MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 25.1.2013

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 25.1.2013

2 Tehtävä 1 Tapauksen yleisenä ongelmana oli perillisten mahdollisuus riitauttaa P:n tekemien testamenttien pätevyys. Kysymys oli paitsi testamentin moitteen myös muiden testamenttikanteiden käytettävyydestä. Testamentti T1 Testamentin T1 pätevyys kävi kyseenalaiseksi P:n omakätisen allekirjoituksen puuttumisen johdosta. Lähtökohdaksi voidaan ottaa, että kysymys on PK 13:1:n 2-kohdassa tarkoitetusta muotovirheestä. Se on moiteperuste, jota vastaan perillisten on reagoitava määräajassa nostetulla kanteella. Aikaa kanteen nostamiseen on kuusi kuukautta testamentin tiedoksi antamisesta (PK 14:5). Määräaika on ehdoton eikä pitene esimerkiksi sillä perusteella, että moiteperuste tulee perillisten tietoon vasta testamentin tiedoksiannon jälkeen. Kyseisessä tapauksessa kanne olisi täten pitänyt nostaa 10.1.2013. Näin perillisten 25.1.2013 nostama kanne oli jätettävä tutkimatta. Allekirjoituksen puuttuminen saattaa toisaalta olla merkki siitä, että perittävä ei ole lainkaan antanut testamenttaustahdonilmaisua. Oikeustoimi on ehkä jäänyt valmistelun asteelle tai mitään testamentin tekemisen tarkoitusta ei ole ollutkaan (kyse on esimerkiksi väärennöksestä). Tämä mahdollisuus piti ottaa lukuun myös käsillä olevassa tapauksessa. Jos tilanne hahmotetaan näin, tapauksen perillisillä on ollut mahdollisuus nostaa määräaikaan sitomaton ineksistenssikanne, jossa vaaditaan sen vahvistamista, ettei kyseistä testamenttia ole todellisuudessa tehtykään. Osa opiskelijoista lähti suoraan siitä, että testamentissa T1 oli kysymys tällaisesta ineksistenssistä, minkä vuoksi moitesäännökset voitiin kokonaan sivuuttaa. Tämä oli kuitenkin liian rohkea päätelmä. Allekirjoituksen puuttuminen ei läheskään aina osoita, että perittävällä ei olisi ollut testamenttaustahtoa, vaan syynä saattaa olla myös esimerkiksi testamenttaustilanteessa tapahtunut unohdus. Se, että allekirjoituksen puute on tämän jälkeen korjattu väärentämällä perittävän nimi testamenttipaperiin, ei tietenkään muuta tilannetta: kyse ei ole nyt testamentin väärentämisestä (perittävällä on ollut aito testamenttaustahto) vaan ainoastaan allekirjoituksen väärentämisestä. Täysien pisteiden saaminen edellytti näin myös moiteoikeuden tarkastelua. Testamentti T2 P oli pakotettu kyseisen testamentin tekemiseen aseella uhaten. Testamenttia T2 rasittaa näin ainakin PK 13:1:n 4-kohdassa tarkoitettu moiteperuste. Ongelmaksi tulee tältäkin osin moitekanteen määräaikaisuus: kanne olisi pitänyt nostaa viimeistään 10.1.2013. Se, että moiteperuste oli tullut perillisten tietoon vasta pari viikkoa ennen ajan umpeutumista, ei nytkään vaikuta asiaan, vaan moitekanne on auttamatta myöhässä. Myös kyseisen testamentin osalta perillisille jää kuitenkin mahdollisuus vedota testamenttaustahdon puuttumiseen. Kun P:hen kohdistettu pakko on nyt ollut sangen voimallista ( aseella uhaten ), on hyvin mahdollista, että P laatinut ja allekirjoittanut testamenttiasiakirjan vain henkensä säilyttääkseen siis ilman, että hän olisi todellisuudessa tahtonut saada aikaan sen mukaisia oikeusvaikutuksia. Jos tuomioistuin arvioi tilannetta näin, se voi ottaa perillisten kanteen tutkittavakseen ineksistenssikanteena (perillisten täytyy toki vedota testamenttaustahdon puuttumiseen). Tässäkään tapauksessa moiteajan umpeen kuluminen ei siis koituisi perillisten vahingoksi. Osa opiskelijoista sovelsi tapaukseen OikTL 28 :n säännöstä törkeästä pakosta ja lähti siitä, että testamentti oli kyseisen lainkohdan nojalla pätemätön. Tähän pätemättömyysperusteeseen nojautuva kanne ei opiskelijoiden mukaan ollut määräaikaan sidottu. Päätelmä oli kuitenkin virheellinen. OikTL 28 :ää ei voida lainkaan soveltaa testamentteihin, vaan soveltuva oikeusohje on tämän sijasta aina PK 13:1. OikTL 28 :ään vetoaminen ei tule kysymykseen myöskään sillä perusteella, että perittävältä katsotaan puuttuneen testamenttaustahto. Sanottu lainkohta nimittäin koskee PK 13:1:n tavoin virheellisellä tavalla syntyneen oikeustoimen seurauksia ei lainkaan tilanteita, joissa oikeustoimitahto kokonaan puuttuu.

3 Testamentti T3 P oli testamentannut L:lle rahaa, koska oli erheellisesti luullut L:ää veljensä AU-lapseksi. Testamenttia rasittaa siten PK 13:1:n 4-kohdassa tarkoitettu moiteperuste, motiivierehdys. Saatetaan toki ajatella, ettei biologinen sukulaisuus olisikaan ollut täysin määräävä edellytys vaan että P olisi tehnyt sanotun testamentin, vaikka kyseinen erehdys olisi paljastunut hänelle jo hänen elinaikanaan. Tämä on kuitenkin tapaustekstin perusteella aika epätodennäköistä. Nytkin joudutaan pohtimaan, onko moitekanne nostettu ajoissa. Arvio on tehtävä perilliskohtaisesti. Havaitaan, että A:n osalta kanne on myöhässä (fatali päättyi 20.1.2013), kun taas B ja C ovat toimineet ajoissa (27.1.2013 mennessä). Kanne voi täten koitua vain B:n ja C:n hyväksi. Mikäli tuomioistuin hyväksyy kanteen, se julistaa testamentin T3 pätemättömäksi siltä osin kuin se estää B:tä ja C:tä saamasta lainmukaista perintöosaansa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että L saa testamentin nojalla A:n osuutta vastanneen 1/3:n koko legaattisummasta (20 000:3 = 6 667 euroa) ja B:n ja C:n jaettavaksi jää tältä osin 13 333 euroa. Monet opiskelijat totesivat, että T3:n kohtalo riippui testamentin tulkinnasta, ja osa oli jopa valmis antamaan perillisille oikeuden määräaikaan sitomattoman tulkintakanteen ajamiseen. Tästä ei tapauksessa ollut kuitenkaan kysymys. Testamentin T3 sisältö on täysin selvä ( L:lle 20 000 euroa ) eikä siinä siis näyttäisi olevan tulkinnan varaa. Testamentin tulkintakanteelle ei siten ollut sijaa. Kokonaan toinen asia sitten on, että T3:n pätevyyden arviointi edellyttää tietyssä määrin P:n tahdon tulkintaa: täytyy ottaa kantaa siihen, olisiko P osoittanut mainitut 20 000 euroa L:lle, vaikka hän olisi tiennyt biologisen sukulaisuuden puuttumisesta. Varsinaisesta testamentin tulkintaongelmasta (PK 11:1) ei silti ollut kysymys. Kurssikirjallisuus: Tapaukseen liittyviä asioita käsitellään teoksessa Aarnio Kangas, Perhevarallisuusoikeus s. 570 587. Tehtävä 2 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan.

Tehtävä 3 4 Ks. Aarnio - Kangas, Perhevarallisuusoikeus, s. 193-196 sekä avioliittolaki erit. 93 ja 94. Kyseessä on AL 94 :ssä säädelty puolisoiden yhteisestä omaisuudesta annettava vastike. Vastikkeen määrä B:lle on 40 000. Ensin tehdään osituslaskelma ilman vastiketta. A:lla on B:llä on vapaaomaisuutta avio-oikeusomaisuutta avio-oikeusomaisuutta 30 000 50 000 40 000-60 000 (velat) - 20 000 (velat) 30 000 0 (säästö ei ole koskaan negat.) 20 000 Nähdään, että A on ylivelkainen ao-omaisuuden suhteen. Vastiketta annetaan ao-omaisuuden säästön vähentymisen verran, eli ensin katetaan velat vastikkeenkin arvosta. Lasketaan säästön vähentyminen 50 000 + 40 000 (lahja) = 90 000, josta vähennetään velat 60 000. Eli avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöä olisi ollut 30 000, jos lahjaa ei olisi annettu. Tämä on vastikkeen enimmäismäärä, eikä siis koko hukattu 40 000. Vastike annetaan aina yhteisestä säästöstä, eli sen enimmäismäärä voi ensi kädessä olla yhteisen säästön määrä. Juuri tämä yhteisestä säästöstä antaminen on tärkeää, koska näin puoliso voi saada vastiketta vaikka vastikevelvollisella ei olisi omaa säästöä, kuten tässä tapauksessa Yhteinen säästö on 20 000 Vastike B:lle (enintään yht. säästö) 20 000 Yhteinen säästö on nyt 0 Annettavasta vastikkeesta 30 000 jäi puuttumaan vielä 10 000. A:lla on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta 30 000. Tästä omaisuudesta annetaan puuttuvasta määrästä (10 000) puolet eli 5 000 (ks. s. 196 ja AL 94 ). Puuttuva vastike VO-omaisuudesta 5 000 Yhteensä vastike B:lle 25 000 Jako-osuudet A = 0 B = 25 000 Kun B:llä on jo 20 000, A maksaa tasinkoa B:lle 5 000, käytännössä avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta. Pistehyvityksen saamiseksi oli tärkeää, että oli riittävän selvästi selostanut laskutoimitusten oikeudellisen perusteen. Tapauksessa oli osattava erityisesti enimmäisvastikkeen (30 000) laskeminen ja se, että avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta vastiketta annetaan puolet puuttuvasta määrästä. Jos vain totesi, että tasinkoa maksetaan 5 000 euroa, ei voinut saada täysiä pistehyvityksiä. Oikeudelliset perusteet oli esitettävä, varsinkin kun vastikevelvollinen A joutui antamaan tasinkoa, vaikka hänellä oli vain aviooikeudesta vapaata omaisuutta. Tasinkovelvollisuus tällaisessa tilanteessa on aina perustuttava erityissäännökseen, joka oli tuotava ilmi. Tehtävä 4 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan.

1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 25.1.2013 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-4. - Peruskurssista saadut hyvityspisteet ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla torstaina 21.2.2013 klo. 11.00. 1. P kuoli 30.5.2012, ja häneltä jäi kolme rintaperillistä, lapset A, B ja C. Perunkirjoitustoimitusta valmisteltaessa kävi ilmi, että P oli tehnyt eläessään kolme eri testamenttia, T1, T2 ja T3. Ne näyttivät sisältönsä puolesta tulevan kaikki noudatettaviksi. Testamentit koskevat koko jäämistöpääomaan nähden pienehköä omaisuusmäärää eivätkä loukkaa perillisten lakiosaoikeutta. Koska mainitut jälkisäädökset eivät kuitenkaan perillisten mielestä vastaa P:n todellista tahtoa, perilliset ovat tänään (25.1.2013) yhdessä nostaneet käräjäoikeudessa kolme eri kannetta, joissa vaaditaan testamenttien pätemättömäksi julistamista. Testamentin T1 osalta nostetussa kanteessa perilliset vetoavat siihen, että P ei ole itse allekirjoittanut testamenttia. Testamentin toiseksi todistajaksi asiakirjaan merkitty X on joulukuussa 2012 tunnustanut, että hän lisäsi 15.5.2012 päivättyyn testamenttipaperiin P:n allekirjoituksen vasta P:n kuoleman jälkeen. T1 annettiin perillisille tiedoksi 10.7.2012, eikä heistä kukaan ole hyväksynyt sitä. Testamentissa T2 P on määrännyt kummilapselleen, huoltomies H:lle 10 000 euroa rahaa. Perillisille on vasta eilen paljastunut, että H oli saanut kyseisen kaksi viikkoa ennen P:n kuolemaa allekirjoitetun testamentin aikaan aseella uhkaamalla. Kanne perustuu juuri tähän seikkaan. Myös T2 annettiin perillisille tiedoksi 10.7.2012 eikä kukaan heistä ole hyväksynyt sitä. Testamentissa T3, joka on tehty vuonna 2010, P on määrännyt seuraavasti: Veljeni V:n avioton lapsi L, joka on omatta syyttään jäänyt sukumme ulkopuoliseksi, saakoon tästä hyvitykseksi jäämistöstäni 20 000 euroa. Tätä testamenttia koskevassa pätemättömyyskanteessa perilliset vetoavat siihen, että vastoin P:n käsityksiä L ei olekaan V:n lapsi. Asia on selvinnyt syksyllä 2012 tehdyissä DNAtesteissä. T3 annettiin tiedoksi A:lle 20.7.2012, kun taas tiedoksianto B:lle ja C:lle tapahtui näiden ulkomaanmatkan vuoksi vasta 27.7.2012. Arvioi kanteiden menestymisen mahdollisuutta testamentti kerrallaan. Mikä vaikutus kanteiden menestymisellä olisi perillisten A, B ja C asemaan?

2 2. Helsingin käräjäoikeus oli lastenvalvojan kanteesta vahvistanut keväällä 2011, että A oli 1.1.2008 syntyneen B:n isä. A sopi lapsen äidin kanssa siitä, että hän maksaa lapselle elatusapua syntymästä lukien sopimuspäivään kapitalisoituna kertasuorituksena ja siitä eteenpäin 160 euroa kuukaudessa. A suoritti sopimuksen mukaan lapsen äidille elatusavun kertasuorituksena 6400 euroa ja syyskuun alkuun 2012 saakka 160 euroa kuukaudessa. A oli tuolloin saanut tietää, että lapsen isä oli varmuudella naapurin Veikko. A kääntyy puoleesi ja kysyy, millä edellytyksillä isyys voidaan kumota ja onko hänellä oikeus saada suorittamansa elatusavut lapsen äidiltä takaisin. Anna perusteltu vastaus. 3. Puolisot A ja B ovat eronneet noin puoli vuotta sitten. Sinut on määrätty pesänjakajana toimittamaan omaisuuden ositus puolisoiden välillä. Puolisoiden varat ja velat ovat seuraavat. A:lla on - avio-oikeuden alaista omaisuutta 50 000 - velkaa joka kohdistuu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen 60 000 - avio-oikeudesta vapaata omaisuutta 30 000 B:llä on - avio-oikeuden alaista omaisuutta 40 000 - velkaa joka kohdistuu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen 20 000 B on vaatinut, että hänelle annetaan osituksessa vastiketta A:n pojalleen vähän ennen avioeroa antaman 40 000 euron rahalahjan vuoksi. Olet pesänjakajana hyväksynyt tämän vaatimuksen ja sinun tulee ottaa se huomioon osituksessa. Tee annettujen tietojen perusteella lain mukainen osituslaskelma, ja ilmoita lopuksi maksetaanko tasinko ja jos maksetaan niin kuinka paljon tasinkoa maksetaan ja kuka sitä maksaa. Sinun on selostettava laskelman oikeudelliset perusteet, eli perustele osituslaskelmasi eri vaiheet. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSISTA SAAMASI PISTEET SEKÄ LUENNON SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. NÄMÄ PISTEET EIVÄT SIIS KORVAA TÄTÄ TEHTÄVÄÄ, VAAN VAIKUTTAVAT HYVITYSPISTEINÄ TENTIN LOPULLISEEN ARVOSANAAN.

3 4. A oli ostanut tyttöystävälleen B:lle timanttiriipuksen, jonka arvo oli 4000 euroa. Varat korun hankkimiseen A oli saanut veljeltään C:ltä, joka oli hänelle tuon summan velkaa. A:n edunvalvoja D vaati käräjäoikeudessa nostamassaan kanteessa B:tä palauttamaan saamansa riipuksen A:lle, koska edunvalvonnassa olevalla A:lla ei ollut kelpoisuutta lahjoittaa omaisuuttaan. C:tä vastaan nostamassaan toisessa kanteessa D velkoi A:n saatavaa, koska C ei voinut pätevällä tavalla suorittaa velkaansa edunvalvonnassa olevalle veljelleen. Miten tilannetta tulisi oikeudellisesti arvioida? Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 4 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (5. Milloin holhous päättyy ja mitkä holhoojan velvollisuudet tällöin ovat Caloniuksen mukaan.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

1 FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT 25.1.2013 Anvisningar - Om du har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar du på uppgifterna 1-4. - Du ska skriva hur många bonuspoäng som du har fått för grundkursen, när du har avlagt kursen och vem som har hållit kursen på svarspappret för uppgift TRE (3). - Uppgift 5 besvaras endast av dem som har fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. - Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. - Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. - Du ska skriva dina svar med tydlig handstil. - Du ska skriva varje svar på ett separat ark. - Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET 21.2.2013 kl. 11.00 på ämnets anslagstavla och webbplats. 1. P dog 30.5.2012 och lämnade efter sig tre bröstarvingar dvs. barnen A, B och C. När man förberedde bouppteckningstillfället kom det fram att P under sin livstid hade upprättat tre olika testamenten nämligen T1, T2 och T3. Till sitt innehåll såg alla testamenten ut som de skulle kunna tillämpas. I jämförelse med hela kvarlåtenskapsegendomen omfattar testamentena endast mindre mängder av egendom och de leder inte till en kränkning av arvingarnas rätt till laglott. Arvingarna anser dock att testamentena inte motsvarar P:s verkliga vilja och därför har arvingarna i dag (25.1.2013) tillsammans anhängiggjort tre käromål där de yrkar att testamentena ska förklars ogiltiga. I käromålet gällande testamentet T1 åberopar arvingarna att P inte själv har underskrivit testamentet. X som har antecknats som det andra vittnet i testamentet har i december 2012 erkänt att han först efter P:s död hade skrivit P:s namnteckning på testamentspappret som hade daterats 15.5.2012. T1 hade delgivits arvingarna 10.7.2012 och ingen av dem har godkänt testamentet. P har i testamentet T2 förordnat att hans gudbarn, servicemannen H, ska få 10 000 i pengar. Det blev först igår klart för arvingarna att H hade lyckats få testamentet vilket hade undertecknats två veckor före P:s död upprättat under vapenhot. Käromålet grundar sig uttryckligen på denna omständighet. Även T2 delgavs arvingarna 10.7.2012 och ingen av dem har godkänt testamentet. P har i testamentet T 3, som har upprättats 2010, förordnat följande: L som är ett oäkta barn till min bror V har utan egen orsak stått utanför vår släkt och ska som gottgörelse för detta få 20 000 ur min kvarlåtenskap. I sin ogiltighetstalan gällande detta testamente åberopar arvingarna att L i strid med P:s uppfattning inte är barn till V. Saken har klarlagts genom DNA-test som utfördes hösten 2012. T3 delgavs A 20.7.2012, medan delgivningen till B och C på grund av deras utlandsresa skedde först 27.7.2012. Bedöm separat för vart och ett testamente vilken möjlighet käromålen har att ha framgång. Hur skulle det inverka på A:s, B:s och C:s ställning, om käromålen har framgång?

2 2. Helsingfors tingsrätt hade på talan av barnatillsyningsmannen våren 2011 fastställt att A var far till B som hade fötts 1.1.2008. A ingick ett avtal med barnets mor om att han i underhållsbidrag till barnet betalar ett kapitaliserat belopp i en engångsbetalning som täcker tiden mellan barnets födsel och avtalsdagen och räknat från avtalsdagen 160 per månad. A betalade i enlighet med avtalet till barnets mor 6 400 som en engångsbetalning av underhållsbidrag och ända fram till början av september 2012 160 per månad. A hade då med säkerhet fått veta att grannen Veikko var far till barnet. A vänder sig till dig och frågar under vilka förutsättningar faderskapet kan upphävas och om han har rätt att få de underhållsbidrag som han har betalat tillbaka från barnets mor. Ge ett motiverat svar. 3. Makarna A och B har skilt sig för ca ett halvt år sedan. Du har förordnats till skiftesman med uppgift att förrätta en avvittring mellan makarna. Makarna har följande tillgångar och skulder. A har - giftorättsunderkastad egendom på 50 000 - skulder som hänför sig till den giftorättsunderkastade egendomen på 60 000 - egendom som är fri från giftorätt på 30 000 B har - giftorättsunderkastad egendom på 40 000 - skulder som hänför sig till den giftorättsunderkastade egendomen på 20 000 B har yrkat att hon vid avvittringen ska få vederlag för den penninggåva på 40 000 som A hade gett till sin son strax före äktenskapsskillnaden. Du har som skiftesman godkänt yrkandet och du ska beakta yrkandet vid avvittringen. Upprätta en avvittringskalkyl såsom lagen föreskriver med utgångspunkt i de givna fakta. Till sist ska du uppge huruvida utjämning ska betala, och om så är fallet, så hur mycket och vem ska betala utjämning? Du ska redogöra för de rättsliga grunderna för kalkylen dvs. du ska motivera de olika skedena i din kalkyl. I DITT SVAR PÅ UPPGIFT TRE (3) SKA DU MEDDELA HUR MÅNGA POÄNG SOM DU FÅTT FÖR GRUNDKURSEN, NÄR DU AVLAGT KURSEN OCH VEM SOM HÅLLIT DEN. POÄNGEN FRÅN KURSEN ERSÄTTER INTE DENNA UPPGIFT, MEN DE INVERKAR SOM BONUSPOÄNG NÄR DET SLUTLIGA BETYGET BESTÄMS FÖR DIN TENTAMEN.

3 4. A hade köpt till sin flickvän B ett diamantsmycke som var värt 4 000. A hade fått pengarna till köpet av sin bror C som var skyldig honom denna summa. A:s intressebevakare D yrkar i en talan som han väckt i tingsrätten att B ska lämna smycket tillbaka till A, eftersom A på grund av att han var underkastad intressebevakning saknade behörighet att ge bort sin egendom i gåva. D har väckt en annan tala mot C där han driver in A:s fordran, eftersom C inte på ett giltigt sätt har kunnat betala sin skuld till sin bror som är underkastad intressebevakning. Hur ska situationen bedömas rättsligt? Obs! Om du med godkänt betyg har avlagt Ahti Saarenpääs kurs i intressebevakningsrätt, kan du lämna uppgift 4 obesvarad och använda de poäng som du fått i förhöret såsom poäng i tentamen. För denna uppgift ska du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn, kursen och poängen som du fått. (5. När upphör ett förmyndarskap och vilka skyldigheter har en förmyndare i en sådan situation enligt Calonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt. Övriga ska inte lämna in ett svarspapper på denna uppgift.