TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TYÖRYHMÄN KOKOUS

Samankaltaiset tiedostot
Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökysely tuloskooste

Vesa-Matti Eura Raision kaupunki (noin 11 asti)

Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökysely raportti tuloksista

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm

Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön toimintasuunnitelma

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

Käyttäjää varten. Vähemmän päästöjä. Turvallisuus. Viihtyisämpi Kaupunkitila. Kestävä liikennejärjestelmä. Lisää liikkumisen sekakäyttöä

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma


Miten Vaasassa liikutaan vuonna 2035? Asukaskyselyn koonti. Vaasan kestävän liikkumisen ohjelma 09/2019

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö. ohjausryhmä

Imatran liikkumiskysely Toteutus ja päätulokset

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

Yhteistyöllä kävelyä ja pyöräilyä Harri Vaarala Liikenneinsinööri

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Parhaat palat, Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

JOENSUUN TYÖMATKAKYSELY. Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

Tampereen kaupungin päiväkotimatkat

Kävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma toteuttaminen ja seuranta

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Liite 8. Työmatkaliikkumiskysely

TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ Viisaan liikkumisen alatyöryhmän (VILI-ryhmä) kokous

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8.

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen valmistelu

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016

Kuopion pyöräilyn edistämisen tiekartta

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Asemien liityntäpysäköinti- tavoitteet, nykytila ja kustannusjakomallit Liikenne ja maankäyttö 9.10

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Luonnos kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017

Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite III Päättäjäkyselyn tulokset

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

Liikenteen tavoitteet

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kaukajärvellä ja Vehmaisissa-kyselyn vastausten koonti

Liikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjaus Varsinais Suomessa 2017 hanke. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, päivitetty

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely

Transkriptio:

TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TYÖRYHMÄN KOKOUS 7.9.2017

Asialista 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat 2. Edellisen kokouksen muistio 3. LJ-työn toimenpidesuunnitelma ja budjetointi vuodelle 2018 4. Liikenneympäristökyselyn alustavat tulokset 5. MAL-hankekokonaisuuden Pysäkkien parantaminen ja polkupyöräpysäköinti tilannekatsaus ja jatkotoimenpiteet 6. Turun seudun liikenteen visio työ 7. Vt 10 laatukäytävähankkeen MAL-hankekokonaisuus 8. Ajankohtaisia tiedotettavia asioita 9. Jatkotoimet 10. Muut asiat 11. Kokouksen päättäminen

3. Liikennejärjestelmätyön toimenpidesuunnitelma ja budjetointi vuodelle 2018 Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto

Vuoden 2018 toimintasuunnitelma, keskeiset huomiot Ehdotetaan Turun seudun liikennemallin päivitystä (kustannusarvio 30 000 euroa) Lisäysehdotus liikennemallin päivitys raskaan liikenteen kulun osalta (kustannusarvio 8500 euroa), ei ollut mukana kesäkuun viestissä Ehdotetaan Liikenteen visio työn jatkamista niin, että rahoitus saadaan Liikennevirastolta, kustannusarvio tarkentuu Ehdotetaan Liikenteen hallinnan alatyöryhmälle seuraavia hankkeita, joihin tavoitellaan myös liikenneviraston rahoitusta: Selvitys Turun keskustan pysäköinti-informaation kehittämisestä, kustannusarvio 15 000 Liikennevaloetuusselvityksen jatkohankkeet: Föli-bussien seurantadatan analysointi (liikennevalo- ja muut viiveet), kustannusarvio 20 000 Selvitys pyöräilmaisimien käytöstä ja kehittämiskohteista, sis. mobiilisovellukset, kustannusarvio 10 000

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön resurssitarpeet vuonna 2018 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön asiantuntijakonsultointi 40 000 Liikennemallin päivitys 30 000 (ml. Raskaan liikenteen päivitys 8 500 ) Liikenteen hallinnan alatyöryhmä 5 000 Turvallisen liikkumisen alatyöryhmä 5 000 Liikkumisen ohjaus -toiminta 25 000 Yhteensä 105 000 (ml. Raskaan liikenteen päivitys 113 500 )

Kustannusjakoehdotus Kaarina 4850 (5242) Lieto 2898 (3133) Naantali 2846 (3077) Raisio 3676 (3974) Turku 27730 (29975) VS-ELY 28000 (30267) VS-liitto 35000 (37833) Yhteensä 105000 (113500) Seuraavat erillisselvitykset toteutetaan, jos niihin saadaan erillisrahoitusta esim. Liikennevirastolta: - Liikenteen visiotyön jatkohankkeet, kustannusarvio tarkentuu - Selvitys Turun keskustan pysäköintiinformaation kehittämisestä, 15 000 e - Liikennevaloetuusselvityksen jatkohanke: Föli-bussien seurantadatan analysointi (liikennevalo- ja muut viiveet), 20 000 - Liikennevaloetuusselvityksen jatkohanke: Selvitys pyöräilmaisimien käytöstä ja kehittämiskohteista, sis. mobiilisovellukset, 10 000

4. Liikenneympäristökyselyn alustavat tulokset Mikko Koskinen, Valonia

Turun ydinkaupunkiseudun liikkumisympäristökysely 2017 Verkkokysely toteutettiin 20.3. 30.4.2017 Turun, Raision, Naantalin, Liedon ja Kaarinan asukkaille Kysyttiin asukkaiden suhtautumista Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin Yhteensä 3530 vastaajaa (Turku 2450, Naantali 361, Kaarina 319, Lieto 200, Raisio 196) Tuloksista viestiminen ja raportti syyskuussa Huomiona: kestävien kulkumuotojen ja -liikkumisen edistäminen tärkeää myös Turun ydinkaupunkiseudulla pääsääntöisesti autoileville vastaajille Kyselystä positiivista palautetta

Taustatietoja / aineisto Kaikki vastaajat N: 3530 Vastaajat lkm Sukupuoli (n:3530) Mies 1276 36,1 Nainen 2200 62,3 Joku muu / en halu vastata 54 1,5 Ikä (n:3529) 15-17 vuotta 210 6,0 18-34 vuotta 1389 39,4 35-49 vuotta 995 28,2 50-64 vuotta 687 19,5 yli 65 vuotta 248 7,0 Asuinkunta (n:3526) Turku 2450 69,5 Raisio 196 5,6 Naantali 361 10,2 Kaarina 319 9,0 Lieto 200 5,7 (66,3 ) (8,6 ) (6,7 ) (11,6 ) (6,9 ) Kotitalouden henkilömäärä (n:3526) 1 931 26,4 2 1291 36,6 3 520 14,8 4 537 15,2 5 190 5,4 6 29 0,8 7 tai enemmän 28 0,8 Alle 18-vuotiaiden henkilöjen määrä kotitaloudessa (n:3526) Ei yhtään 2266 64,3 1 549 15,6 2 522 14,8 3 145 4,1 4 tai enemmän 44 1,2 Vakituisessa käytössä olevien henkilöautojen määrä kotitaloudessa (n:3527) Ei autoa käytössä 995 28,2 1 1639 46,5 2 790 22,4 3 tai enemmän 103 2,9 Elämäntilanne (n:3572) Työelämässä 2050 58,1 Työtön 186 5,3 Opiskelija 756 21,4 Vanhempainvapaalla 88 2,5 Eläkeläinen 363 10,3 Joku muu 84 2,4

Taustatietoja / kulkutapa Kulkutapa kesäkaudella / toukokuu-lokakuu (n:3356) Prosenttia vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kävellen 54,8 24,8 9,2 6,5 4,7 Polkupyörällä 34,4 24,5 12,8 13,1 15,2 Linja-autolla 14,6 19,8 28,8 27,4 9,3 Henkilöautolla 36,4 28,1 12,1 10,8 12,7 Kimppakyydillä 1,7 5,7 11,4 28,7 52,3 Taksilla0,1 0,7 7,8 Mopolla tai moottoripyörällä 1,9 3,3 1,5 4,3 50,4 89,0 41,1 Junalla0,5 1,0 7,8 44,4 46,2 Jokin muu 0,8 1,8 14,5 82,3 Päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kulkutapa talvikaudella / marraskuu-huhtikuu (n:3356) Prosenttia vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kävellen 47,5 24,3 11,8 9,9 6,9 Polkupyörällä 10,7 7,7 8,6 19,4 53,2 Linja-autolla 24,6 19,3 22,6 23,4 10,2 Henkilöautolla 39,7 26,3 10,7 10,2 13,2 Kimppakyydillä 1,9 7,2 11,0 24,7 55,3 Taksilla0,1 9,0 0,8 Mopolla tai moottoripyörällä0,4 0,5 0,7 2,7 Junalla0,5 7,9 0,9 Jokin muu0,5 11,7 0,5 39,4 46,5 95,8 86,3 51,4 43,0 Päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan

Taustatietoja / kulkutapa Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä kesäkaudella / toukokuu-lokakuu (n:3356) Prosenttia vastaajista 0 20 40 60 80 100 Työ - ja opiskelumatkat 11,0 30,5 15,4 27,3 0,8 2,8 11,3 Ruokakauppamatkat 25,3 17,5 4,7 48,8 1,0 1,5 0,9 Muut asiointi- ja ostosmatkat 13,2 21,0 19,6 42,1 1,1 2,0,4 Säännölliset harrastusmatkat 13,9 27,1 9,4 32,4 2,52,0 12,4 Muut vapaa-ajan matkat 9,7 20,0 16,9 43,9 2,0 1,0 3,0 Kävely Polkupyörä Linja-auto Oma henkilöauto Kimppakyyti Taksi Mopo- tai moottoripyörä Juna Jokin muu En tee näitä matkoja Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä talvikaudella / marraskuu-huhtikuu (n:3354) Prosenttia vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Työ - ja opiskelumatkat 17,6 9,9 26,1 32,8 0,9 0,7 11,3 Ruokakauppamatkat 28,6 5,7 8,6 54,4 1,0 1,0 Muut asiointi- ja ostosmatkat 14,9 7,2 26,6 48,7 1,1 0,1 0,5 Säännölliset harrastusmatkat 18,3 8,2 16,6 41,6 2,7 12,1 Muut vapaa-ajan matkat 11,9 6,5 23,6 50,1 2,0 2,1 1,9 Kävely Pyöräily Linja-auto Henkilöauto Kimppakyyti Taksi Mopo- tai moottoripyörä Juna Jokin muu En tee näitä matkoja

Taustatietoja / kulkutapa Kulkutapavalintaan vaikuttavat tekijät Prosenttia vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Nopeus Edullisuus Ympäristöystävällisyys Terveellisyys / liikunta Mukavuus Turvallisuus Helppous Riippumattomuus, vapaus Hyvät kulkuyhteydet Työnantaja tukee kulkemista taloudellisesti Jokin muu 50,7 50,7 44,1 57,9 42,3 50,7 55,4 13,5 34,7 26,4 38,0 22,7 5,7 19,7 6,2 2,9 6,2 7,1 6,1 22,1 14,9 32,1 21,6 12,8 20,5 28,1 33,3 25,8 37,7 8,6 40,0 29,7 24,9 6,1 15,9 22,6 0,7 0,0 1,1 0,4 0,6 3,2 2,3 6,6 8,0 5,5 41,9 57,4 41,0 47,3 50,3 56,8 49,6 46,8 78,4 Ympäri vuoden päivittäin kävelevät (n:1143) Ympäri vuoden päivittäin joukkoliikennettä käyttävät (n:453) Kaikki (n:3352) Ympäri vuoden päivittäin pyöräilevät (n:345) Ympäri vuoden päivittäin autoilevat (n:1147)

Kävely ja pyöräily Kävelyä ja pyöräilyä kehittävien toimenpiteiden tärkeys / kaikki (n:3236) 0 20 40 60 80 100 Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) 52,8 66,7 34,7 24,3 9,0 1,9 1,6 4,52,5 2,0 Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella 54,2 27,4 9,0 5,0 4,3 Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi 40,3 35,8 15,1 5,1 3,7 Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa 55,3 30,8 7,9 3,62,4 Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa 43,6 31,6 14,7 5,0 5,1 Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa 44,2 37,3 63,4 33,7 67,2 54,0 29,8 41,4 43,1 42,8 36,2 12,2 3,2 4,2 35,0 18,4 6,3 3,1 29,5 4,50,9 1,7 38,1 20,1 5,5 2,7 25,5 4,91,0 1,5 32,5 8,8 2,81,9 40,5 16,8 4,4 8,5 33,1 37,5 14,5 10,4 7,0 4,1 3,65,4 39,6 11,3 2,53,7 Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 38,3 38,8 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 17,7 2,72,6

Kävely ja pyöräily Osuus vastaajista kunnittain, jotka kokevat kävelyä ja pyöräilyä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista kunnittain 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 87,5 88,1 82,2 87,3 85,4 87,5 91,0 92,3 83,6 90,0 87,1 91,0 87,3 64,2 81,6 69,0 69,2 81,6 79,7 69,7 76,1 64,9 65,1 76,1 76,5 86,1 71,9 87,0 83,6 86,1 75,2 88,1 67,5 75,8 67,8 75,2 80,4 80,7 72,6 83,6 77,8 80,4 72,3 73,2 60,3 74,5 66,7 72,3 92,9 93,9 83,6 93,3 92,9 93,0 71,7 72,7 73,3 63,7 64,4 71,7 92,6 93,8 84,9 92,1 90,6 92,6 86,5 87,6 81,5 86,7 80,1 86,5 70,3 72,1 58,9 72,1 62,6 70,3 74,5 78,2 59,9 69,7 63,8 74,5 80,7 82,1 72,6 79,7 74,9 80,7 82,5 83,8 73,6 83,6 79,5 82,5 77,1 78,9 72,3 77,9 67,3 77,1 Turku (n:2268) Raisio (n:175) Naantali (n:330) Kaarina (n:292) Lieto (n:171) Kaikki (n:3236)

Kävely ja pyöräily Osuus pääasiallisen* kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat kävelyä ja pyöräilyä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 83,0 84,9 91,3 87,5 89,3 85,8 93,8 97,6 88,2 91,0 71,4 87,1 93,8 78,9 81,6 66,1 87,0 81,4 78,2 76,1 76,3 96,1 87,0 91,9 86,1 64,8 97,0 80,6 72,7 75,2 73,4 93,2 84,0 77,1 80,4 64,6 76,2 81,3 72,3 74,5 93,0 95,0 94,6 92,9 93,0 63,5 78,6 76,9 74,8 71,7 89,5 97,0 92,1 94,9 92,6 77,6 93,8 89,3 91,5 86,5 60,1 83,1 71,1 75,1 70,3 57,8 92,9 83,0 75,2 74,5 72,5 92,9 84,7 77,7 80,7 77,1 84,6 87,2 85,5 82,5 72,1 81,3 78,9 83,1 77,1 Autoilijat (n:1147) Pyöräilijät (n:337) Kävelijät (n:1144) Bussilla kulkevat (n:453) Kaikki (n:3236)

Joukkoliikenne Joukkoliikennettä kehittävien toimenpiteiden tärkeys / kaikki vastaajat (n:3189) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) 27,4 42,9 15,8 3,1 10,9 Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) 35,8 31,8 27,0 33,6 39,7 40,1 12,5 2,2 9,3 18,2 4,2 6,2 23,8 7,6 8,0 Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa 31,6 43,0 16,6 2,3 6,5 Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne 17,0 20,5 26,0 24,4 12,1 Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie 18,5 15,4 19,0 35,7 11,3 Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä 40,3 36,6 16,9 3,92,4 Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen 23,2 30,2 25,9 11,1 9,6 Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää 28,6 40,6 19,3 3,2 8,4 Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa 22,9 37,3 26,5 5,1 8,1 Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä 16,1 32,8 25,0 8,7 17,4 Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) 19,7 37,5 39,4 34,8 39,3 38,7 23,8 13,5 3,9 5,8 12,1 3,8 6,1 6,7 15,0 Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 31,4 40,8 16,1 4,5 7,3 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

Joukkoliikenne Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat joukkoliikennettä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 68,0 70,1 72,7 79,4 70,3 79,3 72,0 90,8 83,5 86,8 75,9 78,7 72,2 69,3 74,7 64,5 69,7 71,4 58,1 62,1 61,8 53,3 53,8 60,6 74,3 77,0 70,8 77,6 74,6 78,1 36,4 42,6 43,7 33,1 39,0 37,5 33,3 36,4 26,0 23,1 30,7 34,0 77,6 77,9 71,5 68,6 79,0 76,9 53,9 56,3 58,3 42,0 49,3 53,4 68,4 69,3 65,8 63,9 75,5 69,2 60,4 62,6 57,4 61,4 60,3 60,4 45,1 59,2 60,8 54,5 48,9 56,2 75,3 78,3 70,5 69,2 76,9 76,7 75,3 79,7 73,1 74,3 74,6 78,0 51,6 65,5 69,0 51,0 54,5 61,5 71,1 78,1 79,3 69,7 72,2 72,1 Turku (n:2236) Raisio (n:174) Naantali (n:319) Kaarina (n:219) Lieto (n:169) Kaikki n: 3189

Joukkoliikenne Osuus pääasiallisen kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat joukkoliikennettä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina- Turku-Raisio-Naantali) Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 64,0 67,4 73,5 70,3 77,0 69,1 76,8 77,8 75,9 81,3 63,0 69,9 74,6 71,4 81,6 48,2 65,8 69,6 60,6 71,9 63,4 72,9 74,6 74,6 85,3 31,8 39,7 40,3 37,5 38,0 29,5 37,5 32,5 39,7 34,0 69,0 76,2 77,6 76,9 80,9 51,5 52,3 49,8 56,7 53,4 59,8 65,5 70,0 69,2 82,5 48,2 61,6 60,3 60,3 69,4 40,8 57,2 41,9 47,2 48,9 72,9 76,5 77,2 79,7 76,7 71,1 78,1 76,3 78,9 78,0 49,1 55,9 55,1 57,6 54,5 70,3 74,1 76,8 68,7 72,1 Autoilijat (n:1086) Pyöräilijät (n:336) Kävelijät (N:1384) Bussilla kulkevat (n:453) Kaikki (n: 3189)

Autoliikenne Autoliikennettä koskevien toimenpiteiden tärkeys / kaikki (n3142) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskusta-alueella 21,6 28,3 26,4 19,2 4,6 Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 9,5 13,5 27,4 43,0 6,6 Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 25,2 31,5 22,1 16,3 4,9 Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 23,3 35,7 23,5 12,7 4,9 Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 47,8 27,8 12,2 8,9 3,4 Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 61,2 28,0 5,1 3,0 2,7 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

Autoliikenne Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat autoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskusta-alueella 40,8 37,8 35,5 49,8 54,3 Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 26,1 18,4 14,8 13,9 23,0 Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 59,5 53,5 46,3 50,6 56,8 59,6 61,5 52,0 57,8 59,0 79,6 70,1 63,6 62,1 75,5 89,3 94,3 82,3 89,8 89,3 Turku (n:) Raisio (n:174) Naantali (n:314) Kaarina (n:283) Lieto (n:166) Kaikki (n:3142)

Autoliikenne Osuus pääasiallisen kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat autoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskusta-alueella 31,8 58,8 52,5 49,8 73,4 Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 11,8 29,0 25,9 23,0 39,2 Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 43,3 62,7 60,9 56,8 72,5 Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 50,4 67,7 64,7 60,7 59,0 Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 58,4 92,2 83,8 80,3 75,5 Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 88,8 88,3 91,1 88,3 89,3 Autoilijat (n:1086) Pyöräilijät (n:334) Kävelijät (n:1368) Bussilla kulkevat (n:417) Kaikki (n:3142)

Autoliikenne Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat pääväylien kehittämistä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 63,8 68,2 71,7 81,6 80,9 83,7 Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 45,7 51,2 52,2 49,5 48,1 66,3 Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 35,1 39,1 40,8 37,1 37,9 68,7 Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 54,0 52,9 57,7 63,9 57,3 81,6 Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 47,3 43,1 38,2 44,2 48,2 45,9 Turku (n:2205) Raisio (n:174) Naantali (n:316) Kaarina (n:283) Lieto (n:166) Kaikki (n: 3142)

Autoliikenne Pääväylien kehittämisen tärkeys (N:3142) Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 15,8 30,1 18,8 5,6 29,7 Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 22,7 34,6 14,7 2,4 25,6 Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 12,8 25,0 21,6 5,2 35,4 Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 18,3 29,8 20,5 4,0 27,3 Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 30,3 38,0 11,0 1,8 19,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

Autoliikenne Osuus pääasiallisen kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat pääväylien kehittämistä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 50,9 64,3 62,6 68,2 79,8 Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 32,0 44,9 45,1 48,1 59,2 Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 44,2 29,3 36,2 39,1 37,9 Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 44,9 53,5 54,0 57,3 66,6 Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 35,3 43,3 45,6 45,9 53,6 Autoilijat (n:1072) Pyöräilijät (n:334) Kävelijät (n:1368) Bussilla kulkevat (n:417) Kaikki (n:3142)

Kehittämisprioriteet Ensisijainen liikenteen kehityskohde keskusta-alueilla kunnittain Prosenttia vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Turku (n:2104) 29,2 40,1 24,6 6,1 Raisio (n:169) 39,1 21,9 30,2 8,9 Naantali (n:299) 35,5 22,1 32,4 10,0 Kaarina (n:272) 46,3 21,7 22,1 9,9 Lieto (n:156) 38,7 21,8 26,3 12,8 Kaikki (n:3000) 32,4 34,6 25,5 7,4 Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet Ensisijainen liikenteen kehityskohde kaupunkiseudulla kunnittain 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Turku (n:2121) 47,2 36,9 7,2 8,7 Raisio (n:170) 54,1 24,1 8,2 13,5 Naantali (n:299) 48,2 24,8 10,0 17,1 Kaarina (n:274) 62,0 20,4 5,8 11,7 Lieto (n:156) 56,4 21,2 5,8 16,7 Kaikki (n:3020) 49,5 32,7 7,4 10,5 Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet

Vaikuttaminen Mahdollisuus vaikuttaa lähialueen kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen asuinkunnittain 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Turku (n:2136) 2,3 20,2 5,4 60,5 11,6 Raisio (n:170) 0,6 17,7 3,5 65,3 12,9 Asuinkunta Naantali (n:300) 1,3 Kaarina (n:275) 2,2 19,3 16,0 2,7 4,7 61,7 58,9 15,0 18,2 Lieto (n:162) 1,2 22,2 5,6 61,1 9,9 Kaikki (n:3043) 2,1 19,7 4,9 60,8 12,5 Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran Kyllä, mutta ei koe tarpeelliseksi Ei, mutta kokee tarpeelliseksi Ei, eikä koe tarpeelliseksi

Osallistaminen Parhaimmat keinot lisätä kuntalaisten osallistumista liikenneolosuhteiden kehittämiseen ikäryhmittäin + kaikki Prosenttia vastaajista ikäryhmittäin 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Asukas- tai yleisötilaisuudet 32,0 40,5 38,6 41,6 55,3 69,4 Paperiset asukaskyselyt 23,4 18,0 23,2 31,4 35,4 80,7 Sähköiset asukaskyselyt 9,6 53,6 79,4 79,3 73,7 77,9 Työpajat 12,4 10,5 10,2 8,1 10,2 44,6 Tempaukset ja tapahtumat 49,7 42,6 38,4 44,6 49,3 42,6 Internet, kuten kunnan palautepalvelu 52,3 58,0 60,5 65,3 67,5 60,6 Sosiaalinen media Mobiilisovellus (esim. mobiili palautekanava päättäjille) Jokin muu 1,3 1,9 2,4 4,5 6,2 2,8 19,6 30,1 30,2 45,2 39,3 48,6 40,5 47,1 41,9 40,0 57,3 63,4 15-17 vuotiaat (n:153) 18-34 vuotiaat (n:1177) 35-49 vuotiaat (n:863) 50-64 vuotiaat (n:606) Yli 64 vuotiaat (n:209) Kaikki vastaajat (n:3008)

Havaintoja LJS:n tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat melko hyvin siihen, mitä kyselyssä asukkaat kokivat tärkeiksi Poikkeuksena esim. raideliikenteen kehittäminen, joka sai vähemmän kannatusta Runkobussilinjojen kehittämistä taas pidettiin tärkeänä Erityisesti kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen tärkeää Liikenneturvallisuuden edistäminen tärkeää Mobiilisovellusten käytön lisääminen Matkaketjujen kehittäminen joukkoliikennematkojen nopeuttamisessa Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Halua vaikuttamiseen on, mahdollisuuksia koettiin olevan vähän Osallistamisen eri keinot ja välineet kohderyhmän mukaan Vahvistettava asukkaiden kokemusta palautteiden ja kehitysideoin vaikuttavuudesta

5. MAL-hankekokonaisuus Pysäkkien parantaminen ja polkupyöräpysäköinti, tilannekatsaus Soile Koskela, ELY-keskus

Päälinjaus rahan kohdentamisesta Pysäkkitoimenpiteet (valtio) ja pyörätelineet/-katokset (kunnat) Suurin osa toimenpiteistä ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle. Huomioitava kuitenkin vaikuttavuus ja linjastokokonaisuus! ELY:llä alustava esitys pysäkkitoimenpiteistä Linjasto 401-403 Aura-Lieto as-turku: 12 katosta, 6 pp-telinettä Linjasto 300-303 Vahto-Rusko-Turku: 17 katosta, pp-telineet? Linjasto 700-709 Paimio-Piikkiö-Turku: 10 katosta, pp-telineet? Linjasto 801, 901-903 Parainen-Kaarina-Turku: 6 katosta, 6 pp-telinettä Linjasto 117-119 Mynämäki-Nousiainen-Masku-Turku + Kustavintie: 30 katosta, 7 pp-telinettä Linjasto Kemiö-Sauvo-Turku: 3 katosta, 2 pp-telinettä Esitykset kommentoitavaksi ja täydennettäväksi kuntiin. Sopimus kohteiden rahoituksesta. Toteutus/ rakentaminen v.2018

6. Turun seudun liikenteen visio työ Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto

Turun seudun liikenteen visio -työ Seurantatiedot Liikennejärjestelmän tavoitteiden seurantatietoja koottu Lounaistietoon: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/ljs/ Aineistoa ei ole saatu vielä seuraavien tavoiteltavien tietojen osalta: seutuliikenteen määrät / asukas (ELY-liikenne) vuodesta 2014 (jos pidempää ajanjaksoa on, hyvä näin) vuorojen määrä seuraavilla väleillä (seutuliikenne + föli yhteensä) esim. vuodesta 2014 eteenpäin Raisio-Turku Naantali-Turku Kaarina-Turku Lieto-Turku Parainen-Turku Paimio-Turku Masku-Turku Haasteena, että seurantatiedot pyöräilijämäärien osalta hajanaisia ja eri vuosilta, joten selkeiden ja yhdenmukaisten graafien tuottaminen ollut vaikeaa Turun kaupungin tulevat liikennelaskennat? ELY:n tulevat liikennelaskennat? Raision laskentapisteen hyödyntäminen miten? Liikenneympäristökyselystä saataisiin vastaajien kestävien kulkutapojen osuus kesä- ja talviaikaan. Halutaanko tieto jo nyt (yhdeltä vuodelta) vai odotetaanko seuraavan kyselyn tuloksia (vuonna 2019, ajallinen perspektiivi)

Turun seudun liikenteen visio -työ Markkinointiaineisto - Tavoitteena tilata mainostoimistolta puhutteleva ja kansantajuinen aineisto: - Mitä tavoitellaan? Turun kaupunkiseudun LJ-suunnitelman päävisioita/linjauksia/tavoitteita havainnollistetaan esim. kartoilla, graafeilla, otsikoilla, havainnekuvin tms. - Mitä on saatu aikaan? Hyviä esimerkkejä. - Mitä on tulossa? - Laadittu pohja työlle (tavoitteet ja hankkeet listauksena) - Seuraavaksi tarjousneuvottelut. - Tavoitteena, että markkinointiaineisto on valmis vuoden loppuun mennessä. - Markkinointiaineisto rahoitetaan Liikennevirastolta saadulla rahoituksella.

7. VT 10 laatukäytävän MALhankekokonaisuus ELY:n ehdottamat toimenpiteet (Piritta Keto, ELY-keskus) Liedon kunnan toimenpiteet (Henna Paajanen, Liedon kunta)

ELY:n ehdottamat toimenpiteet

x Liedon kunnan ehdottamat toimenpiteet

6. Ajankohtaisia tiedotettavia asioita Bernerin käpy-projekti (Hanna Lindholm, ELY-keskus) Pyöräilyn seudullinen viitoitus MAL-hankkeen eteneminen (Hanna Lindholm, ELY-keskus) Mt 185 Turku-Raisio kevyen liikenteen väylän toimenpideselvitys (Sakari Somerpalo, Linea konsultit) Turun rekkakieltojärjestelmä: kuljetusjärjestöjen ja poliisin esiin nostamat raskaan liikenteen ongelmat (Sakari Somerpalo, Linea konsultit) Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma käynnistynyt (Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto)

Bernerin KÄPY-hanke Pyöreän pöydän neuvottelut 20.6. ja 25.9. (Hanna ELYjen edustajana) Taustalla mm. kansanterveydellinen näkökulma, kansallinen energia- ja ilmastostrategia -> tavoitteena kävelyn ja pyöräilyn matkojen määrän kasvu 30 vuoteen 2030 mennessä -> tarkoituksena laatia kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma (valtakunnallinen kärkihanke tai valtioneuvoston periaatepäätös), jossa mahdollisia toimenpiteitä voisivat olla: lj-suunnittelun ja MAL-käytäntöjen kehittäminen (kriteerit) lainsäädännön kehittäminen (ml. liikenteen automatisaatio ja maantielaki) kävely&pyöräily investoinnit (ml. kevyemmät ratkaisut); ks. seuraava dia matkaketjujen kehittäminen liikkumisen ohjaus muu taloudellinen ohjaus (vanhojen pyörien romutuspalkkio, verovähennykset) sekä valtion ja kuntien vastuuhenkilöiden nimeäminen

Bernerin KÄPY-hanke, Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmalla tuettaisiin kävely- ja pyörätiehankkeiden toteuttamista kaupunkien katuverkolla. Tukea myönnettäisiin niille kunnille, joissa on laadittu kunnianhimoisia kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia. Ohjelmissa tulisi muun muassa asettaa selkeät tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle sekä miettiä keinot tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Lisäksi ohjelmissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kävely- ja pyöräilyväylien ympärivuotiseen kunnossapitoon. Valtion tuki hankkeisiin olisi enimmillään 50 hankkeen hinnasta. Taustatiedoksi LVM on pyytänyt ELYiltä tietoa maantieverkon klv-hankkeista. Kriteerit pohdinnassa. Solmupisteet voivat olla yksi kohde. Käynnistynee todennäköisesti v. 2018 pienellä rahoituksella, mutta koko hankekokonaisuuden on ajateltu olevan 150 M (viiden vuoden aikana 30 M /v); ei tapahtune MAL-sopimusten kautta. VALMISTAUTUMINEN (HANKE-EHDOKKAITTEN MÄÄRITYS JA SUUNNITTELUVALMIUDEN NOSTO) ERITYISESTI KAUPUNKISEUTUJEN LJ- TYÖSSÄ!

Pyöräilyn seudullinen viitoitus MAL-hankkeen eteneminen

Mt 185 suuntainen pyörätieyhteys välillä (Naantali-)Raisiolahti Turku, alustava toimenpideselvitys Tarkastelualue

Mt 185 suuntainen pyörätieyhteys välillä (Naantali-)Raisiolahti Turku, alustava toimenpideselvitys Vaihtoehdot

Mt 185 suuntainen pyörätieyhteys välillä (Naantali-)Raisiolahti Turku, alustava toimenpideselvitys Kehätiesuunnitelmat vaikuttavat alkupään linjausten edullisuuteen

Turun keskustan rekkakielto ja erityslupajärjestelmä: ongelmia ja parantamistarpeita Kieltoalue

Turun keskustan rekkakielto ja erityslupajärjestelmä: ongelmia ja parantamistarpeita Kuljetusjärjestöjen näkemyksiä keskeisistä ongelmista: Lisäkustannukset: Erityisesti lähikuljetuksille suhteelliset kiertomatkat ovat pitkiä. Varsinkin lähellä kieltoaluetta Turun länsi- tai itäosassa sijaitsevat yritykset kärsivät, kun kuljetuksille ei myönnetä läpiajolupaa kaupungin toiselle laidalle. Läpiajo: Läpiajoon saa ohjeiden mukaan lupia vain Raision suunnasta Hirvensaloon, ei matkan varrelle turhaa kiertomatkaa, ohjaa kuljetuksia itäisen keskustan katuverkolle. Pienimmän haitan periaate ei aina toimi, kuljetuksia on siirtynyt niihin heikommin soveltuville reiteille. (Ohjeesta jonkun verran joustettu). Vuosilupa: Vuosilupaa ei saa, jos ei pysty yksilöimään määränpäitä. Esim. rakennustarvikekuljetuksissa kohteet vaihtelevat, työmaita on jatkuvasti eri puolilla kaupunkia. Keskustassa ei ajeta huvikseen. Luvan hakeminen joka kuljetukselle erikseen on turhaa työtä. Reittiohjeet: Ei tarvita, kuljettaja osaa valita turvallisen reitin. Joskus luvissa on määrätty sopimattomia reittejä esim. liian matalien siltojen ali. Hakukäytännöt: Asiakas määrittää aikataulun. Ei voi vaatia, että aina tietävät ja tilaavat kuljetuksen etukäteen 2 vrk:n lupakäsittelyä varten. (Tarvittaessa hoituneet nopeamminkin.)

Turun keskustan rekkakielto ja erityslupajärjestelmä: ongelmia ja parantamistarpeita Muutosehdotuksia jatkokäsittelyyn: Läpiajolupaan selvennyksiä ja tarkennuksia: Myönnetään Raision-Naantalin- Pansion suunnan ja Hirvensalon suunnan välille reittiä Puistokatu-Koulukatu sekä Kasarmialueen ja Caribian alueen kuljetuksille Helsinginkadun kautta. Perustellusta syystä myös muille kuljetuksille, jos ne muutoin ohjautuisivat liikenneturvallisuuden tai liikenteen häiriöiden kannalta sopimattomimmille reiteille. Läpiajolupaan määritellään sallittu läpiajoreitti. Vuosilupaan vapaammat ehdot: Vuosilupa voidaan myöntää, jos on sille perusteltu tarve. Vaaditaan perustelut. Kieltoalueelle suuntautuvien kuljetusten lupiin annetaan reittiohjeita tarvittaessa. Valvontavaatimuksena, että kuljetuksen suorittaja on velvollinen tarvittaessa esittämään luotettavasti kirjallisesti tai suullisesti tavaran toimitus- tai hakukohteen.

Turun keskustan rekkakielto ja erityislupajärjestelmä: ongelmia ja parantamistarpeita Muita raskaan liikenteen kehittämistarpeita: Kieltoalueen rajoilla (mm. Helsinginkadulla) kieltomerkit myöhään, helposti ajaa ohi tai ei enää löydy vaihtoehtoista reittiä ennakko-opasteita lisää. Helsingin moottoritiellä olevia kieltomerkkejä ei huomata iso opaste kansainvälisillä kielillä, lyhyesti ja visualisoiden. Raskaan liikenteen kiellot ja reitit tulisi saada näkyviin navigaattoriohjelmiin. Suikkilantien satamareitin mäissä talvella ongelmia talvihoidon tehostaminen. Raisiossa Kehätieltä Myllyn suunnalta vasemmalle valtatielle 8 kääntyminen ongelma, liittymässä pitkiä jonoja välityskykyä parantavia pikatoimenpiteitä. Välikehän osana toimiva Maunu Tavastinkatu on raskaalle liikenteelle sopimaton asuntoalueen läpiajoreitti. Maarian kirkkosilta on raskaalle liikenteelle hankala paikka. Halistenväylän ja rautatien eritasosillan rakentaminen. Kehätien parantamishankkeissa on kriittistä huolehtia raskaan liikenteen sujumisesta työmaan aikana.

Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma Työ käynnistynyt elokuussa 2017 Ohjausryhmän kokoonpano sama kuin Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmän kokoonpano; laajennetaan tarvittaessa mm. työpajojen yhteydessä Tavoitteena, että kehittämissuunnitelma valmistuu keväällä 2018

9. Jatkotoimenpiteet seuraava työryhmän kokoukset 6.10.2017 klo 9-11.30 sovitaan kokous marraskuulle Liikenneympäristön kyselyn tuloksista pienimuotoinen foorumi seudun liikenneympäristön kehittäjille (myös maankäytön suunnittelijoita mukaan) sovitaan ajankohta lokakuulle alatyöryhmien kokoukset, viisaan liikkumisen alatyöryhmän kokoukset: 15.9., 10.10., 14.11., 14.12 Työstettäviä asioita ryhmän asialistoille? liikenteen hallinnan alatyöryhmän kokous 26.9.2017 turvallisen liikkumisen alatyöryhmä kokous 8.11.2017 ohjausryhmän kokous 12.10.2017 asioita ohjausryhmän asialistalle?

8. Muut asiat - Sään, kelin, hoidon ja kunnossapidon vaikutus jalankulku- ja pyöräilyolosuhteisiin tutkimus alkamassa (Hanna Lindholm / Jaakko Klang, ELY-keskus

9. Kokouksen päättäminen Pääsääntöisesti omalla autolla työmatkansa kulkevien suhtautuminen kestävän ja sujuvan liikkumisen edistämistä koskeviin väittämiin (n:806) Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat 21,7 33,2 45,1 Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 minuuttia 36,2 28,7 35,1 Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla 31,2 32,0 36,8 Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana säästääkseni matkaajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni 62,4 18,0 19,5 Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin 7.30 8.30 ja 15.30 16.30) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen Ote Liikenneympäristökyselyn tuloksista (Mikko Koskinen, Valonia. 2017) 44,7 Siirtyminen 45,0 10,3 joukkoliikenteen käyttäjäksi kiinnostaa; samoin ruuhkien välttäminen! 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100