Varkauden teollinen kulttuuriperintö. Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö?

Transkriptio

1 Varkauden teollinen kulttuuriperintö Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö?

2 Kulttuuriperintö, mitä se on? Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä. Aineellinen kulttuuriperintö voi olla joko irtainta (esim. kirjat ja esineet) tai kiinteää (ks. esim. rakennusperintö). Kulttuuriperintö tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden paikallistaa itsensä ajallisesti, tilallisesti ja sosiaalisesti. Kulttuuriperintö kertoo ihmisten elämästä eri aikoina ja antaa meille mahdollisuuden oppia tuntemaan sekä omaa että muiden yhteisöjen kulttuureja. Kulttuurimme ja sen konkreettiset ilmaukset ovat jatkuvassa muutoksessa. Kulttuuriperintö päivittää historiaa nykypäivään, sillä huomisen kulttuuriperintö on meidän nykyisyyttämme.

3 Kulttuuri-identiteetti Kulttuuri-identiteetti on jatkuvan muutoksen alla; se juontaa menneisyydestä, mutta suuntaa tulevaisuuteen. Kulttuurisesti kestävä kehitys on tasapainoilua pysyvän ja muutoksen välillä. Kulttuurisen identiteetin ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että kulttuurissa säilyy joitakin pysyviä ominaispiirteitä, mutta kulttuurin muuttuminen on hyväksyttävä. Kulttuuri-identiteetti on yhteisöä yhdistävä voima muutosten ja haasteiden keskellä. Yksilön oikeus omaan kulttuuriperintöönsä ja tätä kautta oikeus tuntea positiivista ylpeyttä itsestään ja ympäröivästä yhteisöstään. Yksilön oikeus osallistuvuuteen ja aktiivisuuteen tulevaisuuden yhteisön rakentamisessa. Identiteetti + Yhteisöllisyys + Kuuluminen sukupolvien ketjuun = Positiivinen minäkuva Tähän minä kuulun, minä olen osa tätä kokonaisuutta

4 Aineeton kulttuuriperintö Lähde: Leena Marsio, 2015

5 Varkauden teolliset ympäristöt Onko niitä muita?

6 Kulttuuriympäristö? Ympäristö, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita, sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset. kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö (myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit) Kerroksellisuus, monimuotoisuus Yksittäiset todistuskappaleet Varkaus kulttuuriympäristöjen tihentymä

7 1800-luvun ruukki Huruskoski, vas. saha (valm. 1896), sähkölaitos ja oik. valssilaitos

8 1800-luvun ruukki Ämmäkosken konepaja 1880-l, vas. valimo, kesk. nikkariversta, oik. konepaja/ höyrykattilarakennus

9 1800-luvun ruukki Pirtinniemen laivavarvi, 1880-luku Mähölä-nimistä asuinrakennusta puretaan, oik. suutari Mönkkösen talo ja Leunanmäki I ja II, virran toisella puolella Luhtalinna ja Paloharju II

10 1800-luvun ruukki Asuinrakennuksia Huruskosken varrella.

11 1800-luvun ruukki 1800-luvun ruukin säilynyttä rakennuskantaa: - Villa (virkamiesklubi) - Keskuskonttori - Tyyskä - Teollisuuden paikat, kadut jne.

12 Lehtoniemen teollisuusyhdyskunta Etualalla insinööri Albert Kranckin "älypaja". Sitten sauna, taustalla vasemmalta saha, laivaveistämö ja konepaja.

13 Lehtoniemen teollisuusyhdyskunta Lehtoniemen "pääkatu" 1890-luvulla. Taustalla teollisuusalue, vaal. rak. Konttori, etualalla työläisten asuntorakennuksia.

14 Lehtoniemi Lehtoniemen säilynyttä rakennuskantaa: - Sauna - Poronsarvi - Niemi - Kivijalkoja, rakennusten paikkoja, hyrisyttäviä kokemuksia - Huom. Muistomerkki!

15 Ahlströmin suuret rakennusvuodet

16 Ahlströmin suuret rakennusvuodet Voimakanava 1912 Kellotorni ja voima-asema 1913 Puuhiomo ja vesitornit Selluloosatehdas Saha 1919 Paperi I 1921 Paperi II 1926 Vaneri 1926

17 Ahlströmin suuret rakennusvuodet Laivanveistämö 1920, Kattilapaja , Konepaja 1919

18 Ahlströmin suuret rakennusvuodet Tienvarret 1920 Tienhaarat 1915 Tienkorvat 1913 Koivulat n Peltolat 1917 Niittylät Korpela 1919 Tehtaan koulu 1924 (laaj. 1930) Yhteiskoulu 1921 Savontien varren asutus >

19 Ahlströmin suuret rakennusvuodet

20 Ahlströmin suuret rakennusvuodet Kirkon tornista Kosulanniemeen, rivitalo Onnela Taustalla Kosulanniemen virkamiestalot Vaahtera, Vaapukka, Varpu, Vuokko, Vanamo ja Pohjola Rantala, tehtaan paikallisjohtajan asuinrakennus. Arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordman 1912, muutokset: Gunnar Aspelin 1931, Alvar Aalto

21 Ahlströmin suuret rakennusvuodet Rakennusvuodet, säilynyttä: - kaava, lähes suunnistettavissa - Päiviönsaari (RKY) - Tehdasalue (RKY) - Vanha Varkaus-alue ja Kosulanniemi (RKY) - Teollisuusyhteisö => palvelut, järjestöt, lehti jne.

22 Omakotiaate: Kasarmeista omiin koteihin

23 Alvar Aalto ja Varkaus Kaavoitus ( asemakaavat Päiviönsaaren, Pirtinniemen, Kosulanniemen, Kommilan, Kankunharjun ja Savonmäen alueille) Savonmäen asemakaavasuunnitelma 1940 Savonmäen tyyppitalot (primitiivinen alkurakennus), neljä erilaista AA-järjestelmä: Alvar Aalto 1940 Könönpellon asuinalue 1940-luku Pikku Paratiisi (rivitalojen koekenttä Huvilat (VOK 1941), tehtaan johtajan asuntosuunnitelma Corps de logis 1942 Kinkamo 1937 Yksittäiset rakennukset (saha, valimo, keskuskonttorin suunnitelma, Rantalan ja virkamiesklubin muutokset jne.)

24 A-talojärjestelmä Paul Bernoulli, Henno Kamppuri ja Kalevi Väyrynen 1943

25 Pientaloasuminen ja teollinen Säilynyttä: talotuotanto - Köpe (rakennukset ja kaava) (RKY) - Savonmäen kaava - Pikku-Paratiisi - Alueet muualla: Kauttua, Karhula, Pori, Tampere

26 1950-luku, kaupungistuminen

27 1950-luku, kaupungistuminen Kalevi Väyrynen kauppalanarkkitehdiksi 1948 Modernin kaupungin rakentaminen

28 Kulttuuri(ympäristö)n lukutaito Kulttuurisella lukutaidolla tarkoitetaan kulttuurista havaintokykyä ja päättelytaitoa oman ja toisten merkitysten tiedostaminen ja ymmärrys Kulttuuriympäristön lukutaito on kykyä havainnoida ja tulkita ympäristössämme jälkiä tapahtumista, jotka ovat muokanneet kulttuuriamme aikojen kuluessa. Esimerkkejä: Olet tässä Mitä sinä haluaisit nostaa tähän?