Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. toukokuuta 2017 (OR. en) 8489/17 ESPACE 21 RECH 111 COMPET 270 IND 90 EU-GNSS 20 TRANS 152 TELECOM 90 MI 350 EMPL 212 CSDP/PSDC 210 CFSP/PESC 353 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Neuvoston 30. toukokuuta 2017 pidettävän istunnon ("kilpailukyky") valmistelu Euroopan avaruusstrategia "Euroopan avaruusstrategian täytäntöönpano" Keskustelu I JOHDANTO 1. Neuvosto laati vuosina 2011 1, 2013 2 ja 2014 3 Unkarin, Irlannin ja Kreikan puheenjohtajakausilla ja vuonna 2014 Italian puheenjohtajakaudella 4 annettujen päätelmien pohjalta poliittiset päälinjaukset pitkän aikavälin eurooppalaisen avaruusalan vision määrittelemistä varten sekä kehotti komissiota raportoimaan tästä vuoteen 2016 mennessä. 1 2 3 4 Asiak. 10901/11 Neuvoston päätelmät tiedonannosta "Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa". Asiak. 10295/13 Neuvoston päätelmät "EU:n avaruuspolitiikka Talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla". Asiak. 10289/14 Neuvoston päätelmät "Kohti EU:n ja ESAn yhteistä visiota avaruusalaa edistävästä kilpailukyvystä". Asiak. 15396/14 "EU:n avaruusalan kilpailukyky yhtenä keskeisenä EU:n talouden vauhdittajana" (Näkemysten vaihto) ja asiak. 16502/14 Neuvoston päätelmät "Euroopan avaruusalan uuden nousun tukeminen: suuntaviivat ja tulevat haasteet". 8489/17 team/mmy/hmu 1
2. Vuosina 2015 ja 2016 neuvosto jatkoi keskustelua laajemmissa puitteissa, jotka oli vahvistettu vuonna 2014. Avaruusasioista vastaavien EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenvaltioiden ministerien välillä järjestettiin kaksi epävirallista kokousta, toinen Luxemburgin puheenjohtajakaudella marraskuussa 2015 ja toinen toukokuussa 2016 Alankomaiden puheenjohtajakaudella. Alankomaat käynnisti lisäksi avaruustiedon hyödyntämistä koskevan periaatekeskustelun, jota jatkettiin Slovakian puheenjohtajakaudella. 3. Komissio antoi 26. lokakuuta 2016 tiedonannon "Avaruusstrategia Euroopalle" (jäljempänä 'strategia') tarkoituksenaan kehittää uusia palveluja ja edistää Euroopan johtajuutta avaruudessa. Strategia perustuu neljään strategiseen päämäärään: 1) avaruudesta yhteiskunnalle ja EU:n taloudelle saatavan hyödyn maksimointi, 2) maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen avaruusalan tukeminen, 3) Euroopan autonomian lujittaminen avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä turvatussa ja turvallisessa ympäristössä sekä 4) Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen. 4. Strategian julkistamisen yhteydessä komissio allekirjoitti EU:n puolesta yhdessä ESAn kanssa iltapäivällä 26. lokakuuta 2016 EU:n ja ESAn yhteisen lausuman yhteisestä näkemyksestä ja yhteisistä tavoitteista Euroopan avaruusalan tulevaisuudelle. Pysyvien edustajien komitea oli hyväksynyt lausuman 12. lokakuuta 2016 5. Yhteisen lausuman tarkoituksena oli korostaa EU:n ja ESAn aikomusta tehostaa yhteistyötään tulevaisuudessa ja kehittää sitä edelleen, jotta ne pääsisivät yhteisiin tavoitteisiinsa siitä, että Eurooppa olisi edelleen maailmanluokan toimija avaruusalalla ja varteenotettava kumppani kansainvälisissä yhteyksissä. 5. Puheenjohtajavaltio Slovakia järjesti keskustelun strategiasta 29. marraskuuta 2016 6. 6. Komissio ilmoitti työohjelmassaan 2017 7 aikovansa esittää Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman ja Euroopan avaruusstrategian jatkotoimena aloitteen, jonka avulla varmistetaan viranomaisten käyttöön luotettavat, suojatut ja kustannustehokkaat satelliittiviestintäpalvelut (GOVSATCOM valtiollinen satelliittiviestintä). Lisäksi helpotetaan avaruuden radioyhteyspalvelujen ja avaruuspohjaisten tietojen leviämistä markkinoilla. 5 6 7 Asiak. 12808/1/16. 14212/16 + COR 1 COM(2016) 710 final, 25.10.2016. 8489/17 team/mmy/hmu 2
7. Avaruustyöryhmä tarkasteli vuonna 2017 Maltan puheenjohtajakaudella strategiaa koskevaa neuvoston päätelmäehdotusta kokouksissaan 16. helmikuuta, 20. maaliskuuta ja 6. huhtikuuta 2017. Lisäksi komissio antoi avaruustyöryhmän pyynnöstä tietoja strategian täytäntöönpanon tilanteesta yleensä sekä varsinkin sen erityistavoitteista, muun muassa tarkempia tietoja muutamista komission työohjelmassa 2017 mainituista strategiaan liittyvistä aloitteista. II TAUSTAA Unionin avaruuspolitiikan alan saavutukset 8. EU:n rooli avaruusalalla on kehittynyt viime vuosikymmenen aikana: se vastaa laajamittaisten infrastruktuuriohjelmien toteuttamisesta sekä käyttää jaettua toimivaltaa avaruusalalla tieteen ja teknisen kehityksen, teollisuuden kilpailukyvyn ja unionin politiikkojen täytäntöönpanon edistämiseksi. Tätä kehitystä on edistänyt unionin ohjelmille myönnettyjen määrärahojen merkittävä kasvu viimeisimmässä kahdessa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jolloin kokonaismäärärahat olivat yli 5 miljardia euroa vuosina 2007 2013 ja yli 12 miljardia euroa vuosina 2014 2013. 9. Tämä on johtanut EU:n lippulaivahankkeiden, EU:n GNSS- 8 ja Copernicus-ohjelmien perustamiseen ja mahdollistanut niiden toiminnan käynnistämisen. Perusta EU:n avaruusjärjestelmien suojaamiselle on myös luotu hyväksymällä avaruusesineiden valvonnan ja seurannan (SST) tukikehys. Unionin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat, muun muassa Horisontti 2020 -ohjelma, ovat lisänneet tukea avaruusalan strategisiin painopisteisiin liittyville tutkimus- ja innovointitoimille. Eurooppalaisten avaruusalan investointien taustalla on poliittinen päämäärä varmistaa riippumaton yhteys avaruuteen ja pitkäkestoinen panostus tieteellisten, teknologisten, teollisten ja turvallisuuteen liittyvien läpimurtojen kehittämiseksi, missä yhteydessä suositaan kohdennettua kansainvälistä yhteistyötä avaruusalan johtavien toimijoiden kanssa. 8 Galileo ja EGNOS, jotka yhdessä muodostavat eurooppalaisen maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (EU:n GNSS). 8489/17 team/mmy/hmu 3
10. Avaruusalasta on tullut väline unionin tavoitteiden saavuttamiseksi ja oma unionin politiikan alansa. Avaruusohjelmat ovat osoittautuneet korvaamattomiksi välineiksi lukuisten unionin politiikkojen täytäntöönpanossa sekä EU:n kansalaisten tarpeiden välittömässä huomioon ottamisessa sekä koko yhteiskunnalle saatavan hyödyn maksimoinnissa. Nopeasti kehittyvä avaruuden viitekehys 11. Samanaikaisesti maailmanlaajuinen viitekehys kehittyy nopeasti ja kilpailu lisääntyy. Avaruusala on muutos- ja siirtymävaiheessa ja kehittymässä perinteisesti pelkästään julkisesti rahoitetusta toiminnasta alaksi, jolle ovat yhä useammin ominaisia kaupallisiin etuihin perustuvat yksityiset investoinnit. 12. Unionin haasteena tulevina vuosikymmeninä on niiden taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntäminen, jotka vähitellen avautuvat avaruusalalla omana markkinasektorinaan, kasvun ja työpaikkojen tarjoajana sekä kilpailukykyisen eurooppalaisen teollisuuspohjan edistäjänä. Tämän vuoksi unionin on varmistettava kestävä ja toimiva infrastruktuuri sekä tarvittaessa kohdennettujen valmiuksien kehittämistoimenpiteiden käyttöönotto, jotta kasvuun tähtäävässä politiikassa voitaisiin edistää koko avaruustaloutta ja avaruuden ekosysteemiä yrittäjyyden ja kukoistavan yritysympäristön tukemiseksi. Kohti eurooppalaista avaruuden etenemissuunnitelmaa 13. Komission ehdottamassa strategian määritelmässä, jota muut toimielimet, erityisesti neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat osaltaan täydentäneet, vahvistetaan eurooppalainen visio ja tarjotaan toimintasuunnitelma tuleviksi vuosiksi. Se tulisi muuttaa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi avaruusohjelmia ja -toimia, joissa käsitellään maapallon havainnointia, satelliittinavigointia ja -viestintää sekä tutkimusta, pääsyä avaruuteen ja avaruustilannetietoisuutta ja joiden ansiosta voidaan omaksua avaruusalan pitkän aikavälin jatkuvuuden mahdollistava strateginen lähestymistapa. 8489/17 team/mmy/hmu 4
14. Euroopan on johdonmukaisesti pyrittävä mahdollisimman suureen täydentävyyteen ja avoimuuteen avaruuteen liittyvissä unionin ohjelmissa sekä muiden asiaankuuluvien eurooppalaisten toimijoiden toteuttamissa toimissa. Tältä osin on korkea aika toteuttaa nämä toimet sekä vahvistaa ja laajentaa niitä kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan avulla. Kaikkien asiaankuuluvien eurooppalaisten toimijoiden 9 vahvuudet olisi yhdistettävä, jotta vähennettäisiin pirstoutumiseen liittyviä riskejä ja säilytettäisiin Euroopan maailmanlaajuinen johtoasema avaruusalalla sekä vahvistettaisiin sitä. 15. Avaruusjärjestelmät ovat strategisia voimavaroja. Alun perin niitä kehitettiin puolustus- tai tieteellisiin tarkoituksiin, mutta nyt ne tarjoavat myös kaupallista infrastruktuuria, josta merkittävät talouden alat ovat riippuvaisia ja joilla on merkitystä kansalaisten jokapäiväisessä elämässä. Unionin on sen vuoksi varmistettava strategisten voimavarojensa luotettava jatkuvuus noudattamalla strategista eurooppalaista etenemissuunnitelmaa ja omaksumalla osallistava lähestymistapa kehittyviä toimijoita kohtaan. III KYSYMYKSIÄ PERIAATEKESKUSTELUA VARTEN: Puheenjohtajavaltio pyytää edellä esitetyn pohjalta neuvostoa tarkastelemaan 30. toukokuuta 2017 pidettävässä istunnossaan (kilpailukyky avaruutta koskeva osa) seuraavia kysymyksiä: 1) Ottaen huomioon unionin saavutukset avaruusalalla sekä yhä monimutkaisemman globaalin geopoliittisen ympäristön, ja muun muassa talous-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat, miten Euroopan olisi parasta vastata kasvaviin haasteisiin? Mitä jäsenvaltiot pitävät tärkeimpänä painopisteenä yhtäältä EU:n tasolla ja toisaalta kansallisella tasolla? 9 Eurooppalaisia toimijoita ovat muun muassa jäsenvaltiot ja ESA sekä myös EU:n virastot, esimerkiksi Euroopan GNSS-virasto (GSA), Euroopan ympäristökeskus (EYK), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA), Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), unionin satelliittikeskus (EUSK) sekä hallitustenväliset järjestöt, esimerkiksi Euroopan sääsatelliittijärjestö (EUMETSAT) ja Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF). 8489/17 team/mmy/hmu 5
2) Avaruusjärjestelmien pitkäsyklisyys huomioon ottaen mikä olisi sopiva ajankohta eurooppalaisille toimille, joiden tavoitteena on varmistaa jatkuvuus ja pitkän aikavälin näkyvyys avaruusalalla sekä mahdollisilla muilla markkinasektoreilla, jotka voivat käyttää avaruutta uusien ratkaisujen kehittämiseksi? 3) EU:n ja ESAn yhteisen lausuman unionin, ESAn ja niiden jäsenvaltioiden mahdollisista rooleista ja vastuualueista huomioon ottaen mitkä ovat parhaat keinot saavuttaa täydentävyys kaikkien asiaankuuluvien eurooppalaisten toimijoiden kesken, välttää pirstoutumista sekä säilyttää Euroopan maailmanlaajuinen johtoasema ja vahvistaa sitä? Mihin toimiin jäsenvaltiot voivat ryhtyä tältä osin? 4) Mitä valmiuksien kehittämistoimenpiteitä olisi toteutettava, jotta jäsenvaltioita ja alueita, joiden avaruuteen liittyvät valmiudet ovat kehittymässä, voitaisiin erityisesti tukea? Miten pk-yritykset, mikroyritykset ja yhteiskunnan eri käyttäjät saataisiin osallistumaan laajemmin? 8489/17 team/mmy/hmu 6