Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)

Transkriptio

1 Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100 #Lojer98 #perässätullaan Osa 1: Lojer-konsernin tarina sai alkunsa vuonna 1919, kun peltiseppä ja kruunarin kisälli Niilo Ranni perusti Vammalan Konepajan. Toiminnan alkuvuosina Vammalan Konepaja pyrki vastaamaan 1920-luvun yleisiin tarpeisiin, joita Suomessa oli sodan jälkeen. Aluksi konepajassa korjattiin muun muassa polkupyöriä ja lastenrattaita. Vammalan Konepajan toiminta laajeni kuitenkin nopeasti. Jo vuonna 1922 Ranni päätti ostaa konepajalle oman tontin asuinrakennuksineen Vammalan ydinkeskustasta, nykyisen Vammalan torin itälaidalta.

2 Osa 2: 1930-luvulla Vammalan Konepajassa valmistettiin muun muassa potkukelkkoja, puntareita ja kivihiomakoneita. Arjen työkalujen lisäksi urheilusta innostunut kansakunta osti nostopainoja ja työntökuulia. Vuonna 1934 Konepaja ja Suomen Urheiluliitto solmivat sopimuksen urheilukilpailuissa tarvittavien naisten ja miesten työntökuulien valmistamisesta. Sopimuksen allekirjoittivat Vammalan Konepajan Niilo Ranni sekä Suomen Urheiluliiton silloinen puheenjohtaja Urho Kekkonen. Valitettavasti Kekkosen kuulantyöntötulos ei ole jäänyt arkistoihimme epäilemättä se olisi yhä rautaa Kekkosen urheilutaustan tietäen.

3 Osa 3: Talvisodan kynnyksellä asevarikko siirrettiin pääkaupungista Vammalan Konepajan tiloihin vuonna 1939 nimellä Asevarikko 1. Ensimmäisenä tehtävänä oli kivääreiden monteeraus ja korjaaminen. Myöhemmin valmistettiin konekiväärien ja pistooleiden osia. Sotien aikana Asevarikko valmisti noin puolet ammutuista tykinammuksista. Sotien jälkeen se osallistui sotakorvauksien maksamiseen tuottamalla erilaisia koneen osia. Samoihin aikoihin Vammalan Konepaja muuttui osakeyhtiöksi

4 Osa 4: Vammalan Konepajan tärkeimpiä tuotteita luvuilla olivat pihakaivojen pumput. Niiden kysyntä oli kovaa jatkosodan jälkeisinä vuosina, kun Karjalasta muuttaneille evakoille oli järjestettävä vedensaanti Itä- ja Pohjois-Suomen uudisraivaustiloilla. Samaan aikaan Konepaja keskittyi myös koti- ja maatalouskoneiden kehittämiseen ja valmistamiseen. Niilo Ranni johti Vammalan Konepajaa yli 30 vuotta. Hän kuoli vuonna 1953, jonka jälkeen hänen vaimonsa Anna Ranni siirtyi yrityksen johtoon. Nainen johtoasemassa oli erittäin harvinaista 1950-luvulla

5 Osa 5: NIRA 6 tunnettiin Suomessa rantasaunojen vesipumppuna, farmarisäiliöiden öljypumppuna sekä metsäkoneiden tankkauspumppuna luvuilla NIRA-pumpun suosio kasvoi myös ulkomailla. Etenkin Norjan vuoristoisille seuduille NIRA 6 -pumppua myytiin menestyksekkäästi Hyttepumppe -nimellä. Myöhemmin pumppuja vietiin Afrikkaan asti silloisen kehitysyhteistyön myötä. Menestyksekkään tuotekehityksen tuloksena NIRA AF-85 -suoravetokäsipumppu selvisi testivoittajana Maailmanpankin kenttä- ja laboratoriotesteissä. Pumput olivat aikanaan niin suosittuja, että jopa kuninkaalliset saatiin niitä testaamaan.

6 Osa 6: Vammalan Konepaja siirtyi terveysteknologiaan sattumalta 80-luvun alussa, kun tuolloisen toimitusjohtajan Seppo Suuriniemen fysioterapeuttivaimo pyysi valmistamaan vastaanotolleen hoitopöydän. Uudesta hoitopöydästä tuli menestys, ja Instrumentarium otti sen osaksi tarjontaansa. Pian hoitopöytä levisi jo kansainvälisesti. Konepaja tuli fysiatrian alalla tunnetuksi viimeistään silloin, kun Ruotsin edustusjoukkue otti käyttöönsä Konepajan valmistamia hoito- ja hierontapöytiä Calgaryn olympialaisissa vuonna Hoitopöydillä lienee ollut oma osansa, kun ruotsalaiset saivat kisoissa neljä kultaa ja kaksi pronssia. Mutta mikä tärkeintä, Suomi sai neljä kultaa, kaksi pronssia ja lisäksi yhden hopean!

7 «Kaikki aiheet Nimi Sähköpostiosoite Sähköpostiosoite on pakollinen tieto, mutta sitä ei näytetä julkisesti. Kommentti Lähetä Ei kommentteja.

8 Lojer Oy PL 54, Sastamala, Finland Tel +358 (0) Fax +358 (0)