Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Pöytäkirja 1/2012 Aika: keskiviikko 18.1.2012 kello 13-15.25 Paikka: Opetusministeriö, Kokoushuone Venla M1B437, Meritullinkatu 1, Helsinki Paikalla: Mika Tammilehto, johtaja, OKM (pj) Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, MMM (vpj) Tuovi Aalto, koulutuspäällikkö, Hyria (siht.) Saija Miina, projektikoordinaattori, LYY-instituutti, Itä-Suomen yliopisto (siht.) Tapio Hankala, toiminnanjohtaja, Metsänhoitajaliitto Tuula Jusko, koulutusasiantuntija, Suomen metsäkeskus Jyrki Ketola, neuvottelupäällikkö, METO Anne Kettunen, viestintäpäällikkö, Metsäteollisuus ry. Sirpa Kärkkäinen, kouluyhteyspäällikkö, SMY Lasse Lahtinen, kehittämisasiantuntija, MTK Anne Liimatainen, opetusneuvos, Opetushallitus Aura Loikkanen, korkeakoulupalveluiden johtaja, Tampereen amk Ville Manner, metsäasiantuntija, Koneyrittäjät Tarmo Mykkänen, ylitarkastaja, OKM Liisa Mäkijärvi, toiminnanjohtaja, Suomen metsäsäätiö Mika Rekola, yliopiston lehtori, HY Jouni Suoheimo, opetusneuvos, Opetushallitus Päivi Turtiainen, järjestösihteeri, Paperiliitto Ritva Varis, toiminnanjohtaja, Puumiesten liitto Markku Virtanen, neuvotteleva virkamies, TEM Poissa Osmo Suominen, edustaja, Metsäylioppilaat ry. Timo Tokola, osastonjohtaja, Itä-Suomen yliopisto Pia Lahti, Aalto-yliopisto, Biotuotetekniikan koulutusohjelma Martti Ranta, aikuiskoulutussuunnittelija, Jämsän ammattiopisto Heli Ketola, puheenjohtaja, MEOL - Metsäalan Opiskelijat ry 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13.10. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksetta. Samalla käytiin asialista läpi ja täydennettiin ministerien tapaamisen jatkotoimiesityksellä. 3. Henkilömuutokset koulutustyöryhmässä Todettiin seuraavat henkilömuutokset: - Opetushallitus: varsinainen jäsen opetusneuvos Jouni Suoheimo, varajäsen opetusneuvos Anne Liimatainen 1
- Uusi jäsen: Timo Tokola, Itä-Suomen yliopisto - Tuula Jusko, uusi työnantaja Suomen metsäkeskus 4. Imagotreffien ohjelma Pientyöryhmä on suunnitellut ohjelmaa. Kaikki koulutustasot on kutsuttu mukaan. Myös perusopetusta odotetaan mukaan. Kutsu on mennyt myös yritysten markkinointiviestinnästä ja henkilöstöresursseista vastaaville. Sirpa Kärkkäinen esitteli imagotreffien ohjelman: Imagotreffit_kutsu_0 20112.pdf Seminaaria valmistelleessa pienryhmässä tullaan vielä pohtimaan, miten seminaarin anti koostetaan tulosten analysoimiseksi koulutusryhmässä. Tämän hetken tilanne: osallistujia on tulossa enemmän kuin Metsäteollisuus ry:n kokoustilaan mahtuu, joten kokoustilasta on tullut pieni ongelma. Uutta tilaa kartoitetaan. Selvitetään myös mahdollisuutta hyödyntää nettiä tilaisuuden sisällön välittämiseksi laajemmalle yleisölle. Tulosten esittely ja jatkotoimenpiteet otetaan esille helmikuun kokouksessa. 5. Kansallisen metsäohjelman raportointi kommentit koulutustyöryhmältä Työryhmän sihteeri Saija Miina kertoi taustatiedoksi terveiset KMO kaikkien työryhmien koordinointitilaisuudesta 21.12.2011 toimeksiantoineen. Ryhmän tulee pohtia KMO:n tavoitteita seuraavasti: a. tarvitaanko uusia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi b. onko jokin toimenpide vanhentunut c. toimenpiteet priorisoidaan d. valitaan edistettäväksi kiireellisimmät (työryhmän puolesta lähdetään edistämään eteenpäin) e. mahdolliset muutostarpeet tammikuun 2012 loppuun Jos KMO:n seurantaraporttiluonnoksen yleiseen osaan on työryhmällä kommentteja, myös ne toimitetaan Katja Huju-Matveiselle. KMO seurantaraportti 2011_110112.doc Metla on arvioinut KMO:n toimintaympäristöä ja tavoitteiden toteutumista mittareiden avulla. Koulutustyöryhmällä on haasteellinen tilanne, koska ainut annettu kriteeri ja mittari on: Metsä- ja bioenergia- sekä puu- ja paperialan kaikilta koulutusasteilta valmistuu rekrytointitarvetta vastaavasti yhteensä 3000 3500 henkilöä vuodessa. Onko tämä työryhmän ainut mittari ja miten mitataan? Metlan tutkijat ovat myös esittäneet KMO 2015:n mittareihin liittyvää stressitestiä (tässä koulutus ei ole mukana): 2
Liikennevalomalli : punainen =epätodennäköistä että päästään tavoitteeseen keltainen = epävarmaa tavoitteeseen pääseminen vihreä = todennäköistä, että päästään tavoitteeseen. Koulutusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointiesitys (KMO toteutumataulukko): Tavoite: Metsäalalle koulutetaan ja alalla toimii työelämän tarpeita vastaavasti osaavaa ja kilpailukykyistä työvoimaa. Toimenpidekokonaisuus I Metsäalan koulutuksen sisältöä muokataan alan vaatimuksia vastaavaksi: 1) liiketoimintaosaamisen kasvattamisessa toimialalla (liiketalous, markkinointi, johtaminen) 2) ns. vihreä osaaminen eli luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä käyttö, ekosysteemipalveluiden vahvistaminen ja tuotteistaminen, ekotehokkuus 3) tieteidenalojen välinen yhteistyö 4) työssäoppimisen kehittäminen (OKM, OPH, oppilaitokset ja korkeakoulut, ammattiliitot) Tilanne, toteutuminen 1. Toimenpide käynnissä ja edennyt tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2010 uudistettujen ammatillisten perustutkintojen perusteet otettu käyttöön. Uudet tutkinnon perusteet mahdollistavat monipuolisemmin ja joustavammin muissa ammatillisissa tutkinnoissa olevien osaamiskokonaisuuksien sisällyttämisen osaksi suoritettavaa tutkintoa. Metsäsektorin perustutkintoihin on mahdollista sisällyttää osia esimerkiksi liiketalouden perustutkinnoista. 2011 päätetty korkeakoulujen oppisopimustyyppisten täydennyskoulutusohjelmien osalta biotaloudesta bisnestä - täydennyskoulutusohjelmasta (OAMK ja HAMK) 2. Toimenpide käynnissä ja edennyt tavoitteiden mukaisesti. Uudistettujen ammatillisten perustutkintojen perusteissa on otettu huomioon kestävä kehitys yhtenä läpäisevänä teemana. Aaltoyliopistossa aloittanut 2010 biotuotetekniikan koulutusohjelma, sisäänotto n. 30 opiskelijaa vuosittain. 3. Toimenpide käynnissä ja edennyt tavoitteiden mukaisesti. KMO:n metsäalan koulutustyöryhmä järjestänyt 9.6.2011 Aaltoyliopistolla metsäsektorin koulutusta koskeneen seminaarin (biotreffit), johon osallistui edustajia kaikista metsäalan koulutusta antavista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. 4. Toimenpide käynnissä ja edennyt tavoitteiden mukaisesti Työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta on annettu 23.9.2010 valtioneuvoston, työmarkkinajärjestöjen, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen sekä muiden keskeisten sidosryhmien yhteinen suositus. Suosituksen tavoitteena on edistää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Työpaikalla tapahtuvaa opiskelua on kehitetty ammatillisessa peruskoulutuksessa mm. laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeilla. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden tavoitteena on edistää yhteistyössä työpaikkojen kanssa työssäoppimisen laajempaa ja monipuolisempaa hyödyntämistä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ammattiosaamisen kehittämisessä opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja suunnitelmien mukaisesti. 3
Työryhmän syksyllä 2011 valitsema painopiste: II Edistetään elinikäistä oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia jatko-, täydennys- ja lisäkoulutukseen. (metsäalan työnantajat, oppilaitokset ja korkeakoulut, ELYkeskukset) Työryhmän syksyllä 2011 valitsema painopiste: Toimenpiteet käynnissä ja edenneet tavoitteiden mukaisesti. Korkeakouluilla on mahdollisuus tarjota alan tutkintoon johtavasta koulutuksesta tutkinnon osioita avoimena korkeakouluopetuksena tai erillisinä opintoina. Metsä- ja ympäristöalan tutkinnon osia on tarjolla mm. Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistoissa. Myös AMKsektorilla on jonkin verran tarjontaa avoimina opintoina, esim. Mikkelin AMK. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU, luonnos lokakuu 2011) tavoitteissa esitetään avointen korkeakouluopintojen tarjonnan monipuolistamista. Toimenpiteet käynnissä ja edenneet tavoitteiden mukaisesti. Uusia toimenpiteitä käynnistymässä vuoden 2011 12 aikana. III Metsäalalle muodostetaan tehokas elinkeinoelämän kanssa verkostoitunut oppilaitosverkosto, jonka koulutusohjelmien sisäänottomäärät mukautetaan tarvetta vastaaviksi huomioiden myös metsäammattilaisten työllistyminen ulkomaille. + työelämän, tutkimuksen ja koulutuksen kohtaamisen ja yhteistyön tiivistäminen (Ad hoc) Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä on toteutettu vuodesta 2006 lukien. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja järjestäjäverkon kokoamista. Koulutuksen järjestäjien yhdistymisprosesseissa on ollut mukana useita metsäalan koulutuksen järjestäjiä. KESU-luonnos lokakuu 2011: Metsätalouden koulutusalalle esitetty vuoden 2016 aloituspaikoiksi lisäystä 18 aloituspaikkaa (932 950), AMK ja yliopistotasolla aloituspaikkoja vähennetään jossain määrin, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja tavoitteena lisätä. Koulutuspaikkojen vähentämiseksi AMK-sektorilta OKM antanut näkemyksensä lokakuussa 2011 ammattikorkeakoulukohtaisissa kirjallisissa palautteissa. Korkeakoulut antavat vastineensa helmikuussa 2012. KESKUSTELU TAUSTAESITTELYN JÄLKEEN: Puheenjohtajan kysymys työryhmälle: Ovatko KMO:n metsäopetukselle asetetut tavoitteet edelleen relevantteja? - Tavoitteet ovat edelleen relevantteja, mutta työelämän näkökulmasta ensimmäisen toimenpidekokonaisuuden tärkeitä taitoja ovat myös viestintä-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot, sekä kielitaito, jotka tulisi lisätä liiketoimintaosaamisen jatkoksi. - Koulutus- ja oppilaitosverkoston (AMK) keskittämisen seurauksena on riskinä saavutettavuuden heikkeneminen. Tasapainoilu on haaste saavutettavuuden turvaamisen ja koulutuksen vahvojen järjestämisedellytysten välillä. Erityisesti korkeakoulujen järjestäjät ovat strategisten valintojen ja profiloitumisen edessä. - KESUn mukaan metsäalan sisäänotot sopeutetaan työelämän tarpeeseen ja aloituspaikkoja on vähennetty. Nyt metsätalousinsinöörien kohdalla ollaan täystyöllisyydessä ja työvoimapula näkyvissä. Sisäänottomäärät eivät tule korvaamaan työelämästä poistuvien määrää. Esim. metsäalan AMK:ista valmistui viime vuonna nuorisopuolelta 131 insinööriä ja eläkkeelle jäi 200 henkilöä. Suunta on väärä, mutta toimenpiteitä tehdään - Työryhmälle tiedoksi: OPH on joulukuussa aloittanut metsäalan ennakkomateriaaleihin liittyvän laadullisen 4
analysoinnin. Alustavia tuloksia on nyt olemassa ja niiden pohjalta ollaan tammikuun loppuun mennessä tekemässä kahta rahoitushakemusta: 1) Metsämiesten Säätiölle SAVOTTA-tietojen päivitys, jossa ensimmäisen kerran selvityksen kohteena - alan töissä olevien ikäjakauma - skenaariot eri vaihtoehdoille puunkorjuun ja metsänhoitotöiden määristä; nähdään paljonko uusia tarvitaan seuraavien 10 20 vuoden aikana 2) Selvitetään eri koulutustasoilla - alan osaaminen - monialaisuus - liiketoimintaosaaminen - huippuosaaminen - Vastaava laadullinen ennakointihanke on meneillään kemian- paperi- ja puualan koulutustoimikunnassa. - ESITYS: III toimenpidekokonaisuuteen lisätään maininta koulutusohjelmien sisäänottomäärät mukautetaan tarvetta vastaaviksi Sisäänottomäärien lisäksi tulisi myös kirjata laatu mukaan sopivalla tavalla. - Syksyn AMK -vierailujen myötä on havaittu, että opiskelijat ovat työllistyneet hyvin, Näyttää siltä, että työelämästä kysyntä tulee olemaan jatkossakin erittäin hyvä. Työvoimatarpeen kasvu tulisi ottaa huomioon. On ollut ilahduttavaa huomata, että AMK:t ovat pystyneet reagoimaan mm. biotalouden tulemiseen ollen ajan hermolla. - Tavoitteet ovat edelleen relevantteja, mutta joitakin täsmennyskommentteja: I toimenpide: viestintä-, kieli- ja vuorovaikutustaidot tulisi kirjata näkyviin. Oppilaitos korkeakoulutuksen järjestäjäverkostoon liittyen määrällisen vastaavuuden lisäksi osaamisen vastaavuus mukaan. - I toimenpide: Metsästä saadaan tulevaisuudessa energiaa, mutta uusiutuvan energian ulottuvuus ei ole selkeästi sisällytetty toimenpidekokonaisuuksiin. Tosin vihreä osaaminen jossakin määrin sisältänee myös tätä teemaa. - Vuosien aikana on koulutettu noin 7000 metsäkoneen kuljettajaa. Koneyrittäjäliitossa on jäseninä noin 2000 metsäkoneenkuljettajaa. Heistä noin 30%:lla ei ole alan koulutusta. Miksi koulutetut ja valmistuneet (noin 500/v) eivät jää alalle? Ala on monin tavoin vaativa. Arviolta vain 30% koulutukseen hyväksytyistä pystyy toimimaan taloudellisesti ja tuottavasti vaativalla alalla. TTS:n alalle sijoittumisesta tehdyssä selvityksessä työnantajat ovat antaneet kuljettajille keskimäärin arvosanan 6. Haaste on, mitä tehdään niille koulutuksessa olleelle 70%:lle, jotka eivät pärjää alalla. Mikä on jatkoväylä heille? Opetetaanko heidät muihin tehtäviin? Alalle soveltumattomuudessa voi olla kysymys esim. vaatimuksiin nähden riittämättömistä motoriikkataidoista. Nuoret tulevat kokeilemaan, mutta alalla pysyminen on heikkoa. Moni työskentelee jatkossa muilla aloilla esim. paremmin palkattuina kaivoksissa (tulevaisuuden ala, pikakursseja metsäkoneen kuljettajille) - Koska aikuiskoulutuksessa on motivaatio parempi, tätä tulisi hyödyntää ja ohjata aloituspaikkoja aikuisille. Aikuiset myös pysyvät alalla paremmin. - Metsäalalta on helppo työllistyä muiden raskaiden tai erikoiskoneiden kuljettajaksi, joten kallis koulutus ei mene hukkaan. - Yhteenveto: Kolme teemaa on relevantteja. Tietyt näkökulmat tulee säilyttää tarkastelussa jatkossakin. Tämän lisäksi: tulisiko vetovoima olla myös oma kohtansa myös työryhmällä? - Vetovoimaan tulisi pystyä pureutumaan vielä omana teemanaan. Koulutus ei ratkaise vetovoimaa, mutta vetovoima ratkaisee koulutuksen. 5
- Ydinasia on alan vetovoimaisuudessa. Pidetään vetovoima agendalla ja omassa työohjelmassa. - Toimenpiteissä vetovoiman eteen tehdään töitä esim. seminaarin myötä. Vetovoima on hyvä olla mukana vähintäänkin työohjelmassa. - II Elinikäinen oppiminen toimenpidekokonaisuuteen liittyen: Onko tietoinen valinta, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on jätetty pois? - Osin tietoinen valinta. Esim. oppisopimuskoulutukseen tulee kohdistumaan menosäästöjä niin, että volyymit tulevat putoamaan kolmanneksen/neljänneksen heijastuen myös metsäalan koulutustarjontaan. Siltä osin aiemmin mainitut liikennevalot ovat tässä kohtaa punaisella. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen kohdalla menosäästöt eivät ole niin suuret. Tulee kuitenkin varautua siihen, että vuoden 2013 koulutustarjontaa joudutaan supistamaan. - Kun AMK koulutukseen kohdistuu säästöjä ja toisaalta ministeriö rajoittaa millä hinnalla erikoisopintoja voidaan myydä, tarjonta tulee vähenemään. - Työvoimakoulutuksesta: Korkeakouluasteen koulutusmäärät ovat pieniä kohdistuen lähinnä keskeneräisten tutkintojen loppuun suorittamiseen. Ammatillisen toisen asteen metsäalan tutkintoja kuitenkin tehdään, määrät vaihtelevat vuosittain ja alueellisesti. Kaivos- ja voimalahankkeet tuovat tullessaan myös metsäkoneenkuljettajien tarpeen, lähivuosina tarvitaan pari sataa uutta henkilöä. Rahat tulevat TEM:ssä vähenemään. Valtion TA -esitys työvoimapoliittisiin palveluihin on runsas 50 miljoonaa vähemmän. Myös lisätalousarvion kautta rahaa jää tulematta, joten ero tule olemaan noin 80 miljoonaa. Koulutushankintoihin kohdistuvat paineet ovat kovat säästöjen myötä. Kuljetusala laajasti ajateltuna on ollut erityisala, jonka hankintamäärärahat on kohdennettu viidelle ELY-keskukselle. Raha on 18 miljoonaa viime vuodelle, tänä vuonna 16 miljoonaa. - Vetovoimakysymys on oma kokonaisuutensa. Opetuksessa tulee lisäksi toteutua työelämävastaavuus niin opiskelijoiden työllistymisen kuin työmarkkinoiden tarpeiden näkökulmasta. I toimenpidekokonaisuuden muokkaukseen liittyvä esitys: Metsäalan koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan ja sisältöä muokataan alan tarpeita vastaavaksi ja vetovoimaisuutta edistäväksi. Sisällöissä erityisesti huomiota kiinnitetään seuraaviin: 1) liiketoimintaosaamisen kasvattaminen toimialalla (liiketalous, markkinointi, johtaminen), 2) ns. vihreä osaaminen eli luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä käyttö, ekosysteemipalveluiden vahvistaminen ja tuotteistaminen, ekotehokkuus, 3) tieteidenalojen välinen yhteistyö, 4) työssäoppimisen kehittäminen - Työelämävastaavuus sekä ennakoiva ote on tärkeää (vrt. koulutustoimikuntatyö sekä KESU-suunnittelu). Vuosien 2015 2020 näkökulmasta tulisi tunnistaa muutostrendejä esim. vihreä talous/biotalous. Siihen toimenpidekokonaisuuksien mittarikin viittaa: kaikista koulutustasoilta valmistuu rekrytointitarvetta vastaavasti. Laadullinen ennakointi on vahvaa, mikäli ennakointi osataan kohdistaa myös työelämän uusiin ulottuvuuksiin. Yksinomaan metsäalan perinteiseen ytimeen huomion kiinnittäminen kadottaa muutokseen reagoimisen. - Vetovoima on kaiken pohjalla oleva asia. Jos ei ole vetovoimaa, se aiheuttaa kierteen. Keskiössä ja kaiken kattava asia. Kaikki muu substanssi kuten vihreä talous rakennetaan vetovoiman päälle - Vetovoima on vielä epäselvä asia. Metsäteollisuus ry:n /TAT:n tutkimuksen mukaan nuorten yläasteikäisten mielestä alaa valittaessa tärkeitä ovat hyvät palkat, hyvä työllistyminen, ihmisläheinen ja nykyaikainen. Kun kysytään, mikä ala on kiinnostava, vastaus on: matkailu ja ravitsemus, kulttuuri ja viihde, sosiaalipalvelut, media ja viestintä. Valin- 6
tatekijöissä ja valinnoissa on ristiriitaisuutta, joten vetovoimaisuuteen kannattaa vielä pureutua, mitkä ovat todellisia syitä. Nuoret eivät nähneet metsäalaan liittyvän heidän arvostamiaan asioita lukuun ottamatta ympäristöystävällisyyttä. Se kytkeytyi metsätalouteen parhaiten, mutta sitäkään ei pidetty tärkeänä seikkana. Metsäalalle hakeutumista mahdollisena pitäneet olivat menestyneet opinnoissa keskiarvoa heikommin. Heillä alan valintaan vaikuttaa se, että opetus olisi mahdollisimman lähellä ja pääsisi helpolla. Tulisi selvittää paremmin se, mitkä sosiaaliset ja/tai psykologiset tekijät vaikuttavat vetovoimaisuuteen ja miten ala voi vaikuttaa vetovoiman edistämiseen. - Vetovoimaan on hankala saada otetta. Hakupaineeltaan erilaisten alojen tutkiminen voisi tuoda vastauksia. Samoin kannattaa tehdä tutkimusta suosituille aloille hakeutuvien motiiveista ja alaan liittyvistä mielikuvista. - Vastaavasti yhteiskunta- ja luonnontieteet kiinnostavat opiskelijoita, mutta miksi metsäala ei ole onnistunut kertomaan, että vastaavia sisältöjä ja oppiaineita on myös metsäalalla opiskeltavissa. Olisi hyödyllistä kartoittaa, miksi on tultu alalle tai miksi ei metsäalalle, sen sijaan opiskellaan vaikkapa luonnontieteitä tai talousaineita muualla. - Yhteiskunnassa olevien muutostrendien ennakointiin liittyen puurakentaminen nousee muutostrendinä ja politiikassa esille. KMO:n paperissa ei kuitenkaan mainita eri työryhmien agendalla. - Vetovoimateema on laaja asia. Vetovoimaisuus on koulutuksen kysymys, mutta se on samalla vielä paljon laajempi. Keskustelun johtopäätöksenä vetovoima tulee saada keskustelun alle koko KMO:ssa. Ydinkysymys on, miksi metsäalalle kannattaa tulla ja mitä se tarjoaa. Tulemme siihen, mitä ala viestii itsestään (mm. tehtävät, palkka). Tarvitaan toimenpiteitä ja keskustelua laajalla rintamalla. Keskeistä on pohtia, miten metsäala nostetaan takaisin kivijalka-alaksi, koska metsät ovat edelleen tärkeä luonnonvara ja puuta tullaan tulevaisuudessakin käyttämään. PÄÄTÖS: TEHTIIN ESITYS KMO:N TÄSMENNYKSEKSI Metsäalan vetovoima esitetään otettavaksi keskustelun agendalle koko KMO:ssa: Vetovoimateema tulee nostaa vahvemmin läpäisemään koko KMO:ta. Vetovoima kytkeytyy myös muihin KMO:n strategisiin päämääriin: metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa, metsätalouden kannattavuus paranee, metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. - Onko muita aloja, jotka ovat samassa tilanteessa ja onko niillä jotakin yhteistä selitystä? - Puhdistuspalvelualan vetovoimaisuus on perinteisesti haasteellinen. - Energia-ala, metallinjalostus ja julkishallinto ovat huolissaan samoista asioista. - Pienistä luonnonvara-aloista metsäenergian hankinta on pärjännyt kuusivuotisen olemassa olonsa aikana heikosti. - Viime vuosina vetovoimaisuus kone- ja metallialalla vetovoimakehitys on myönteistä. Valitettavasti tuotannon ja toiminnan alasajoon liittyvät viestit syövät saatuja tuloksia. Tarvitaan laajempaa keskustelua, koska vetovoima kytkeytyy kaikkiin kolmeen päätehtävään. PÄÄTÖS: TEHDÄÄN ESITYS KOULUTUSTYÖRYHMÄN TAVOITTEIDEN TÄSMENNYK- SEKSI: I toimenpidekokonaisuus 7
Pidetään työelämän vastaavuus mukana: Metsäalan koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan ja sisältöä muokataan alan vaatimuksia vastaavaksi ja samalla vetovoimaisuutta edistäväksi: 1) liiketoimintaosaamisen kasvattamisessa toimialalla (liiketalous, markkinointi, johtaminen, viestintä-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot sekä kielitaito), 2) ns. vihreä osaaminen eli luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä käyttö, ekosysteemipalveluiden vahvistaminen ja tuotteistaminen, ekotehokkuus, 3) tieteidenalojen välinen yhteistyö, 4) työssäoppimisen kehittäminen III toimenpidekokonaisuus: Esitetään lisättäväksi vetovoimaisuus mukaan. Halutaan kehittää sellaista palveluverkkoa, oppilaitosverkkoa, jossa osaaminen on korkealaatuista, tarjonta vastaa tarpeita ja koulutus on vetovoimaista. Ryhmä ei kuitenkaan pysty yksinään kantamaan vastuuta koko vetovoimakokonaisuudesta. Omassa työssä pidämme vetovoiman yhtenä punaisena lankana samoin elinikäisen oppimisen. Metsäalalle muodostetaan tehokas elinkeinoelämän kanssa verkostoitunut oppilaitosverkosto, jossa koulutus on vetovoimaista, koulutusohjelmien sisällöt ja sisäänottomäärät vastaavat tarpeita ottaen huomioon myös metsäammattilaisten työllistymisen ulkomaille. - Mika Tammilehto: Mikä olisi hyvä indikaattori? - Työllistyminen alalle työllistymisen lisäksi. - Työllistymiseen sekä laadullisesti tarkoituksenmukaiseen työllistymiseen löytyviä tilastoja tulee kartoittaa. MOL:n tilastot antavat hyviä mahdollisuuksia seurata laadullista työllistymistä, koska ovat kattavia. Voidaan myös hyödyntää tilastokeskuksen aineistoja. Argumentointi vankistaa, kun on numeerista pohjaa. - Tilastokeskuksen tilastoista saa tietoja paremmin verrattuna MOL:n tilastoihin. - OPH:n ennakointiyksikkö käyttää VATT:n tilastoja. - Työllistyminen on asia jota pitää selvittää. KMO raportointi on säännöllistä ja siinä on oltava mahdollista tehdä selvityksiä olemassa olevilla voimavaroilla. - KESU-ennakoinnissa hyödynnetään VATT aineistoa - Tilastokeskuksen tilastoista selviää alan koulutuksen saaneiden työvoiman koko ja rakenne. Selvitetään kuinka paljon on töissä metsäalalla. - Nyt puhutaan heikolla tietopohjalla. Viedään viestiä näistä tilastotarpeista KMOsihteeristölle. 6. KESUn elinikäisen oppimisen aihetta sivuavat kehittämisehdotukset Valtioneuvosto vahvistaa KESUn viisivuotiskaudelle. Mika Tammilehto esitteli joulukuussa hyväksytyn KESUn sisältöä. KMO_KESU 091211.pdf 8
- Ammattikorkeakoulujen tulee antaa vastaukset 17.2.2012 mennessä ministeriön ammattikorkeakouluille 5.10.2011 antamaan palautteeseen. AMK uudistus meneillään ja selvitetään rahoituskysymykset samassa yhteydessä. Uudistuksen yhteydessä käydään eri AMKien ja yliopistojen koulutusvastuut. - Mikä on korkeakoulujen täydennyskoulutuksen tilanne. Miten metsänhoitajat voivat täydentää tutkintojaan? - Puutekniikan koulutusta jatkaa vain Lahden AMK kuultujen palautteiden mukaan materiaalitekniikassa. Puunkäyttöön kuitenkin tässä maassa uskotaan eniten tällä alalla. - OKM:n tulee määrätä tehtävä ja varmistaa rahoitus, muuten on itsemurha AMK:lle jos ei ole tulijoita. - Onko koulutusvastuuasia sitä, että joku tulee määräämään, että jonkun tulee ottaa vastuu esim. puutekniikan koulutuksesta? - Tavoitteet asetetaan, mutta päätöksenteko on korkeakouluissa. Kysymys on pitkälti vuoropuhelusta, syntyykö työnjakoa. - AMK uudistuksen työryhmä pohtii asiaa, mutta myös ministeriössä on ollut esillä, miten turvataan koulutuksen jatkuminen, kun alalla ei ole vetovoimaa. Rajoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on samaan aikaan tehdä järjestelmä, jossa on mahdollisimman vähän erikseen säädettäviä elementtejä. Uudistusta varten nimetyn työryhmän tehtävänä on pohtia, mitkä ovat ne koulutusalat, joita tulee turvata. Esimerkkinä paloala Savoniassa on sellainen, mikä turvataan. - On erittäin tärkeää, että asiaa mietitään perusteellisesti, Varoittava esimerkki on kaivosalalla alas ajettu korkeakouluopetus vetovoimapuutteen vuoksi. Nyt on huutava pula osaajista. Koulutuksen pystyyn nostaminen ei ole yksinkertainen tehtävä opetushenkilöstön puuttumisen vuoksi. - Koulutusvastuu tulee lainsäädäntöön kirjattua, mitkä tutkinnot kukin AMK antaa. Mainitaan esim. tekniikan alan tutkinto ilman määrittelyä. Entä metsätalousinsinööri; tuleeko se säilymään vaan tuleeko esim. luonnonvara-alan tutkinto. Asia on vielä auki. 7. Biotaloutta tukevat T&K&I-hankkeet metsäsektorilla, raportin esittely - biotalousteema koulutustyöryhmän tavoitteissa Saija Miina esitteli raportin selvityksestä, jonka MMM on teettänyt Metsäntutkimuslaitoksella KMO työn tueksi ja taustaksi. Selvitys on rajattu käynnissä oleviin hankkeisiin, jossa raaka-aineena tuotevalikoimassa on puu tai metsä. Biotalouden määrittäminen on haaste. Biotaloushanke_rapo rtti.pdf Liite_6_Biotalous_kal vot_04112011.pdf Huomioita: Biotalouteen liittyvien palvelujen tuotteistamiseen on vähän. Yritykset panostavat miljoonia vuosittain ja satoja henkilötyövuosia vuosittain. TEKESin suorat yrityshankkeet puuttuvat selvityksestä liikesalaisuuksien vuoksi. Kehittämistarpeita: - Koko valtakuntaan tarvitaan ripeästi tiekartta ja yhteinen käsitys siitä, mihin biotaloutta kehitetään. 9
- Markkinatutkimusta kaivattiin lisää. - Mikä on biotalouden alueellisen hyödyn ja toiminnan merkitys? - Mikä on paikallisten oppilaitosten rooli biotalousalalla? Liisa Saarenmaa: EU:n Horizon 2020 kohdalla Suomen pitäisi tehdä viisaita poisvalintoja, millä on myös vaikutusta koulutuspuolelle. Tarvitaan riskirahastoja, joissa valtiolla tulisi olla rooli. 8. Muut asiat a. Biotalouden koulutusohjelma Jouni Suoheimo esitteli TTS:n ja Jyväskylän yliopiston konsultointiavulla käynnistettävän bioenergian uuden koulutusohjelman, jossa TEM on rahoittajana. b. Toimeksianto koulutustyöryhmälle Ad hoc työryhmän muistion luovuttamisen yhteydessä järjestettiin ministereiden kanssa tapaaminen (Gustafsson, Koskinen, Ojala, Kokkonen, Mykkänen, Saarenmaa) tapaaminen, minkä seurauksena on tullut toimeksianto koulutustyöryhmälle: OKM on antanut yliopistoille ja korkeakouluille lokakuulla palautteet toiminnan kehittämisestä. Niissä on otettu kantaa mm. oppilaitosverkoston laajuuteen ja oppilaspaikkojen määrälliseen mitoitukseen. Korkeakoulut antavat puolestaan palautteen palautteet OKM:lle 17.2. mennessä. Sen jälkeen OKM alkaa miettiä, mitä lopullisesti verkostolle ja opiskelijapaikoille tehdään. Koulutustyöryhmän toimeksianto olisi tuoda metsäalan toimijoiden näkemykset OKM:n valmisteluprosessiin - yliopisto- ja korkeakouluverkoston laajuudesta (metsätalous, puun jatkojalostus; puurakentaminen mahdollisuuksien mukaan; Sixten Sunabacka mukaan työryhmään) - opiskelijapaikkojen määrällinen mitoitus; erityisesti kannanotot Kesu:n mitoitusperusteisiin; esim. onko tullut muutoksia alan toimintaympäristössä, jotka muuttaisivat kesu:n perusteita. Gustafssonin nopea aikataulutoive liittyi em. OKM:n aikatauluun. Koskinen on puhunut kahden kuukauden sisällä tehtävästä koulutustyöryhmän kannanotosta. Toimeksiantoa varten perustettuun pientyöryhmään tulivat Liisa Saarenmaa, Tarmo Mykkänen, Mika Tammilehto, Jyrki Ketonen, Anne Kettunen, Tapio Hankala ja Ville Manner. Asiasta keskustellaan myös koulutuksen työryhmässä. Vetovastuun ottaa OKM. Ensin varmistetaan toimeksiantoaikataulu ja sen jälkeen kokoontumistarpeet. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.25. Mika Tammilehto Tuovi Aalto Saija Miina puheenjohtaja sihteeri sihteeri 10