Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Kick off 25.9.2017 Barnet och familjen i centrum - förändringsprogrammet i Österbotten Pia Eriksson, VTT, kehittämispäällikkö THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Tavoitellut muutokset palvelujärjestelmässä vuoteen 2019 mennessä Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja itsehallintoalueilla. Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin, yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Odotetut muutokset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa vuoteen 2025 mennessä Erilaisten lasten ja nuorten sekä monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuus on lisääntynyt ja eriarvoisuus vähentynyt. Lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE-muutosohjelman tavoitteena on luoda lapselle ja nuorelle suotuisa kasvuympäristö sekä tukea perheen hyvinvointia. Muutostyö on kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä. Uudistumme hallinto- ja ammattikuntakeskeisyydestä lapsi- ja perhelähtöisyyteen. LAPE luo lapsi- ja perhelähtöistä sisältöä ja palvelurakenteita sote- ja maakuntauudistukseen
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE-muutosohjelmassa on neljä eri kehittämiskokonaisuutta, joille on laadittu projektisuunnitelmat. Niissä kuvataan, miten kukin kehittämiskokonaisuus toimeenpannaan maakunnallisissa muutosohjelmissa. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos Erityis- ja vaativan tason palveluiden 2016 valtakunnallisen työpajaprosessin tuloksena alustavia mallinnuksia -> kehittämisen suuntalinjoja
Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut asiakaslähtöiset, vaikuttavat, oikea-aikaiset palvelut uuteen toimintaympäristöön matalan kynnyksen tuen verkostoiminen (perhekeskusmalli) vanhemmuuden tukea vahvistetaan erotilanteen palvelut tukemaan sovinnollisuutta varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena lastensuojelun uudistaminen asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi erityispalveluiden integroitujen mallien luominen ja käyttöönotto vaativien palveluiden kokonaisuus (osaamis- ja tukikeskukset)
Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi välineet lapsilähtöiseen budjetointiin lasten hyvinvoinnin ja palveluiden paremman seurannan välineet viedään käytäntöön perheystävällisen työpaikan toimintamallit hallinnonalat ylittävän johtamisen malli näyttöön perustuvien varhaisen tuen menetelmien työkalupakit ammattilaisille lainsäädännön ja ohjauksen uudistukset
Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen
Uudistetaan erityispalveluiden rakenteet hallintorajat ylittäviksi kokonaisuuksiksi Erikoissairaanhoito, lastensuojelu ja vammaisten palvelut esim. lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon lastensuojelun palveluiden ohjaaminen kokonaisuutena Opetustoimen kanssa yhteistyössä toteutettavat erityistason tukimuodot Näiden lasten ja heidän perheittensä päihdehuollon erityispalvelut Poliisin kanssa toteutetut työn muodot perheväkivaltaan liittyvä työ, rikosseuraamuslaitoksen yhteistyö Erityistason palveluista toimiva kokonaisuus kuntien, perustason ja kolmannen sektorin ja yksityisten tuottajien palveluiden kanssa Asiakaslähtöisiä ja perustasolle ulottuvia 9 11.10.2017 Lape erityistason palveluiden uudistaminen
Integroidut palvelut ja toimintamallit Systeeminen kehittäminen yhtenäinen päämäärä, jota rakenteet, prosessit ja toiminnot palvelevat toiminnot vaikuttavat toisiinsa ja asiakkaisiin joustava, toimintaansa korjaava, oppiva Nopea pääsy palvelutarpeen arviointiin ja palveluihin toimiva kokonaisuus varhaiskasvatuksen sekä koulun ja oppilaitosten hyvinvointipalveluiden, perustason sote-palveluiden seka mm. ja rjesto jen kanssa Kokemusasiantuntijoiden ja asiakasraatien hyo dynta minen kehitta misessa - ja tuen tarjoamisessa Tasapuolisuus: yhdenvertaiset kriteerit ja toimintamallit 10 11.10.2017 Lape erityistason palveluiden uudistaminen
Perustasolla annettava tuki ja palvelut tarjotaan tarvittaessa erityisosaamisen avulla Erityisosaajien tuki perustasolla tehta va ssa asiakastyo ssa hyo dynnetaä n erilaiset konsultaatiomallit ja digitaaliset palvelut jalkautuvien tyo ntekijoïden yhteys omaan ammatilliseen viiteryhmaä n saïlyy, Kehitetään monitoimijasta arviointia Muodostetaan asiakkaan yksilo llista tuen tarvetta vastaava monitoimijainen tiimi eri toimijoiden roolit, vastuut ja tyo njako lapsen ja perheen tukijoina selkiytyvaẗ huomioidaan perheen ja laḧeisverkoston oma toiminta ja voimavarat otetaan kaÿttoö n laḧi- tai vastuutyo ntekija malli monia palveluita tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden kohdalla 11 11.10.2017 Lape erityistason palveluiden uudistaminen
Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen Lastensuojelun kehittäminen osana erityis- ja vaativimpien palveluiden kokonaisuutta a. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli b. Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus c. Lastensuojelun laitoshoito d. Lastensuojelun perhehoito e. Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli
Vaativimman tason palveluiden ja palvelurakenteiden uudistaminen Osaamis- ja tukikeskukset (OT) Kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttävät lasten, nuorten ja perheiden palvelut kootaan viidelle yhteistyöalueelle perustettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin. q Viiteen yksikköön keskitettävät palvelut q Yhteistyö yliopistojen, yliopistollisten sairaaloiden, maakuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten ym. kanssa à tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedolla ohjaaminen, tutkimustietoa palveluihin q Valtakunnalliset ja yhteistyöalueelliset vastuut, mahdollisesti myös palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja yhteen sovittamisen koordinointi 13
OT-keskukset Asiakastyö vaativa erityistä osaamista edellyttävä asiakastyö mahdollisesti myös integroituja laitostyyppisiä yksiköitä Konsultaatiotoiminta vaativan osaamisen vieminen alueen erityis- ja peruspalvelujen tueksi à oikea-aikainen / varhaisempi tuki ja hoito Tutkimus- ja kehittämistoiminta tieteellisen tutkimuksen mahdollistaminen palvelujärjestelmässä, tutkimustulosten nopeampi implementaatio näyttöön perustuvat menetelmät ja niiden ylläpito alueella kehittäminen, koulutus Valtakunnallinen yhteistyö ja työnjako
Valtakunnallinen toimeenpanon tuki 18 + 1 maakunnallista hanketta Erityis- ja vaativan tason muutostyötä tehdään 16 maakunnan alueella. Muutosagentit Muutosagenttien ja hankejohtajien tapaamiset 1krt/kk Valtakunnalliset Lape-päivät 4 krt/ vuosi 22-23.11.2017 Lape-konferenssit 2 krt/ vuosi 26-27.10.2017
Valtakunnallinen toimeenpanon tuki erityis- ja vaativa taso Systeemisen lastensuojelumallin tuki Kouluttajakoulutus n. 20 kouluttajaparia n. 50 pilottia ympäri Suomea Pilotoivien tiimien esimiesten työapajat Kouluttajien kehittäjäverkosto Lastensuojelun sisältöryhmät Avo ja sijaishuollon ryhmät resurssipaneeli (kokemusasiantuntijat, ammattilaiset, tutkijat) koordinoivat verkostoja ja kokoavat tietoa Perhetyön ja perhekuntoutuksen kehittäjäverkosto Laitos- ja perhehoidon kehittäjäverkosto Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan valtakunnallinen ryhmä
Valtakunnallinen toimeenpanon tuki erityis- ja vaativa taso Yhteiskehittämispäivät on suunniteltu osaamiskeskusten, alueellisten toimijoiden ja THL:n yhteistyönä, 1/ alue/ vuosi Sosiaalialan osaamiskeskukset ja THL rakentavat osana LAPEa tutkimusperustaista ja kansallisesti koordinoitua lastensuojelun kehittämisen toimintamallia Mukaan päiviin on kutsuttu lastensuojelun ammattilaisia, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja tutkijoita Yhteiskehittämisen periaatteita ovat moniäänisyys ja dialogisuus Asiakkaiden kokemukset ja tieto Eri ammattilaisen kokemukset ja tieto Tutkimuksen tuottama tieto OT-keskus konseptia ja mallia työstävä valtakunnallinen työryhmä on nimetty OT-keskus päivät (n. 2 krt/ vuosi)
Valtakunnallinen toimeenpanon tuki erityis- ja vaativa taso Lastensuojelun tietopohjan vahvistaminen Tutkimuskatsaukset vuonna 2016 Tutkimus sijoitettujen lasten (palvelu)kokemuksista 2017-2018 Myös kouluterveyskyselyssä sijoitetut lapset Tutkimus lastensuojelun systeemisen toimintamallin implementoinnista ja vaikuttavuudesta 2017-2018 Mitä mieltä!? Lastensuojelun, mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteiset rajapinnat III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 30.11. 1.12.2017
Lastensuojelun uudistaminen 19 11.10.2017 Pia Eriksson
Lastensuojelun kehittämissuunnat Lapset ja heidän läheisensä saavat lastensuojelulta kokonaisvaltaista ja monipuoliseen osaamiseen perustuvaa, yksilöllistä ja joustavaa tukea ja apua osana muita erityis- ja vaativan tason palveluita Asiakaslähtöisyys: yhteinen tuki rakentuu lapsen ja perheen tarpeen mukaan Suhdeperustaisuus: suhteen luominen, kohtaaminen ja jatkumollisuus Kokonaisvaltaisuus: lapsen, vanhempien ja koko perheen tukeminen Systeeminen ajattelu: pois ongelmakeskeisyydestä, perhe ja monialainen auttaminen yhteisenä systeeminä Monitoimijaisuus: monialaista asiakasta ja hänen läheisiään osallistavaa 20 11.10.2017
Lastensuojelun kehittämiskokonaisuudet Kehitämme laajasti lastensuojelun eri työmuotojen (lastensuojelun sosiaalityön, perhetyön ja perhekuntoutuksen, perhehoidon ja laitoshoidon) sisältöä ja laatua sekä vahvistamme sijaishuollon ohjausta, valvontaa ja tietoperustaa. Avohuolto Lastensuojelun systeeminen toimintamalli Perhetyö ja perhekuntoutus Sijaishuolto Laitoshoidon kehittäminen Perhehoidon kehittäminen Sijaishuolto ohjausta ja valvontaa vahvistetaan siten, että sijoitettujen lasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa 21 11.10.2017
I) Lastensuojelun systeeminen toimintamalli Lapsia ja perheitä kokonaisvaltaisesti auttava lastensuojelun toimintamalli (pohjana brittiläinen Hackneyn malli) siirtyminen ongelmakeskeisyydestä lapsen, perheen ja lähiyhteisön vahvuuksien ja voimavarojen etsintään ymmärtää lapsen arkea ja etsiä vastauksia lapsen lähiympäristöstä osallisuus sekä luottamuksellisen yhteistyösuhteen luominen asiakasperheisiin systeeminen muutos organisaatiossa mahdollistaa suhdeperustaisen kohtaamistyön tiimimalli jakaa vastuuta perheen tilanteesta monitoimijaisuus Malli on organisoitu tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti, mutta joustavasti Työntekijöiden resursseja vapautuu ennaltaehkäisevään työhön Toimiva suunnitelmallinen yhteistyö, ei päällekkäisyyttä Integrointi Sosiaalihuoltolain käytännön toimeenpano Peruspalveluiden vahvistaminen -> Mahdollistaa intensiivisen lastensuojelutyön
II) Lastensuojelun monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus - Lapsikeskeistä suojelua ja perheen toimijuuden tukea. - Uudenlainen, monitoimijainen perhetyö, joka kokoaa eri toimijoiden tuen lapsen ja perheen ympärille. - Kuvassa perhetyön keskeiset orientaatiot ja sisältöelementit. - Ehdotus alueellisiin tarpeisiin vastaavien, monitoimijaisen perhetyön toimintarakenteiden luomiseksi yli toimialaja ammattikuntarajojen
III) Perhehoidon kehittäminen Dialoginen, kaikki perhehoidon osapuolet huomioivan yhteinen työskentely Lasten ja perheiden yksilöllisiin ja muuttuviin tarpeisiin vastaava toimintakokonaisuus Vahvistaa sosiaalityön tukirakenteita lapsella ja perhehoitajalla omat sosiaalityöntekijät tuki on yksilöllistä ja sen suunnittelu ja toteutus lasta ja perhettä osallistava lapsi, vanhemmat, perhehoitajat, (sijais)sisarukset perhehoidon tiimin moniammatillisen ja toimijaisen tuen varmistaminen lapsen ja perheen tarpeiden ja muutoksien jatkuva seuranta ja arviointi Vuorovaikutuksen lisääminen perhehoidon osapuolten välillä: sähköisen tiedonvälityksen hyödyntäminen, vuorovaikutuksen laatuun panostaminen Maakunnallisten toimintaohjeen kehittäminen: lastensuojelun perhehoidon järjestäminen, tuottaminen ja toteuttaminen
IV) Laitoshoidon kehittäminen Lapsen oikeuksiin perustuva lapsilähtöinen laitoshoidon malli hyvästä ja turvallisesta laitoksesta selkiytetään kuntouttavan, kasvatuksellisen, hoidollisen ja terapeuttisen lastenkotityön orientaatioita laitoshoidossa Laitoshoidon työskentelyssä turvallisuus keskiöön, safety-first selkeä toimintatapa sille, miten erikoissairaanhoidon, lasten- ja nuorisopsykiatrian osaaminen tuodaan lastensuojelulaitoksiin Lapsen suhteissa rakentuva hyvinvoinnin malli yhteiseksi viitekehykseksi laitoshoidon kehittämisessä Tavoitteena pitää fokus lapsen hyvinvoinnissa Toimijuus, turvallisuus ja myönteinen minäkuva 25 11.10.2017
V) Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli Toimintamallin periaatteet: Lapsikeskeisyys Kaiken ytimessä ja peilinä ovat lapset Lapsen oikeuksien viitekehys Lapsen edun ensisijaisuus ja lasten oikeudet keinoja sijoitettujen lasten ja nuorten oikeusturvan toteutumisen varmistamiseksi sekä heidän omia oikeuksiaan koskevan tietoisuuden vahvistamiseksi. selkiyttää ja yhdenmukaistaa nykyisiä toimintatapoja sekä eri ohjaus- ja valvontatoimijoiden rooleja ja vastuunjakoa. hyvinvointitiedon kartoittaminen vuorovaikutteisesti ja lapsiystävällisesti sosiaalityöntekijän ja lapsen vuorovaikutuksessa systemaattiset lasten näkemysten ja kokemusten selvittämisen käytännöt
Julkaisuja Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-827-2 Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-859-3 Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-866-1 Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito. Kohti perhehoidon laadunvahvistamista https://urn.fi//urn:isbn:978-952-302-857-9 Lapsikeskeinen ja lapsenoikeusperustainen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-855-5 Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin raportit : Osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-874-6
LAPE:ssa tehtyjä lastensuojelun tutkimuskatsauksia Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi: Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. Päivi Petrelius, Hanna Tulensalo, Anne-Mari Jaakola & Johanna Hietamäki (toim.) Työpaperi 33/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Katarina Fagerström (2016) Työpaperi 42/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun laitoshoidon kasvatukselliset ja kuntouttavat orientaatiot ja niiden vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus kansainvälisiin tutkimuksiin 2010-2016 Tuija Eronen & Riitta Laakso (2016) Työpaperi 44/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimustietoa perhehoidon kehittämiseksi. Katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin 2010-2016 Leena Valkonen & Tarja Janhunen (2016) Työpaperi 45/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koulukotiselvitys. Elina Pekkarinen (2017) Nuorisotutkimusverkosto.
LAPE-muutosohjelma stm.fi/lape www.thl.fi/lape Twitter: @THLlapemuutos ja #lapemuutos #muutosagentit Facebook: Lapset, nuoret ja perheet THL SlideShare: lapemuutos Instagram: lapemuutos
Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. pia.eriksson@thl.fi