TILINPÄÄTÖS. Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2014. Dnro 4867/24/2014

TILINPÄÄTÖS Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2014 Dnro 4867/24/2014

1 (43) Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Johdon katsaus... 2 1.2. Vaikuttavuus... 3 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus... 3 1.2.2. Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 6 1.3. Toiminnallinen tehokkuus... 10 1.3.1. Toiminnan tuottavuus... 10 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus... 12 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 15 1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 15 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta... 15 1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 16 1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 25 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 29 1.6. Tilinpäätösanalyysi... 32 1.6.1. Rahoituksen rakenne... 32 1.6.2. Talousarvion toteutuminen... 32 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma... 34 1.6.4. Tase... 36 1.6.5. Mavin kautta maksetut tuet... 36 1.6.6. Mavin IT-toiminta... 39 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 40 1.8. Arviointien tulokset... 40 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 41 2. Talousarvion toteutumalaskelma... 3. Tuotto- ja kululaskelma... 4. Tase... 5. Liitetiedot... 6. Allekirjoitus...

2 (43) 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vuonna 2014 Maaseutuvirasto panosti maatalouspolitiikan uudistuksen sekä uuden maaseutuohjelman uusiutuvien tukijärjestelmien toimeenpanoon valmistautumiseen. Mavi osallistui uudistusta valmisteleviin työryhmiin ja toi toimeenpanon ja asiakkaan näkökulmaa valmisteluun pyrkien löytämään keinoja, joilla sekä asiakkaille että hallinnolle aiheutuvaa byrokratiaa voitaisiin vähentää sekä järjestelmiä yksinkertaistaa. Suuria tietojärjestelmä uudistuksia jatkettiin sitä mukaa kuin uudistusten säädöspohja ja tulkinnalliset kysymykset pystyttiin ratkaisemaan tai ennakoimaan. Uudistuksia toteutettiin koko prosessi huomioiden, jolloin myös tukienvalvonnan, maksatuksen ja takaisinperinnän toimeenpano tuli tukien haun lisäksi varhaisessa suunnittelu vaiheessa mukaan. Vuonna 2014 toimeenpantiin uudistamisen rinnalla voimassa olevat tukijärjestelmät yhdessä kuntien YT-alueiden ja ELY keskusten kanssa. Viljelijätukien sähköistä hallintoa hoidettiin uudistuneella tukisovelluksella. Valitettavasti kevään tukihaun aloitus siirtyi uudistukseen liittyneistä ongelmista johtuen ja tukihakua jouduttiin jatkamaan noin viikolla. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut tukien maksuun ja ne voitiin maksaa ennalta ilmoitetussa aikataulussa. Sähköisesti hakemuksensa jätti 60% viljelijöistä. ELY-keskusten kautta oli ensimmäistä kertaa haettavissa sähköisesti kasvihuonetuki. Tätä mahdollisuutta käytti 46% tuenhakijoista. Tuki maksettiin uuden tukisovelluksen kautta ja näin saatiin hyviä kokemuksia vuoden 2015 toimeenpanoa varten. Hallinnolle järjestettiin syksyllä EU:n maatalouspolitiikkaa ja ohjelmauudistusta käsittelevää koulutusta ja viljelijöille laadittiin ja toimitettiin uudistuksista kertova esite. Maaseutuvirasto kertoi alkusyksystä julkisuuteen, että uudistukset tulevat muuttamaan tukien maksuaikatauluja. Syynä olivat sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön muutokset ja niistä johtuvat lisääntyvät resurssitarpeet valvontaan ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Ilmoitus aiheutti suurta huolta viljelijäväestössä. Hallituksen lisätalousarvioon tehdyllä lisäyksellä saatiin määrärahalisäyksiä, joiden turvin voitiin maksuaikataulumuutoksia kohtuullistaa. Vuoden 2014 aikana jatkettiin jo aloitettuja vanhan ohjelmakauden sulkemistoimenpiteitä. Ohjelman rahoitusmahdollisuuksien täysimääräistä toteutumista edistettiin tiiviillä yhteistyöllä ELY- keskusten kanssa. Maaseutuverkostoyksikön toiminta siirtyi vuoden 2014 alusta maa- ja metsätalousministeriöstä Maviin. Seitsemän henkilön muodostama yksikkö sijoitettiin osaksi maaseutuelinkeino-osastoa. Uuden kauden maaseutuverkostopalvelut-yksikön toimintaan valmistauduttiin syksyn aikana. Valvontaosastolle muodostettiin uusi yksikkö, jonka tehtävänä oli todentamisviranomaisen työn laajentamiseen liittyvät viljelijätukien paikan päällä tehtävien tarkastusten laadun varmennus. Yksikön vahvuus oli kahdeksan henkilötyövuotta. Kesällä puhjenneet poliittiset levottomuudet heijastuivat asetettujen taloudellisten pakotteiden myötä maataloustuotteiden markkinoihin. Mavi nosti valmiuksia toimeenpanna EU:n mahdollisesti säätämiä, markkinoiden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

3 (43) 1.2. Vaikuttavuus Teurasruhojen luokituksen ja punnituksen valvonta sekä luokittajien koulutuksen järjestäminen siirtyivät elokuun alusta Mavin neuvottelujen tuloksena Foodwest Oy:n vastuulle, koska aiempi toimija lopetti toimintansa. Mavi liittyi vuoden aikana valtion yhteiseen (VY-verkko) tietoliikenneverkkoon. Palvelun odotetaan parantavan tietoturvaa ja käyttöyhteyksiä sekä vähentävän palvelutaloyhteyksien määrää. Mavi aloitti valmistautumisen toimialariippumattomien IT-toimintojen siirtämiseen valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Virasto valmistautui jo vuoden 2014 aikana seuraavana vuonna tapahtuvaan Kieku-toimintamallin käyttöönottoon. Mavin menot olivat melko tarkkaan vuoden 2014 toimintamenomäärärahan suuruiset, joten seuraavalle vuodelle siirtyvää erää ei tarvinnut sanottavasti käyttää. Näin paranevat viraston mahdollisuudet selviytyä alenevan määrärahakehyksen puitteissa uudistuksiin ja toimeenpanoon kuuluvista pakollisista tehtävistä muutaman lähivuoden aikana. Henkilöstön työtyytyväisyys parani hieman edellisestä vuodesta ollen 3,65, kun se vuotta aiemmin oli 3,59. Tuloksen luotettavuutta parantaa se, että peräti 90 prosenttia henkilöstöstä vastasi kyselyyn. Työtyytyväisyyteen on pyritty vaikuttamaan mm. päivittämällä viraston etätyöehtoja, jotta henkilöstön on helpompi sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämän tarpeet. Esimiestyölle annettu arvio (3,88) parani myös edellisestä vuodesta. Vuosi 2014 oli Maville hyvin haasteellinen ja osaavan henkilöstön panoksella siitä selvittiin hienosti hyviä tuloksia saavuttaen. 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön välisessä vuoden 2014 tulossopimuksessa sovittiin viraston vaikuttavuuden, toiminnallisen tehokkuuden, tuotosten ja laadunhallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan tulostavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty koko virastoa koskevat, lähinnä toiminnan vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet, niitä kuvaavat mittarit, toimenpiteet tai tehtävät sekä tavoitteiden toteumat. TAVOITE 1 Uuden yhteisen EU:n maatalouspolitiikan ja uuden maaseutuohjelman ja kan-. sallisten tukien toimeenpanon valmistelu siten, että politiikan toimeenpano voi alkaa onnistuneesti vuoden 2015 alusta. MITTARI / TOIMENPIDE / TEH- TÄVÄ Valmistaudutaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja uuteen ohjelmakauteen. Toteutetaan uudistuksesta aiheutuvat muutokset toimeenpanoon. Jatketaan tietojärjestelmien (Hyrrä ja Tukisovellus) uudistamisprojekteja siten, että uudet tukijärjestelmät voidaan ottaa käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. KOKO VUODEN 2014 TILANNE = TOTEUMA Valmistautuminen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja uuteen ohjelmakauteen on ollut keskeisellä sijalla Mavin tekemisessä koko vuoden. On toteutettu. Uusi Tukisovellus on käytössä kasvihuonetukien ja kotieläintukien ennakoiden haussa helmikuussa 2015. Hyrrän ensimmäinen tuotantoversio (neuvojarekisteri) otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Hyrrän ensimmäinen tuotantoonsiirto vuonna 2015 on helmikuussa. Suunnitellaan ja toimeenpannaan uudistukseen ja ohjelmakauden vaihtumiseen liittyvä koulutus ja viestintä yhteistyössä ministeriön kanssa. Koulutusta ja viestintää on suunniteltu yhteistyössä ministeriön kanssa. Toimeenpanokoulutuksia on pidetty loka-marraskuussa 2014 viljelijätuista ja joulukuussa hanke- ja yritystuista. Osallistutaan kansallisten toimeenpanosäädösten valmisteluun. Mavi on ollut mukana toimeenpanosäädösten valmistelussa, muun muassa työryhmä-

4 (43) työssä ja säädösesityksistä lausumalla. 2. Toteutetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden toimeenpano sekä valtiontukiuudistuksen aiheuttamat muutokset vuonna 2014. Uuden osarahoitteisen neuvonnan koulutukset aloitetaan vuoden 2014 aikana. Selvitetään toimintaryhmien toimintarahan käsittelyyn liittyvien tehtävien siirto Maviin. Valmistelussa huomioidaan koko prosessi (myöntö, maksatus, valvonta, jatkotoimenpiteet, kirjanpito ja raportointi). Varmistetaan, että uuden kauden varojen käyttö vanhan kauden toimenpiteisiin on kirjanpidossa eriteltynä. Komission asetusten ja uusien valtiontuen suuntaviivojen aiheuttamat muutokset toteutetaan voimassaoleviin tukijärjestelmiin. Neuvonnan koulutukset neuvojille pidettiin joulukuussa 2014. Toimintaryhmien toimintarahan toimeenpano on aloitettu vuoden 2014 aikana. Koko prosessi on otettu huomioon niin ydinprosessityössä, työryhmissä, lausuntojen antamisessa, koulutuksissa. Vanhan kauden toimenpiteisiin käytettävät uuden kauden varat kirjataan uuden kauden EU- ja tkp-tileille. Tarpeelliset muutokset on toteutettu. Selvitettiin täytyykö satovahinkojärjestelmää muuttaa uusien valtiontuen suuntaviivojen johdosta. Järjestelmää ei tarvinnut muuttaa. 3. Vanhan ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen etenee aikataulussa ja onnistuneesti. Valmistelussa huomioidaan koko prosessi (myöntö, maksatus, valvonta, jatkotoimenpiteet, kirjanpito ja raportointi). Toteutetaan ohjelmakauden 2007-2013 sulkemisen toimenpiteitä aikataulusuunnitelman mukaisesti. Valmistelussa on huomioitu koko prosessi. Ohjelmakauden 2007 2013 sulkeminen on edistynyt suunnitelmallisesti. Sulkemisen ohjetta on päivitetty ja ohjelmakauden sulkemista on käsitelty koulutuksissa sekä erillisessä sulkemisseminaarissa 28. 29.10.2014. 4. Palveluiden ja hallinnon prosessien sähköistämisessä edetään vuonna 2014. Uuden Hyrrä-järjestelmän myötä sähköinen haku ja sähköistetty prosessi tulevat käyttöön teknisen avun ja toimintarahan osalta sekä muut toimenpiteet sitä mukaa, kun asetusvalmistelu etenee. Teknisen avun ja toimintarahan sähköinen haku käynnistyy Hyrrässä helmikuussa 2015. Hyrrä sähköistää käsiteltävien tukimuotojen osalta koko haku ja käsittelyprosessin. Hyrrä hyödyntää toiminnassaan hallinnonalan yhteistä sähköistä arkistoa, pääsynhallintaa sekä tietovarastoa 5. 6. Maaseutuverkostoyksikön toiminta Mavissa. Todentamisviranomaisen uusintavalvontojen suorittaminen vuonna 2014. Uusi koulumaitotietojärjestelmä Nekka otetaan käyttöön kesällä/syksyllä 2014. Tietojärjestelmä tarjoaa sähköisen asioinnin. Uuden järjestelmän myötä käyttäjien palvelutaso parantuu tietovarastoinnin avulla toteutettavalla sähköisellä raportointipalvelulla. Tavoite sähköisten tukihakemusten pintaalatuissa on 80 %. Kasvihuonetuen osalta tavoitellaan 50 %:n osuutta sähköisistä hakemuksista. Maaseutuverkostoyksikön toiminta jatkuu häiriöttömästi ja kyky palvella verkoston toimijoita säilyy hyvällä tasolla vuoden 2014 aikana. Uuden kauden maaseutuverkostoyksikön organisointi ja toiminnan suunnittelu toteutetaan vuoden 2014 aikana. Todentamisviranomaiselle vuonna 2014 tulevat lisätyöt toteutetaan viljelijätukien uusintavalvontojen osalta Mavissa. Tarkastettavien tilojen määrä on 108 tilaa painottuen suuriin tiloihin. Nekka ohjausryhmä teki järjestelmän tuotantoon siirrosta päätöksen joulukuussa. Päätöksen mukaan järjestelmän hallittu tuotantokäyttö aloitetaan tammikuussa 2015. Pinta-alatukien hakemuksista palautettiin sähköisesti 60%. Kasvihuonetuen hakemuksista palautettiin sähköisesti 46%. Maaseutuverkostoyksikön toiminta on jatkunut Maviin siirtymisen jälkeen häiriöttömästi, lukuun ottamatta sähköpostiliikenteeseen ja maaseutu.fi-sivustoon liittyviä ongelmia. Uuden maaseutuverkostopalvelut-yksikön henkilöstö valittiin ja verkoston ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin vuoden 2014 joulukuussa. Uudet varmennustarkastukset on organisoitu ja suoritettu tarkastukset paikan päällä. Tarkastettavien tilojen lukumäärä oli yhteensä 123 tilaa. Otanta painottui suuriin tiloihin.

5 (43) 7. Toimeenpanoon liittyvät erillisselvitykset. Mavi arvioi yhdessä Eviran ja MMM:n kanssa täydentävien ehtojen valvontaprosessien toimivuutta ja tehostamismahdollisuuksia sekä tekee yhdessä Eviran kanssa ehdotuksen tarvittavista prosessi- ja tietojärjestelmämuutoksista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota substanssivalvonnan, täydentävien ehtojen valvonnan ja maataloustukien valvonnan yhteensovittamiseen sekä otetaan huomioon Tukesin vastuulla oleva kasvinsuojeluainevalvonta. Täydentävien ehtojen kehittämiskohteet on käyty läpi yhdessä Eviran kanssa. Kehittämisehdotukset otetaan huomioon jatkossa prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitettäessä Mobiilivalvonnan käyttöönoton mahdollisuuksia eläinvalvonnoissa selvitetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa (eely-hanke). Etenee eely-hankkeen puitteissa. Mavi osallistuu myöhemmin täsmennettävällä tavalla vuoden 2014 kansallisten tukien ratkaisun yhteydessä sovittujen selvitysten laatimiseen. Tuottajajärjestön esittämien kehittämiskohteiden perusteella on laadittu selvitys. 8. MMM:n hallinnonalan ja valtionhallinnon yleisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen. Ohjelmakauden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin sekä vanhan ohjelmakauden sulkemiseen ja uuden ohjelmakauden aloitukseen liittyvien aineistojen toimittaminen Hanke2007-tietojärjestelmän tiedoista. Mavi osallistuu omalla panoksellaan hallinnonalan paikkatietotekniikkaan liittyvien tutkimus- ja tukitehtävien sekä toimialariippuvien tietotekniikan kehittämistehtävien kokoamishankkeeseen (ns. Elma-hanke) siten, että toimeenpanovaihe voidaan aloittaa onnistuneesti vuoden 2015 alusta. On toimitettu ministeriöön pyydetyt tiedot. Mavi osallistui panoksellaan Elma hankkeen valmistelun loppuun saattamiseen ja toimeenpanon aloittamiseen vuoden 2015 alusta. Hanke eteni aikataulussaan ja toimeenpano käynnistyi vuoden vaihteesta. Mavi valmistautuu TORI-hankkeen aikataulun mukaisesti toimialariippumattomien ICT-palveluiden siirtoon. Viraston valmisteluvaihe alkaa tämän hetkisen aikatauluarvion mukaan lokakuussa 2014 ja as is vaihe (sellaisena kuin tilanne ko. hetkellä on) huhtikuussa 2015. MMM hallinnonalan TORI-siirtoprojekti käynnistyi lokakuussa 2014 todella tiukalla aikataululla. Maksajaviraston turvallisuusvaateiden huomiointi edellytti loppuvuonna virastolta vahvaa panostusta. Valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon toimintamallin Kiekun käyttöönottoon valmistaudutaan siten, että mallissa käyttöönotettavan tietojärjestelmän tuotantokäyttö voidaan aloittaa huhtikuussa 2015. Virastokohtainen käyttöönottoprojekti on asetettu tammikuussa 2014. Kiekun käyttöönoton Mavissa tekee erityislaatuiseksi viraston maksajavirastorooli. Mavissa on tehty aktiivista suunnittelu-, määrittely- ja toteutustyötä maksajaviraston Kiekuun liittämiseksi huhtikuussa 2015. Miran ja Makeran Kiekuun liittämisen tavoitteellinen ajankohta on lokakuu 2016. Mavi osallistuu hallinnonalan yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon omalla rahoitusosuudellaan. Viraston sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä jatketaan. Tietojärjestelmien kehittämisessä otetaan huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon ITarkkitehtuuriperiaatteet. Mavi osallistui yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon omalla rahoitusosuudellaan. Mavin käytöntuki sähköisti yhteydenottojen käsittelyprosessin Puimuri järjestelmän avulla. Tietojärjestelmien kehittämisessä on huomioitu tietohallinnon ohjauksesta annettu laki ja julkisen hallinnon ITarkkitehtuuriperiaatteet. Mavi osallistuu omalla panoksellaan hallinnonalan tietovarantojen avaamisen edistämiseen. Mavi osallistuu hallinnonalan kyberturvallisuuden toimeenpano-ohjelman laatimiseen oman toimialansa osalta. Mavi edistää omilla toimenpiteillään avointa hallintoa. Mavi päivitti omalta osaltaan hallinnonalan tietovarantojen avaamissuunnitelman. Mavi on osallistunut panoksellaan hallinnonalan tietoturvallisuuden ja varautumisen koordinaatioryhmän työhön. Mavi on ottanut toiminnassaan huomioon avoimen hallinnon vaatimukset.

6 (43) 1.2.2. Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Mavin kautta maksettavien kansallisten ja EU-tukien tarkoituksena on mm. turvata maatalous- ja puutarhatuotannon kannattavuus ja jatkuvuus sekä tuotannon harjoittaminen kestävästi ja ympäristöystävällisesti, maataloustuotteiden hintatason vakauttaminen ja EU:n markkinoiden tasapainon sääteleminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen, tuotteiden ja elintarvikkeiden laadun parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen. Mavin toimintakertomuksessa on arvioitu siirtomenojen vaikuttavuutta virastolle tilijaottelussa osoitettujen siirtomenomomenttien osalta. Siirtomenomomentti: 30.01.40. Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 53 273 euroa Bioenergiantuotannon avustukset -momentilta maksetaan Maatilojen energiaohjelmaan kuuluvaa maatilan energiasuunnitelmatukea. Tukijärjestelmän tavoitteena on toteuttaa kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa edistämällä energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä maataloudessa. Toiminnan tuloksellisuus: Maatilan energiasuunnitelmatukea maksettiin vuonna 2014 noin 22 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Maatilojen energiaohjelmaan liittyi vuonna 2014 yhteensä 91 tilaa, kun vuonna 2013 liittyneitä tiloja oli 95. Nyt voidaan todeta, ettei maatilojen energiaohjelma ole saavuttanut viljelijöiden keskuudessa sellaista suosioita, jota alun perin toivottiin. Tukimäärät ovat hieman vaihdelleet vuosittain, mutta varsinaisia piikkejä niissä ei ole havaittavissa. Siirtomenomomentit: 30.10.61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) käyttö 13447591 euroa ja 30.10.62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) käyttö 9012304 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoja on käytetty tehokkaasti vuoden 2014 aikana. Vaikka vuosi 2014 ei ollut varsinainen ohjelmakauden 2007-2013 tuen myöntämisvuosi, tehtiin jatkopäätöksellä mahdolliseksi sitoa ohjelmakauden käyttämättä jääneitä valtuuksia vielä 30.6.2014 saakka. Kaikkien toimintalinjojen myöntövaltuudet tulivat sidotuiksi lähes kokonaan. Laajakaistavaltuuden sidonta oli erityisen tehokasta. Toiminnan tuloksellisuus: Tuloksena on maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen, uusien yritysten käynnistyminen, yritysten liikevaihdon ja menestyksen parantuminen, matkailutulojen kasvu sekä maaseudulla asumisen edellytysten paraneminen monin tavoin. Laajakaistahankkeiden määrän kasvu on tästä yksi esimerkki. Tuloksia mitataan hankekohtaisilla tulos- ja tuotosindikaattoreilla. Vuotta 2014 koskevat indikaattoritiedot ovat saatavilla vuoden 2015 maaliskuussa. Siirtomenomomentti: 30.20.40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 503 740 405 euroa Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki täydentää EU:n tukijärjestelmiä. Se turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä, tuotannon kannattavuutta ja maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Kansallisten tukien osuus vuoden 2013 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukaisesta kokonaistuotosta oli noin 10 %. Maatalouden tuotto on kääntynyt laskuun ja yrittäjätulo alentunut edelleen. Vuoden 2014 tietoja kokonaistuotosta ei ole vielä saatavilla. Toiminnan tuloksellisuus: Kansallista tukea maksettiin lähes kaikille tiloille (n. 52 000 tilaa). Vuonna 2014 maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksettiin runsaat 503 milj. euroa, joka on aiempia vuosia vähemmän. Vähennys johtuu määrärahan pienenemisestä ja tuensaajien lukumäärän vähenemisestä.

7 (43) Siirtomenomomentti: 30.20.41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 517 230 517 euroa Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan EU-tulotuella. Siihen kuuluvien suorien tukien ehtona on myös ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. EU-tulotuen osuus vuoden 2013 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli hieman vajaa 10 %. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU-komission avaamiin maataloustuotteiden vientijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin kuten koulumaitotukeen. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea maksettiin n. 55 500 tilalle yhteensä n. 513,4 milj. euroa. Tämä on n. 5,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Modulaatio poistui tukivuodelta 2014 ja sen seurauksena suoriin tukiin tehtiin yhteensä n. 8,3 % leikkaus. Nämä toimenpiteet pienensivät tilatuen maksettua määrää. Rahoituskuria sovellettiin edellisen vuoden tapaan tukivuoden 2014 suoriin tukiin. Pidätys tehtiin ennen tuen maksamista tilalle myönnettyjen suorien tukien yhteenlasketun määrän 2 000 euroa ylittävältä osalta. Leikkausprosentti oli 1,302214. Rahoituskurin vaikutus oli n. 5,3 miljoonaa euroa. Tilatukioikeudet ja tukikelpoinen pinta-ala eivät edelleenkään kohdanneet tilatasolla, jonka vuoksi tilatukea jää vuosittain myöntämättä n. 10 milj. euroa. Tämä käyttämätön raha hyödynnetään osittain käyttämättömien EU-varojen mekanismin kautta tuotantosidonnaisiin suoriin tukiin. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa vuonna 2014. Markkinatukien osalta momentin ainoa käyttökohde oli EU:n koulumaito-ohjelma. Siirtomenomomentti: 30.20.42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 335 854 euroa Satovahinkokorvauksia maksetaan satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) perusteella. Vuonna 2014 maksettiin korvaukset vuonna 2013 tapahtuneille vahingoille. Vuonna 2013 oli tavanomaista vähemmän kasvukaudenaikaisia satovahinkoja, mutta talvehtimisvahinkoja oli hieman normaalia vuotta enemmän. Toiminnan tuloksellisuus: Satovahinkokorvausta haettiin noin 4 600 hehtaarille vuonna 2013 tapahtuneista vahingoista. Korvauksia maksettiin noin 0,3 miljoonaa euroa, mikä on noin kymmenesosa siitä, mitä satovahinkoja on korvattu keskimäärin/vuosi. Siirtomenomomentti: 30.20.43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö 417 289 361 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ympäristötukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuen osuus vuoden 2013 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 7 %. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Toiminnan tuloksellisuus: EU-osuus momentin menoista oli n. 162 miljoonaa euroa, eli hieman yli 38 %. Prosenttiosuus johtuu siitä, että keväällä 2014 maksettujen tukien osalta EU-osuus oli 28 % ja syksyllä alkaneet maksut olivat 42 % EU-osuudella. Maatalouden ympäristötukea maksettiin vuonna 2014 n. 51 200 tilalle. Eläinten hyvinvoinnin tukea maksettiin vuonna 2014 n. 5 600 tilalle. Momentin käyttö on vuonna 2014 ollut normaalia suurempaa. Ympäristötuen toinen erä (25%) vuodelta 2013 maksettiin v. 2014 puolella. Samalla tavalla siirtyy v 2014 toinen erä vuodelle 2015. Seuraavalle vuodelle siirtyvään erään kuuluu perustoimenpiteiden, lisätoimenpiteiden ja lietelannan sijoittaminen peltoon erityistuen osa 25 %. Eläinten hyvinvoinnin tuen osuus vuonna 2014 oli suhteessa suurempi verrattuna sille myönnettyyn tukeen. Tämä johtuu siitä, että v. 2013 maksetun eläinten hyvinvoinnin ensimmäisen erän tuen osuus oli 58 % verrattuna normaaliin 75 %:iin. Vuonna 2014 eläinten hyvinvoinnin tukea maksettiin siis keväällä 42 % ja syksyllä taas normaali 75 %. Vuonna 2014 haettuja ympäristötuen erityistukisopimuksia jäi käsittelemättä 38 kpl.

8 (43) Siirtomenomomentti: 30.20.44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 417 291 424 euroa Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Luonnonhaittakorvauksen osuus vuoden 2014 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta ennakoidusta kokonaistuotosta oli hieman yli 7 %. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin n. 51 700 tilalle. Luonnonhaittakorvauksen saajien määrä väheni edellisvuodesta noin 2,6 %. EU:n osuus momentin menoista oli n. 175 milj. euroa. Siirtomenomomentti: 30.20.45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 90 815 181 euroa Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä tilanpidon jatkajalle tai toisten maatilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut 1990-luvun puolivälistä lähtien noin neljällä vuodella nykyiseen 51 vuoteen. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien viljelijöiden vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2014 annettiin luopumistuesta 780 etukäteispäätöstä. Luopumistuen alkamispäätöksiä annettiin yhteensä 587 kpl, yhteensä 938 luopujalle. Alkamispäätöksistä 8 koski porotaloudesta luopumista, 563 sukupolvenvaihdoksia, 12 lisämaakauppoja ja 4 lisämaavuokrauksia. Lisämaaluovutuksissa pellot luovutetaan usein osissa useammalle luovutuksensaajalle. Maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 16 738 henkilöä, joista 4 248 oli luopumistuen saajia ja 12 490 luopumiseläkkeen saajia. Siirtomenomomentti: 30.20.46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 1 015 409 euroa EU:n mehiläishoito-ohjelma (30.20.46.1) on joka kolmas vuosi kansallisesti laadittava EU-osarahoitteinen ohjelma, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään mehiläistuotteiden tuotantoa ja kauppaa. Mehiläishoito-ohjelma laaditaan läheisessä yhteistyössä mehiläishoitoalan edustavien järjestöjen ja osuuskuntien kanssa ja ohjelmalla on yksi tukea saava toteuttaja. Maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen (30.20.46.3) avustuksella tuetaan kokonaan kansallisista varoista yhdistysten ja yritysten 1 3-vuotisia hankkeita, joilla mm. edistetään maataloustuotteiden menekkiä, tietämystä laadukkaista maataloustuotteista, ruokakulttuurista tai terveellisistä ruokailutottumuksista. Hanke voidaan toteuttaa esim. mainontana, tiedottamisena, selvityksinä tai koulutuksena. Tiedotushankkeissa kansallinen avustus on korkeintaan 90 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista ja mainontahankkeissa 50 %. EU:n osarahoitteisella maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämistuella (30.20.46.4) tuetaan alaa edustavien järjestöjen 1 3- vuotisia tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia, joiden avulla pyritään lisäämään kansalaisten tuotetietämystä ja tuotteiden kulutusta. EU osallistuu rahoitukseen 50 %:n, Suomen valtio 20 %:n ja järjestö itse 30 %:n rahoitusosuudella ohjelman hyväksyttävistä kustannuksista. Vuonna 2014 käynnissä oli yksi ohjelma. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2014 mehiläishoitotukea maksettiin 203 322,51 euroa, josta 101 661,28 euroa oli kansallista tukea ja 101 661,23 euroa EU:n tukea. Vuonna 2014 maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen tukea maksettiin yhteensä 319 407,19 euroa. Vuonna 2014 EU-osarahoitteista menekinedistämistukea maksettiin 492 679,61 euroa, josta kansallisen tuen osuus 104 825,45 euroa ja EU-osuus 262 063,61 euroa. Siirtomenomomentti: 30.20.48. Puutarhatalouden ja sokerin tuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) käyttö 1 798 186 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tuottajaorganisaatiot ovat tuottajien muodostamia markkinointiyhteenliittymiä, jotka auttavat jäseniään muun muassa tuotannon suunnittelussa, markkinoinnissa ja viljelymenetelmien kehittämisessä. Toimintaohjelmille, joilla kehitetään tuottajaorganisaatioiden toimintaa, maksetaan EU:n tukea (50 % toteutuneista, hyväksytyistä kuluista). Suomessa tukea maksetaan vain hedelmä- ja vihannesalan tuottajille.

9 (43) Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2014 hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotukea maksettiin 1 798 186 euroa kolmelle tuottajaorganisaatiolle, joilla on hyväksytty toimintaohjelma. Siirtomenomomentti: 30.20.49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 12 516 617 euroa Lainojen korkotason alentamisella tuetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia. Lainamuotoinen tuki investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukeen myönnetään korkotukilainaan liittyvänä korkotukena. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on vuonna 2013 tehdyn lain muutoksen jälkeen enintään kolme prosenttiyksikköä ja aiemmin myönnetyissä enintään neljä prosenttiyksikköä. Toiminnan tuloksellisuus: Korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2014 lopussa 1 864 991 040 euroa, vuonna 2014 uusia korkotukilainoja myönnettiin 244 040 975 euroa, nuoren viljelijän tilanpidon aloittamista varten 1015 kpl (134,9 milj. euroa) ja maatalouden investointihankkeisiin 891 kpl (105,0 milj. euroa). Momentin 30.20.49 menot nousivat noin 1,2 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Pääsyy tähän on ollut yleinen korkotason nousu, jolloin korkotukimenot (korkotuen osuus kokonaiskorosta) ovat nousset. Siirtomenomomentti: 30.40.41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 169 743 euroa Vuonna 2013 tapahtuneiden hirvieläinten maataloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaukset maksettiin vuonna 2014. Toiminnan tuloksellisuus: Hirvieläinten maataloudelle vuonna 2013 aiheuttaneita vahinkoja korvattiin 169 743 euroa. Siirtomenomomentti: 30.40.42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 5 374 378 euroa Vuonna 2013 tapahtuneista petoeläinten aiheuttamista porovahingoista, poikkeuksellisen suurista porovahingoista sekä viljelys-, eläinja irtaimistovahingoista voitiin korvata osa vuonna 2014. Vuonna 2014 pystyttiin korvaukset maksamaan 78 prosentin mukaan. Korvaukset maksettiin kahdessa erässä, koska vuoden 2014 talousarvion momentilla 412.30.40.42.1 ei ollut riittävästi määrärahoja vuonna 2013 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseksi täysimääräisesti. Ensimmäisen erän korvaustaso oli 44 %. Kaikkia korvauksia leikattiin samassa suhteessa. Toiminnan tuloksellisuus: Petoeläinten vuonna 2013 aiheuttamia vahinkoja korvattiin 5 374 378 euroa. Siirtomenomomentti: 30.50.48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) käyttö 1 674 159 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tulvavahinkokorvausta on maksettu poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983, kumottu 1.1.2014 alkaen) perusteella. Poikkeuksellisina on tulvavahinkolain toimeenpanossa pidetty harvemmin kuin kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvia tulvia. Tulvavahinkojen korvausprosentti on yleensä ollut 60 maatalousvahinkojen osalta ja 80 muiden vahinkojen osalta. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2014 maksetut tulvavahinkokorvaukset koskevat vuoden 2013 poikkeuksellisia tulvia. Vuonna 2013 poikkeukselliset vesistötulvat koettelivat laajasti erityisesti läntistä Suomea. Kuitenkin korvausmäärä jäi noin 700 000 euroa pienemmäksi kuin vuonna 2013, jolloin korvausmäärät olivat vuoden 2012 vaikean tulvatilanteen vuoksi poikkeuksellisen suuria.

10 (43) Siirtomenomomentti: 30.60.43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 4 800 euroa Kyseessä ovat Suomen metsäkeskukselle maksetut valtion ennakkovarat metsänuudistamisen teettämiskustannuksiin; varat peritään takaisin metsälain (1093/1996) 8 :n mukaisen uudistamisvelvollisuutensa laiminlyöneiltä metsänomistajilta. Kiinteistö on panttina teettämiskustannusten suorittamiseksi takaisin valtiolle (etuoikeutetut julkisoikeudelliset saatavat). Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2014 momentilta maksettiin ennakoita 4800 euroa. Momentilta vuosina 2011-2014 maksettuja varoja saatiin perittyä vuoden 2014 aikana takaisin vain 5859,13 euroa, perinnässä ja osin ulosotossa oli 31.12.2014 avoimena 15 491,10 euroa. 1.3. Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1. Toiminnan tuottavuus Virastolle asetetun vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (entinen tuottavuusohjelma) mukainen henkilöstövähennysvaatimus vuonna 2014 oli 3 htv:ta. Käytettävissä oleva henkilötyövuosikehys (=htv-kehys) oli 190 htv:ta. Väliaikaisia lisäresursseja oli käytössä 8 htv:ta ja teknisen avun käytettävissä oleva htv-kehys oli 15 htv:ta, josta Maaseutuverkostoyksikön osuus oli 7 htv:ta. Yhteensä käytössä oleva henkilötyövuosikehys vuonna 2014 oli 213 htv:ta. Kaikki edellä mainitut resurssit sekä harjoittelijoiden htv-kertymä huomioiden Mavi saavutti sille asetetut henkilöstövähennystavoitteet henkilötyövuosien yhteiskertymän ollessa yhteensä 209 htv:ta. Lisäksi ministeriön momentilta 30.01.01 rahoitettiin Mavin laadunvalvontayksikön henkilöstön palkkaus ja muita kuluja. Henkilöiden tehtävät liittyivät viljelijätukien paikan päällä tehtävien tarkastusten laadun varmentamiseen. Laadunvalvonnan tehtäviin käytettiin n. 5,2 henkilötyövuotta. Taulukko 1. Työpanoksen kehittyminen vuodesta 2012 vuoteen 2014 (sis. teknisen avun ja harjoittelijat; Tahti-toteuma). Työpanos Toteuma 2012 Toteuma 2013 Toteuma 2014 Muutos-% 2013 2014 Henkilötyövuodet 204,7 206,0 208,7* +1% Työpanosindeksi 100 100,64 Työpanosindeksi 100 101,31 *Momentilta 30.01.01 rahoitettavan laadunvalvontayksikön henkilötyövuodet (htv 5,2 vuonna 2014) eivät sisälly vuoden 2014 toteumaan.

11 (43) Taulukko 2. Työpanoksen jakautuminen toiminnoille (htv:t ja prosentuaalinen osuus). Henkilötyö (sis. myös teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat) Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite / arvio 2014 Toteuma 2014 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 54,4 27 % 55,1 27 % 56 25 % 54,6 26 % Hakemusten käsittely 8,7 4 % 8,0 4 % 8,8 4 % 6,7 3 % Tukimaksujen käsittely 13,9 7 % 14,0 7 % 14,4 7 % 11,2 5 % Tukien valvonta ja tarkastukset 20,9 10 % 21,4 10 % 28,8 13 % 25,6 12 % Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 6,9 3 % 6,9 3 % 7,2 3 % 6,6 3 % Yhteistyö ja kehittäminen 13,1 7 % 14,4 7 % 20 9 % 21,9 10 % Sisäinen tarkastus ja valvonta 4,2 2 % 4,2 2 % 4 2 % 3,3 2 % IT-toiminta 36,0 18 % 38,8 19 % 37,6 17 % 37,9 18 % Ydintoiminnot yhteensä 158,1 78 % 162,8 80 % 176,8 80 % 167,8 79 % Taloushallinto 4,6 2 % 3,9 2 % 4,4 2 % 4,2 2 % Henkilöstöhallinto 10,2 5 % 8,8 4 % 11 5 % 9,3 4 % Henkilöstön kehittäminen 10,3 5 % 10,0 5 % 11 5 % 10,1 5 % Muut yhteiset toiminnot* 19,0 9 % 19,2 9 % 17,8 8 % 20,7 10 % Hallinnon toiminnot yhteensä 44,1 22 % 41,8 20 % 44,2 20 % 44,3 21 % Yhteensä ** 202,2 100 % 204,6 100 % 221,0 100 % 212,1 100 % * Muut yhteiset toiminnot: talouden ja toiminnan suunnittelu, luottamusmiestoiminta, työsuojelu, henkilöstön edustajana toimiminen ja yhteistoiminta, tietopalvelu ja asiakirjahallinto, tietoturva ja turvallisuusasiat, toimitila-asiat ja muut yleishallinnolliset tehtävät. ** Yhteensä-rivi eroaa Tahti-toteumasta mm. siitä syystä, että Mavin toimintolaskentajärjestelmässä htv:n pituudeksi on määritelty 252 htp. Tuottavuuden tunnuslukuina esitetään työajanseurannan mukainen henkilötyöpanoksen jakauma eri toiminnoille. Kaiken kaikkiaan viraston työaikapanos nousi vuonna 2014 n. 7,5 htv:ta edellisvuoteen verrattuna. Nousun taustalla on sekä maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin että laadunvalvontayksikön tehtävien määrääminen Mavin hoidettavaksi. Ydintoimintoihin käytetty työaika kasvoi edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 5,0 htv:ta. Yhteistyön ja kehittämisen työajan kasvua n. 7,5 htv:ta selittää maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin. Myös tukien valvontaan ja tarkastuksiin käytetty aika lisääntyi n. 4,2 htv:ta laadunvalvontayksikön työn myötä. Hakemusten käsittelyn työaika laski edelleen. Henkilötyö hallinnon toiminnoissa kasvoi hieman. Erityisesti kasvua oli muissa yhteisissä toiminnoissa. Muuten vaihtelu edelliseen vuoteen oli melko pientä. Taulukko 3. Tuottavuusohjelman toimeenpano. HTV-vähennysten 2012 2012 2013 2013 2014 2014 kumulatiivinen muutos kiintiö toteuma kiintiö toteuma kiintiö toteuma Yhteensä 21 21 22 22 25 25 Mavin tuottavuushankkeita on jatkettu edelleen vuoden 2014 aikana. Näitä ovat olleet mm. viljelijöiden sähköisen pinta-alatuen haun kehittäminen, raportointijärjestelmien kehittäminen sekä hallinnon prosessien sähköistämisen huomioiminen uusien tietojärjestelmien kehittämisessä. Investoinnit kyseisiin tietojärjestelmiin tuottavat kustannussäästöjä käyttöönottonsa jälkeen lähinnä kumppanien keskuudessa esim. toiminnan tehostumisena työajankäytön säästymisen kautta. Tuottavuustoimenpiteinä Mavin henkilötyövuosikehykseen kohdistui kolmen htv:n vähennys. Virastolle osoitettiin vuoden 2014 talousarviossa 0,7 milj. euroa valtiovarainministeriön tuottavuusrahaa Tukisovelluksen uudistamiseen sekä viljelijätukiin liittyvien tukipalveluiden ja niitä koskevien sisäisen hallinnon prosessien sähköistämiseen. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman seurantahankkeen Elman valmistelu- ja selvitystyö on vuoden 2014 aikana sitonut myös Mavin resursseja. Elma-hankkeessa kootaan yhteen maaja metsätalousministeriön hallinnonalan toimialariippuvaisia tietotekniikkatehtäviä sekä paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä. Hankkeessa on pyritty tuomaan esiin Mavin tarpeita

12 (43) etenkin tietohallintotoiminnan ja tietojärjestelmien osalta sekä viraston erityispiirteenä maksajavirastovaatimuksia. Lisäksi virasto on jatkanut valmistautumista valtionhallinnon toimialariippumattomien IT-palveluiden yhteenkokoamiseen (Valtori). 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus Toiminnan menot kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna yhteensä 0,781 milj. euroa. Ydintoiminnoissa selvää kasvua tapahtui tukien valvonnassa ja tarkastuksissa (+29 %). Tätä selittää laadunvalvontayksikön aloittaminen Mavissa. Yhteistyö ja kehittäminen väheni puolestaan n. 25 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 mm. Farmari-messuihin osallistuminen lisäsi tilapäisesti yhteistyön ja kehittämisen osuutta. Mittavat tietojärjestelmäprojektit kasvattivat puolestaan IT-toiminnan menoja n. 3 prosenttia vuoden takaisesta. Hallinnon toimintojen menot nousivat kaikilla osa-alueilla. Pääasiallisena syynä nousuun oli hallinnon toimintoihin käytetyn työajan lisääntyminen. Mavin sisäinen laskennanjärjestelmä ei ollut teknisistä syitä käytössä v. 2014 taloudellisuuslukuja tuotettaessa. Luvut on tuotettu manuaalisesti kirjanpidon ja työajanseurannan tiedoista. V. 2014 laskenta eroaa aikaisempien vuosien laskennasta siinä, että toiminnoille on pystytty kohdentamaan vastaavat tulot tarkemmin kuin vv. 2012-2013 vertailutiedoissa. Laskentajärjestelmä kohdisti tulot htv:n suhteessa kaikille toiminnoille. Erityistä merkitystä tulojen luotettavammalla kohdentamisella on teknisen tuen osalta, jolloin esim. maaseutuverkostoyksikön teknisestä avusta maksettavaksi haettavat tulot on kohdennettu samalle toiminnolle kuin valtaosa menoista (yhteistyö ja kehittäminen). Taulukko 4. Toiminnan menot toiminnoittain. Toiminnot (1 000 euroa) Toteuma 2012 Toteuma 2013 Tavoite / arvio 2014 Toteuma 2014 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 3 463 3 438 4 175 3 513 Hakemusten käsittely 555 412 616 401 Tukimaksujen käsittely 1 008 1 007 1 122 936 Tukien valvonta ja tarkastukset 1 373 1 392 2 101 1 797 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 360 368 497 403 Yhteistyö ja kehittäminen 920 1 049 2 280 789 Sisäinen tarkastus ja valvonta 278 274 298 207 IT-toiminta 13 786 14 551 12 031 14 963 Ydintoiminnot yhteensä 21 743 22 491 23 120 23 009 Taloushallinto 435 342 578 368 Henkilöstöhallinto 719 609 1 446 663 Henkilöstön kehittäminen 1 000 911 1 446 1 030 Muut yhteiset toiminnot 2 418 2 438 2 310 2 502 Hallinnon toiminnot yhteensä 4 572 4 300 5 780 4 563 Toiminnan kustannukset yhteensä 26 315 26 791 28 900 27 572 Kts. sivun 12 kuvaus laskennan muutoksista vv. 2012-2013 ja 2014 välillä. Poistot ja korot huomioiden vuoden 2014 toiminnan kustannukset nousivat 30,34 milj. euroon. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 0,813 milj. euroa. Merkittävimpänä syynä kustannusten nousuun oli tukien valvonnan ja tarkastusten lisääntyminen laadunvalvontayksikön työn johdosta. Myös yhteistyö ja kehittäminen toiminnolla oli pientä nousua. Poistojen ja korkojen osuus kokonaiskustannuksista vuonna 2014 oli yhteensä n. 2,766 milj. euroa (2013: 2,735 milj. euroa).

13 (43) Taulukko 5. Toiminnan kokonaiskustannukset ydintoiminnoittain sisältäen poistot ja korot. Toiminnot Toteuma 2012 Toteuma 2013 Kust. (1 000 ) Htv Kust. (1 000 ) Htv Tavoite / arvio 2014 Kust. Htv (1000 ) Toteuma 2014 Kust. (1 000 ) Htv Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 6 148 70 6 027 69 6 070 70 5 895 70 Hakemusten käsittely 953 11 852 10 918 11 692 9 Tukimaksujen käsittely 1 693 18 1 705 18 1 664 18 1 427 14 Tukien valvonta ja tarkastukset 2 340 27 2 339 27 3 000 36 2 915 33 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 725 9 731 9 738 9 692 8 Yhteistyö ja kehittäminen 1 374 17 1 507 18 1497 25 1 746 28 Sisäinen tarkastus ja valvonta 452 5 445 5 439 5 352 4 IT-toiminta 15 109 46 15 919 49 17 744 47 16 620 48 Yhteensä 28 792 202 29 526 205 32 070 221 30 339 214 Kts. sivun 12 kuvaus laskennan muutoksista vv. 2012-2013 ja 2014 välillä. Toimintamenojen käytössä kululajeittain palvelujen ostot oli edelleen viraston suurin kuluerä ylittäen henkilöstökulut. Palvelujen ostot sisältää Tikeltä ostettuja IT-asiantuntijapalveluita 4,251 milj. euron edestä. Talousarvion 3,9 milj. euron lisäksi Mavi ja Tike sopivat erikseen veloitettavista palveluista. Taulukko 6. Toiminnan kulut kululajeittain, sisältäen kaikki Mavin toimintaan kohdistuvat rahoituslähteet Kulut, 1000 euroa Toteuma 2012 Toteuma 2013 Toteuma 2014 Muutos vuoteen 2013 verrattuna Käyttöomaisuuden ostot 0 0 0 0 Ostot tilikauden aikana 120 153 230 +77 Henkilöstökulut 11 246 11 593 12 499 +906 Vuokrat 1 232 1 224 1 307 +83 Palvelujen ostot 13 137 13 805 15 366 +1 561 Muut kulut 770 803 1077 +274 Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset valtion virastoille 322 277 260-17 Rahoituskulut 1 0 0 0 Satunnaiset kulut 0-1 0 +1 Käyttötalouden kulut kunnille 100 0 100 +100 Kulut yhteensä 26 927 27 856 30 839 +2 983 Maksullisen toiminnan tuotot 123 162 159-3 Muut toiminnan tuotot 489 902 3 110 +2 208 Tuotot yhteensä 612 1065 3 269 +2 204 Nettomenot yhteensä 26 315 26 791 27 570 +779 -Vuonna 2012-2013 Mavilla ei ollut toimintamenojen lisäksi muuta toimintaan kohdistuvaa rahoitusta. -Vuonna 2014 laadunvalvontayksikön kulut 406 000 ja Neuvo 2020 edellyttämien tietojärjestelmämuutosten tekemisen menoille (78 000 ) osoitettiin toimintamenojen ulkopuolinen rahoitus.

14 (43) Taulukko 7. Tulojen ja menojen erittely (toimintamenomomentti) Taloudelliset voimavarat Tilinpäätös Tilinpäätös TA Tulossop. Tilinpäätös 2012 2013 2014 2014 2014 TULOJEN JA MENOJEN ERITTELY, 1000 Toiminnan kulut - Henkilöstökulut 11246 11593 11510 12003 12594 - Tilavuokrakulut 1071 1051 1130 1352 1307 - Palvelujen ostokulut 13137 13805 15312 16920 15366 - Muut kulut 1474 1406 1650 913 1077 - Investointikulut 0 0 0 0 0 Bruttomenot yhteensä 26927 27856 29602 31188 30344 Toiminnan tuotot - Maksullisen toiminnan tuotot 123 162 160 170 159 - Muut tuotot 489 902 2420 2648 3110 Bruttotulot yhteensä 612 1065 2580 2818 3269 Nettokäyttö/-käyttöarvio 26315 26791 27022 28370 27075 Siirtynyt/siirtyy (arvio) 4025 4092 2206 4092 4751 TP/TA/tulossopimus 26382 27449 27022 27021 27021 Käytettävissä yhteensä 30407 31541 29228 31113 31772 Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio) 4092 4751 2206 4751 4683 Henkilöstökulut nousivat n. miljoona euroa edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin. Lisäksi henkilöstökuluja lisäsi laadunvalvontayksikön aloittaminen Mavissa. Laadunvalvontayksikön kulut kirjataan ministeriön momentille 30.01.01, vaikka ne näkyvät taulukoiden 6 ja 7 kuluissa. Myös palkkojen yleiskorotus ja henkilötyövuosikertymän hienoinen kasvu lisäsivät palkkakuluja. Tilavuokrakulut kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Palveluiden ostokuluissa oli kasvua vuoteen 2013 verrattuna, kuitenkin tulossopimuksen arviosta jäätiin jonkin verran. Palveluiden ostokuluista valtaosa kohdistuu viraston tietohallintoon ja järjestelmiin, mikä kertoo viraston tietojärjestelmäriippuvaisuudesta. Muut kulut (sis. aineet, tarvikkeet ja tavarat, matkakulut ja muut kulut, sisäiset sekä rahoituskulut ja satunnaiset kulut) laskivat jonkin verran vuoden 2013 tasosta. Tuotoissa kasvua oli n. 2,19 milj. euroa johtuen teknisen avun osuuden kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna sekä Makeran rahoituksen hyödyntämisestä rakenteilla olevaan hanke-, rakenne- ja yritystukien käsittelyjärjestelmä Hyrrään. Valtion pysyvien toimintamenosäästöjen ja muiden vuoden 2010 erillisten toimintamenosäästöjen aikaansaaminen Valtioneuvoston periaatepäätöksen 4.2.2010 linjausten mukaisesti virasto on ottanut toiminnassaan huomioon tavoitteet ja toimenpiteet toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi. Virasto on jo tällä hetkellä Palkeiden täysimääräinen asiakas. Valtionhallinnon yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon toimintamallin ja tietojärjestelmän Kiekun käyttöönotto tapahtuu 1.4.2015. Viraston toimitilatehokkuutta ja tarvetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2014 aikana virasto luopui Vaasan toimitilasta.

15 (43) Viraston matkustusmenot nousivat edellisestä vuodesta. Vuoden 2014 matkustusmenot olivat 0,71 milj. euroa, kun vuotta aiemmin menot olivat 0,55 milj. euroa. Nousua selittää maatalouspolitiikan uudistamiseen liittyvä sidosryhmien kouluttaminen eri puolilla Suomea. Esimerkiksi syksyllä järjestettiin edellisistä vuosista poiketen ylimääräinen tukihakukoulutus viljelijätukien muutoksista. Myös hanke-, yritys- ja rakennetukien puolella on järjestetty ohjelmakauden vaihtumiseen liittyviä koulutuksia. Lisäksi viraston valmistautuminen Kieku-järjestelmän käyttöönottoon on vaatinut useiden henkilöiden osallistumista koulutuksiin Helsingissä. Matkustusmenot ovat kuitenkin laskeneet vuoden 2010 tasosta n. 30 prosenttia. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet tehokkaassa käytössä olevat videoneuvottelulaitteet, joita on käytetty paljon myös sidosryhmien kouluttamiseen. Tietojärjestelmien kehittämisessä on panostettu asiointipalveluiden ja hallinnon prosessien sähköistämiseen. Lisäksi Mavi on edelleen osallistunut hallinnonalan sisäiseen yhteistyöhön sovellusten ja yhteentoimivuuspalveluiden kehittämisessä. 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Mavin maksullinen toiminta on vähäistä. Mavin tuottamat julkisoikeudelliset suoritteet ovat perintökaaren 25 luvun 8 :n mukaiset lausunnot sekä teurasruhojen luokituksen ja punnituksen vuotuiset valvontamaksut. Pääosa maksullisesta toiminnasta koostuu teurasruhokokonaisuudesta. Valtiokonttorin määräyksen 20.11.2014 (VK/1078/00.01/2014) mukaan kirjanpitoyksikön tulee esittää kustakin maksullisen toiminnan osa-alueesta kustannusvastaavuus-laskelma toimintakertomuksessa, jos osa-alueen tuotot ovat vähintään 1 milj. euroa. Maaseutuvirastolla on v. 2014 ollut ainoastaan julkisoikeudellisia suoritteita, joiden tuotot jäävät alle 1 M (160.000 ). Täten tarkempaa laskelmaa ei tilinpäätöksessä esitetä. 1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Valtiokonttorin määräyksen 20.11.2014 (VK/1077/00.01/2014) mukaan kirjanpitoyksikön tulee esittää yhteisrahoitteisesta toiminnasta kustannusvastaavuuslaskelma toimintakertomuksessaan silloin kun kirjanpitoyksikön saama ja varainhoitovuodelle jaksotettu rahoitus on vähintään 1 milj. euroa. Maaseutuvirastolla yhteisrahoitteinen toiminnan rahoitus jää alle 1 M (240.000 /Alv 0%). Täten tarkempaa laskelmaa ei tilinpäätöksessä esitetä. 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta Mavi palvelee maatilayrityksiä, maanviljelijöitä, maaseudun mikroyrityksiä ja maaseudun kehittäjiä kyläyhdistyksistä yliopistoihin. Virasto hoitaa viljelijätukien, maaseudun rahoitus- ja kehittämistukien sekä markkinatukien toimeenpanon. Viljelijät asioivat tukiasioissa kuitenkin edelleen ELY-keskusten ja kuntien yhteistoiminta-alueiden kanssa, joille Mavi on delegoinut mm. tuki- ja maksuhakemusten vastaanoton ja päätöksenteon, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan. Viraston asiakkaita ovat myös elintarviketeollisuus sekä elintarvikkeiden kauppaa harjoittavat yritykset. Koulumaitotuki, EU:n yhteisrahoitteiset tiedotus- ja menekinedistämisohjelmat sekä EU:n ruokaapuohjelma tuovat viraston asiakkaiksi koulut, kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Viraston yhteistyökumppaneita ovat myös interventiovarastoinnin palveluja tarjoavat yritykset.

16 (43) Vuonna 2014 virasto on jatkanut prosessien kehittämistä. Käytännön mallinnustoiminnan kautta on edistetty viraston jatkuvan parantamisen toimintamallia. Vuoden aikana on yhdessä ministeriön kanssa suunniteltu tiedon avoimuuden lisäämisen menetelmiä ja mietitty tiedon keskittämisestä saatavia hyötyjä. Markkinatukipäätösten lukumääriä on kuvattu luvussa 1.6.5. 1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Maaseutuviraston tarkastustoiminta Maaseutuviraston valvontaosasto tekee komission valvonta-asetuksen mukaisia paikalla tapahtuvia otantatarkastuksia yritys- ja hanketukitoimenpiteisiin sekä koulumaitotuen otantatarkastuksia. Osasto tekee lisäksi laadunvalvontaa ELY-keskuksille siirrettyjen tarkastustehtävien osalta. ELY-keskusten suorittamat tarkastukset Peltovalvontojen osalta ELY-keskukset tekivät vuonna 2014 tarkastuksia yhteensä 3307 tilalla. Kertomusvuonna ELY-keskuskohtaiset valvontavelvoitteet olivat peltovalvontojen osalta samalla tasolla mitä edellisvuonna. Valvontavuoden velvoite määräytyy ELY-keskuksen alueen edellisen vuoden valvontaseuraamusten perusteella kuitenkin niin, että minimivelvoite on 5 %. Vuonna 2014 ELY-keskukset tekivät eläinvalvontoja yhteensä 1203 tilalla. Valvontavelvoite oli kertomusvuonna sama kuin edellisenä kertomusvuotena. ELY-keskukset tekivät lisäksi erikoistukien valvontoja sekä useita eri tukiehtoihin liittyviä ristiintarkistuksia. Mavin suorittamat laadunvalvonnat ja tarkastusmäärät Mavi kouluttaa (erityisesti kokotilavalvonnoissa), ohjeistaa sekä antaa käytännön neuvontaa ELYkeskusten tarkastajille sekä suorittaa laadunvalvontaa. Laadunvalvonta on komission asetuksen edellyttämää valvontaa. Laadunvalvonnan merkitys on kasvanut jatkuvasti, ja se kattaa jo kaikki keskeisimmät tukijärjestelmät. Laadunvalvonnat ovat olleet joko paikalla tehtäviä tarkastuksia tai asiakirjatarkastuksia. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa ELY-keskuksen tekemä tarkastus on uusittu tai ELYkeskuksen tarkastajan työtä on seurattu tarkastuskohteessa. Eri tukijärjestelmien valvonnan laaduntarkastusten lisäksi valvontayksikkö on tehnyt ELY-keskusten ympäristötuen erityistukisopimusten päätöksenteon valvontaa. Peltoalaperusteisten tukien, eläinperusteisten tukien, kuntatarkastusten, erikoistukien ja täydentävien ehtojen laadunvalvontoja tehtiin kertomusvuonna yhteensä 75 kpl. Tämä tarkastusmäärä on sisällytetty myös taulukon 10 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Vuonna 2014 laadunvalvonnoissa tarkastettiin 265 (356) maatilaa, 121 (128) erityistukisopimusta, 5 (6) yt-aluetta, 1(0) meijeri ja 5(1) teurastamoa (suluissa vuoden 2013 vastaavat määrät). Todentamisviranomaisen tehtävät Mavissa Vuonna 2014 perustettiin valvontaosastolle erillinen ja maksajavirastotoiminnasta riippumaton laadunvalvontayksikkö. Yksikön tehtävänä on suorittaa todentamisviranomaisen tehtäväksi säädettyjä paikan päällä tehtäviä varmennustarkastuksia viljelijätukien valvontaan. Todentamisviranomainen valitsi otannalla tilat, joille tarkastuskäynti tehtiin. Havainnot raportoidaan todentamisviranomaiselle. Tehtävään on käytetty erillistä maa- ja metsätalousministeriön määrärahaa momentilta 30.01.01.

17 (43) Yritys- ja hanketukien otantatarkastukset Hanketarkastusyksikkö teki kertomusvuonna 287 tarkastuskäyntiä. Näistä 218 kohdistui Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukiin. Elinkeinokalatalouden hankkeisiin tehtiin 32 tarkastuskäyntiä ja 37 tarkastusta Manner-Suomen ohjelman investointien viiden vuoden pysyvyyden seurantaan. ELY-keskusten suorittamat rakennetukien tarkastukset ja niihin kohdistuneet laadunvalvonnat Mavi vastaa rakennetukien tarkastusten otannoista ja laadunvalvonnasta sekä ohjeistaa tarkastuksia suorittavia ELY-keskuksia. Luopumistukitarkastusten otannoista ja tarkastusten seurannasta vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Mavi ohjeistaa Melaa otannoissa ja suorittaa luopumistukeen kohdistuvat laadunvalvonnat. ELY-keskusten suorittamiin rakennetukien tarkastuksiin kuuluvat EU-osarahoitteisen investointituen, investointituen lisätuen, investointien jälkitarkastuksen, EU-osarahoitteisen aloitustuen sekä kansallisen investointituen tarkastukset. ELY-keskukset suorittivat näitä tarkastuksia vuonna 2014 yhteensä 124 kpl. Mavin suorittamat rakennetukien laadunvalvonnat ovat olleet joko paikan päällä tehtäviä tarkastuksia (tarkastajan tekemän työn seuranta), asiakirjatarkastuksia sekä ELY-keskusten käsittelijöiden ja päätöksentekijöiden haastatteluita. Paikan päällä tehtävien otantatarkastusten laadunvalvontoja tehtiin yhteensä 6 kappaletta. Luopumistuen laadunvalvonta toteutettiin tarkastelemalla otantamenettelyjen toteutusta Melassa, sekä seuraamalla paikan päällä tehtäviä tarkastuksia kahdessa eri ELYkeskuksessa. Muut tarkastukset EU:n puutavara-asetuksen mukaisten toimivaltaiselle viranomaiselle nimettyjen tehtävien toteutus aloitettiin vuonna 2014. Mavi osallistui mm. Flegt-komitean virallisiin kokouksiin, workshoppeihin ja seminaareihin (komissio ja EU-yhteistyö) sekä viestintäsuunnitelman toteutukseen. Varsinaisia tarkastuksia tehtiin 3 kpl vuonna 2014. Mavi suoritti lisäksi metsätalouden valtionavustusten käytön paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia vuonna 2014. Metsätalouden valtionaputarkastuksia tehtiin yhteensä 4 kappaletta ja metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia yhteensä 45 kappaletta. Lisäksi valvontaosasto suoritti riistavahinkolain mukaisten hirvivahinkoarvioiden tarkastuksia yhteensä 9 kappaletta ja riistavahinkolain mukaisia kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemien päätösten tarkastuksia yhteensä 31 tapausta. Nämä sisältyvät taulukon 8 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Mavi suoritti markkinatukiin liittyviä paikalla tehtäviä otantatarkastuksia, joihin kuuluvat mm. koulumaitotuki ja lihan hintaseuranta. Koulumaitotarkastuksia tehtiin tarkastusvuonna 56 kpl ja lihan hintaseurannan tarkastuksia neljässä eri teurastamossa yhteensä 12 kpl. Lisäksi todettakoon asetuksen 485/2008 mukaiset tarkastukset (ns. jälkitarkastukset), jotka koskevat vienti-, interventio- ja sisämarkkinatukia ja jotka on sopimuksella siirretty Tullilaitoksen hoidettaviksi. Näitä tarkastuksia tehtiin tullilaitoksen toimesta 485/2008 tarkastusvuonna 1.7.2013 30.6.2014 yhteensä 9 kpl. Hedelmän ja vihannesten tuottajaorganisaatiotukia tarkastettiin 3 kappaletta valvontaosaston toimesta.

18 (43) Alla olevaan taulukkoon on koottu Mavin valvontaosaston suorittamat valvontamäärät vuosina 2012 2014. Taulukko 8. Mavin valvontaosaston tarkastustoiminta, tarkastuskäyntien ja laadunvalvontojen määrät (kpl). Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Tarkastustoiminta 2012 2013 2014 2014 Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset 245 246 372 287 Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastukset 102 86 24 71 Tukijärjestelmien laadunvalvonnat 738 555 436 385 Metsätalouden tarkastukset ja valvonnat - 62 70 61 Todentamisviranomaisen tehtävänä olevien varmennustarkastuksien suorittaminen paikan päällä * 108 115 * Rahoitus MMM:n momentilta 30.01.01. EU-toimielinten tarkastukset Euroopan unionin toimielimistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tarkastuksia Maaseutuviraston toimeenpanovastuulla oleviin ohjelmiin ja tukijärjestelmiin. Euroopan komissio voi tarkastusten perusteella sulkea maataloustuki- tai maaseuturahastosta rahoitettuja menoja yhteisön rahoituksen ulkopuolelle asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklan mukaisesti. Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuonna 2013 tehtyyn Leadertarkastukseen liittyen valvontaosasto teki yhteistyössä maaseutuelinkeino- ja varainhoito-osaston sekä sisäisen tarkastuksen yksikön kanssa tarkastuskäynnit kaikkiin ELY-keskuksiin. Lisäksi ELYkeskukset selvittivät kaikkien rahoitettujen toimenpiteiden julkisille yhteisöille maksetun arvonlisäveron tukiosuuden. Komissio kutsui keskeneräisten asioiden osalta kahdenvälisiin neuvotteluihin Brysseliin. Neuvottelut käytiin 1.10.2014. Komissio avasi uuden tarkastuksen ECA:n vuoden 2013 tekemien tarkastusten keskeneräisten havaintojen perusteella ja tähän liittyvät kahdenväliset neuvottelut ovat 9.3.2015. Vuoden 2013 tilinpäätökseen liittyvien, todentamisviranomaisen havaintojen perusteella järjestetyt kahdenväliset neuvottelut järjestettiin 9.2.2015. Näihin neuvotteluihin liittyen Mavi keräsi ELY-keskuksilta tietoja vuosittaisista arvonlisäverojen maksuista. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston 23. 27.5.2011 tehdyn tarkastuksen osalta Suomi teki helmikuussa 2014 EU:n yleiselle tuomioistuimelle kanteen komissiota vastaan ja pyysi päätöksen purkua. Asia on edelleen kesken. Vuoden aikana komission kanssa käytiin kirjeenvaihtoa myös velallisluetteloa ja takaisinperintöjä koskevasta tarkastuksesta sekä täydentävien ehtojen tarkastuksesta. Täydentävien ehtojen tarkastuksesta saatiin myös komission lopulliset havainnot ja tarkastus johtaa rahoitusoikaisuun. Vuoden aikana saatiin tarkastuksen päättämistä koskeva kirje vuoden 2010 koulumaitoa ja sokeria koskeneesta tarkastuksesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki vuoden 2014 aikana yhden tarkastuskäynnin Suomeen. Maataloustukirahaston osalta 9. 13.6.2014 tehty DAS-tarkastus kohdistui tilatukeen ja täydentäviin ehtoihin.

19 (43) Tarkastettavat kohteet Tarkastettavat kohteet valitaan vuosittain otannalla. Tukien valvontaa varten toteutettiin vuonna 2014 yhteensä 169 otantaa ja 45 ristiintarkistusajoa. Valvontaotannoista yli puolet on investointi- tai hankeja yritystukiin kohdistuvia viikoittaisia otantoja. Otantoihin ja ristiintarkistusajoihin liittyen Mavissa laaditaan määritykset ja koordinoidaan aikatauluja. Tämän lisäksi Mavissa tehdään keskeisimpiin riskinanalyysiotantoihin liittyvää tilastotieteellistä kehittämistyötä. Otantojen ja ristiintarkistusajojen varsinainen toteutus tehtiin pääosin Tikessä. Mavi tilasi Tiken tietopalvelulta vuonna 2014 yhteensä 405 eri raporttia. Komission ja komission toimielinten tarkastuksiin liittyen Tiken tietopalvelun työpanosta tarvittiin vain yhteensä n. 18 henkilötyöpäivää, joka on yli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan Mavin tilaamien raporttien toteuttamiseen meni Tiken tietopalvelulta yhteensä noin 280 htp vuonna 2014 (2013: 340 htp). Raportteihin liittyen Mavissa laaditaan määritykset ja koordinoidaan keskeisimpien raporttien aikatauluja. Varsinainen raporttien toteutus tehdään pääosin Tiken tietopalvelun toimesta. Taulukossa 9 on käyty läpi vuosien 2011 2014 otantojen, ristiintarkistusajojen ja Mavin Tiken tietopalvelulta tilaamien raporttien määrät. Taulukko 9. Otannat, ristiintarkistusajot ja raportit (kpl) vuosina 2011 2014. Otannat vuosina 2011 2014 Toteuma 2011 Toteuma 2012 Toteuma 2013 Toteuma 2014 Otannat 162 137 165 169 Ristiintarkistusajot 29 40 44 45 Raportit / Raporttipyynnöt 486 451 417 405 Sisäinen tarkastus Muut tarkastukset Koulutukset Mavin sisäinen tarkastus vastaa Mavin ja maksajaviraston sekä niiden vastuulla olevan muun toiminnan sisäisestä tarkastuksesta. Vuonna 2014 sisäinen tarkastus teki yhteensä 16 tarkastusta, joiden perusteella annettiin keskimäärin 5 suositusta tarkastusta kohden. Tarkastukset kohdistuivat mm. virastotalouden ja maksajaviraston toiminnan oikeellisuuden varmistamiseen. Taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa tarkastaa vuosittain Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Maksajaviraston tilit todentaa BDO Oy. Maaseutuvirasto järjesti vuonna 2014 useita koulutustilaisuuksia ajankohtaisista tukiin liittyvistä aiheista kuntien maaseutuasiamiehille, ELY-keskusten virkamiehille, toimintaryhmien henkilöstölle, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitolle ja sen liitoille, Svenska lantbruksproducenternas centralförbundille ja sen liitoille, alueellisille ympäristötiedon jakajille, ProAgria Maaseutukeskuksille ja niille yksityisille neuvojille, jotka tekevät kevään päätukihakemusten täyttöä. Kasvokkain tapahtuvan koulutuksen lisäksi on järjestetty useita koulutuksia ja kokouksia videoneuvottelulaitteiden välityksellä. Maaseutuviraston asiantuntijat ovat myös osallistuneet luennoitsijoina muiden tahojen, kuten ELYjen järjestämiin tilaisuuksiin. Osa järjestetyistä koulutustilaisuuksista on myös videoitu. Videotallenteet ovat nähtävissä Maaseutuviraston www-sivuilla. Useita koulutuksia on järjestetty yhteistyössä Suomen maaseutuverkoston kanssa. Vuoden aikana järjestettiin 49