Karjalanpiirakan valmistusta Saarioisilla 1950-luvulla. TEOLLISUUDEN JA TEKNIIKAN PERINTÖ Euroopan kulttuuriympäristöpäivänäyttely tuo esille mielenkiintoisimmat kohteet Kangasalta teollisuuden ja tekniikan parista.teollisuuden perinnöstä kertovat niin Kangasalan tehdasrakennukset, työväen asuntoalueet kuin maatalouden ympärille rakentuneet teollisuusrakennukset. Uusiokäyttö on myös tuonut teollisen perinnön eläväksi osaksi nykypäivää, kun teollisuusrakennuksista on tullut esimerkiksi kirjastoja ja uusia asuntoja. Tehtaat ovat myös vaikuttaneet suuresti ympäristönsä ja työntekijöiden asuinalueiden kehitykseen. Esimerkiksi Lokomon tehdas rakennutti työntekijöilleen asuntoja Ruutanaan ja Saarioisten tehdas merkittävänä työllistäjänä on vaikuttanut Sahalahden keskustan muotoutumiseen. Lokomon alue Lokomon alue rakennettiin 1950-luvun puolivälissä Lokomon tehtaan työntekijöille Ruutanaan, koska Ruutana sijaitsi hyvien ratayhteyksien varrella ja asuntopula Tampereella oli huomattava. A. Ahlströmin Oy:n tehtaalta Varkaudesta tilattiin 56 tyyppitaloa, jotka olivat Alvar Aallon AA-järjestelmään pohjautuvia, puurakenteisia, yksikerroksisia ja vaakalaudoitettuja tyyppitaloja. Talot olivat teollisesti esivalmistettuja ja yksinkertaisia. Kuvien talo on Alvar Aallon suunnittelema yleisemmän keskiharjaisen mallin mukainen. Rakennukset sijoittuvat säännönmukaisesti kolmion muotoon Ruutanantien varteen. Lokomon alueen asemakaavan periaatteet ovat säilyneet hyvin, mutta rakennuskannan ilme on muuttunut huomattavasti korjauksien ja laajennuksien seurauksena.
Saarioinen Saarioisten talouskeskus taimiviljelmineen, tupakkatehtaineen, lampoloineen ja turkistarhoineen 1940-luvulla. Kangasalan tärkeän työllistäjän, Saarioisten tarina alkoi 1941, kun Reino Avonius osti Saarioisten tilan. Pian tupakanviljelyn ja karjankasvatuksen jälkeen 1945 siirryttiin kananpoikien teolliseen tuottamiseen kasvattajille. 1947 Sahalahdelle perustettiin Saarioisten taimisto. Saarioisten kartanon päärakennus 1950-luvulla. Talo rakennettiin 1840-luvulla ja nykyään se toimii Saarioisten edustustilana. 1950-luvulla ryhdyttiin valmistamaan eineksiä ja kasvattamaan broilereita. Broileri oli uusi tuttavuus sitkeisiin kanoihin tottuneille suomalaisille. Kysynnän kasvaessa siipikarjateurastamoa ja eineslähettämöä laajennettiin 1980- luvulla. Kansainvälisten tuulten puhaltaessa tuotevalikoimaan otettiin valmispitsat. Toiminnan laajetessa uusia yksiöitä perustettiin Huittisiin, Pälkäneelle, Jyväskylään ja Valkeakoskelle. Nykyään kartanon ympäristö on täysin teollisuusympäristöä. Kartanon 1840- luvulla rakennettu päärakennus pihapiireineen on kuitenkin teollisuusalueen keskellä alkuperäisellä paikallaan. Tuotantolaitoksia on Isoniementien molemmin puolin, ja ne antavat vahvan ilmeen lähiympäristölleen. Uusimpana rakennuksena on tuotekehitys- ja asiakas-koulutusrakennus. 1970-luku: Alhaalla kanalarakennukset, keskellä laajennettu tehdas. Jäteveden puhditamo nykyaikaistettiin 1973. Saarioinen myi puhdistamon Sahalahden kunnalle 1980. Einestuotanto käynnistyi 1957, joista yksi ensimmäisistä oli maksalaatikko. Tavoitteena oli tuottaa suoraan pellosta pöytään helppoa kotiruokaa.
Tehtaan uusi elämä Urkutehdas Kangasalan urkutehtaan nykyinen rakennus rakennettiin 1905 palaneen puurakenteisen tilalle. Urkujen ja harmonien valmistuksen ympärille alkoi kehittyä työläisten asutusta, mikä loi perustan nykyisen keskustan kehitykselle. Tehtaan toiminta loppui 1983 ja 1993 siellä aloitti toimintansa Hotelli Urku. 2013 rakennus valmistui kerrostaloksi. Kuvassa tehdasrakennus ennen 1920-luvun puolivälin laajennusta. Vatialan kirjasto Tehokaasun rakennus rakennettiin 1950-luvulla VR:n dieselveturikorjaamoksi, ja tämän jälkeen rakennuksessa toimi Tehokaasu Oy. 2011 Vatialan kirjasto joutui siirtymään pois entisestä paikaltaan päiväkodin laajennuksen takia ja pääsi pian sen jälkeen uusiin kunnostettuihin tiloihin. Avajaisia vietettiin uusissa avarissa ja valoisissa tiloissa 2014. Vatialan kirjasto ennen ja jälkeen käyttötarkoituksen muutosta. Ylhäällä kuva työmaalta.
Teollisuutta maatalouden tarpeisiin Haaviston mylly Haavistoon mylly saatiin myötäjäisinä Haavistoon 1902, minkä jälkeen mylly oli käytössä vuoteen 1929. Mylly pääsi rappeutumaan vuoisien saatossa. Kyläläiset kuitenkin kunnostivat sen. Nykyään myllyn yhteydessä toimii Haavistojen oma kotimuseo ja siellä pidetään kesäjuhlia. Haaviston mylly 1980-luvulla Kuohuvaisten mylly Kuohuvaisten mylly rakennettiin 1897 Moltsian kyläläisten vesimyllyksi. Käyttö päättyi kuitenkin pian 1918 höyrymoottorin tultua lähiseudulle. Sen jälkeen mylly on toiminut mm. heinäsuojana. Kuohuvaisten myllyä ylläpitää Kuohuvaisten myllyn osakaskunta talkootyöllä. Puntarin meijeri Viljan hinnan laskettua maatalouden tuotantoa suunnattiin karjatalouteen, joten osuusmeijereille oli tarvetta. 1905 päätettiin perustaa Kuhmalahden osuusmeijeri silloiseen kuntakeskukseen, Vehkapuntarin kylään. Kokonaisuuteen kuului tiilinen tuotantorakennus ja puinen erillinen henkilökunnan asuntola. Parin vuoden kuluttua yhteyteen rakennettiin mylly ja 1952 meijeri sähköistettiin. Pieni meijeri ei kuitenkaan pystynyt kilpailemaan isojen kanssa ja se fuusioitui Maito Pirkkaan 1959. Kuva Kuhmalahden osuusmeijeristä vuodelta 1931. Oikealla Elisabeth Hänninen työskentelemässä 1950-luvulla.
Tehtaita muutoksen alla Mannakorven leipomo 1968 nykyaikainen ja teollistunut Mannakorvenleipomo valmistui Kangasalle Tampereen rajalle. Koneet ja linjat korvasivat monet käsityövaiheet, joten Linkosuo kykeni vastaamaan suurentuneiden markettien kasvavaan kysyntään ja teollistumisen paineeseen. 1980-luvun lopulla leipomoteknologiassa alettiin hyödyntää tietotekniikkaa automatisoituine laitteineen. 1990-luvulla Mannakorven leipomoon hankittiin nykyaikainen paahtoleipälinja puhdasilmatiloineen, ja samoihin aikoihin Linkosuon pitokeittiökin siirrettiin Mannakorven leipomon yhteyteen. 1980- ja 90-luvuilla Mannakorven leipomoa on laajennettu useaan otteeseen sekä viimeisimmän kerran vuonna 2013. Aarne Oskari teknistyneiden linjojen äärellä. Mannakorven leipälinja, Jaakko de la Gardie. Heikkiläntien varteen on rakennettu muutamia pienteollisuusrakennuksia, jotka edelleen muistuttavat rakennetun ympäristön monimuotoisuudesta. Samoin miljöötä rikastuttaa ennen sotia rakennettu tiilinen muuntaja, joka on Kangasalla ainutlaatuinen. Kuvan turkistehdas toimii nykyisin asuntona. Tamsilk ja Vehoniemen laattamyymälä Vehoniemen laattamyymälänä toimiva rakennus rakennettiin alun perin Takra Oy: n traktoreiden valmistusta varten 1953 Nikkilän kantatilasta lohkotulle tontille. Tuotannon muututtua kannattamattomaksi tilat siirtyivät Artekno Oy:n käyttöön ja tehtaan omistaja rakennutti viereen nykyisen Tamsilkin-tehtaan.
Wääksy Wääksyn kartano oli 1500-luvun alusta Westgöta-suvun rälssitilana, mistä kartano sai nimensä. Wääksyssä toimi suuri tuulimylly ja kaksi myllyä Vääksyn joen varrella ja konepajateollisuutta 1800-luvulla, minkä mahdollisti tilan halki virtaava joki. Konepajassa taottiin järvimalmista rautaesineitä maataloustyökaluista aina ovenripoihin ja kahvinpaahtimiin. Aika ajoi kuitenkin nopeasti toiminnan ohitse. 1900-lukuun mennessä tila oli rappioitunut. Tilan osti Birger Ahlström, joka rakennutti osan nykyisistä tuotantolaitoksista sekä aloitti kasvihuonetuotannon. tuolloin rakennettiin mm. meijeri ja leipomo sekä sähkölaitos ja mylly uudistettiin. Kartanoalueella on myös useita 1900-luvulla rakennettuja työväen asuinrakennuksia. Wääksyn meijeri vuodelta 1917. Vääksyn meijerin henkilökuntaa ja isännöitsijä 1920-luvulla meijerin edustalla. Myöhemmin rakennuksessa on toiminut rukoushuone ja myllärin asunto. Vääksyn paja ja kasvihuoneita1928