Varsinais-suomalaisten terveydestä

Samankaltaiset tiedostot
Satakuntalaisten terveydestä

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Sosioekonomiset terveyserot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Kouluterveyskysely 2008

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveyden edistämisen laatusuositus

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, Peruspalveluministeri Paula Risikko

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Lapin suunnitelmat Terve Lappi-hankkeen jatkolle. Ylilääkäri Markku Oinaala Helsinki

Miltä Etelä-Savon hyvinvointi näyttää?

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Työttömien terveystarkastukset

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Terveelliset elämäntavat

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Suomalaisten mielenterveys

Transkriptio:

Varsinais-suomalaisten terveydestä Mari Hakkala, suunnittelija 1 VeteTH/Turun sosiaali- ja terveystoimi 28.9.2010

Ensin Kaste ja TH edistävä terveydenhuolto 2009-2011 -hanke (hanke) on valtakunnallinen kahdeksan sairaanhoitopiirin yhteinen terveyden-huollon vetovoimaisuutta ja terveyttä edistävä hankekokonaisuus. Terveyden edistämisen johtaminen tiedon perusteella (Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella -hanke (TH). 2

Miksi tietoa? Terveyden edistämisen johtaminen tiedolla on yksi VeteTH:n tavoitteista Tiedon etsimisen ja käyttämisen ongelmia ovat: Luotettavuus Helppokäyttöisyys Saatavuus Yhteyden ymmärtäminen 3

Laaja käsitys terveydestä ja tiedosta Dahlgren &Whitehead, 1991 suom. Palosuo ym. 2004 4

Väestö muuttuu, niin myös tarpeet 5

Koko Suomen väestöennusteet Yksikkö 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Väkiluku 1 000 5 378 5 636 5 850 5 985 6 090 6 213 0 14 v. % 16 17 16 15 16 15 15 64 v. % 66 60 58 58 57 56 65 v. % 18 23 26 27 28 29 Vähemmän lapsia ja työikäisiä, enemmän yli 65 vuotiaita. Vaikuttaa ehkäisevien ja terveyttä edistävien, parantavien/ korjaavien terveyspalvelujen ja kuntoutuspalvelujen keskinäisiin painotuksiin. Tilastokeskus, väestötilastot 6

Varsinais-Suomi - terveyden taustatekijöitä 7

Varsinais-Suomi numeroissa 2008 Väkiluku : n. 8,6% (461 177 as.) koko Suomen väkiluvusta Vieraskielisiä: (3,8%) 26 377 koko maan vieraskielisistä Syntyneitä 4 858 (369 enemmän kuin kuollut tai muuttanut) Kokonaisnettomuutto 1 500 henkilöä Työttömyys 5,7 % - voi nousta 14-20%:iin! Korkea-asteen koulutus (25-64 vuotiaat) 34,4% väestöstä (indeksi 98,2) Toimeentulotukea väestöstä 5,7% (koko maa n. 6,3%) Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 95,4 (koko maa 100) Poliisin tiedossa väkivaltarikokset 7,4 per 1000 as. Maakunnan kansantauti-indeksi 83,9 (koko maan 100) 8

Ei pelkästään numerot, vaan niiden ymmärtäminen Lapsiperheiden määrä vähenee, yksinasuminen lisääntyy Väki vähenee reuna-alueilta ja keskittyy maa-kuntien ja seutukuntien keskuksiin Yksinäinen vanhuus odottaa meitä niin keskuksissa kuin maaseudullakin Väestön kasvu hidastuu ainakin ilman maahanmuuttoa Kotien määrä kasvaa: kakkosasunnot, avioerot Taloudellinen epävarmuus kasvaa: laivanrakennusteollisuus ja Nokia vaikeuksissa Nämä tekijät kuvaavat sosio-ekonomisia tekijöitä + elinolosuhteita, joista väestöjen ja yksilöidenkin terveys riippuu. 9

Esimerkkejä 10

Alkoholin aiheuttamat sairaudet Alkoholikuolemien kokonaismääräksi on arvioitu noin 3 000 vuodessa Sydän- ja verisuonitaudit Kansanterveydellisesti merkittävin sairausryhmä Suomessa Mielenterveyden häiriöt Masentuneisuus on yleisin nuorten ihmisten mielenterveyden häiriö. Masennus yleistynyt työkyvyttömyyden peruste, usein syynä eläkkeelle siirtymiseen Kansantaudit Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet nivelrikko, selkäoireyhtymä ja niska-hartiaseudun kiputila yli miljoonalla suomalaisella Syöpäsairaudet Käytännössä mahdollisuutemme vaikuttaa syövän vaaraan perustuvat ympäristössämme ja elintavoissamme olevien, syövän vaaraan vaikuttavien tunnettujen tekijöiden muunteluun 11

Mihin Suomessa kuollaan vanhana? Miehet Naiset Sepelvaltimotauti (28,5%) (26,8%) Aivoverisuonisairaudet (8,7%) (11,5%) Dementia, Alzheimer (8,3%) (15,7) Keuhkosyöpä (6,4%) Muut sydäntaudit (4,7%) Eturauhassyöpä (4,3%) Keuhkoahtautumatauti (4,3%) Tapaturmat (2,8%) Rintasyöpä (2,5%) Muut kuolemansyyt (39,5) (36,0%) 12

Työikäisten miesten kuolemansyyt Tilastokeskus 13

Työikäisten naisten kuolemansyyt Tilastokeskus 14

Kelan terveyspuntari Varsinais-Suomi Terveyspuntarin kansantaudit* 2007 2008 2009 Diabetes 94,3 95 95,1 Psykoosit 85,9 86,6 87,7 Sydämen vajaatoiminta 69,3 68,7 68,5 Nivelreuma 105,9 105,2 104,9 Astma 86 85,7 85 Verenpainetauti 91,8 91,2 90,6 Sepelvaltimotauti 75,2 74,8 74,1 *Vakioimaton www.kela.fi EtusivuTietoa KelastaTutkimus Terveys ja lääkkeet Terveyspuntari 15

Päivittäinen tupakointi 16

Humalahakuisesti käyttävien osuus 17

Lihavien osuus 18

Seksuaaliterveys Sukupuolitauteja edelleen kansainvälisesti katsoen vähän, vaikka HIV ja nuorten klamydia + kondylooma yleistymässä Raskaudenkeskeytykset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri muutos 2008-2009 +4,1% http://www.stakes.fi/tilastot/ra skaudenkeskeytykset/190420 10Keskeytykset2009_alustav aennakko.pdf 2/5 alle 20-vuotiaasta keskeytyspotilaasta ei ollut käyttänyt ehkäisyä HIV-tartuntojen ikäjakauma 19

Alkoholi Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 2008 2004 2005 2006 2007 2008 /1000 asukasta Kustavi 0 2 2 2 0 0 Laitila 8 7 3 3 16 1,9 Pyhäranta 0 0 0 1 2 0,9 Taivassalo 1 3 0 1 1 0,6 Uusikaupunki 11 9 9 17 31 2 Vehmaa 4 7 6 2 2 0,8 Vakka-Suomi 24 28 20 26 53 1,7 Varsinais-Suomi 1192 1080 1105 1132 1152 2,5 Koko maa 16939 16793 17548 17017 17044 3,2 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008, Vakka-Suomen seutukunta Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,tietohyöty-hanke 20

Liikunta 21

Kasvisten käyttö 22

Vuoden 2009 aikana yli 20 -vuotiaiden potilaiden viimeisimmät BMI-tulokset Turussa Opiskelijaterveyden huolto BMI- luokittelut 15-19 vuotiaat 20-34 vuotiaat 35-64 vuotiaat <18,5 alipaino 147 43 1 18,5-24,9 normaalipaino 1032 400 15 25,0-29,9 lievä lihavuus 251 149 9 30-34,9 merkittävä lihavuus 93 46 6 35,0-39,9 vaikea lihavuus 33 12 0 >= 40 sairaalloinen lihavuus 12 10 0 Turun sosiaali- ja terveydenhuollon ravitsemusterapeutin tiedonhankintaa 23

Sama kuvana BMI indeksit OPI 2009 35-64-vuotiaat 20-34 vuotiaat 15-19 vuotiaat <18,5 18,5-24,9 25,0-29,9 30,0-34,9 35,0-39,9 >40 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 24

Terveyden edistämisen kannalta Suurin taakka niin yksilölle, väestölle kuin kansantaloudelle tulee kansantautien hoitamisesta, niitä voi ehkäistä ja ilmenemistä myöhentää edistämällä: Liikuntaa, ja tapaturmien ehkäisyä Terveellisten rasvojen, hedelmien ja vihannesten käyttöä, Tupakoinnin lopettamista, Päihteiden liikakäyttöä, Seksuaaliterveyttä, Mielenterveyden ylläpitoa sosiaalisissa verkoissa, sekä Varmistamalla riittävä lepo ja nukkuminen 25

Tietoa terveydestä ja terveyden edistämisestä 26

www.terveytemme.fi tiedot Varsinais-Suomen terveydestä Koettu terveys Päivittäinen tupakointi Alkoholin käyttö Lihavien osuus Kasvisten käyttö Hedelmien / marjojen käyttö Hampaiden harjaus Vapaa-ajan liikunta Liikkumiskyky Sepelvaltimotautitapahtumat 35-74 Sepelvaltimotautitapahtumat 75-84 Aivohalvaustapahtumat 35-74 Aivohalvaustapahtumat 75-84 Riittävä nukkuminen Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Vastasyntyneen elinajanodote 25-vuotiaan elinajanodote Kaikki kuolemansyyt, menetetyt elinvuodet Verenkiertoelinten sairaudet, menetetyt elinvuodet Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet Tapaturmat, menetetyt elinvuodet Itsemurhat, menetetyt elinvuodet 27

Tiedon jalostaminen taidoiksi Puheeksiotto/aktiivinen aikainen puuttuminen Motivoiva haastattelu/heijastava kuuntelu Muutoksen vaiheet -malli ja toimintatavat Normaalin asiakaskohtaamisen yhteydessä annettava lyhytneuvonta (mini-interventio ja audit), myös ryhmäneuvontaa tehostavia menetelmiä on kehitetty. Kansalaisia kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään mm. hankkimalla tietoa terveydestä ja sen edistämisestä eli kehittämällä terveyden lukutaitoa (health literacy). Sekä ammatillista että kansalaisten omaa terveydenedistämistä palvelevat myös internet-pohjaiset tietolähteet. Tietoa on, kun sitä vain jaksetaan soveltaa taidoiksi! 28

Kouluterveyskysely Turussa 2001, 2003, 2005, 2007 ja 2009 peruskouluissa ja lukiolaisilla Vastaajia yläluokilta 2495-2962 sekä lukiosta 1390-1945 Tytöt ja pojat, yhteensä + maakunta yhteensä, 8-10 kuvaavaa osoitinta: Kouluolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja oppilashuolto Mitä nuoriso tänään, sitä kansa huomenna! 29

Koululaisten elinolot ja kouluolot Päihdeasenteet höllentyneet, myös marijuana Vanhemmat tupakoivat vähemmän, enemmän työttöminä Rikkeiden teko lisääntyi edelleen sääntöjen oppiminen??? Koulussa kuulluksi tuleminen lisääntyi hieman Lukiolaisten fyysiset työolot kohenivat edelleen Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut muuten hyvät, mutta ammattiin opiskelevat pitivät lääkärin ja psykologin vastaanotolle pääsyä vaikeampana. http://www.thl.fi/kouluterveyskysely 30

Mitä tietoja palvelujärjestelmä kerää? Esimerkkinä ehkäisevä terveydenhuolto Toiminta toimipisteitä vuosityöpanos asiakkaat Menot v. 2010 Käynnit/hoitajat Käynnit/lääkäri Tietoa kerätään palvelujärjestelmän toimintakyvystä ja jkv. väestön terveydestä, so hoidetuista taudeista; Väestön terveysosoittimien keräys ja esittäminen ei usein systemaattista Edellyttää tavallisesti erillistä tiedonhakua tietojärjestelmistä. 31

Mitä hoidetaan/kirjataan? Esimerkki Turusta 1. Usean sairauden kontrolli 2. Verenpainesairaudet 3. Yläheng.tie infektio (inf.ac.resp) 4. Lapsen rutiinimainen terveystarkastus 5. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt 6. Aikuistyypin diabetes (DMII) 7. Välikorvantulehdus 8. Lääkärintarkastus ja/tai tarkkailu 9. Selkäsärky 10. Depressio 11. Äkillinen poskiontelotulehdus 12. Äkillinen keuhkoputkentulehdus 32

Muita Sotkanet http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu Terve Suomi http://www.tervesuomi.fi/fi/etusivu Terveyden edistämisen keskus www.health.fi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: www.duodecim.fi Duodecimin Terveysportti: www.terveysportti.fi Duodecimin Terveyskirjasto: www.terveyskirjasto.fi Fimean Lääketieto-sivusto: www.fimea.fi/laaketieto Duodecim Lääketietokannat: www.terveysportti.fi/terveysportti/dlr_laake.koti Lääketietokeskuksen Lääkeinfo: www.laakeinfo.fi Käypä hoito -suositukset: www.kaypahoito.fi Sosiaaliportti http://www.sosiaaliportti.fi/ Kelasto http://kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/kelasto_sislue#sairastaminen 33

Köyhyys, toivottomuus ja tietämättömyys uhkaavat terveyttämme joka päivä! 34

Terveyden eriarvoisuus (Teroka) Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja Terveyden eriarvoisuus käsitteeseen liittyy terveyden oikeudenmukaisuustavoite: terveyserot ovat vältettävissä olevia terveyseroja ei voi pitää eettisesti oikeina tai reiluina 35

Esimerkki Sotkanetista: koettu terveys http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu 36

Terveys ei jakaudu Suomessa tasa-arvoisesti. Koulutetut ja hyvätuloiset ovat selvästi terveempiä ja elävät pidempään kuin muut 37

25 vuotiaan elinajanodote 38

Lopuksi 39

Mistä olikaan kysymys? Tietoa on valtavasti, haaste on valita oman työn kannalta havainnollistettavaa tietoa, joka on Hyödyllistä, Luotettavaa Ajankohtaista Asiayhteydessään ymmärrettävää. Kannattaa valita muutama osoitin, jonka arvoa seurataan vuosien kuluessa se näyttää, olemmeko menossa oikeaan suuntaan. 40

41

Seuraavat vaiheet VeteTH kehittää terveydenedistämisen johtamiseen ja toimenpiteitä varten työvälinettä, johon liitetään valtava määrä eri tasoista tietoa Työväline liitetään hoitoreitteihin Työvälineeseen liittyvä tieto on kerroksellista ja eri käyttäjäryhmille räätälöityä - ja tarkoitettu käytettäväksi. 42

Hyvää päivänjatkoa! 43