Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012



Samankaltaiset tiedostot
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ajankohtaista verotuksesta

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Anniskelun alamäki jatkuu

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Panimoteollisuuden verotus Suomessa

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Turvallisuus meillä ja muualla

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

R u o t s i s sa sekä e r ä issä EU- m a i ssa 2010 T o u kokuu 2019

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.

R u o t s i s sa sekä e r ä issä EU- m a i s s a E l o k u u

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

A8-0321/78

Virvoitusjuomavero 7 pointtia

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Lihasektorin hintarakenteet

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Kaisa-Mari Okkonen

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

muutos *) %-yks. % 2016

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

*) %-yks. % 2018*)

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus ! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Kansantalouden tilinpito

Transkriptio:

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden hinnassa ALV:n lisäksi tuotannossa käytettäviin panoksiin sisältyviä veroja. Suurimmat veroerät elintarvikkeiden hinnassa ovat tuoteverot (19 % kuluttajahinnasta) sekä tuloverot ja henkilöstösivukulut (16 %). Elintarvikkeiden kokonaisverotus on Suomessa huomattavan korkea suhteessa muihin EU-maihin: Suomen elintarvikkeiden kokonaisveroaste on neljänneksi korkein EU27 maista. Suurimpien erien, eli tuoteverojen sekä tuloverojen ja henkilöstösivukulujen, veroaste Suomessa on huomattavasti EU-maiden keskiarvon yläpuolella. Alkoholi muodostaa noin 23 % kaikista elintarvikkeiden veroista: Alkoholin verotus arvoketjun eri vaiheissa muodostaa 9 % elintarvikkeiden kuluttajahinnasta. Verojen osuus alkoholittomien elintarvikkeiden kuluttajahinnoista on noin 37 %.

Suurimmat veroerät elintarvikkeiden hinnassa ovat tuoteverot sekä tuloverot ja henkilöstösivukulut Jakauma toimialoittain 2009 (9,6 mrd. ) Jakauma verotyypeittäin 2009 (9,6 mrd. ) Tuoteverot; 4,6 mrd. Muut alat; verot 1,9 mrd. Tuloverot ja henkilöstösivukulut 3,8 mrd. Maatalous; verot 1,3 mrd. Elintarvikekauppa; verot 0,8 mrd. Elintarviketeollisuus; verot 0,6 mrd. Ravitsemistoiminta; verot 0,4 mrd. Muut tuoteverot 1,2 mrd. Arvonlisävero 3,4 mrd. Verot Lähteet: Ernst & Youngin analyysi. Yhteisöverot 0,5 mrd. Energiaverot 0,2 mrd. Muut verot 0,4 mrd.

Elintarvikkeiden kokonaisverotus Suomessa on Euroopan neljänneksi kireintä Elintarvikkeiden suhteellinen kokonaisverotus EUmaissa (=100)* Unkari Viro Latvia Alankomaat Kreikka Espanja Puola Portugal Kypros Irlanti 65 70 73 76 83 87 93 92 103 100 116 116 123 121 129 0 20 40 60 80 100 120 140 Elintarvikkeiden suhteellinen kokonaisverotus suhteuttaa EU-maiden veroasteet Suomen elintarviketalouden verojakaumaan. Laskelmassa on otettu huomioon eri EU-maiden yhteisöveroaste, tulojen verotus, elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden ALV sekä alkoholin ja energian valmisteverotus. Selvityksessä oli mukana kaikki 27 EU-maata. Selvityksen mukaan elintarvikkeiden kokonaisverotus on Suomessa EU-maiden neljänneksi kovinta. Luku on selvästi -maiden keskiarvon yläpuolella. Verrattuna kaikkien EU-maiden keskiarvoon, Suomen yhteisöveroaste, tuloverotus sekä elintarvikkeiden arvonlisäverotus ovat selvästi korkeampia. Verrattuna -maiden väkiluvulla painotettuun keskiarvoon Suomen yhteisöveroaste ja ravintolapalveluiden ALV ovat jonkin verran matalampia, mutta elintarvikkeiden ALV ja tuloverotus selvästi korkeampia. Myös energian ja alkoholin valmisteverotus ovat Suomessa korkealla tasolla muihin EU-maihin verrattuna. * Kuvaaja kaikkien EU-maiden suhteellisesta kokonaisverotuksista on tämän raportin liitteenä. Lähteet: Ernst & Youngin analyysi, vertailu perustuu viimeisimpään saatavilla olevaan tietoon. Eurostat: Adjusted top statutory tax rate on corporate income (2011); Implicit tax rate on labour in the Union (2009); VAT Rates Applied in the Member States Foodstuffs, Restaurants (2011); Taxes on Consumption as % of GDP - Tobacco and Alcohol (2009); Environmental taxes as % of GDP (2009). = ennen vuotta 2004 liittyneet EU:n jäsenmaat, väkiluvulla painotettu keskiarvo.

Tuoteverot muodostavat 19 % elintarvikkeiden hinnasta ollen selkeästi suurin veroerä elintarviketaloudessa Elintarviketalouden tuoteverot 4,6 mrd. (2009) Yleisin elintarvikkeiden ALV EU-maissa 12/2009 (%) Elintarvikkeiden ALV 1,7 mrd. Ravintolapalveluiden ALV 1,2 mrd. Alkoholijuomien ALV 0,5 mrd. Alkoholijuomavero1,2 mrd. Liettua Unkari Itävalta Saksa Ranska Portugal Italia Espanja Puola Irlanti 0 0 3 7 5,5 5,2 5 4 4 10 12 12 18 21 25 Lokakuussa 2009 ravintolapalveluiden ALV laski 22 %:sta 13%:n. Samaan aikaan elintarvikkeiden ALV laski 17 %:sta 12 %:n, mutta nousi 13 %:n heinäkuussa 2010.* Elintarvikkeiden ALV on selvästi -keskiarvon yläpuolella. Vuonna 2012 valmisteveroja korotetaan alkoholin sekä makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien osalta. 0 5 10 15 20 25 30 *Laskettaessa 2009 ALV-kertymä uusilla verokannoilla, kertymä olisi ollut 684 milj. matalampi. Kun tähän lisätään nousu alkoholijuomaveroissa sekä uusi makeisvero, ero on 483 milj.. Todellisuudessa ero on kuitenkin tätäkin pienempi, sillä yleisen ALV:n nousu vaikuttaa elintarvikeketjun rahavirtoihin mm. polttoaineiden, sähkön, investointien, alkoholin ja palveluiden kautta. Lähteet: Eurostat, MTT, VM, Ernst & Youngin analyysi. = ennen vuotta 2004 liittyneet EU:n jäsenmaat, väkiluvulla painotettu keskiarvo.

Tuloverotus muodostaa noin 16 % elintarvikkeiden hinnasta; ja on Suomessa huomattavan korkealla tasolla Elintarviketalouden tuloverot ja henkilöstösivukulut 3,8 mrd. (2009) Maatalous 1,3 mrd. Muut alat 1,1 mrd. Elintarvikekauppa 0,6 mrd. Elintarviketeollisuus 0,5 mrd. Ravitsemistoiminta 0,3 mrd. Tuloverot ja henkilöstösivukulut muodostavat noin 16 % elintarvikkeiden hinnasta. Suurimman erän muodostaa maatalouden tuloihin ja varallisuuteen perustuvat verot. Maatalouden harjoittajat eivät maksa yhteisöveroja, vaan maataloudesta saatava yritystulo jaetaan pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin. Suomen palkkatulojen verotus lukeutuu Euroopan korkeimpiin. Työn implisiittinen veroaste EU-maissa 2009 (%) Italia Ranska Saksa Viro Espanja Slovakia Puola Latvia Kypros Portugal 42,6 41,1 40,4 39,4 38,8 35,9 35 35 31,8 31,2 30,7 28,7 26,1 25,1 23,1 0 10 20 30 40 50 Lähteet: Eurostat, MTT, Tilastokeskus, Verohallinto, Ernst & Youngin analyysi. = ennen vuotta 2004 liittyneet EU:n jäsenmaat, väkiluvulla painotettu keskiarvo.

Yhteisöverot muodostavat noin 2 % elintarvikkeiden hinnasta; osuus on altis talouden suhdannevaihteluille Elintarviketalouden yhteisöverot 0,5 mrd. (2009) Muut alat 256 milj. Elintarvikekauppa 160 milj. Elintarviketeollisuus 97 milj. Ravitsemistoiminta 37 milj. Yhteisöveron osuus elintarvikkeiden hinnasta jäi vuonna 2009 noin 2 %:iin, koska taantuma heikensi monen yrityksen tulosta. Suomen yhteisöverokertymä nousi 30 % vuonna 2010. Suomen yhteisöveroprosentti on hieman -maiden keskiarvon alapuolella. Suomen yhteisövero alennetaan 25 %:iin vuoden 2012 alusta. Yleisin yhteisövero EU-maissa 2009 (%) Ranska Italia Saksa Itävalta Viro Slovakia Puola Latvia Irlanti Kypros 10 15 12,5 21 19 19 34,4 31,4 29,8 29,7 28 26,3 26 25 25 0 10 20 30 40 Lähteet: Eurostat, Tilastokeskus, VM, Ernst & Youngin analyysi. = ennen vuotta 2004 liittyneet EU:n jäsenmaat, väkiluvulla painotettu keskiarvo.

Energiaverot muodostavat noin 1 % elintarvikkeiden hinnasta; elintarvikkeiden kuljetuksen verotus on niiden suurin osa-alue Elintarviketalouden energiaverot 223 milj. (2009) Käyttövoima- ja polttoaineverot 129 milj. Muut energiaverot 94 milj. Energian valmisteverot muodostavat noin 1 % elintarvikkeiden hinnasta. Suomen energiaveroista yli kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä. Liikennepolttoaineiden verotus on Euroopan keskitasoa. Energiaverot nousivat merkittävästi vuoden 2011 alusta. Liikenteen polttonesteiden verotasoa tullaan nostamaan edelleen kahdessa vaiheessa 10 %:lla. Energiaverot BKT:stä EU-maissa 2009 (%) Alankomaat Viro Portugal Itävalta Saksa Ranska Liettua Kreikka Slovakia Espanja 3,0 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,4 2,3 2,1 2,0 2,0 1,9 1,6 4,0 4,8 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Lähteet: Eurostat, MTT, Tilastokeskus, VM, Ernst & Youngin analyysi. = ennen vuotta 2004 liittyneet EU:n jäsenmaat, väkiluvulla painotettu keskiarvo.

Muiden verojen osuus on noin 2 % elintarvikkeiden hinnasta Elintarviketalouden muut verot 449 milj. (2009) Muut verot 335 milj. Kiinteistövero 41 milj. Pääomatulovero 37 milj. Tullit ja maatalousmaksut 16 milj. Muut verot muodostavat noin 2 % elintarvikkeiden hinnasta. Muissa veroissa selvästi eroteltavat erät ovat: Elintarviketalouden maksamat kiinteistöverot. Tullit ja maatalousmaksut. Listattujen yhtiöiden osingoista maksettava pääomatulovero. Elintarviketalouden rahavirrat muodostivat 14 % Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2009. Voidaan olettaa että rahavirtoihin sisältyy kustannuseriä, joista peritään erityisiä veroja. Nämä osuuden näkyvät yhteenlaskettuna muissa veroissa. Esimerkkinä tällaisista veroista voidaan mainita jäteverot, rataverot ja vakuutusmaksuverot. Eurostatin mukaan Suomen kokonaisveroaste oli EU-maiden viidenneksi korkein vuonna 2009. Lähteet: Eurostat, MTT, Tilastokeskus, Tulli, VM, yritysten vuosikertomukset, Ernst & Youngin analyysi.