DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 1 MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI KUVAILULEHTI Kohteen nimi: Järvenpää 1-2 Malminetsintäluvan tunnus: 7238/1-2 Luvan haltija(t): Raportin tekijä/tekijät: Olli Pajula ja Pentti Grönholm Raportin otsikko: Loppuraportti valtauksilla Järvenpää 1-2 7238/1-2 suoritetuista tutkimuksista Raportin tyyppi (vuosiraportti/loppuraportti): Loppuraportti Tiivistelmä: Järvenpää 1-2 (7238/1-2) valtaukset on myönnetty Outokumpu Mining Oy:lle 24.10.2001 ja ne raukesivat 24.10.2009. Polar Mining Oy (28.10.2011 alkaen Dragon Mining Oy) jätti uuden hakemuksen (8847/1) 26.10.2009, mutta hakemuksesta päätettiin luopua 22.12.2011 ennen sen voimaan tuloa. Outokumpu Mining Oy teki alueella malminetsintää vuoteen 2003 asti ja siitä eteenpäin alue siirtyi Polar Mining Oy:n hallintaan. Järvenpää 1 valtausalueen pinta-ala on 94.5 ha ja Järvenpää 2 25.7 ha yhteispinta-alan ollessa 120.2 ha. Valtausalueet sijaitsevat Länsi-Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa, Ylöjärven kaupungin eteläisessä osassa, linnuntietä noin 22 km päässä Tampereen keskustasta. Ylöjärven Järvenpään kultaantimonimineralisaatio sijaitsee Näsijärven länsipuolella karttalehden 2124 04 alueella. Järvenpään mineralisaatio on itä-läntisen Tampereen liuskevyöhykkeen pohjoisreunalla lähellä liuskevyöhykkeen ja Keski-Suomen granitoidikompleksin kivilajien kontaktia. Mineralisaation isäntäkivi on kvartsi-serisiittiliuske. GTK on kairannut alueelle 1940-luvulla 11 kairareikää ja 2000-2002 Outokumpu Mining Oy:n kairasi 15 kairareikää. Paras yksittäinen kultapitoisuus kairasydämestä on 10.80 g/t, paljastumalta 3.83 g/t ja lohkareesta 11.80 g/t. Lohkare- ja kallioperäkartoitusta alueella tehtiin aktiivisesti vuosina 2000-2003. Vuonna 2001 Järvenpää 1 valtausalueelle tehtiin IP-mittauksia 26 linjalla ja vuonna 2002 samalle alueelle tehtiin magneettisia maastomittauksia. Valtauksista päätettiin luopua, koska tutkimukset eivät olleet antaneet riittäviä viitteitä hyödynnettävissä olevista mineralisaatioista. Järvenpää 1-2 claims (7238/1-2) are granted for Outokumpu Mining Oy in 24.10.2001 and the claims expired in 24.10.2009. Polar Mining Oy (28.10.2011 -> Dragon Mining Oy) applied the area again (8847/1) in 26.10.2009, but relinquished the claim application in 22.12.2011. Outokumpu Oy executed fieldworks in the claim areas in 2000-2003 and Polar Mining Oy after that. Järvenpää 1-2 claims are in total 120.2 hectares (94.5 + 25.7 hectares). The claim areas are situated in West-Finland Province, at the southern part of Ylöjärvi municipality, about 22 km towards NW from Tampere in map sheet 2124 04. Järvenpää gold-antimony mineralization is situated at the west side of Lake Näsijärvi and at the northern rim of the Tampere Schist Belt, close to contact to Central Finland Granitoid complex. The host rock for mineralized zone is quartz-sericite schist. GTK drilled 11 drill holes in the Järvenpää areas in 1940 s and Outokumpu Mining Oy drilled 15 drill holes in 2000-2002. The best single gold assay in drill core is 10.80 g/t, in outcrop 3.83 g/t and in boulder 11.80 g/t. Boulder hunting and bedrock mapping was actively executed between 2000-2003. In 2001, IP measurements were executed at 26 profiles. In 2002, magnetic measurements were executed at the prospect. The received results did not give sufficient good indications of exploitable deposit and decided to renounce exploration at Järvenpää area. Sivumäärä: 12 Liitetiedostojen lukumäärä nimineen: Raportin lisäksi lomakepohjat 2, 3 ja 6, sekä kansio Raportin liitteet Kirjallisuusviitteet: Luukkonen, A., Grönholm, P. ja Hannila, T., 1992. Eräiden Etelä-Suomen kulta- ja sen seuralaismetalliesiintymien geologiset pääpiirteet. Summary: Main geological features of certain gold and tungsten-tin-gold prospects in Southern Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 113, 90 p. Luvan haltijan yhteystiedot: Kummunkuja 38 38200 SASTAMALA Päiväys: 15.4.2016 Raportoijan allekirjoitus ja nimen selvennys: Olli Pajula Pentti Grönholm
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 2 Loppuraportti valtauksilla Järvenpää 1-2 7238/1-2 suoritetuista tutkimuksista Kummunkuja 38 38200 SASTAMALA Valtaus: Järvenpää 1-2 Kaivosrekisterinumero: 7238/1-2 Hakemuksen päiväys: 24.10.2001 Valtauksesta luopumispäivä: 24.10.2009 Malmimineraalit: Au Kunta: Ylöjärvi Karttalehti: 2124 04
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 3 1. Johdanto... 4 2. Suoritetut tutkimukset... 6 2.1. Kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä... 6 2.2. Geofysikaaliset ja petrofysikaaliset tutkimukset... 8 2.3. Maaperägeokemialliset tutkimukset... 9 2.4. Tutkimuskairaus, uranäytteenotto ja tutkimuskaivannot... 9 3. Lähdeluettelo... 12
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 4 1. Johdanto Tähän raporttiin on koottu Outokumpu Mining Oy:n ja :n (aiemmin Polar Mining Oy) valtausalueilla Järvenpää 1-2 (7238/1-2) tehdyt työt vuodesta 2000 alkaen. Valtaukset on myönnetty 24.10.2001 ja ne raukesivat 24.10.2009. Kuitenkin päivämäärällä 26.10.2009 jätettiin uusi hakemus (Järvenpää 3, 8847/1), josta luovuttiin 22.12.2011. Järvenpää 1 -valtausalueen pintaala on 94.5 ha ja Järvenpää 2 25.7 ha, yhteispinta-ala on siten 120.2 ha. Valtausalueet raportoidaan yhtenä kokonaisuutena. Järvenpään kohteen tutkimusoikeuksien haltija oli Outokumpu Mining Oy marraskuuhun 2003 asti ja siitä eteenpäin Polar Mining Oy, joka siirtyi yrityskaupan seurauksena australialaiselle Dragon Mining Ltd:lle. Valtausalueet sijaitsevat Länsi-Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa, Ylöjärven kaupungin eteläisessä osassa, linnuntietä noin 8 km päässä Ylöjärven keskustasta (Kuva 1) ja 22 km päässä Tampereen keskustasta. KKJ-peruskarttalehti valtausalueella on 2124 04. Aluetta ovat tutkineet: Geologian tutkimuskeskus GTK (1937-1947) Oy Lohja Ab (1983-1990) Helsingin yliopiston geologian laitoksen metallogeninen tutkimusprojekti (1988-1991) Outokumpu Mining Oy (1990-2003) Polar Mining Oy / (2003-2011) Valtausalueilta noin 1.3 km pohjoiseen sijaitsee Taaborinvuoren (FI0356002) Natura-alue. Ympäristö.fi sivuston mukaan Taaborinvuori on laajahko, monipuolinen ja erämainen vanhan metsän alue. Puusto on varttunutta ja kuusivaltaista, ja seassa on jonkin verran koivua ja haapaa sekä luontaisesti uudistunut pieni tuulenkaatoaukko. Valtausalueilta etelään noin 2.8 km sijaitsee Hirvijärven (FI0356006) Natura-alue. Ympäristö.fi sivuston mukaan Hirvijärvi on matala ja rehevä järvi, jonka rantoja kiertää vahva ruovikko. Järvi on erinomainen ruskosuohaukan pesintäalue, ja muukin linnusto on runsasta. Ylöjärven Järvenpään kulta-antimonimineralisaatio sijaitsee Näsijärven länsipuolella karttalehden 2124 04 alueella. Järvenpään mineralisaatio on itä-läntisen Tampereen liuskevyöhykkeen pohjoisreunalla lähellä liuskevyöhykkeen ja Keski-Suomen granitoidikompleksin kivilajien kontaktia. Järvenpään mineralisaation isäntäkivenä on voimakkaasti hydrotermisesti muuttuneet liuskeet, joista tyypillisimpiä ovat serisiitti-kvartsiliuske, kvartsi-serisiittiliuske ja kloriitti-serisiittiliuske. Esiintymä koostuu 1-4 m leveistä mineralisoituneista vyöhykkeistä. Hydrotermisesti muuttuneen vyöhykkeen ympäristössä ovat vallitsevina kivilajeina kalkkialkaliset intermediääriset ja mafiset, pääasiassa pyroklastista alkuperää olevat metavulkaniitit. Luode-kaakko -suuntainen Iiuskevyöhyke rajoittuu pohjoisessa granitoidisiin syväkiviin (Kuva 2). Ylöjärven Järvenpään mineralisaatio löydettiin irtokivestä lähetetyn rikkikiisupitoisen kansannäytteen perusteella vuonna 1937 (Luukkonen et al. 1992).
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 5 Kuva 1. Järvenpää1-2 -valtausalueet sijaitsevat noin 8 km päässä Ylöjärven keskustasta. Figure 1. Järvenpää1-2 claim areas are situated about 8 km away from Town Ylöjärvi.
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 6 Kuva 2. Järvenpään alueen geologinen kartta (Luukkonen et al. 1992). Figure 2. Geological map of Järvenpää area (Luukkonen et al. 1992). 2. Suoritetut tutkimukset 2.1. Kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä Järvenpään valtausalueilla ja niiden läheisyydessä on tehty kallioperäkartoitusta ja lohkare-etsintää intensiivisesti 2000-luvun alkupuolella. Kuvaan 3 on merkattu kaikki näytteenottopisteet vuosilta 2000-2003. Vuonna 2000 alueelta kerättiin 67 näytettä, joista analysoitiin 41 näytettä. Kahdessa näytteessä kultapitoisuus oli yli 1 g/t ja 21 näytteessä yli 0.1 g/t. Paras analyysitulos saatiin näytteestä 120- JAB-2.02-2000, jossa kultapitoisuus oli 3.65 g/t. Vuonna 2001 alueelta kerättiin 147 näytettä, joista analysoitiin 96 näytettä. Viidessä näytteessä kultapitoisuus oli yli 1 g/t ja 25 näytteessä yli 0.1 g/t. Paras analyysitulos saatiin näytteestä L34- JAB-2001, jossa kultapitoisuus oli 11.8 g/t. Lisäksi samassa näytteessä oli 9250 ppm As, 8520 ppm Cu, 89200 ppm Pb, 84300 ppm S, 112 ppm Bi, 53 ppm Te ja 7610 ppm Sb.
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 7 Vuonna 2003 alueelta kerättiin 132 näytettä, joista analysoitiin 31 näytettä. Yhdessä näytteessä kultapitoisuus oli yli 1 g/t ja viidessä näytteessä yli 0.1 g/t. Paras analyysitulos saatiin näytteestä 43- MTT-03, jossa kultapitoisuus oli 1.5 g/t. Taulukossa 1 on esitetty kaikki yli 1.0 g/t näytteet. Kuva 3. Lohkare- ja paljastumanäytteet vuosina 2000-2003. Punaisella vuoden 2000, sinisellä vuoden 2001 ja ruskealla vuoden 2003 näytepisteet. Figure 3. Boulder and outcrop sample points in 2000-2003. Samples collected in 2000 are shown as red, in 2001 as blue and in 2003 as brown dots.
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 8 Taulukko 1. Lohkare- ja paljastumanäytteet, joiden analyyseissä kultaa oli yli 1 g/t. Table 1. Boulder and outcrop samples, where gold content is over 1 g/t. Sample ID Assay number Northing Easting Au L34-JAB-2001 21-20969 6836602 2475623 11.80 Boulder 2-JAB-1-2001 21-20753 6836677 2475629 3.83 Outcrop 120-JAB-2.02-2000 20-17960 6837006 2475345 3.65 Outcrop L12-JAB-2001 21-20792 6836640 2475620 3.45 Boulder L8-JAB-2001 21-20780 6836671 2475628 2.59 Boulder L29-JAB-2001 21-20965 6836602 2475623 2.38 Boulder 5-JAB-10-2001 21-20770 6836585 2475638 2.30 Outcrop 43-MTT-03 200322754 6835574 2476431 1.50 Outcrop 120-JAB-1.04-2000 20-17957 6837006 2475345 1.48 Outcrop 2.2. Geofysikaaliset ja petrofysikaaliset tutkimukset Useat malminetsintäyhtiöt ovat suorittaneet Ylöjärven Järvenpään kohteella geofysikaalisia tutkimuksia kuluneina vuosikymmeninä. Tässä raportissa selostetaan vain uusimpia mittauksia, jotka Outokumpu Mining Oy toteutti vuosina 2001-2002. Mittaustyöt maastossa urakoi Suomen Malmi Oy. Kesä-heinäkuun vaihteessa vuonna 2001 on suoritettu Järvenpää1 -valtausalueella systemaattinen 25 linjan IP-mittaus (Indusoitu polarisaatio), jossa mittauslinjaväli on yleisimmillään 100 metriä, ja tiukentuen keskeisellä osa-alueella 50 metriin. Lisäksi on IP-mitattu erillislinja luoteisella Järvenpää2 -valtauksella. Kaikkiaan on mitattu siis 26 linjaa, joiden sijainnit on esitetty kuvassa 4. Tammikuussa 2002 on kohteella tehty täydentäviä magneettisia maastomittauksia. Magneettiset mittauslinjat, joiden väli on 50 metriä, kattavat noin 50 hehtaarin alueen Järvenpää1 -valtausalueen keski- ja eteläosassa. Tulosten tulkinta näkyy kuvassa 4. Lisäksi maaliskuussa 2002 on selvitetty syväkairausreiällä Y/JP-15 lävistetyn Cu-Zn-Au malmiutuman (2.70 m @ 2.92% Cu, 1.93% Zn ja 1.09 g/t Au) mahdollisia jatkeita latauspotentiaalimittauksilla, jossa on käytetty Protem -maanpinta- ja reikämittauksia. Tulosten perusteella pääteltiin massiivisten kiisuuntumien olevan taskumaisia ja pienialaisia. Näiden mittauksien alkuperäisiä tuloksia emme valitettavasti löytäneet.
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 9 Kuva 4. Outokumpu Mining Oy:n mittaamien IP-linjojen sijainti sekä magneettisten maastomittausten tulkinta Järvenpään valtausalueilla. Figure 4. IP lines and the measured ground magnetic interpretation of measurements at the Järvenpää claim areas by Outokumpu Mining Oy. 2.3. Maaperägeokemialliset tutkimukset Outokumpu Mining Oy ja eivät ole suorittaneet maaperägeokemiallisia tutkimuksia raportoitavana ajanjaksona. 2.4. Tutkimuskairaus, uranäytteenotto ja tutkimuskaivannot Ensimmäiset kairareiät on kairattu alueelle jo 1940-luvulla Välirauhan aikana GTK:n (silloin GTL) toimesta. Tuolloin kairattiin 11 reikää, joiden kokonaispituus oli 1422.80 m. Outokumpu Mining Oy on kairannut Järvenpää valtausalueille vuosina 2000-2002 yhteensä 15 kairareikää, joiden sijainti on esitetty kuvassa 5 (Y/JP-1 Y/JP-15). Kaikkiaan kairattiin 2369.75 metriä. Lyhin reikä oli
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 10 pituudeltaan 100.20 m ja pisin 251.90 m. Parhaimmat lävistykset on koottu Taulukkoon 2. Yksittäisistä analyysituloksista paras Au-pitoisuus oli kairareiässä Y/JP-9, 10.80 g/t (analyysinumero 21-24241). Kairareiän Y/JP-15 loppuosan perusmetallianalyysituloksia ei valitettavasti tähän raporttiin löydetty. Kuva 5. Kairareiät ja soijanäytteet Järvenpään valtausalueilla. Sinisillä pisteillä kairareiät ja vihreillä kolmioilla soijareiät. Figure 5. Drill hole collars and percussion drilling sample points at Järvenpää claim areas. Drill hole collars marked as blue dots and percussion drilling collars as green triangles.
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 11 Taulukko 2. Parhaimmat lävistykset vuosien 2000-2002 kairauksista. Table 2. The best intercepts in 2000-2002 drillings. Hole-ID Y/JP-9 Y/JP-10 Y/JP-11 Y/JP-8 Y/JP-7 Y/JP-6 Y/JP-15 Y/JP-15 Ore intersection 14.5 m @ 1.4 g/t Au 9.9 m @ 1.7 g/t Au 2.1 m @ 4.4 g/t Au 4.7 m @ 1.7 g/t Au 2.0 m @ 2.3 g/t Au 1.4 m @ 3.1 g/t Au 2.3 m @ 2.6 g/t Au (0.8 % Cu, 0.8 % Zn) 2.7 m @ 1.1 g/t Au (2.9 % Cu, 1.9 % Zn) Soijanäytteiden ottoon tuli mahdollisuus, kun Järvenpää1 -valtausalueen poikki rakennettiin vuonna 2001 Tampereen suunnasta Kurulle johtava kantatie 65 (Kuva 6). Tien rakentamisen yhteydessä valtausalueella jouduttiin räjäyttämään kalliota. Räjäytysreikien soijanäytteitä kerätessä yhdistettiin 3-5 räjäytysreiän soijat, noin 10-20 m² alueelta. Kaikkiaan soijanäytteitä kertyi 28 kpl. Yhteensä 12 näytteessä kultapitoisuus oli yli 0.10 g/t ja kahdessa yli 1.0 g/t parhaimman ollessa 1.67 g/t (21-20837). Soijanäytepisteet näkyvät kuvassa 4 vihreinä kolmioina.
DRAGON MINING OY LOPPURAPORTTI Page 12 Kuva 6. Kuruntien rakentamisen yhteydessä paljastettua kalliota Järvenpää1 -valtausalueella vuonna 2001. Kuvan katsomissuunta on pohjoiseen. Figure 6. The bedrock was exposed at Järvenpää1 claim area, when road from Tampere to Kuru was constructed in 2001. A view to north. 3. Lähdeluettelo Luukkonen, A., Grönholm, P. ja Hannila, T., 1992. Eräiden Etelä-Suomen kulta- ja sen seuralaismetalliesiintymien geologiset pääpiirteet. Summary: Main geological features of certain gold and tungsten-tin-gold prospects in Southern Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 113, 90 p.