Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry
|
|
- Timo-Pekka Tuominen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1
2 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret Espanjassa/Saksassa läänityksenä Suurhuopalahden kylän 9 taloa värikkäitä perhesuhteita/riitoja talonpoikien kanssa/taloudellisia vaikeuksia 1700-luvulla omistukset vaihtuivat tiuhaan König, Lindblom, Joakimsson, Kristiina Essem, kapteeni von Numers 2
3 1752 vara-amiraali Tersmeden osti Albergan Ruotsin laivasto pitkä kapteeni komennettuna Viaporiin Seuraelämän kukoistuskausi, uhkapelit... halot + tiilet Albergasta proomuilla Viaporiin uusi päärakennus + muotopuutarha (Vanhan Albergan puutarha kunnostettu) Rosavilla nimistössä Ruusutorppa 1775 palasi Ruotsiin, mittavat muistelmat 3
4 Vara-amiraali Tersmeden Albergan kartano 4
5 1775 alkoi von Zansenien aika kukoistuskautta liki 80 vuotta 1803 rakennettiin uusi päärakennus tunnettu nimellä Vanha Alberga purettiin 1959 ammattikoulun tieltä paikka nykyisen Omnian laajennuksen alla 1700-luvun päärakennuksen kivijalka merkittynä Vanhan Albegan puistossa terassimuurin vieressä. 6
6 Uusi Alberga, 1874 Vanha Alberga, 1803 (jäänyt nyk. Omnian alle) 7
7 1855 konsuli Feodor Kiseleff osti Albergan lahjakas ja yritteliäs liikemies monessa mukana mm. rautateiden suunnittelu 1874 nykyinen päärakennus valmistui Kiseleffien kesänviettopaikaksi kaupunkiasunto Hgissä Kiseleffin korttelissa Töölön sokeritehdas Sokerilinna 10
8 Amalia Svarta Frun Albergan kartano - kummittelee kellarissa Amalia Kiseleff o.s. Mattheiszen (Malla) jäi leskeksi vain 48-vuotiaana lapsettomana Alberga annettiin vuokralle sukulaisille Amalia perusti Albergan 1. kansakoulun Amalian kuoltua kartano siirtyi sukulaisille (Slöörit) Slöörien myötä syntyi yhtymäkohta taiteilija Akseli Gallen Kallelaan, joka asui Vanhassa Albergassa v
9 Emilia Vita Frun Albergan kartano - kummittelee vintillä Emilia Ehrström o.s. Mattheiszen (Emma) s.1820 Puoliso urkuri ja säveltäjä Fredrik Ehrstöm Emilia jäi 1850 leskeksi 4 pienen lapsen kanssa Tyttäret Aina ja Alma kasvoivat Vanhassa Albergassa, jossa heille hankittiin kotiopettajaksi Kaarlo Slöör Kaarlo Slöör ja Aina Ehrström avioituivat 1863 Tytär Mary avioitui Akseli Gallen-Kallelan kanssa 1890 Kirsti Gallen-Kallelan muistelmista löytyy juttuja kartanon kummituksista Kirsti itsekin myös kummitellut 13
10 Amalia Kiseleff Svarta frun (oik) ja hänen nuorempi sisarensa, Emilia Ehrström Amalia ja Feodor Kiseleff jonka ei tiedetä kummitelleen Vita frun 14
11 Gamla Albergan vintilläkin oli kummitushuone Kirsti Gallen Kallela
12 Albergan kartano 1900-luvun alkupuolella 18
13 1906 Akseli Gallen-Kallelan perhe muutti Vanhaan Albergaan Ateljee ennen Tarvaspään valmistumista Aina Slöör kuoli 1930-luvulla rouva Virtasen täysihoitola 1938 Albergan maat Helsingin kaupungille Espoon terveydenhoitajat asuivat 1940-luvulla Kaupungin metsäosasto 19
14 Uuno Alangon ylläoleva maalaus 1930-luvulta löytyy nykyisin kartanon flyygelisalin vieressä olevan ns. föörmaakin seinällä Maalaus liittynee aikaan, jolloin kartanolla toimi täysihoitola. Oikealla oleva maalaus on samoilta ajoilta (Willam Lönnberg) 20
15 1985 Alberga siirtyi Espoon kaupungin omistukseen 1997 peruskorjaus valmistui pitkä kiista korjauksesta kaupunki halusi purkaa, Perkkaa-Vermo ja Leppävaara-seura hakivat rakennussuojelua Monia vuokralaisia, juhla- ja tapahtuma käyttöä 21
16 22 Kartanon kummitukset lähtevät tapaamaan koulun kummitusta:
17 23
Matti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotVartiaisten Viesti YHTEYS SUKUUMME
Vartiaisten Viesti 2 2012 YHTEYS SUKUUMME Toimituksen palsta Palstalle voi lähettää uutisia, lehtileikkeitä, onnitteluja ja tervehdyksiä. Palstalla kerrotaan myös sukuseuran kuulumisia ja tiedotuksia.
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotRuukinrannan sataman historia
Ruukinrannan sataman historia Leppävaaran asema Albergan kartano Elfvik Ruukinranta Linnudd Markku Salmi 15.3.2014 1 Kuninkaallinen merikartasto 1790 Ruukinrannan sataman historia Markku Salmi Albergan
LisätiedotLeppävaaran suuri kasvupyrähdys 1905
Leppävaaran suuri kasvupyrähdys 1905 Albergassa, jota 1920-luvun puolivälistä alkaen alettiin kutsua Leppävaaraksi, elettiin viime vuosisadan alkuun asti pelloista ja metsistä. Asukkaita oli vähän, alle
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
LisätiedotJarmo Oksanen. Victor Reinhold Ek ja Loviselund Albergassa
Jarmo Oksanen Victor Reinhold Ek ja Loviselund Albergassa Kauppaneuvos Victor Ek oli oman aikansa merkittävimpiä helsinkiläisiä liikemiehiä. Vuoden 1885 huhtikuussa hän perusti pääkaupunkiin huolinta-
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
LisätiedotUusi kirja IV: Etelän puoli
Markku Salmi 030618 Uusi kirja IV: Etelän puoli Aikaväli: Keskiajasta Maxiin asti Alue: Radan eteläpuoli Lustikullaan asti Idässä Bergans Lännessä Frisbacka Kaakossa Linudd Ruukinranta Julkaisu: Raittikarnevaalit
LisätiedotNiilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.
Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta
LisätiedotHISTORIA KIRJASTON SYNTY
HISTORIA KIRJASTON SYNTY Heinäveden ensimmäinen kirkkoherra Karl Gustav Wargentin toi ensi kerran kirjastoasian esille Heinäveden pitäjäkokouksessa 11.3.1860, jolloin pitäjään perustettiin lainakirjasto.
LisätiedotL E P P Ä V A A R A Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry
E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T L E P P Ä V A A R A A L B E R G A P O H J O I S - L E P P Ä V A A R A P U U S T E L L I P E R K K A A K Ä V E LY O P A S V e r s i o 2 0 1 5 Espoon Kaupunginosayhdistysten
LisätiedotVILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938
VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan maakuntamuseon toimintaa Suomi 100 -juhlavuonna. Amanuenssi-museolehtori Kirsi Hänninen
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon toimintaa Suomi 100 -juhlavuonna Amanuenssi-museolehtori Kirsi Hänninen Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon toimintakalenteri 2017 Suomi 100 - Etelä-Pohjanmaa osana Suomea
LisätiedotSuvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012
Suvelan Onni kehittämishanke Anne Savolainen 24.9.2012 Kiinteistöt kartalla HOAS: Kirstin harju 1 & Kirsinh arju3 2 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3 Espoonkruunun kiinteistöjen tiedot Kirstinharju
LisätiedotTiedot: Mika Savolainen puh sähköposti: Mäkelänrantatie 4
Asevelitalon Pienoismallin tarina. Lahjoitettu 7.3.1943 A.O. Pajarille Tiedot: Mika Savolainen puh. 044 5120563. sähköposti: siankarsa@outlook.com Mäkelänrantatie 4 Muistio Pajarille lahjoitetusta asevelitalon
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotAKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta
PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,
LisätiedotSUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotFiskarsin ruukin historiaa. Torsti Salonen
Fiskarsin ruukin historiaa Torsti Salonen Fiskarsin ruukki Fiskarsin tila kuului 1600-luvun alussa panttioikeudella läheiselle Gennäsille, joka oli Boije af Gennäs -suvun säterikartano. Turkulainen kauppias
LisätiedotHATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT
HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun
LisätiedotEspoon kaupunginmuseon kuvat netissä Finna on suomalaisten museoiden kuvapalvelu ekm.finna.fi Kamun kuvat ovat vapaasti katsottavissa ja käyttävissä
Espoon kaupunginmuseon kuvat netissä Finna on suomalaisten museoiden kuvapalvelu ekm.finna.fi Kamun kuvat ovat vapaasti katsottavissa ja käyttävissä Kaupallisesta käytöstä sovittava 285 kuvaa Leppävaarasta
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotKYLÄMAISEMAN HISTORIA
KYLÄMAISEMAN HISTORIA Luontopolku Elfvikin maiseman historiaan Teksti ja kuvat: Rosa Honkanen Espoon kaupunki 202 Villa Elfvikin luontotalo www.espoo.fi/villaelfvik E l f i k i n t i e uk R u i nrant a
LisätiedotHALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.
SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:
LisätiedotUUTTA LIIKETILAA ESPOON LEPPÄVAARAAN
Kuvat: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa. Lujatalo Oy pidättää oikeudet muutoksiin. UUTTA LIIKETILAA ESPOON LEPPÄVAARAAN LBERGAN SOLA NÄKYMÄ ALBERGAN KARTANOLTA 20.08.2010 10-2010 LUONNOS VASTAANOTTO
LisätiedotILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT
Kuva lainattu Wikiltä ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT Leppävaaran kansalaismuistipiiri Juhani Kinnunen 24. 4. 2014 ILMARI KIANNON JÄLJILLÄ Albergassa ja Sockenbackassa Alkutiedot Raija-Liisa Kianto Tietoja
LisätiedotKustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010
Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotKaapo (Gabriel) Mikonpoika Hannula, 1789-1864 pso Hedvig Helena (Heta-Leena) Eerontytär Herrala, 1804-1852
Kaapo (Gabriel) Mikonpoika Hannula, 1789-1864 pso Hedvig Helena (Heta-Leena) Eerontytär Herrala, 1804-1852 Antti Hannula 1824-1865 Juho Hanén 1826-1893 Fredrik Hanén 1829-1898 Joonas Hannula 1831-1840
Lisätiedot23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)
92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.
LisätiedotN Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E
N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2
LisätiedotKuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta
Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie
LisätiedotAsunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna
:n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa
LisätiedotPirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa
Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin
LisätiedotLAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta
LAUKON KARTANON ALUE Laukon rakennuksia 1840-luvulta. Osasuurennos J.Knutsonin piirroksesta kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
Lisätiedot145euroa (norm. 295 ) Vuoden Energiaperhe. PIKAVIPPI vai PIKAVILPPI? Jukka Poika Leppävaarassa. Albergan kartano sivu 3. Helppo Hymyillä!
2 Jukka Poika Leppävaarassa sivu 7 Kuva: Tom Hakala 2012 Albergan kartano sivu 3 Vuoden Energiaperhe Urheiluvaikuttaja Toni Nieminen perheineen on valittu Vuoden Energiaperhe kilpailun voittajaksi. Vuoden
LisätiedotHiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita
Hiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita Kahdentoista1800- ja 1900-luvun taitteessa eläneen ja vaikuttaneen suomalaisen naistaiteilijan ja heidän tuotantonsa esittelyä Helmi Biese 9.8.1867 18.10.1933
LisätiedotVARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA
2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,
LisätiedotToimitilainvestoinnit
Toimitilainvestoinnit 1000 2 Vuoden talousn ja taloussuunnitelman investointiosa 7192 UUDISRAKENTAMINEN Me 484 336 68 696 49 762 71 547 44 948 55 946 55 308 138 129 0 0 0 Nettoinvestoinnit 484 336 68 696
LisätiedotARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016
HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät
LisätiedotSukuseuran kesäretki Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä
Sukuseuran kesäretki 12.8.2017 Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä Pitkän sateisen jakson jälkeen vihdoin oli luvassa puolipilvistä ja jopa aurinkoistakin säätä. Tätä viikonloppua oli jo odoteltukin
LisätiedotHerttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään
Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,
LisätiedotKuljen muistojen tietä
Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat
LisätiedotNimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla
Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotLUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM
LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen
LisätiedotKuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta
Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2017 1 (5) 287 Suunnitteluvarauksen myöntäminen Helsinki Stadion Management Oy:lle Sonera Stadiumin peruskorjaus- ja -parannushanketta varten HEL 2016-012245 T 10 01 01
LisätiedotEspoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia
Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia Lautakuntien iltakoulu 28.11.2013: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska room Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Jarmo Nieminen Koulurakennusten
LisätiedotTAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)
TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2017 1 (6) 318 Suunnitteluvarauksen myöntäminen Helsinki Stadion Management Oy:lle Sonera Stadiumin peruskorjaus- ja -parannushanketta varten HEL 2016-012245 T 10 01 01
LisätiedotKuva: Suomi-yhtiön arkisto
Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana
LisätiedotETELÄESPLANADI 8, HELSINKI
ETELÄESPLANADI 8, HEINKI Amanda on historiallinen arvokiinteistö Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Talo on perinteisesti tunnettu rahoitusmaailman kohtaamispaikkana. Esplanadin puoleinen kolmikerroksinen
Lisätiedot21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)
49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen
LisätiedotPohjois-Viro 16. 19.5.2013.
Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
Lisätiedot1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.
Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen
LisätiedotKATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS
2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan
LisätiedotSuomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.
Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p
LisätiedotEspoon kaupunkipolut
Espoon kaupunkipolut LEPPÄVAARA Leppävaara eppävaaran kaupungistuminen käynnistyi rautatieseisakkeen avaamisen (1904) jälkeen, kun Albergan kartano, Bergansin ratsutila ja Mäkkylän sotilasvirkatalo alkoivat
LisätiedotArtturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä, josta avautuivat maisemat Oulujärvelle.
Artturi Karjalainen - opettaja, nuorisoseura-aktiivi, kotiseutuharrastaja, pidetty puhuja ja esitelmöitsijä Vehmasmäki Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä,
LisätiedotMARTTI LUTHERIN JALANJÄLJILLÄ. Ilkka Mäntyvaara / Ruutiukot
MARTTI LUTHERIN JALANJÄLJILLÄ Ilkka Mäntyvaara / Ruutiukot 23.10.2017 Luther-kaupungit Eisleben Eisleben on Sachsen-Anhaltin osavaltiossa. Siellä Luther syntyi marraskuun 10. päivänä 1483 ja kuoli helmikuun18.
LisätiedotJOENSUUN INARINKULMA
JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa
Lisätiedot5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk
Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotTyössäoppimisjakson päiväkirja
1 1. työviikko Päivämäärä alkoi - päättyi Työaika tuntia Poissaolot tuntia (* 2. työviikko Työaika Poissaolot 2 3. työviikko Työaika Poissaolot 4. työviikko Työaika Poissaolot 3 5. työviikko Työaika Poissaolot
LisätiedotPekka Käyhkö asui Säämingin seurakunnan vuosien rippikirjan mukaan perheineen tilallisena Kaartilassa tilalla nro 5.
Taulu 54 Pekka (Peter) Käyhkö, synt. noin 1695, kuoli 25.5.1768 Kaartilassa 73-vuotiaana tilallisena. Puoliso Malin (Magdalena) Purhonen, synt. n. 1698, kuoli 29.3.1760 Kaartilassa 62-vuotiaana tilallisen
LisätiedotPÄÄTÖS: Hyväksyttiin esityslista. HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJA 7/2013. Kokous: Tiistai klo Rehtoraatissa, Seminaarinkatu 32
HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJA 7/2013 Hallituksen pöytäkirja 7/2013 Sivu 1/6 PÄÄTÖS: Hyväksyttiin esityslista. Sihteeri lakimies Visa Hiltunen p. 0400 248 120, visa.hiltunen@ivu.fi. Hallintojohtaja Kirsi Moisander
LisätiedotKOTEJA HAITILLE. Suomen Lionien projekti 2011-13. Lions Clubs International MD 107 Finland. Yhteistyötä parhaimmillaan
MD 107 Finland KOTEJA HAITILLE Suomen Lionien projekti 2011-13 Yhteistyötä parhaimmillaan Suomen Lions-liitto ry Apua Haitille ry Youth with a Mission New Vision Ministeries MD 107 Finland Miksi rakennutimme
LisätiedotTaidesalonki 100 vuotta
Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät
LisätiedotJohan ja Alexiina Kuvan lähde?
Johan 1852 1908 ja Alexiina 1851-1943 Kuvan lähde? Aleksiina evakossa Kannuksessa 1941 Olisiko takana Matti Kajander?? Renki Johan ja piika Alexina muuttivat Pyhäjärvelle lokakuussa 1872; Olivat nimismies
Lisätiedot1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.
Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset
LisätiedotRademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä
Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,
LisätiedotEeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.
Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset
10.06.2015 Sivu 1 / 1 116 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia
LisätiedotPatalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku
Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Grönvall suku (V) Patalan Susanna Aatamintytär Susanna Aatamintytär s.17.7.1776 Auvilassa k.13.7.1825 Kauppilassa leskenä, pso 19.4.1801 räätälioppilas Fredrik
LisätiedotMajoitus oli järjestetty tasokkaissa huviloissa, joissa emme ehtineet tietenkään kovin paljon aikaa viettää, koska oli paljon tärkeää ohjelmaa.
Orbinskin sukuseuran 20-vuotisjuhlan (14. kesäkuuta 2014) kaunis pitopaikka oli Rantasalmella Lomakeskus Järvisydämessä, joka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä yhteisen esi-isän Repomäen kartanon
LisätiedotVelkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen
Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.
LisätiedotSalon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo
Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen
LisätiedotKontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov
Kontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov Mikitän talo sijaitsi Vuokinsalmen kylässä Iivonniemellä, jota myöhemmin kutsuttiin Mikitän pojan mukaan Markenniemeksi. 1 1.1. Poutanen Simana Mikitänpoika Vus.B.1.
LisätiedotL a u t t a s a a r i - S e u r a
L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,
LisätiedotYhteenveto energiakatselmoinnista
Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.
LisätiedotHyvä nuori tutkija, FEtsi huoneista esine joka on sinusta mielenkiintoisin. Mikä se on? Miksi valitsit sen? Mihin sitä on käytetty? Mistä se on tehty?
FEtsi huoneista esine joka on sinusta mielenkiintoisin. Mikä se on? Miksi valitsit sen? Mihin sitä on käytetty? Mistä se on tehty? Hyvä nuori tutkija, Menneisyyden tapahtumien ja asioiden selvittäminen
Lisätiedot20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998)
38 20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 39 LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) Taulu 1. I. Juho Matinpoika Kautto. Kuollut 1731 Laukaassa. Hautakivi lunastettu
LisätiedotSuomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma
Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Suomenkielisen opetuksen Tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Perustuu kaupungin omiin väestöennusteisiin perusopetus- ja lukioikäisten määrän kehityksestä
Lisätiedot5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1
1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva
LisätiedotAttendo sosiaali- ja terveysalan ylivoimaisesti suurin veronmaksaja
Attendo sosiaali- ja terveysalan ylivoimaisesti suurin veronmaksaja Maksetut yhteisöverot v. 2016 10 000 000 9 570 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 4 559 000 3 000 000 2
LisätiedotKontokki Akonlahti (Babjegubi) Melentjev/Melentjeff Osa 1
Kontokki (Babjegubi) Melentjev/Melentjeff Osa 1 1. Melentjev Mikihvoara A.Je.M. 1 1.1. Melentjev Iivana Mikihvoaranpoika A.Je.M. 1 1.2. Melentjev Miihkali Mikihvoaranpoika A.Je.M. 2 1.3. Huovinen Anni
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 111603 Ruusutorppa I, muutos Asemakaavan muutos Asianumero 3496/10.02.03/2016 5.9.2016 Asemakaavan muutoksella muodostetaan uusia autopaikkojen korttelialueita katualueelle Huvilinnanmäen
LisätiedotKuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,
LisätiedotSetlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa
Kuntamarkkinat 10.- 11.9.2014 Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa Kimmo Rönkä, toimitusjohtaja Setlemen'asunnot Oy S- ASUNNOT OY ON NYT SETLEMENTTIASUNNOT OY Setlementti tuo asumiseen
LisätiedotEUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila
Lisätiedot