hoitojaksot % 2007 119 350 16 484 13,8 2008 121 572 19 344 15,9 2009 124 062 15 528 12,5 THL:n tilastojen mukaan 3 vuoden tarkastelujaksolla HUS-kuntayhtymän leikkauksellisissa hoitojaksoissa on tapahtunut noin 2 %:n vuosittainen kasvu (taulukko 2). Samanaikaisesti yksityissektorin prosentuaalinen osuus on ollut vaihteleva. Vuonna 2009 HUS-kuntayhtymän kaikkien somaattisten hoitojaksojen määrä oli 246 540 kpl, vastaava luku yksityissektorilla (HUS-alue) oli 17 192 kpl, joka on 7 % HUS-kuntayhtymän hoitojaksojen määrästä. Yhteenvetona erikoislääkäreiden kaikesta avohoitotoiminnasta yksityinen sektori kattaa tällä hetkellä n. 28 %, leikkauksellisista toimenpiteistä n. 14 % ja kaikista somaattisista hoitojaksoista n. 7 %. Vuonna 2008 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,5 miljardia euroa. Tämä oli 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden menot olivat 2 908 euroa, mikä oli 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna menot olivat 8,4 prosenttia. Inflaatio huomioon ottaen terveydenhuollon kokonaismenot pysyivät ennallaan (Kuva 2). Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat erikoissairaanhoidon (5,1 mrd. ) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. ) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. ) käytöstä. Näiden kolmen pääryhmän menot muodostivat kaksi kolmasosaa kaikista terveydenhuoltomenoista.
13 Kuva 2: Terveydenhuoltomenot maksajittain 1995 2008 Vuonna 2008 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli 74,2 prosenttia (11,5 mrd. ) ja yksityisen rahoituksen osuus 25,8 prosenttia (3,98 mrd. ). Kuntien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli suurin eli 35 prosenttia. Tämä oli 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2007. Valtion rahoitusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 24,2 prosenttia. Tämä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2007. Valtion rahoitusosuuden kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 alkaen. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 15 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 kääntyen kuitenkin kahtena viime vuonna hienoiseen nousuun. Vuonna 2008 kotitaloudet rahoittivat terveydenhuoltoa noin 3 miljardilla eurolla eli niiden rahoitusosuus menoista oli 19,4 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusosuudesta 53,6 prosenttia oli asiakasmaksuja, 32,6 prosenttia lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden menoja sekä loput 13,8 prosenttia erilaisten hoitolaitteiden ja lääkinnällisten tuotteiden hankintakuluja sekä matkakuluja. Työnantajien terveydenhuoltomenojen rahoitusosuus on ollut koko 2000-luvun vajaa 3 prosenttia. Avustuskassojen, yksityisen vakuutuksen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yhteenlaskettu rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 3,5 prosenttia vuonna 2008.
14 Julkisen vallan tavoitteena on paitsi kohdentaa verovaroja terveydenhuoltoon myös säädellä sairaanhoidon sisältöä ja tasapuolista ja tarveperusteista kohdentumista väestölle. Yksityisten palvelutuottajien lisääntyvä markkinaehtoinen toiminta muodostaa uhan tasa-arvoista palvelujen saantia ylläpitävälle julkiselle terveydenhuollolle. Jos terveydenhoitoon päätyvän verovaroista riippumattoman rahan määrä kasvaa ja kanavoituu pääosin yksityiseen terveydenhoitoon, vaikeuttaa yksityisen sektorin saama rakenteellinen palkkaetu julkisen erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiä. 3.2 Sairaanhoidon rahoitus 3.2.1 Yleinen kehitys Vuoden 2008 jälkeen kansainvälinen taloudellinen tilanne alkoi heikentyä nopeasti. Kansainvälisillä toimintaympäristön muutoksilla oli väistämätön vaikutus Suomeen ja ilmiö alkoi näkyä mm. kuntien taloudellisen tilanteen heikentymisenä. Vuoden 2010 aikana taloudellinen tilanne on kohentunut, mutta tulevina vuosina joudutaan julkisia palveluita ja investointeja priorisoimaan, jolloin myös terveydenhoitoon on käytettävissä vähemmän julkista rahaa. Monet kunnat ovat joutuneet tarkistamaan veroprosenttejaan vuoden 2011 osalta ylöspäin. Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Kokonaisverotulot ovat jo vuonna 2010 kääntymässä yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen korotusten myötä hienoiseen kasvuun ja kasvu nopeutuu vuonna 2011, kun myös kunnallisverotulot lisääntyvät. Myös palkkausmenojen maltillinen kehitys parantaa kuntatalouden näkymiä (Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus 2009). Valtio ja kunnat hakevat yhä säästöjä mikä näkyy julkisen sektorin resursoinnissa. Lääketieteellisen teknologian jatkuva kehittyminen, uusien hoitomuotojen aiempaa korkeampi hinta sekä asiakkaiden lisääntyvät vaatimukset sairaanhoidollisilta palveluilta edellyttävät kuitenkin sairaanhoidon toiminnoilta jatkuvaa kehittämistä ja aiempaa nopeatempoisempia investointeja. Maksukykyisen ja palveluilta entistä korkeampaa laatua ja joustavuutta odottavan väestön osuuden lisääntyessä yksityinen terveydenhoito tullee jatkossa täydentämään julkista järjestelmää muodostamalla hajanaisesta yrityskentästä muutaman suuren ja vahvan toimijan. HUS vastaa rahamääräisesti n. 1/3 Suomen erikoissairaanhoidosta. HUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan. Väestönkasvusta merkittävä osa muodostuu maahanmuutosta. Väestömäärän kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden asukasmäärässä. HUS:n jäsenkuntien väes-
15 tömäärä 31.12.2009 oli 1 510 798 asukasta, jossa on kasvua 1,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Samaan aikaan koko maan väestömäärä kasvoi 0,5 %. Tilastokeskus ennustaa vuodelle 2011, että HUS:n jäsenkuntien väestömäärä jatkaa kasvuaan 1,0 % vuosivauhdilla (1 544 553 asukasta) ja koko maan väestömäärä kasvaa 0,5 %. Jäsenkuntien kasvuvauhti on siis nopeampi kuin koko maan väestökasvu. Jäsenkuntien väestömäärän osuus koko maan väestömäärästä 1.1.2009 oli 28,1 %, 1.1.2010 se oli 28,3 % ja ennusteen mukaan se on 28,7 % vuonna 2011. 3.2.2 HUS:n investointien kannattavuus ja käyttöaste HUS:n haasteena on resurssien tehokas ja vaikuttava hyödyntäminen. Jäsenkunnat peräänkuuluttavat erityisesti kalliiden tilojen ja laitteiden korkeaa käyttöastetta. Teknologiset uusinvestoinnit edellyttävät yleensä toimintatulojen kasvua, jotta investoinnit olisivat kannattavia. HUS-kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahavirta vuodelle 2011 on 38,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investointimenot sisältäen liikelaitosten investoinnit ovat 121,7 miljoonaa euroa. Investointien rahoitus on suunniteltu toteutettavaksi pitkäaikaisella lainoituksella. Pitkäaikaista lainaa suunnitellaan nostettavaksi 90 miljoonaa euroa vuonna 2011. Talouden ennakoitavuus ja tasapaino ovat keskeisiä päämääriä HUS:n investointien arvioinnissa ja priorisoinnissa. Investointien ja vuosipoistojen määrää sekä kuntayhtymän lainasaldon kehitystä ohjataan hallituksen päätösten mukaisesti siten, että omavaraisuusaste pysyy yli 40 %:ssa. Investointiohjelman hanketason valmistelua ohjaavat ensisijaisesti HUS:n strategian tavoitteet, jotka liittyvät hoidon saatavuuden ja vaikuttavuuden edistämiseen, jäsenkuntien omistajaohjauksen vahvistamiseen sekä kustannusten ja prosessien hallintaan. Vuosina 2011 2013 HUS investoi vain kohteisiin, joiden käyttötarve ja toiminnallinen sekä taloudellinen merkitys on voitu todeta riittävän pitkäksi suhteessa hankkeen kokonaiskustannuksiin, takaisinmaksuun ja tulosvaikutukseen. Lähivuosina pääosa investointien rahoitustarpeesta kohdistuu meneillään oleviin suuriin rakennus- ja tietojärjestelmäprojekteihin. Toiminnan kehittäminen ja uudelleenjärjestelyt, potilaiden ja omistajakuntien palvelutaso-odotukset ja mm. rakennuskannan ikääntyminen tuovat vuosittain uusia perusteltuja hanketarpeita, joista monia joudutaan kuitenkin nykytilanteessa lykkäämään. HYKSin Oy ei suunnittele alkuvaiheessaan omia investointeja tiloihin, laitteisiin ja järjestelmiin vaan sen toiminta perustuu HUS:ssa olemassa oleviin tuotantovälineisiin, joita se vuokraa käyttöönsä. HYKSin Oy:n toiminta tulee nostamaan olemassa olevien tilojen ja laitteiden käyttöastetta sekä parantamaan siten osaltaan HUS:n investointien kannattavuutta. Kuntatalouden heikenty-
16 neet lähivuosien näkymät ohjaavat suoraan myös sairaanhoitopiirin investointien rahoitusmahdollisuuksia. Käytännössä kaikilla HYKS:n leikkausosastoilla olisi täysin mahdollista käyttää osaa tiloista ja laitteista virka-ajan päätyttyä HYKSin Oy:n toimintaan. Toiminnan virka-ajan ulkopuolinen volyymi ei voi olla samaa luokkaa kuin nykyinen virka-aikainen volyymi, mutta kokonaisuudessaan se voi helposti olla suurempaa kuin nykyinen lisätyövolyymi. Yksinkertaisimmillaan leikkaustoiminta on järjestettävissä siten, että HUS:n yksiköt saavat myydä kapasiteettiaan suoraan HYKSin Oy:lle (mahdollisuudella palkata myös lisätyövoimaa). Tällöin HYKSin Oy:lle myytävään palveluun voisi sisältyä myös avustavan henkilöstön työvoimakustannus. HYKSin Oy:n tuotantoa voisi muun toiminnan sallimissa rajoissa olla myös vähäisessä määrin virka-aikaan, jolloin salien toimintaa voitaisiin tehostaa noin 10 15 % tiettyjen suurivolyymisten tuotteiden osalta (lähinnä nykyistä lisätyökirurgiaa, jolloin lisätöitä tehtäessä ei ole opetus-, koulutuseikä tutkimusvelvoitteita). Kaihi-kirurgiaa (toimenpidekoodi CJE20) pystyttiin loka-marraskuussa 2010 tekemään jononpurkuna 29 % pienemmällä saliajalla kuin virka-aikaan. Samoin ortopediassa tehtiin jononpurkuja toimenpiteittäin vaihdellen 24 38 % lyhyemmällä saliajalla (NFB30 24 %, NGD05 28% ja NHG80 38%). HYKSin Oy:lle myytävä saliaika on hinnoiteltava erikseen nykyisten elektiivisten ja päivystyshintojen lisäksi siten, että hinta pitää sisällään palvelun tuottamisen todelliset kustannukset ja erikseen sovittavan katteen. 3.3 Henkilöstön saatavuus Julkisen sektorin työvoiman saatavuus on vuosina 2009 2010 ollut suhdannetilanteesta johtuen parempaa, kuin vuosituhannen alkupuolella. Henkilöstöltä edellytetään kuitenkin aiempaa monipuolisempia teknisiä valmiuksia sekä joustavuutta toiminnan painopisteen siirtyessä vuodeosastohoidosta avohoitoon ja päiväkirurgiaan. HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee myös kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Kaiken kaikkiaan lääkäreitä on n. 2 600 edustaen 49 eri erikoisalaa, hoitohenkilöstöä n. 11 700 sekä muuta henkilöstöä n. 6 600 henkeä. Erikoislääkärikunnasta valtaosa ja hoitohenkilöstöstä merkittävä osa tekee lisätöitä yksityissektorilla. Koska pääkaupunkiseudun yksityissektori on käytännössä riippuvainen HUS:n henkilöstön sivutöistä, henkilöstön riittävyys eri toimijoille on ensisijaisesti kilpailukykykysymys.
17 Yksityissektori pyrkii houkuttelemaan HUS:n henkilökuntaa palvelukseensa erityisesti julkista sektoria korkeammalla ansiotasolla sekä joustavilla työajoilla. Julkiseen terveydenhuoltoon liittyvä päivystysvelvoite heikentää HUS:n houkuttelevuutta työnantajana. Esimerkiksi kaihikirurgeista siirtyi vuosina 2008 2009 merkittävä osa muiden organisaatioiden palvelukseen. Kaihiesimerkin takana on kuitenkin vakavampi ilmiö silmätautien erikoisalan osaamispohjan huvetessa osaajien poistuessa yhden toimenpiteen perässä yksityisille markkinoille. Silmätautien erikoisalan sisällä ilmiö myös vääristää kouluttautumisen rakennetta silmäkirurgian houkuttavuuden noustessa suhteessa muuhun silmätautioppiin. HYKSin Oy mahdollistaa HUS:n henkilöstön sitouttamisen ja tarjoaa vaihtoehdon toimimiselle muulla yksityissektorilla. Hankkeen strategisten tavoitteiden kannalta on välttämätöntä, että HYK- Sin Oy rakenne mahdollistaa kaikkien erikoisalojen ja henkilöstöryhmien työskentelemisen organisaation puitteissa. Hoitoon pääsyn turvaaminen hoitotakuulainsäädännön edellyttämässä määräajassa on vaatinut normaalin virka-ajan ulkopuolista lisätyön tekemistä. Lisätyötä on tehty niin poliklinikoilla kuin leikkausosastoillakin. Operatiivisessa tulosyksikössä lisätyöleikkauksia tehtiin vuonna 2009 noin 5000 ja vuonna 2010 noin 3400. Polikliinisia lisätyökäyntejä oli vuonna 2009 noin 11 000 ja vuonna 2010 noin 12 000. Eniten lisätyötä on tehty silmätaudeilla ja ortopediassa. Tällä hetkellä lisätyömahdollisuus ulottuu vuoden 2011 loppuun saakka, mutta tavoitteena on sen käytöstä luopuminen. Edellä mainittujen lisätöiden lukumäärän perusteella on todennäköistä, että niin lääkäreitä kuin hoitohenkilöstöäkin on saatavissa HYKSin Oy:n palvelukseen erityisesti operatiivisesta tulosyksiköstä. Hoitohenkilökunnan halukkuus tehdä työajan ulkopuolella töitä HYKSin Oy:ssä riippuu kuitenkin ansiotasosta. Vertailukohtana tällöin on nykyinen lisätyöjärjestelmä, joka kuitenkin rajaa ansiomahdollisuuden vain niihin toimintoihin, joissa hoitoon pääsy edellyttää lisätyötä. Lisätyöjärjestelmä ei kannusta hankkimaan uusia asiakkaita ja sitä kautta uutta rahoitusta sairaanhoitopiirille. Muiden HYKS:n tulosyksiköiden osalta henkilöstön halukkuutta on pyritty selvittämään pienimuotoisella kyselyllä. Medisiinisessä tulosyksikössä kartoitus tehtiin Iho- ja allergiasairaalan neljällä eri poliklinikalla, kardiologian poliklinikalla, sydäntutkimusyksikössä sekä sädehoito-osastolla. Suurinta kiinnostus oli sydäntutkimusyksikössä, jossa yhteensä 18 sairaanhoitajaa ilmoitti halukkuutensa työskennellä osakeyhtiön palveluksessa 2 3 iltana viikossa, sekä satunnaisesti lauantaisin ja sunnuntaisin. Allergiatutkimuskeskuksessa yhtenä iltana viikossa oli valmiita työhön kahdeksan sairaanhoitajaa, kaksi osastonsihteeriä ja kolme laboratoriohoitajaa ja kolme sairaanhoitajaa oli valmiita työskentelemään 2 3 iltana viikossa. Viikonlopputyöhön ei halukkuutta ollut. Ihotautien
18 poliklinikalla viisi hoitohenkilökuntaan kuuluvaa oli kiinnostunut työskentelemään osakeyhtiön palveluksessa yhtenä iltana viikossa ja lisäksi viisi muuta 2 3 iltana viikossa. Sädehoitoyksikössä kiinnostuksensa työskentelyyn yhtenä iltana viikossa ilmoitti kahdeksan röntgenhoitajaa ja yksi perushoitaja. Viisi röntgenhoitajaa ilmoitti olevansa valmiita 2 3 iltana viikossa ja kolme myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Muilla poliklinikoilla kiinnostus oli vähäisempää. Yhtenä syynä varovaiseen arviointiin oli epätietoisuus rahallisen korvauksen suuruudesta. Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä asiaa kartoitettiin gynekologian poliklinikalla, synnytyspoliklinikalla ja lastentautien eri poliklinikoilla. Kartoitusten perusteella kiinnostus lisätyöhön oli suurinta Jorvin sairaalan lastentautien poliklinikalla, jossa 45 henkilöä oli halukasta työskentelemään yhden kerran viikossa arki-iltana, 30 henkilöä 2 3 kertaa viikossa arki-iltana, 26 lauantaisin ja 46 sunnuntaisin. Lastenklinikan lastentautien poliklinikalla kiinnostus näytti olevan selvästi vähäisempää. Sen sijaan lastenpsykiatrian poliklinikalla kiinnostuneita oli runsaasti: 34 henkilöä oli valmiita lisätyöhön kerran viikossa, viisi 2 3 kertaa viikossa arki-iltaisin ja 12 henkilöä lauantaisin ja sunnuntaisin. Naistentautien poliklinikalla halukkuutensa ilmaisi 22 hoitajaa 2 3 kertaa arki-iltoina ja neljä lauantaisin ja jopa 24 sunnuntaisin. Psykiatrian tulosyksikössä avohoidon työpisteissä työskentelee noin 190 sairaanhoitajaa, joista arviolta puolella on terapiakoulutus. Tällä hetkellä terapiakoulutuksen omaavista liki puolet tekee jo nyt yksityissektorilla erilaisia terapioita. Sisällöllisesti työhön voi kuulua eri menetelmillä tehtävää terapiatyötä kuten yksilöterapiaa, ryhmäterapiaa, perheterapiaa, työnohjausta ja syömishäiriöpotilaiden hoitoa. Haaste onkin siis houkutella em. henkilöitä toimimaan ainakin osittain HYKSin Oy:n palveluksessa. HYKSin Oy:n palveluksessa toimiminen kun on täysin vapaaehtoista. 3.4 Potilaiden vapaa liikkuvuus Lissabonin sopimus antaa Euroopan unionin (EU) komissiolle mahdollisuuden aiempaa enemmän koordinoida jäsenvaltioiden terveyspolitiikkaa. Komissio antoi vuonna 2008 direktiiviehdotuksen (direktiiviehdotus Rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista, KOM(2008) 414 lopullinen), jonka tarkoituksena on helpottaa eurooppalaisten potilaiden oikeuksien soveltamista rajat ylittävässä terveydenhuollossa. Rajat ylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltoa, jota tarjotaan muussa kuin siinä EU:n jäsenvaltiossa, jossa potilas on vakuutettuna tai jossa terveydenhuollon tarjoaja asuu tai on rekisteröityneenä tai sijoittautuneena. On huomattava, että komission ehdotus käyttää
19 potilaasta nimenomaan termiä vakuutettu. Suomalaisen asumisperusteisen järjestelmän osalta terminologia merkitsee sitä, että vakuutettuna on kunnan asukas ja vakuuttajana kunta. Ehdotuksen mukaan hoitojäsenvaltio organisoi ja tarjoaa terveydenhuoltoa. Se valvoo laatua ja turvallisuutta koskevien standardien noudattamista terveydenhuollon yhteydessä, erityisesti valvontamekanismien käyttöönoton myötä. Hoitojäsenvaltio takaa myös henkilötietojen suojan ja muista jäsenvaltioista tulevien potilaiden yhdenvertaisen kohtelun. Vakuutusjäsenvaltio korvaa vakuutetulle kustannukset edellyttäen, että kansallisessa lainsäädännössä niin määrätään. Vakuutusjäsenvaltion on korvattava vakuutetulle kustannukset, jotka olisi maksettu sen lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä, jos sama tai samankaltainen terveydenhuolto olisi tarjottu sen alueella. Suomessa terveydenhuollon palvelujen kustannukset korvaa kunta asumisperusteisesti, työnantaja työterveyshuoltona taikka Kela sairaanhoitovakuutuksesta. Direktiiviehdotuksen toteutuessa suomalaista kuntaa pidettäisiin vakuuttajana ja se olisi velvollinen korvaamaan toisessa jäsenmaassa toteutetun hoidon samoin perustein kuin lakisääteisen erikoissairaanhoidon Suomessa. Ennakkolupaa voidaan vaatia ainoastaan terveydenhoidolta, joka edellyttää suunnittelua siten, että siihen sisältyy potilaan yöpyminen sairaalassa vähintään yhden yön ajan, että siinä tarvitaan pitkälle erikoistunutta ja kallista infrastruktuuria tai lääketieteellistä laitteistoa taikka johon sisältyy hoitoja, joista aiheutuu potilaalle tai väestölle erityinen riski tai joka voisi aiheuttaa vakavaa ja konkreettista huolta hoidon laadusta ja turvallisuudesta. Ennakkolupajärjestelmä saa koskea vain sitä, mikä on välttämätöntä ja oikeasuhteista eikä se saa olla mielivaltaisen syrjinnän väline. Direktiivi rajat ylittävästä terveydenhuollosta tullee toteutumaan lähitulevaisuudessa. Se merkitsee erityisesti polikliinisten erikoissairaanhoidon palvelujen osalta merkittävää muutosta palvelujen hallintaan, koska polikliinisilta palveluilta ei voida vaatia ennakkolupaa ja ne tulee korvata tarveperusteisesti. Direktiivin kanssa hyvin samantapaisia, mutta valtionsisäisiä vaikutuksia, omaa uusi terveydenhuoltolaki, jonka 44 mahdollistaa laajennetun kiireettömän hoitopaikan valinnan 1.1.2014 alkaen. Silloin potilas voi valita vapaasti, missä Suomen terveyskeskuksessa tai julkisen erikoissairaanhoidon yksikössä haluaa asioida.
20 4 Asiakasmäärittelyt 4.1 Julkisyhteisö asiakkaana Asiakkaaksi voidaan katsoa sekä palvelua saava potilas, palvelun maksava taho tai palvelun hankinnasta päättävä taho. Terveydenhuollossa nämä ovat usein toisistaan erilliset. Liiketoiminnan kannalta oleellisinta on hahmottaa kuka tekee päätöksen palvelun ostosta, mitkä ovat tärkeimmät valintakriteerit, sekä mitkä tekijät rajoittavat päätöksentekoa. Alla on ryhmitelty asiakkaita ostopäätöksen näkökulmasta. HYKSin Oy:n yksi palvelukysynnän mahdollinen segmentti ovat jäsenkuntien ulkopuoliset kunnalliset ostajat. Taulukossa on esitettynä HUS:n kokonaislaskutus muilta sairaanhoitopiireiltä vuodelta 2008. Kokonaissumma 76,2 milj. euroa on n. 5 % koko HUS:n budjetista. 97 % tästä toiminnasta tapahtuu HYKS:ssä. 68 % myynnistä muille sairaanhoitopiireille kertyi kirurgian ja lastentautien erikoisaloilta. Vuonna 2009 sairaanhoitopiireille tuotettiin 13 134 DRG tuotetta, 3 390 hoitopäivää ja 19 775 poliklinikkakäyntiä. Taulukko 3: Sairaanhoitopiirien HUS/HYKS-käyttö 2008 (1000 euroina) HUS HYKS Sairaanhoitopiiri Laskutus %-osuus Laskutus %-osuus Etelä-Karjalan 9 174 12,0 9 152 12,4 Etelä-Pohjanmaan 2 458 3,2 2 433 3,3 Etelä-Savon 1 427 1,9 1 391 1,9 Itä-Savon 1 089 1,4 981 1,3 Kainuun 523 0,7 509 0,7 Kanta-Hämeen 4 974 6,5 4 662 6,3 Keski-Pohjanmaan 1 331 1,8 1 323 1,8 Keski-Suomen 3 569 4,7 3 538 4,8 Kymenlaakson 16 728 22,0 16 654 22,5 Lapin 1 323 1,7 1 281 1,7 Länsi-Pohjan 1 129 1,5 1 104 1,5 Pirkanmaan 6 034 7,9 5 991 8,1 Pohjois-Karjalan 1 925 2,5 1 899 2,6 Pohjois-Pohjanmaan 4 248 5,6 4 205 5,7 Pohjois-Savon 2 809 3,7 2 784 3,8 Päijät-Hämeen 5 717 7,5 4 639 6,3 Satakunnan 3 696 4,9 3 686 5,0 Vaasan 3 598 4,7 3 566 4,8 Varsinais-Suomen 3 856 5,1 3 610 4,9 Ahvenanmaa 581 0,8 542 0,7 Shp:t yhteensä 76 189 73 950
21 HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit käyttävät HYKS:iä n. 25 30 milj. eurolla vuodessa. Erikoislääkärien saatavuusongelmat johtavat erityisvastuualueen keskussairaaloiden kasaantuviin vaikeuksiin tuottaa monimutkaistuvia ja aina vain erikoistuneimpia hoitoja. Esimerkkinä mainittakoon Kymenlaakson sairaanhoitopiirin vaikeudet onkologian palveluiden tuottamisessa Kotkan keskussairaalassa. Lisääntyvä yliopistosairaalan hoitovastuu ERVA-alueensa potilaista asettaa haasteen sille, miten joko yliopistosairaalan erityisosaajia saadaan vierailemaan keskussairaaloissa tai yliopistosairaaloihin enenevästi siirtyvät potilaat saadaan hoidettua. Suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään kuuluu muutenkin pyrkimys eritystason sairaanhoidon keskittämiseen valtakunnallisesti. On ennakoitavissa, että keskittäminen tulee tulevaisuudessa mm. ortopediassa ja syöpätaudeilla lisäämään potilasohjausta HYKS:iin. Merkittävää asiakaspotentiaalia HYKSin Oy:lle olisi tuottaa jäsenkuntien ulkopuolelta tulevien potilaiden erikoissairaanhoidon palveluja, jotka tapahtuvat sekä erityisosaamista vaativien potilaiden, että normaalia erikoissairaanhoidon osaamista vaativien potilaiden palveluna. Useimmilla erikoisaloilla tehtyjen vaativien tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden osaaminen on keskittynyt vain harvojen osaajien käsiin, joten näiden osaajien taitoja voidaan käyttää nimenomaan omalla osaamisalueellaan. Myös tavanomaisten erikoissairaanhoidon palveluiden saanti, esimerkiksi silmätautien, ortopedian, käsikirurgian tai plastiikkakirurgian erikoisaloilla, on puutteellista HUS:n erityisvastuualueellakin. Määrän, joka mahdollisesti ohjautuu HYKSin Oy:n tehtäväksi, ratkaisee HYKS:n päiväaikainen kapasiteetti. Sen ylimenevä osa voidaan ohjata HYKSin Oy:n tehtäväksi. HYKSin Oy:n mahdollisia julkisyhteisö-asiakkaita ovat: HUS-kuntayhtymä voi ohjata hoitotakuulainsäädännön tai muun syyn vuoksi tuotantokapasiteettinsa ylittäviä potilaita HYKSin Oy:n hoidettavaksi. Hoidettavat potilaat voisivat olla lähinnä nykyisiä lisätöiden avulla hoidettavia potilaita. HUS-piirin kunnat voivat ostaa suoraan HYKSin Oy:ltä sellaisia konsultaatio- tai poliklinikkapalveluita, joita katsovat tarvitsevansa. Niitä voivat olla esimerkiksi kardiologian, neurologian, psykiatrian, ortopedian, plastiikkakirurgian, käsikirurgian, urologian, verisuonikirurgian tai lastentautien konsultaatio- tai poliklinikkakäynnit. Tämä järjestely vastaisi terveydenhuoltolaista johtuvaan tarpeeseen vahvistaa perusterveydenhuollon osaamista ja palvelukykyä erikoislääkäripalvelujen osalta.