TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO

TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO Porin Tahkoluodon edustan merialueen linnusto 2008 Tahkoluodon tuulipuiston YVA:n täydentävä linnustoselvitys Suomen Hyötytuuli Oy Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pori 24.6.2009

1

TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO Porin Tahkoluodon edustan merialueen linnusto 2008 Tahkoluodon tuulipuiston YVA:n täydentävä linnustoselvitys Suomen Hyötytuuli Oy Kimmo Nuotio & Sami Luoma Kansikuva: Selkälokit Copyright Matti Sillanpää Copyright Suomen Hyötytuuli Oyj Copyright Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry.

1

TIIVISTELMÄ Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee merituulipuiston rakentamista Porin Tahkoluodon edustalle. Tässä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen raportissa esitetään vuonna 2008 toteutetun linnustoselvityksen tulokset. Ne on jaettu kevät- ja syysmuuton seurantaan, pesimälinnustoselvitykseen ja ruokailulentoselvitykseen. Arviot tuulipuiston linnustovaikutuksista esitetään toisaalla. Tahkoluodon Kallioholmassa havainnoitiin kevätmuuttoa kymmenenä päivänä ja syysmuuttoa viitenä päivänä. Vuoden 2008 aineiston lisäksi kerättiin vuosien 2005 2007 tiedot lintumuuton valtalajien, alueella esiintyvien uhanalaisten lintulajien ja lintudirektiivin liitteen I lajien osalta. Yömuuton seurantaa ei tehty. Haahkoja Somateria mollissima muuttaa Tahkoluodon edustalla kevään aikana 20 000 30 000 yksilöä. Toinen runsaana muuttava laji on mustalintu Melanitta nigra, jota nähdään 15 000 18 000 keväässä. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista runsaana muuttavat kaakkuri Gavia stellata ja kuikka G. arctica. Syysmuutosta ei tausta-aineistoa ole aiemmilta vuosilta. Pesivä vesi- ja rantalinnusto inventoitiin tuulipuiston alueella ja tuulipuiston vaikutuspiirissä olevalla Natura-alueella sekä lähialueen muilla lintuluodoilla. Pesimälinnuston kartoituksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti Gummandooran saariston Natura-alueen (koodi FI0200075) natura-lomakkeella mainittuihin lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja tuulipuiston alueella erityisesti selkälokkiin Larus f. fuscus, lapintiiraan Sterna paradisaea, kalatiiraan S. hirundo ja räyskään S. caspia. Uhanalainen selkälokki on tuulipuistoalueen merkittävin pesimälaji. Kesällä 2008 Tahkoluodon edustalla pesi 124 paria selkälokkeja ja lähialueella 42 paria. Tuulipuistoalueella liikkui arviolta kaksi prosenttia Suomessa pesivistä selkälokeista. Tuulipuistoalueen ja lähisaariston lapintiirojen parimääräarvio on 313, mikä on runsaat kuusi prosenttia Satakunnan lapintiirapareista. Tuulipuistoalueen läheisyydessä pesi yksi räyskäpari ja kahdeksan kalatiiraparia. Tässä selvityksessä ruokailulennolla tarkoitetaan pesivien lintujen saalistuslentoja, jotka alkavat pesimäluodolta ja päättyvät sille. Havaintoja tehtiin Hylkiriutan, Kaijakarin ja Silakkariutan linnustosta; lisäksi havainnoitiin Tahkoluodon uloimmassa kärjessä eli Kallioholmassa. Havaintoihin kirjattiin oliko lintu tulossa pesimäluodolle, lähdössä sieltä vai ohittiko lintu saaren. Myös lintujen lentosuunnat ja etäisyys havainnointipisteestä sektoreittain kirjattiin ylös. Havaintojen kirjaamisessa käytettiin apuna tutkimusta varten suunniteltua havaintojenkeruulomaketta. Ajalla 22.5. 14.7. ruokailulentoja tarkkailtiin 20 päivänä noin kahdeksan tuntia kerrallaan, ja ajalla 25.7. 20.8. tarkkailtiin erityisesti nuoria selkälokkeja yhdeksänä aamuna kuusi tuntia kerrallaan. Kaijakarissa lintuja tarkkailtiin kymmenen päivän aikana yhteensä 79 tuntia ja 30 minuuttia, Hylkiriuttaa tarkkailtiin viitenä päivänä yhteensä 38 tuntia ja 30 minuuttia ja Silakkariuttaa viitenä päivänä yhteensä 35 tuntia ja 50 minuuttia. Kallioholmassa havainnoitiin 5

25 päivänä 182 tuntia. Siellä havainnointia jouduttiin jaksottamaan niinä päivinä, jolloin lapintiirat kalastivat Kallioholman edustalla. Lintuja havainnoitiin klo 03 12 ja 14 22 välisinä aikoina, joten ruokailulentojen kokonaismäärää arvioidaan 17 tunnin perusteella. Vuonna 2008 selkälokit pysyttelivät pesimäpaikoillaan Tahkoluodon edustalla noin 110 vrk. Selvityksen aikana havaittiin kaikkiaan 8500 selkälokkilentoa. Lokit lensivät pääsääntöisesti ulos merelle saalistamaan silakkaa. Osa lennoista tapahtui tuulipuistoalueiden läpi, ja aktiivisuus pesinnän eri vaiheissa jaettiin kolmeen havaittujen lentomäärien perusteella: 22.5. 11.6. nähtiin Kaijakarin ja Kumpelin välisellä tuulipuistoalueella noin seitsemän selkälokkia tunnissa, 12.6. 12.7. noin 29 tunnissa ja 13.7. 20.8. vajaat yhdeksän tunnissa. Arvio alueen selkälokkilennoista 22.5. 20.8. on 27 310. Kumpelin ja Silakkariutan välisellä tuulipuistoalueella lentoja tapahtui arviolta 5 000-10 000 ja Hylkiriutan luoteisen puolen tuulipuistoalueen suuntaisia meno/ paluulentoja 10 000-20 000. Nuorten selkälokkien lentoja nähtiin yhteensä 1 447 ja näistä 128 tapahtui Kaijakarin ja Kumpelin välisellä tuulipuistoalueella tai sivusi sitä (2,5 lentoa havaintotunnissa). Tahkoluodon edustan saarten 124 selkälokkiparia sai lentoon 56 poikasta. Lentopoikastuotto selkälokkiparia kohden oli arviolta noin kolmannes verrattuna hyvään pesimävuoteen 2003. Pesimäaikaisia lapintiiralentoja nähtiin ajalla 22.5. 14.7. yhteensä 39 542. Niiden perusteella voidaan arvioida Kaijakarin ja Kumpelin välisellä tuulipuistoalueella tapahtuneen tänä aikana noin 66 000 ruokailulentoa. Arvio Kumpelin ja Silakkariutan välisen tuulipuistoalueen lentomäärästä on 10 000-20 000, kuten myös Hylkiriutan länsipuolen tuulipuistoalueen. Koko aikana nähtiin yhteensä 43 räyskälentoa ja 51 kalatiiralentoa. Lentomäärät ovat vähäisiä ja merkitsevät 2 3 lintua päivittäin koko Tahkoluodon edustan merialueella. Koko alueelta tehtiin yhteensä 41 merikotkahavaintoa. Tuulipuiston kannalta merkityksellisiä ovat heinäkuun havainnot nuoria selkälokkeja saalistavista merikotkista Kaijakarin ja Kumpelin ympäristössä. Saalistuslennot saattavat olla törmäysalttiimpia kuin muu lentely alueella. Havainnointi painottui lintujen liikkumisen kannalta aktiivisimpaan vuorokauden aikaan, ja havainnointia tehtiin aina hyvin havainnointiin sopivan säätilan aikana. Tästä johtuen aineisto painottuu aktiivisiin hyvän säätilan ajankohtiin. Aineiston painottumista tasoittaa jonkin verran se, että lentotunteja on vuorokauteen sisällytetty vain 17, ja pois on jätetty myös pesimään asettumis- ja haudonta-aika ennen 22.5. Selkälokit saalistavat aktiivisesti myös yöllä ja lapintiiratkin lähinnä poikasaikaan. Molemmat lajit saalistavat myös keskipäivällä jonkin verran. Toukokuun kolmen ensimmäisen viikon aikana tapahtuu myös ruokailulentoja, mutta määrä on vähäinen verrattuna havainnoituihin ajanjaksoihin. Arvioituja lentomääriä voi pitää enimmäismäärinä. 6

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...9 2. MUUTON SEURANTA JA LEPÄILIJÄT...10 2.1 Menetelmät...10 2.2 Tulokset...11 2.2.1 Kevätmuutto...11 2.2.2 Syysmuutto...13 2.2.3 Levähtäjälaskennat...17 2.3 Tulosten tulkinta ja epävarmuustekijät...22 3. PESIMÄLINNUSTON KARTOITUS...23 3.1 Johdanto...23 3.2 Menetelmät...25 3.3 Tulokset...25 3.3.1 Tuulipuistoalue...25 3.3.2 Natura-alue Vähä-Enskeristä Iso-Enskeriin...28 3.4 Tulosten tulkinta ja epävarmuustekijät...30 4. RUOKAILULENTOSELVITYS...30 4.1 Johdanto...30 4.2 Menetelmät...31 4.3 Tulokset...34 4.3.1 Kaijakari...34 4.3.2 Hylkiriutta ja Silakkariutta...38 4.3.3 Kallioholma...41 7

4.4 Tulosten tulkinta ja epävarmuustekijät...47 5. KIRJALLISUUS...50 LIITTEET...51 8

1. JOHDANTO Selvityksen taustaa Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee merituulipuiston rakentamista Porin Tahkoluodon edustalle. Hankkeesta on käynnistetty vuonna 2005 ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hanketta koskien on valmistunut arviointiohjelma (2006) ja arviointiselostus (2006), jossa tuulipuiston vaikutuksia ympäristöön on arvioitu (Pöyry Energy 2006). Arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa (LOS-2006-R-1-53) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että vaikka selostus antaa hankkeesta runsaasti tietoa ja sen perusteella saa kattavan käsityksen koko hankkeesta, keskeisin puute on tehdyssä linnustoselvityksessä. Ympäristökeskus on kehottanut täydentämään selostusta linnustoa koskevalla lisäselvityksellä. Tästä syystä Suomen Hyötytuuli Oyj on vuonna 2007 tilannut Pöyry Environment Oy:ltä ja Porin Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä (PLY ry) tarvittavat lisäselvitykset. Tämän raportin tarkoitus on esittää vuonna 2008 toteutetun lisäselvityksen tulokset, joissa keskitytään alueella liikkuvien lintujen määriin. Arviot tuulipuiston vaikutuksista esitetään toisaalla. Törmäysriskien laskemiseksi on olemassa tuore laskentamenetelmä teoksessa Birds and windfarms (Lucas ym. 2007). Suunniteltu tuulipuistohanke lyhyesti Hanke on yksityiskohtaisesti kuvattu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tässä esitetään ainoastaan hankkeen pääpiirteet lyhyesti. Merituulipuisto muodostuu 12 32 tuulivoimalasta, joiden tuulivoimalakohtainen teho olisi 3 5 MW, tuulivoimaloita yhdistävistä kaapeleista ja verkkoon johdettavan sähkön kaapelista, joka kytketään maalle rakennettavaan muuntoasemaan. Hanke sijoittuu pääosin Porin Tahkoluodon satama- ja teollisuusalueen edustan merialueelle (kuva 1). Merituulipuisto tarvitsee muun muassa vesilain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan. Raportin rakenteesta Tehdyn tutkimuksen tulokset on jaettu tässä raportissa kolmeen osaan: I) kevät- ja syysmuuton seuranta ja muutolla levähtävä linnusto, II) pesimälinnustoselvitys, III) ruokailulentoselvitys. Selvitys kattaa muutontarkkailun osalta tuulipuiston alueen ja sen välittömän lähiympäristön. Pesimälinnustoa on selvitetty sekä tuulipuiston alueelta että viereiseltä Gummandooran saaristo -Natura 2000 -alueelta. Ruokailulentoselvitys on tehty tuulipuiston alueen keskeisimmiltä pesimäluodoilta (Hylkiriutta, Silakkariutta, Kaijakari), mutta lentojen havainnointi kattaa myös Kumpelin alueen ja Tahkoluodon kärjen (Kallioholma). Natura 2000 -alue on raportissa kuvattu lyhyesti, mutta tämä selvitys ei sisällä Natura-arviointia. Raportissa käytetty karttamateriaali on saatu käyttööön Pöyry Environment Oy:ltä. Havainnointi Havainnoinnista vastasivat Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen jäsenet Pasi Alanko, Tapani Lilja, Sami Luoma, Petteri Mäkelä, Kimmo Nuotio, Tapio Oksa Juha Sjöholm ja Matti Sillanpää (taulukot 1 ja 17). 9

Kuva 1. Suunnitellut uudet tuulivoimalat (punainen ) ja nykyiset tuulivoimalat (vihreä +), ammattikalastajien pyydyspaikat (musta x), sekä silakan kutualueet tarkastelualueella (sininen vinoviivoitus). (Kartan lähde: Pöyry Energy 2006) 2. MUUTON SEURANTA JA LEPÄILIJÄT 2.1 Menetelmät Tahkoluodon Kallioholmassa havainnoitiin kevätmuuttoa kymmenenä päivänä ja syysmuuttoa viitenä päivänä (taulukko 1). Yhteensä kevätmuuttoa havainnoitiin 40 tuntia ja syysmuuttoa 25 tuntia. Havainnoijia oli paikalla aina vähintään kaksi. Havainnoinnin jälkeen tehtiin veneellä levähtäjälaskentakierros. Kolmena päivänä tämä ei onnistunut sääolojen vuoksi. Levähtäjäkierroksen reitti oli Reposaari Kaijakari Hylkiriutta Silakkariutta Reposaari. Hylkiriutta ja Silakkariutta kuuluvat Gummandooran saariston Natura-alueeseen. 10

Taulukko 1. Kevät- ja syysmuuton havainnointi Tahkoluodon Kallioholmassa vuonna 2008 ja levähtäjälaskennat. Pasi Alanko (PA), Jukka Jussila (JJ), Tapani Lilja (TL), Sami Luoma (SL), Petteri Mäkelä (PM), Kimmo Nuotio (KN), Tapio Oksa (TO) ja Juha Sjöholm (JS). Havainnoinnit vk pvm klo Kallioholma Levähtäjäkierros Kevätmuutto 1. 12 18.3. 7 11 SL & PM JJ & SL Kevätmuutto 2. 13 24.3. 7 11 SL & PM Kevätmuutto 3. 13 29.3. 7 11 SL & PM Kevätmuutto 4. 14 4.4. 6 10 SL, PM & JS JJ, SL & JS Kevätmuutto 5. 15 10.4. 6 10 SL & PM JJ & SL Kevätmuutto 6. 16 18.4. 6 10 PM & JS KN & JS Kevätmuutto 7. 17 22.4. 5.50 9.50 SL & PM PM & TO Kevätmuutto 8. 18 29.4. 5.30 9.30 SL & PM PM & KN Kevätmuutto 9. 19 6.5. 5 9 SL & PM SL & TO Kevätmuutto 10. 20 16.5. 4.45 8.45 PM & JS PM, KN, JS & TO Syysmuutto 1. 38 18.9. 7 12 SL & PM JJ & SL Syysmuutto 2. 39 25.9. 7 12 TL & SL JJ & SL Syysmuutto 3. 40 30.9. 7 12 TL & PM JJ & PM Syysmuutto 4. 40 2.10. 7 12 TL & PM PA & PM Syysmuutto 5. 40 3.10. 7 12 TL & PM 2.2 Tulokset Seuraavassa tarkastellaan tuloksia erikseen kevät- ja syysmuuton osalta. Lisäksi esitetään havaintoja alueella muuttoaikaan havaituista levähtävistä linnuista. Tulokset perustuvat tämän linnustoselvityksen havainnoinnin lisäksi Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen havaintotietokantaan. 2.2.1 Kevätmuutto Kevätmuuttotiedot on koottu Tahkoluodon lintumuuton valtalajien ja uhanalais- sekä lintudirektiivin liitteen I lajien osalta taulukoihin 2 6. Valtalajien kohdalla käsitellään kevättä, mutta uhanalais- ja direktiivilajien kohdalla taulukkoon on koottu koko vuoden liikehtivät ja muuttavat lintuyksilöt. Havaintoaineisto on vuosilta 2005 2008. Vuoden 2006 valtalajitaulukossa on huomion arvoista muuttavien lintujen vähyys muihin vuosiin verrattuna. Huhti-toukokuussa 2006 havainnointi oli vähäisempää kuin muina vuosina. Tahkoluodon edustalla merilinnut muuttavat karkeasti ilmaisten kolmea reittiä pitkin: 1. Kumpelin itäpuolelta, jolloin ne muuttavat Kaijakarin ja Kumpelin välisen tuulipuistoalueen läpi. 2. Kumpelin länsipuolelta, jolloin reitti pohjoisempana sivuuttaa Hylkiriutan joko itä- tai länsipuolitse. On mahdoton sanoa muuttavatko nämä linnut Hylkiriutan luoteispuolen tuulipuistoalueen läpi, etäisyyttä Kallioholman kärkeen on liikaa. 11

3. Lounais-koillinen -linja, jota käyttävät Ruotsista, Gävlenniemestä Suomea kohti kääntävät linnut. Nämä linnut muuttavat Pohjanlahden poikki koilliseen tai itään suunnaten. Tälle linjalle tyypillisiä lajeja ovat muun muassa laulujoutsen, metsähanhi ja isokuovi. Osa lintulajeista käyttää runsaasti molempia reittejä, eikä vallitsevaa muuttoväylää voida osoittaa. Haahka Somateria mollissima Haahkan kevätmuutto alkaa helmi-maaliskuussa ja päämuutto tapahtuu huhtikuun alkupuolella. Varsinainen kevätmuutto päättyy toukokuun lopussa, mutta silloin alkavat jo koiraat palailla etelään kohti sulkimisalueita. Näin ollen muuton voidaan sanoa kestävän kesäkuulle asti. Suurimmat muuttosummat huhtikuussa kohoavat useisiin tuhansiin yksilöihin. Haahkojen reitit ovat 1 2. Haahkat muuttavat pääasiassa matalalla, meren pinnassa. Haahkoja muuttaa Tahkoluodon edustalla kevään aikana 20 000 30 000 yksilöä. Alli Clangula hyemalis Allin kevätmuutto alkaa yleensä maaliskuussa ja huipentuu toukokuussa. Aamumuutolla nähdään vähemmän muuttavia alleja kuin iltamuutolla, vaikkakin aamulla muuttavien allien kevään yhteismäärät ovat usein lähes 2 000. Kesäkuussa allit päättävät kevätmuuttonsa. Alli muuttaa aamumuutolla meren pintaa pitkin ja vallitseva muuttoreitti on 2. Iltamuutolla allimäärät voivat kohota helposti useisiin tuhansiin. Iltamuutolla laji muuttaa korkealla. Mustalintu Melanitta nigra Mustalinnun kevätmuutto käsittää pitkän ajan maaliskuulta kesäkuulle. Aamumuutolla lajia havaitaan usein vähintään 15 000 18 000 keväässä. Iltamuutolla huiput voivat olla yhtenä iltana saman verran kuin koko kevään aikana aamumuutolla. Mustalinnut muuttavat pääasiassa reitillä 2, vähäisessä määrin reitillä 1. Mustalintu muuttaa usein kaukana horisontissa ja paljon lintuja muuttanee näkökantaman ulkopuolellakin. Aamumuutolla mustalinnut muuttavat lähellä meren pintaa ja iltamuutolla hieman korkeammalla. Mustalinnun muutto on kaksijakoinen, muuton huippuja on kaksi. Ensimmäinen on huhtikuussa ja voimakkaampi päämuutto on toukokuussa. Pilkkasiipi Melanitta fusca Maalis-huhtikuussa pilkkasiivet aloittavat kevätmuuton, joka kestää kesäkuulle saakka. Päämuutto on toukokuussa. Aamumuuton kevätsigmat ovat vähintään 5 000 yksilöä. Myös pilkkasiivellä on voimakasta iltamuuttoa toukokuussa, jolloin illassa saattaa muuttaa tuhansia pilkkasiipiä. Laji käyttää pääasiassa reittiä 2. Aamumuutolla muutto kulkee meren pinnan lähellä ja iltamuutolla lentokorkeudet ovat selvästi korkeammat. Telkkä Bucephala clangula Telkän kevätmuutto ajoittuu yleensä helmi-maaliskuun vaihteesta touko-kesäkuulle. Helmihuhtikuussa muuttavat vanhat linnut ja touko-kesäkuussa pesimättömät nuoret linnut. Em. seikoista johtuen lajin muutto on kaksijakoinen. Vanhojen huippu on huhtikuussa ja nuorempien lintujen toukokuussa. Kevään aikana havaitaan vähintään 2 000 4 000 muuttavaa telkkää. Telkkiä muuttaa myös iltamuutolla, mutta selvästi vähemmän kuin alleja, mustalintuja tai pilkkasiipiä. Yleensä enimmillään nähdään joitain satoja yksilöitä illassa. Telkkä käyttää reittiä 1 sekä aamu- 12

että iltamuutolla. Myös lentokorkeus on sama aamulla kuin illalla. Telkät muuttavat paljon korkealla, joskin myös meren pinnassa menee muuttoa. Isokoskelo Mergus merganser Isokoskelon muutto on kuin kopio telkän muutosta. Määrät keväässä ovat tosin hieman vaatimattomammat (1 000 2 000 yks.) ja usein pesimättömien lintujen huippu toukokuussa on voimakkaampi kuin vanhojen lintujen huhtikuussa. Isokoskelot muuttavat hieman telkkää enemmän meren pinnassa. Merimetso Phalacrocorax carbo Merimetsoja muuttaa helmi-maaliskuulta touko-kesäkuulle asti. Huippumuutto osuu joskus maaliskuun loppuun, mutta yleensä huhtikuun alkupuolelle. Laji on runsastunut ja merimetson kevätsummat ovat nykyisin vähintään 2 500 4 000 yksilöä. Merimetso käyttää reittiä 1. Muuttokorkeus vaihtelee suuresti, sillä lintuja muuttaa jonomaisissa muodostelmissa sekä meren pinnassa että korkealla. Kuikkalinnut Kuikka Gavia arctica aloittaa kevätmuuton huhtikuussa ja muuton rippeitä havaitaan vielä kesäkuussakin. Keväässä kuikkia havaitaan muutolla vähintään 1 000 2 000 yksilöä. Kuikkien päämuutto osuu toukokuulle. Kuikat käyttävät reittejä 1 ja 2. Kuikkalinnut muuttavat tuulioloista riippuen joko lähempänä Kallioholmaa tai kaukana horisontissa. Myös muuttokorkeus vaihtelee tuuliolojen mukaan myötätuulella hajanaisia parvia matkaa korkeallakin, mutta vastatuuleen lintuja muuttaa meren pinnassa edeten yksittäin tai pikkuparvissa. Kaakkuri G. stellata aloittaa kevätmuuton hieman kuikkaa aikaisemmin, jo maaliskuun puolella, mutta muutto kestää kuikkamuuton tavoin kesäkuulle asti. Kaakkureiden huippumuutto osuu huhtikuulle, mutta toukokuussa on usein heikompi muuton huippu kuikkien päämuuton aikaan, jolloin pesimättömiä nuorempia kaakkureita muuttaa pohjoiseen. Kevään aikana havaitaan vähintään 500 1 100 kaakkuria muuttolennossa. Muuttokorkeus ja reitti ovat samanlaiset kuin kuikalla. 2.2.2 Syysmuutto Keväästä poiketen ei Tahkoluodon Kallioholmasta ole syysmuutosta tausta-aineistoa aiemmilta vuosilta. Syyspuolella paikalla ei ole havainnoitu järjestelmällisesti. Syysmuutto poikkeaa kevätmuutosta ajallisen kestonsa osalta. Se jakaantuu useiden kuukausien ajalle tasaisemmin kuin kiivasrytminen kevätmuutto, jolloin huippumuutot keskittyvät lyhyemmälle aikajänteelle ja havainnoijien osalle sattuu harvemmin tyhjiä aamuja. Nyt suoritettu syysmuuton havainnointi ajoitettiin syys-lokakuun vaihteeseen ja se sopi hyvin muun muassa merimetson ja haahkan syysmuuttoon, jotka ovat syysmuuton valtalajeja. 13

Taulukko 2. Aamuhavainnointiin painottuva kevätmuutto valtalajien osalta Tahkoluodon Kallioholmassa vuosina 2005 2008. Laji 2005 2006 2007 2008 Haahka Somateria mollissima 29 072 10 175 22 163 21 014 Alli Clangula hyemalis 1 810 815 905 1 812 Mustalintu Melanitta nigra 18 085 5 607 15 785 18 389 Pilkkasiipi M. fusca 4 919 1 746 5 282 5 122 Telkkä Bucephala clangula 2 980 1 734 1 990 3 878 Isokoskelo Mergus merganser 1 714 827 854 2 123 Merimetso Phalacrocorax carbo 3 809 1 203 2 581 2 995 Kuikkalinnut Gavia sp. 3 010 818 3 366 3 048 Taulukko 3. Kevätmuuton kesto ja lajikohtainen muuton havainnointiin käytettyjen aamujen määrä sulkeissa. Laji 2005 2006 2007 2008 Haahka S. mollissima 13.2. 31.5. (49) 22.3. 31.5. (32) 4.3. 25.5. (46) 20.2. 1.6. (56) Alli C.hyemalis 24.3. 3.6. (35) 2.4. 18.6. (16) 15.3. 25.5. (30) 18.3. 8.6. (40) Mustalintu M. nigra 25.3. 10.6. (37) 31.3. 18.6. (32) 10.3. 3.6. (38) 8.3. 8.6. (47) Pilkkasiipi M. fusca 24.3. 10.6. (34) 6.4. 18.6. (30) 18.3. 25.5. (31) 9.3. 8.6. (44) Telkkä B. clangula 20.3. 10.6. (47) 21.2. 18.6. (37) 3.3. 3.6. (46) 20.2. 31.5. (52) Isokoskelo M. merganser 12.2. 10.6. (52) 19.2. 10.6. (36) 3.3. 3.6. (44) 20.2. 29.5. (44) Merimetso P. carbo 19.2. 3.6. (48) 15.3. 10.6. (31) 10.3. 24.5. (37) 16.2. 1.6. (48) Kuikkalinnut Gavia sp. 3.4. 3.6. (34) 16.4. 18.6. (28) 31.3. 25.5. (29) 28.3. 1.6. (41) Taulukko 4. Kevätmuuton huiput valtalajien osalta Tahkoluodon Kallioholmassa vuosina 2005 2008 Laji 2005 2006 2007 2008 Haahka S. mollissima 4.4. 5 328 7.4.1 775 9.4. 3 247 10.4. 4 048 Alli C.hyemalis 17.5. 301 22.5. 526 20.5. 135 17.5. 552 Mustalintu M. nigra 3.5. 2 253 19.4. 1 381 5.5. 2 554 26.5. 2 557 Pilkkasiipi M. fusca 24.4. 620 22.5. 401 26.4. 791 8.5. 888 Telkkä B. clangula 10.5. 207 7.5. 241 16.4. 224 10.4. 538 Isokoskelo M. merganser 31.5. 174 31.5. 84 24.5. 172 24.5. 276 Merimetso P. carbo 12.4. 512 8.4. 270 9.4. 407 24.3. 323 Kuikkalinnut Gavia sp. 12.5. 570 31.5. 77 29.4. 327 26.5. 887 14

Taulukko 5. EU:n lintudirektiivin liitteen I -lajit Tahkoluodon Kallioholmassa vuosina 2005 2008. CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. * Merikotkat liikkuvat paikallisinakin usein Kumpelin ja Kaijakarin väliä. *) = määritettyjä kala- ja lapintiiroja eivät harrastajat ole riittävän aktiivisesti merkinneet ylös. Luvut ovat vuoden aikana havaittujen yksilöiden summia. Laji 2005 2006 2007 2008 Laulujoutsen Cygnus cygnus 103 129 111 147 Kiljuhanhi (CR) Anser erythropus 0 0 0 1 Valkoposkihanhi Branta leucopsis 13 23 15 68 Allihaahka Polysticta stelleri 0 0 4 1 Uivelo Mergellus albellus 10 3 8 14 Kaakkuri (NT) Gavia stellata 747 209 1 191 585 Kuikka G. arctica 1 272 329 1 053 1 476 Kuikkalaji G. species 988 295 1 217 1 144 Mustakurkku-uikku Podiceps auritus 9 1 12 12 Merikotka (VU) Haliaeetus albicilla 31* 34* 23* 31* Ruskosuohaukka (NT) Circus aeruginosus 0 1 1 2 Sinisuohaukka (NT) C. cyaneus 7 3 1 9 Kalasääski (NT) Pandion haliaetus 1 1 0 1 Ampuhaukka (VU) Falco columbarius 7 3 4 6 Muuttohaukka (EN) F. peregrinus 1 2 0 0 Kurki Grus grus 955 19 8 95 Kapustarinta Pluvialis apricaria 22 40 0 16 Suokukko (NT) Philomachus pugnax 41 14 2 81 Punakuiri (NT) Limosa lapponica 97 171 13 262 Liro Tringa glareola 16 0 0 51 Vesipääsky Phalaropus lobatus 15 11 0 13 Pikkulokki Larus minutus 26 47 12 448 Räyskä (VU) Sterna caspia 8 1 5 30 Kalatiira S. hirundo *) *) *) 744 Lapintiira S. paradisaea *) *) *) 1436 Kala-/lapintiira S.hir/aea 531 220 243 675 Pikkutiira (EN) S. albifrons 0 4 0 0 Suopöllö Asio flammeus 5 1 3 2 Kehrääjä (NT) Caprimulgus europaes 0 0 0 1 15

Taulukko 6. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lintudirektiivin I-liitteen piiriin kuulumattomat lintulajit Tahkoluodon Kallioholmassa vuosina 2005 2008. CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. Luvut ovat vuoden aikana havaittujen yksilöiden summia. Laji 2005 2006 2007 2008 Tunturikiuru (CR) Eremophila alpestris 1 0 0 1 Lapasotka (VU) Aythya marila 67 16 58 51 Lapinsirri (VU) Calidris temminckii 0 3 11 15 Merisirri (VU) C. maritima 0 1 1 0 Naurulokki (VU) Larus ridibundus 570 65 1 002 526 Selkälokki (VU) L. fuscus 179 36 68 270 Etelänkiisla (VU) Uria aalge 10 7 4 64 Mustapyrstökuiri (EN) Limosa limosa 1 0 0 0 Metsähanhi (NT) Anser fabalis 530 260 372 180 Ristisorsa (NT) Tadorna tadorna 15 13 14 53 Mustalintu (NT) Melanitta nigra 18 085 5 607 15 785 18 389 Tuulihaukka (NT) Falco tinnunculus 1 7 1 7 Jänkäsirriäinen (NT) Limicola falcinellus 0 0 0 8 Riskilä (NT) Cepphus grylle 71 40 27 222 Käki (NT) Cuculus canorus 0 0 1 0 Kivitasku (NT) Oenanthe oenanthe 2 2 1 1 Isolepinkäinen (NT) Lanius excubitor 2 1 0 1 Kottarainen (NT) Sturnus vulgaris 19 15 158 193 Muuttavien lintujen lentokorkeudet syysmuutolla ovat hyvin samanlaisia kuin keväällä. Uhanalaisja direktiivilajit ovat syksyn osalta taulukoissa 5 6. Syysmuuton havainnoinnissa kirjattiin yhteensä 6 067 muuttajaa. Luvussa ovat mukana vesi-, lokki-, ja ruokkilinnut sekä yksi harmaahaikara. Jokaisen havainnointitunnin aikana muutti siis keskimäärin 243 yksilöä. Kaijakarin ja Kumpelin välisen tuulipuistoalueen läpi muutti 3 760 yksilöä eli 62 % havaituista linnuista. Hanhet Anser sp. & Branta sp. Metsähanhet muuttavat pääasiassa syyskuun aikana Pohjanlahden poikki lounaaseen. Havainnoinnissa havaittiin yhteensä 355 hanhea, joista 155 olivat metsähanhia sekä kymmenen arktista sepelhanhea. Loput summasta koskevat lajilleen määrittämättömiä hanhia. Puolisukeltajasorsat Anas sp. Anas-suvun sorsat muuttavat sekä yöllä että aikaisin aamulla. Haapanan ja jouhisorsan päämuutto osuu syys-lokakuun vaihteeseen. Syksyllä 2008 jouhisorsat muuttivat tavanomaista hieman aiemmin. Tavilla myös syksyn toinen huippu osuu syyskuulle. Sinisorsalla pitkä muuttokausi ajoittuu syyskuulta marraskuulle. Puolisukeltajasorsia nähtiin yhteensä 430: haapana 288, tavi 96, sinisorsa 40 ja jouhisorsa 6. 16

Telkkä Bucephala clangula Telkällä on hyvin pitkä muuttojakso syksyllä. Periaatteessa se kestää heinäkuulta joulukuulle asti. Syyshavainnoinnissa kirjattiin 588 telkän ohilentoa. Koskelot Mergus sp. Koskeloista tukkakoskelon varsinainen syysmuutto huipentuu syyskuussa. Isokoskelon muutto on telkän tavoin hyvin pitkäkestoinen. Uivelo muuttaa runsaimmin lokakuussa. 25-tuntisen syyshavainnoinnin aikana Tahkoluodon ohitti 171 isokoskeloa, 76 tukkakoskeloa ja kaksi uiveloa. Haahka Somateria mollissima Haahkan varsinainen syysmuutto ajoittuu syys-lokakuulle. Syyshavainnoinnissa havaittiin 1 012 muuttavaa haahkaa, eli noin 40 yksilöä tunnissa. Merimetso Phalacrocorax carbo Merimetsojen ensimmäinen muuttohuippu on heinä-elokuussa ja toinen syys-lokakuussa. Haahkan tavoin merimetsoja muutti runsaasti Tahkoluodon syyshavainnoinnissa ja niitä havaittiin yhteensä 1 023. Merikotka Haliaeetus albicilla Osa merikotkista muuttaa syys-joulukuun aikana etelämmäs. Muuttavia havaittiin havainnoinnin aikana yhteensä 23 yksilöä, joista tuulipuistoalueen alueen läpi lensi 16. Kalalokki Larus canus Kalalokkien ensimmäinen muuton huippu osuu heinä-elokuulle ja toinen syyskuulle. Tahkoluodon ohitti syyshavainnoinnissa yhteensä 1 240 yksilöä. 2.2.3 Levähtäjälaskennat Kevään 2008 levähtäjät Kevään 2008 muutontarkkailun yhteydessä tehtyjen levähtäjälaskentojen tiedot on kerätty taulukoihin 7 10. Levähtäjiä havaittiin todella vähän ja ne olivat pääasiassa saarten rantavesissä. Poikkeuksen muodostaa Hylkiriutan länsipuolen alue, jolle kerääntyi lintuja selvästi erilleen saaresta. Useiden lajien osalta kyse on lähisaariston pesimälinnustosta. Esimerkiksi kyhmyjoutsenen lukumäärät kertovat pesivistä pareista Silakkariuttaa lukuun ottamatta. Haahkan levähtäjämäärät kertovat lähisaaren pesimäkannan määrästä. Jäätalven jälkeen levähtävät haahkamäärät voivat olla huomattavia (tuhansia). Keväällä 2008, kun Selkämeri oli jo haahkan kevätmuuton alussa kokonaan sula, ei haahkoja pysähtynyt Tahkoluodon edustalle. 17

Selkälokin kohdalla kyse on niin ikään saarten omista pesivistä linnuista, eikä niitä toukokuussa enää laskennassa muutolla levähtäviksi noteerattu. Kaijakarin havainnoista näkee hyvin, että pesivät selkälokit olivat suurelta osin saapuneet saarelle jo 29.4. Pesimälinnustolaskennan yhteydessä 2.5. havaittiin Silakkariutan pohjoispuolella Vähä-Enskerin rantavedessä 860 telkkää. Levähtäjälaskennoissa ei vastaavan suuruista telkkäkerääntymää tavattu, mikä kuvaa hyvin päivittäistä vaihtelua. Syksyn 2008 levähtäjät Syksyiset levähtäjämäärät olivat haahkaa lukuun ottamatta melko vaatimattomia (taulukot 11 13). Uhanalais- ja direktiivilajit ovat syksyn osalta esitelty taulukoissa 5 6. Taulukko 7. Kaijakarin ympäristössä levähtäjälaskennoissa keväällä 2008 havaitut linnut. Lajit 18.3. 4.4. 10.4. 18.4. 22.4. 29.4. 6.5. 16.5. Kyhmyjoutsen Cygnus olor 2 0 0 2 2 1 0 2 Merihanhi Anser anser 0 0 0 8 4 2 0 0 Valkoposkihanhi Branta leucopsis 0 0 0 0 0 0 0 2 Haapana Anas penelope 0 24 14 40 34 2 0 1 Harmaasorsa A. strepera 0 0 0 0 0 0 2 0 Tavi A. crecca 0 0 0 0 6 22 4 0 Sinisorsa A. platyrhynchos 7 16 0 5 0 2 0 19 Jouhisorsa A. acuta 0 4 0 0 0 0 0 0 Tukkasotka Aythya fuligula 0 0 0 0 0 6 2 0 Lapasotka A. marila 0 0 2 0 0 0 0 0 Haahka Somateria mollissima 0 5 0 97 135 107 45 109 Mustalintu Melanitta nigra 0 2 0 0 0 0 0 0 Pilkkasiipi M. fusca 0 0 0 0 0 0 0 1 Telkkä Bucephala clangula 0 0 0 0 0 7 0 12 Tukkakoskelo Mergus serrator 0 0 0 2 2 1 1 27 Isokoskelo M. merganser 2 0 0 7 8 11 2 0 Merimetso Phalacrocorax carbo 1 0 0 3 0 0 3 0 Meriharakka Haematopus ostralegus 0 0 0 0 0 0 1 0 Suosirri Calidris alpina 0 0 0 0 0 0 0 40 Pikkukuovi Numenius phaeopus 0 0 0 0 0 0 1 0 Mustaviklo Tringa erythropus 0 0 0 0 0 0 4 0 Merikihu Stercorarius parasiticus 0 0 0 0 0 2 2 2 Kalalokki Larus canus 15 0 0 149 0 0 0 0 Selkälokki L. fuscus 0 16 40 0 34 117 0 0 18

Taulukko 8. Hylkiriutan ympäristössä levähtäjälaskennoissa keväällä 2008 havaitut linnut. Lajit 18.3. 4.4. 10.4. 18.4. 22.4. 29.4. 6.5. 16.5. Kyhmyjoutsen Cygnus olor 2 2 0 2 2 0 2 1 Merihanhi Anser anser 0 2 0 2 3 0 4 0 Haapana Anas penelope 0 15 19 8 30 12 8 0 Tavi A. crecca 0 0 0 0 8 6 0 0 Sinisorsa A. platyrhynchos 0 7 0 6 6 0 0 1 Lapasorsa A. clypeata 0 0 0 0 0 9 0 0 Haahka Somateria mollissima 5 29 0 97 89 38 55 12 Mustalintu Melanitta nigra 0 0 0 0 0 4 0 0 Pilkkasiipi M. fusca 0 0 0 0 0 0 4 0 Telkkä Bucephala clangula 0 5 0 0 2 4 0 0 Tukkakoskelo Mergus serrator 0 4 0 0 1 8 2 6 Isokoskelo M. merganser 0 0 0 0 1 11 22 0 Merimetso Phalacrocorax carbo 0 0 0 0 0 16 2 0 Karikukko Arenaria interpres 0 0 0 0 0 0 0 1 Merikihu Stercorarius parasiticus 0 0 0 0 0 2 2 2 Kalalokki Larus canus 10 120 140 84 0 0 0 0 Selkälokki L. fuscus 0 4 20 0 12 51 0 0 Riskilä Cepphus grylle 0 0 0 0 0 4 4 6 Taulukko 9. Hylkiriutan länsipuolen merialueella levähtäjälaskennoissa keväällä 2008 havaitut linnut. Lajit 18.3. 4.4. 10.4. 18.4. 22.4. 29.4. 6.5. 16.5. Haapana Anas penelope 0 0 0 12 0 0 0 0 Haahka Somateria mollissima 0 21 0 81 50 42 110 154 Pilkkasiipi M. fusca 0 0 0 0 0 0 0 12 Telkkä Bucephala clangula 0 0 0 0 0 0 0 25 Tukkakoskelo Mergus serrator 0 0 0 0 0 0 1 0 Isokoskelo M. merganser 0 0 0 0 0 0 145 0 Merimetso Phalacrocorax carbo 0 0 0 0 0 0 5 0 19

Taulukko 10. Silakkariutan ympäristössä levähtäjälaskennoissa keväällä 2008 havaitut linnut. Lajit 18.3. 4.4. 10.4. 18.4. 22.4. 29.4. 6.5. 16.5. Kyhmyjoutsen Cygnus olor 3 42 26 2 16 3 2 1 Merihanhi Anser anser 0 2 0 8 3 1 0 0 Valkoposkihanhi Branta leucopsis 0 0 0 0 0 2 0 0 Haapana Anas penelope 0 6 4 17 15 15 4 2 Tavi A. crecca 0 0 0 2 16 6 5 0 Sinisorsa A. platyrhynchos 13 1 0 3 3 1 0 0 Tukkasotka Aythya fuligula 0 0 0 0 0 6 0 2 Haahka Somateria mollissima 0 9 0 74 61 58 20 39 Pilkkasiipi M. fusca 0 0 0 0 0 0 0 6 Telkkä Bucephala clangula 0 1 0 0 0 30 0 33 Tukkakoskelo Mergus serrator 0 0 2 0 2 3 6 0 Isokoskelo M. merganser 0 2 0 0 7 6 0 23 Merimetso Phalacrocorax carbo 3 0 0 0 0 1 1 1 Meriharakka Haematopus ostralegus 0 0 1 0 0 0 1 0 Tylli Charadrius hiaticula 0 0 0 0 0 1 0 0 Punajalkaviklo Tringa totanus 0 0 0 0 0 0 1 1 Valkoviklo T. nebularia 0 0 0 0 0 0 4 1 Karikukko Arenaria interpres 0 0 0 0 0 1 0 3 Pikkulokki Larus minutus 0 0 0 0 0 0 0 33 Naurulokki L. ridibundus 0 0 0 2 0 0 0 1 Kalalokki L. canus 0 20 0 35 0 0 0 0 Selkälokki L. fuscus 0 5 10 0 78 34 0 0 Haahkojen kesäaikaiset lepäilijämäärät olivat myös huomattavia (kuva 3). Sulkivia haahkakoiraita nähdään yleensä touko-kesäkuun vaihteessa runsaimmin, ja niin myös kesällä 2008. Syysmuutonseurannan valtalajit olivat merimetso, haahka ja kalalokki. Muuttavien lintujen lentokorkeudet syysmuutolla ovat hyvin samanlaisia kuin keväällä. Taulukko 11. Kaijakarin ympäristössä levähtäjälaskennoissa syksyllä 2008 havaitut linnut. Laji 18.9. 25.9. 30.9. 2.10. Kyhmyjoutsen Cygnus olor 3 0 0 0 Sepelhanhi Branta bernicla 0 0 0 5 Haapana Anas penelope 45 13 8 0 Tavi A. crecca 53 12 0 0 Haahka Somateria mollissima 7 0 0 70 Telkkä Bucephala clangula 57 11 5 14 Isokoskelo Mergus merganser 15 0 0 0 Kalalokki Larus canus 95 33 540 110 20

Pvm 28.7. 25.7. 14.7. 11.7. 9.7. 4.7. 29.6. 26.6. 19.6. 1.6. 30.5. 29.5. 24.5. 109 300 536 500 515 640 600 Yksilömäärä 862 920 900 1180 1218 1227 Kuva 2. Haahkan kesäaikaiset levähtäjät Tahkoluodon edustalla (mukana nuoret linnut). Taulukko 12. Hylkiriutan ympäristössä levähtäjälaskennoissa syksyllä 2008 havaitut linnut. Laji 18.9. 25.9. 30.9. 2.10. Kyhmyjoutsen Cygnus olor 26 35 2 0 Sepelhanhi Branta bernicla 1 4 5 6 Haapana Anas penelope 14 8 7 0 Sinisorsa A. platyrhynchos 18 0 0 0 Jouhisorsa A. acuta 16 3 0 0 Haahka Somateria mollissima 0 2 0 0 Telkkä Bucephala clangula 40 18 0 0 Isokoskelo M. merganser 6 5 0 0 Merimetso Phalacrocorax carbo 4 1 0 0 Merikotka Haliaeetus albicilla 0 0 0 1 Isokuovi Numenius arquata 0 1 0 0 Merisirri Calidris maritima 0 0 0 1 Kalalokki Larus canus 120 370 30 300 Selkälokki L. fuscus 0 0 1 0 Riskilä Cepphus grylle 0 0 0 1 21

Taulukko 13. Silakkariutan ympäristössä levähtäjälaskennoissa syksyllä 2008 havaitut linnut. Laji 18.9. 25.9. 30.9. 2.10. Kyhmyjoutsen Cygnus olor 0 22 3 0 Haapana Anas penelope 18 0 0 0 Haahka Somateria mollissima 3 0 0 0 Telkkä Bucephala clangula 47 7 0 0 Tukkakoskelo Mergus serrator 6 0 0 0 Isokoskelo M. merganser 16 0 0 0 Kaakkuri Gavia stellata 1 0 0 0 Merimetso Phalacrocorax carbo 1 0 0 0 Merikotka Haliaeetus albicilla 0 0 0 1 Kalalokki Larus canus 5 60 0 0 2.3 Tulosten tulkinta ja epävarmuustekijät Levähtävät vesilinnut lepäilevät pääasiassa saarten rantavesissä ja selkämatalikoilla eli siellä missä ruokaa on. Haahkoilla lepäilypaikat ovat eniten hajallaan päivästä riippuen. Toisinaan saarten kupeella, toisinaan kaukana aavalla. Pääsääntöisesti valtaosa linnuista lepäilee saarten tuulensuojaisilla puolilla, tuulten mukaan. Keväällä normaalin jäätalven jälkeen vesilinnut levähtävät siellä missä sulaa vettä on, ja tällöin yksilömäärät saattavat kohota huomattavan suuriksi (tuhansiksi yksilöiksi). Keväällä 2008 tätä ilmiötä ei ollut, vaan Selkämeri velloi sulana heti maaliskuusta alkaen. Lintujen muuttoreitit on valtalajien osalta esitelty kevään lajiosiossa. Paikallisten lintujen liikehdintä on luonteeltaan hyvin vaihtelevaa, eikä siitä saa täyttä käsitystä runsaasta havainnoinnista huolimatta. Yksikin laiva tai vene voi nostaa sadoittain vesilintuja ilmaan ja ne siirtyvät täysin sattumanvaraisesti eri suuntiin pieninä tai suurina parvina. Oikeastaan merikotka on ainoa laji, jonka lentoreitistä saa käsityksen paikallisten lintujen osalta. Ne lentävät lähes aina saaresta toiseen vaihtelevalla korkeudella, esimerkiksi Kumpelista Kaijakariin tai päinvastoin. On mahdoton sanoa, kuinka paljon alkukeväisiä merikotkalentoja tulee päivittäin alueella, mutta jos paikalla on esimerkiksi toistakymmentä kotkaa, niin lentoja päivittäin lienee kymmenittäin saarten välillä. Kokonaisuutena lintujen liikehdintä ja levähtäminen on monien tekijöiden summa ja vaihtelee vuosittain ja sääolosuhteiden mukaan. Aineiston kattavuus on heikompi syysosiossa, koska tausta-aineistoa ei ole. Syysmuuton jakaantuminen pitkälle ajalle heikentää tulosten tulkintaa, sillä syyspuolen muuttajamäärien arviota on mahdoton saada ilman pitkäkestoista havainnointia. Nyt saatu aineisto kertoo haahkan, merimetson ja kalalokin päämuuton volyymista, kun lasketaan muuttavia yksilöitä tunnissa. Kevään kokonaismuuttajamäärät kyetään arvioimaan sangen hyvin. 22

Havainnointi oli rajallista ulkona merellä muuttavien lajien suhteen. Kallioholman kärjestä havaitsee ja määrittää muuttavat linnut sääoloista riippuen, hyvällä säällä linnut tuntee useiden kilometrien etäisyydeltä. Näkökentän ulkopuolella muuttaa lisäksi keväin syksyin runsaasti lintuja. Erityisen runsaasti sillä etäisyydellä muuttaa muun muassa mustalintuja, pilkkasiipiä, alleja, kuikkalintuja sekä ruokkilintuja. Määrää on mahdoton arvioida, sillä ulkomerellä ei ole muuttoa havainnoitu milloinkaan, eikä siitä siten ole arkistotietoa. Sen vuoksi kevätmuuttajien kokonaisarviossa em. asioita ei ole huomioitu. Kuikkalintujen osalta kevät 2008 menikin sikäli mutkikkaasti, että suuri osa kuikkalinnuista muutti mitä todennäköisimmin ulkona merellä, koska varsinaista huippumuuttoa ei havaittu ja havainnointipäivien aikana määrittämisen rajamailla (horisontissa) muutti runsaasti kuikkalintuja. Merenkurkun alueella kuikkalintuja muutti Tiirahavaintojärjestelmään tallennettujen havaintojen perusteella normaalin runsaana. Oma ongelmansa on lintujen yömuutto. Sen havainnoiminen vaatisi tutkan käyttämistä, eikä sellaista ole Porissa koskaan kokeiltu. Selvää kuitenkin on, että yöllä muuttaa pääosa varpuslinnuista, mutta myös runsaasti vesilintuja. 3. PESIMÄLINNUSTON KARTOITUS 3.1 Johdanto Merkittävin tieto suunnitellulla tuulipuistoalueella liikkuvien lintujen määristä saadaan tarkkailemalla lintujen lentoja (ruokailulentoselvitys). Riittävän laajan alueen pesimälinnuston tuntemus antaa mahdollisuuden arvioida sitä, minkä kokoisen saaristoalueen linnustoon tuulipuistolla voi olla vaikutusta. Selvää on, että suuri osa merilinnuista pystyy lentämään pitkiäkin matkoja saalistuslennoillaan, ja siksi alueella liikkuvien yksilöiden määrä on todellisuudessa lähialueiden pesimälinnustoa suurempi. Ruokailu- ja saalistusalueet voivat olla eri alueilla pesivillä linnuilla päällekkäisiä, mutta hyviä ruokailualueita on rajallinen määrä, ja ollessaan riittävän etäällä toisistaan ne myös rajaavat lintujen liikkumista. Linnuilla on ruokailualueensa mahdollisimman lähellä pesimäpaikkoja, ja kunkin lajin samalla alueella pesivät linnut useimmiten käyttävät samoja ruokailualueita. Ruokailulentojen seurannan alettua selvisi, että pesimälinnuston kartoitusaluetta täytyy lintudirektiivin I-liitteen lajien osalta laajentaa käsittämään myös Tahkoluodon, Iso-Enskerin, Anttooran ja Pastuskerin väliin jäävä saaristoalue (kuva 3). Natura-alueen mantereen puolella Anttooran luoteiskärjen ja Lampaluodon välisellä merialueella on muutamia pieniä lintuluotoja, joiden lokkilinnut käyvät Tahkoluodon edustalla saalistamassa tai lentävät suunnitellun tuulipuistoalueen kautta ulommas merelle. Nämä lennot selittävät osaltaan Kallioholman edessä havaittuja lentomääriä. Myös Tahkoluodon eteläpuolella Ketarakarin ympäristössä pesii pieni lapintiirayhdyskunta. Havainnoinnin yhteydessä selvisi myös, että Gummandooran Naturaalueella Iso-Enskeristä pohjoiseen pesivät linnut eivät vuonna 2008 saalistaneet Kallioholman edustalla tai ruokailulentoja tapahtui vähän. Seliskerin pohjoispuolen lintuluotojen ja Gummandooran saariston linnut käyttivät pääasiassa eri ruokailualueita kuin Tahkoluodon edustan linnut. 23

Pesimälinnusto selvitettiin alun perin Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimalahanketta varten vuonna 2006 (Suomen Luontotieto 2006). Selvitystä tarkennettiin nyt tehdyllä laskennalla. Tässä pesimälinnustoselvityksessä käsitellään omana kokonaisuutenaan tuulipuiston lähialueella pesivää linnustoa, Gummandooran saariston Natura-alueen linnustoa tuulipuiston vaikutuspiirissä ja ulkopuolella sekä niitä suojelualueiden ulkopuolella pesiviä uhanalaisia ja lintudirektiivin I- liitteen lintuja, jotka käyttävät myös tuulipuiston aluetta saalistusalueenaan. Pääpaino selvityksessä oli huomionarvoisimmissa lajeissa, joita Natura-alueen osalta olivat Natura-lomakkeessa mainitut lintudirektiivin liitteen I lajit sekä tuulipuiston alueella selkälokki, lapintiira, kalatiira ja räyskä. Vesi- ja rantalinnusto inventoitiin tuulipuiston alueella ja tuulipuiston vaikutuspiirissä olevalla Natura-alueella (alue Silakkariutasta Iso-Enskeriin). Natura-alueella Iso-Enskeristä pohjoiseen ja Natura-alueen ulkopuolisten lintuluotojen osalta selvitettiin vain merikotkan, selkälokin, pikkulokin, naurulokin, räyskän sekä kala- ja lapintiiran parimäärät. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkimusalueella on neljä osa-aluetta, joiden linnustoa on selvitetty erilaisella tarkkuudella. Kuva 3. Gummandooran saaristo Natura 2000 -alue (musta rajaus). Kartan copyright SYKE, Maanmittauslaitos ja Genimap, lähde: Hertta-järjestelmä. 24

Natura-alueella tarkoitetaan tässä tapauksessa Gummandooran saaristo -nimistä Natura-aluetta (koodi FI0200075), joka sijaitsee suunnitellun tuulipuistoalueen pohjoispuolella (kuva 3). Alue on statukseltaan sekä SPA- (Special Protection Area) että SCI- (Site of Community Importance) alue. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alueen perusteena ovat alueella tavattavat luontodirektiivin luontotyypit sekä Natura-lomakkeessa mainitut lintudirektiivin liitteen I lajit ja direktiivissä mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut. 3.2 Menetelmät Tuulipuistoalueen neljän lähimmän saaren ja Vähä-Enskerin Kopannokan linnusto laskettiin muun laskenta-aineiston keruun yhteydessä 18.4. 9.7. välisenä aikana. Lähestymislentojen kahdeksan tunnin havainnointijakson aikana sai saarten pesimälinnustosta paremman käsityksen kuin nousemalla lyhyeksi aikaa maihin. Parimääräarviota täydennettiin vielä selkälokin poikastuottoa selvitettäessä, silloin noustiin Hylkiriutalle 28.6., Kaijakariin 4.7., Kupeliin 28.6. ja Silakkariutalle 4.7. Kopannokassa käytiin 4.7. Hylkiriutta, Silakkariutta ja Kopannokka kuuluvat myös Gummadooran Natura-alueeseen. Parimääräarviot perustuvat pääosin koko työryhmän havaintoihin (taulukot 1 ja 17). Muusta havainnoinnista erilliset laskennat tekivät Kimmo Nuotio, Tapio Oksa ja Matti Sillanpää Gummandooran Natura 2000 -alueesta Vähä-Enskerin ja Iso-Enskerin alueen vesi- ja rantalinnusto laskettiin 2.5., 23.5. ja 29.6. Natura-alueen pohjoisosan uhanalaiset ja direktiivilajit laskettiin 2.5., 23.5. ja 28.6. Anttooran luoteispuolella ja Kuuskarin selän ympäristössä laskettiin pesiviä lokkilintuja 5.6., 4.7. ja 8.7. Parimääräarviot perustuvat havaittujen emolintujen määriin. Pesiä ei laskennan yhteydessä ole järjestelmällisesti etsitty eikä laskettu. Vain räyskän osalta tiedot perustuvat pesiin tai poikasiin. 3.3 Tulokset 3.3.1 Tuulipuistoalue Tahkoluodon syväsataman edustan neljä lähintä saarta tunnetaan hyvinä lintuluotoina. Alue on luonteeltaan hyvin mereinen ja nämä ulkoluodot tarjoavat merilinnuille hyviä pesimäpaikkoja lähellä ruokailu- ja saalistusalueita. Luodot sijaitsevat väljästi muodostamatta yhtenäistä saariryhmää. Vähä-Enskerin karu eteläkärki Kopannokka lähellä Silakkariuttaa on 2000-luvulla noussut lapintiirayhdyskuntansa ansiosta myös merkittäväksi osaksi tätä kokonaisuutta. Kaikki saaret ja Kopannokka ovat muodostuneet hiekkakivimoreenista ja kaikilla on selvä lakialue, johon meren voimat eivät enää vaikuta. Suurin ja myös lintuluotona merkittävin on Kaijakari, 11 hehtaarin laajuinen ja kilometrin pituinen moreeniharjanne, joka sijaitsee 1,4 km etäisyydellä Tahkoluodon länsikärjestä, Kallioholmasta etelälounaaseen. Saaren rannat ovat pääasiassa avoimet, keskellä kasvaa pihlajia, mäntyjä ja katajia. Mitään läpipääsemättömiä tiheikköjä eivät puut ja pensaat muodosta, vaan saari on suhteellisen avoin. Kaijakari tunnetaan yhtenä Satakunnan rannikon merkittävimmistä 25

lintuluodoista sekä lajistonsa että parimääriensä osalta. Saaressa pesii merkittävä osa Satakunnan selkälokeista ja uhanalaista räyskää on 2000-luvulla pesinyt enimmillään kaksi paria. Saari on Satakunnan seutukaavassa varattu suojelualueeksi (SL). Myös Kumpeli on seutukaavassa varattu suojelualueeksi. Se on kooltaan 2,8 hehtaaria, ja sijaitsee 800 metriä Kallioholmasta luoteeseen. Kumpeli on pääasiassa harmaalokkien asuttama. Myös räyskä (vuonna 2006 kaksi paria) on pesinyt usein 2000-luvulla. Kaijakarin ja Kumpelin väliselle matalikolle on suunniteltu suuri määrä tuulivoimaloita, ja Kumpelin pesimälinnusto tulee olemaan lähimpänä tuulivoimaloita. Uloin ja samalla mereisin luoto on Hylkiriutta. Sekin on seutukaavassa varattu suojelualueeksi. Tämä 1,8 ha kokoinen luoto kuuluu Gummandooran saariston Natura-alueeseen, ollen sen eteläisin ja myös läntisin saari. Etäisyyttä Tahkoluotoon on 2,8 km. Räyskä on pesinyt Hylkiriutalla lähes vuosittain. Nytkin luodolla oleskeli neljä räyskää kesäkuun alkupuolella, mutta pesinnästä tai yrityksestä ei 28.6. havaittu merkkejä. Silakkariutta on pohjoisin Tahkoluodon edustan lintuluodoista, etäisyyttä syväsatamaan tulee 1,8 km. Rannat ovat avoimet, mutta saaren keskusta on jo niin tiheää pensaikkoa, että teerikin kuuluu ajoittain pesimälinnustoon. Silakkariutta on vuosikymmeniä ollut hyvä selkälokkiluoto. Vain 200 metrin etäisyydellä sijaitseva Kopannokka on kasvillisuudeltaan karumpi. Merikotka on kerran yrittänyt pesiä Vähä-Enskerin männikössä Kopannokan puoleisessa päässä. Kesällä 2008 saaresta löytyi runsaasti merkkejä merikotkien läsnäolosta ja laji voi lähitulevaisuudessa kuulua Vähä-Enskerin pesimälinnustoon. Alueen vesi- ja rantalinnustoon kuului kesällä 2008 kahdeksan vesilintulajia, kolme kahlaajaa ja seitsemän lokkilintua (taulukko 14). Kokonaisparimäärä oli 880 ja alueen runsainta pesimälajia, harmaalokkia pesi 381 paria (43 % pesivistä pareista). Lapintiira (175 paria) ja selkälokki (124 paria) olivat seuraavaksi runsaimmat pesimälinnut. Vesilinnuista runsain oli haahka 90 parilla, kahlaajia löytyi yhteensä vain 17 paria. Mielenkiintoisia havaintoja kertyi runsaasti riskilästä ja ruokista. Kumpikaan lintulaji ei pesinyt alueella, mutta Hylkiriutan ympäristössä niitä liikkui kaikilla havainnointikerroilla. Silakkariutan ja Kopannokan rantavesissä nähtiin useaan otteeseen neljän riskilän ryhmä. Havainnot saattavat enteillä riskilän paluuta pesimälinnustoon. Läpi kesän Tahkoluodon edustalla liikkuvien ruokkien määrä on noussut viime vuosina ja lajin asettuminen pesimään jollekin alueen saarista on hyvin mahdollista. Selkälokki Larus fuscus Selkälokin vuoden 2008 parimäärä 124 on 2000-luvun alhaisin Tahkoluodon edustan saaristossa. Kaikilta vuosilta ei alueen kokonaisparimäärä ole tiedossa, mutta selkälokin poikasia on koko 2000-luvun rengastettu Kaijakarissa ja Silakkariutalla. Näihin käynteihin perustuu käsitys lajin taantumisesta alueella vuoden 2003 jälkeen. 26

Taulukko 14. Pesivä vesi- ja rantalinnusto eri kohteissa suunnitellulla tuulivoimala-alueella. Laji Hylki- Kaija Kumpeli Silakka- Kopan- Yhteensä riutta riutta nokka Sorsalinnut Kyhmyjoutsen Cygnus olor 1 1 1 1-4 Merihanhi Anser anser - 1-1 - 2 Sinisorsa Anas platyrhynchos 3 4-2 - 9 Tukkasotka Aythya fuligula 1 2-2 - 5 Haahka Somateria mollisima 12 48 16 14-90 Pilkkasiipi Melanitta fusca 2 1-2 - 5 Tukkakoskelo Mergus serrator 2 2 1 2-7 Isokoskelo M. merganser 2 4 2 2-10 yhteensä 23 63 20 26-132 Kahlaajalinnut Meriharakka Haematopus ostralegus 1 1 1 1-4 Punajalkaviklo Tringa totanus 1 1 1 1 1 5 Karikukko Arenaria interpres 2 2 2 1 1 8 yhteensä 4 4 4 3 2 17 Lokkilinnut Merikihu Stercorarius parasiticus 1 1 1 1 1 5 Kalalokki Larus canus 3 4 2 26 2 37 Selkälokki L. fuscus 10 70 8 36-124 Harmaalokki L. argentatus 35 170 120 55 1 381 Merilokki L. marinus 1 2 2 2-7 Kalatiira Sterna hirundo - 1 - - 1 2 Lapintiira S. paradisaea 45 50 12 12 56 175 yhteensä 95 298 145 132 61 731 Räyskä Sterna caspia Räyskä kuuluu alueella lähes vuosittain pesiviin lintulajeihin. Vuonna 2008 laji ei kuitenkaan pesinyt, vaikka neljä yksilöä oleskeli Hylkiriutalla. 2000-luvulla räyskäpareja on pesinyt Hylkiriutalla, Kaijakarissa ja Kumpelissa. Vuonna 2005 Kaijakarissa pesi kaksi paria, kuten myös Kumpelissa kesällä 2006. Vuonna 2007 räyskä pesi sekä Hylkiriutalla että Kumpelissa. Kalatiira S. hirundo Kalatiira on harvalukuinen pesimälaji ulkosaaristossa. Nyt tavattiin pesivä pari vain Kaijakarin eteläkärjessä ja Kopannokassa. Lapintiira S. paradisaea Lapintiiran parimäärä on 2000-luvun laskennoissa vaihdellut 140 200 välillä. Vuoden 2008 175 paria on keskitasoa. 27

3.3.2 Natura-alue Natura-alue Iso-Enskeristä Vähä-Enskeriin Toimeksiannon mukaisesti Gummandooran saariston Natura-alueen (kuva 3) pesimälinnustoa inventoitaessa keskityttiin uhanalaisiin ja lintudirektiivin I-liitteessä mainittuihin lintulajeihin. Alueen eteläosan saaristolinnusto laskettiin muuta aluetta tarkemmin. Tämä tehtiin siksi, että pesimälinnusto Iso-Enskeristä etelään Vähä-Enskeriin käyttää Tahkoluodon edustaa ruokailu- ja saalistusalueenaan, mutta pesimälinnusto Iso-Enskeristä pohjoiseen suuntaa lentonsa enemmän länteen ja pohjoiseen. Gummandooran saariston Natura-alueen eteläosaan kuuluu kaksi suurempaa metsäistä saarta Iso-Enskeri ja Vähä-Enskeri. Niiden välissä on kaksi puustoisempaa luotoa: Ledaskeri ja Uusikari. Linnustollisesti parhaat ovat Matinkari ja Matinkarinräveli. Näillä pienillä kareilla pesivät alueen lokit ja tiirat. Hylki- ja Silakkariuttaa havainnoitaessa lapintiirojen nähtiin tulevan näiden karien suunnasta Tahkoluodon edustalle ja vastaavasti suuntaavan lentonsa niille. Alueen vesi- ja rantalinnustoon kuului kahdeksan vesilintulajia, viisi kahlaajaa ja seitsemän lokkilintua (taulukko 15). Lintupareja pesi yhteensä 199. Alueen runsain pesimälintu on haahka (88 paria), kalalokkeja pesi 33 ja lapintiiroja 24 paria. Ilahduttavaa oli tyllin pesiminen alueella. Natura-alueen pohjoisosa Enskerin Natura-alueen pohjoisosa käsittää koko muun alueen Santakarista Merikarvian ja Porin rajalla olevaan Iso-Plokiin. Alueella on vähäisesti hyviä lintuluotoja, selvästi merkittävin on Pohjoinen Maaherranrakli. Sillä pesii räyskän lisäksi lapintiirakolonia ja muita lokkilintuja. Seliskerin pohjoispuolella on kaksi pientä nimetöntä luotoa, joilla pesivät Natura-alueen naurulokit, pikkulokit ja suuri osa alueen lapintiiroista. Alueella on vuosia pesinyt merikotka hyvällä menestyksellä (taulukko 16). Suojelualueiden ulkopuolinen linnusto Tahkoluodon edustan merialueella on merkitystä myös suojelualueiden ulkopuoliselle saaristolinnustolle. Tahkoluodon pohjoispuoleisella saaristoalueella (kuva 3) pesii pienissä yhdyskunnissa pikku- ja naurulokkeja sekä lapin- ja kalatiiroja. Merkittäviä ovat muun muassa Arvekarin luoteispuolen pienet karit, Siikakarien luoteisin kari ja Iso-Selkäkarin eteläpuolen matala luoto. Erityisesti lapintiirojen havaittiin lentävän näiltä alueilta saalistamaan Tahkoluodon edustalle. Merkittävin pesimäkareista on Anttooran luoteiskärjen Blommankivet, jolla pesi onnistuneesti räyskäpari ja 14 paria selkälokkeja. Anttooran pohjoispuolella Röysteenissä pesi yhdeksän paria ja eteläpuolella Iso-Selkäkarin vieressä kuusi paria selkälokkeja. Tahkoluodon eteläpuolella Ketarakarin ympäristössä pesi noin kymmenen paria lapintiiroja (taulukko 16). 28

Taulukko 15. Pesivä vesi- ja rantalinnusto Iso- ja Vähä- Enskerin välisellä saaristoalueella. Sorsalinnut Kyhmyjoutsen Cygnus olor 3 Merihanhi Anser anser 2 Haapana Anas penelope 1 Sinisorsa A. platyrhynchos 2 Tukkasotka Aythya fuligula 2 Haahka Somateria mollisima 88 Telkkä Bucephala clangula 3 Tukkakoskelo Mergus serrator 3 Isokoskelo M. merganser 7 Yhteensä 108 Kahlaajalinnut Meriharakka Haematopus ostralegus 3 Tylli Charadrius hiaticula 1 Punajalkaviklo Tringa totanus 3 Rantasipi Actitis hypoleucos 1 Karikukko Arenaria interpres 2 Yhteensä 10 Lokkilinnut Naurulokki Larus ridibundus 2 Kalalokki L. canus 33 Selkälokki L. fuscus 13 Harmaalokki L. argentatus 7 Merilokki L. marinus 2 Lapintiira S.paradisaea 24 Yhteensä 81 Taulukko 16. Linnustoselvitysalueella pesivien uhanalaisten ja lintudirektiivin I-liitteen lintulajien parimäärät osa-alueittain: 1) Tuulipuistoalue, 2) Eteläinen Natura-alue Iso-Enskeristä Vähä-Enskeriin, 3) Pohjoinen Naturaalue, 4) Tahkoluodon pohjoispuolen saaristoalue Anttoorasta Lampaluotoon ja 5) Ketarakarin ympäristö Tahkoluodon eteläpuolella (lihavoitu = uhanalainen ja kursiivi = lintudirektiivin I-liitteen laji). Laji 1 2 3 4 5 Yhteensä Merikotka (Haliaeetus albicilla) - - 1 - - 1 Pikkulokki (Larus minutus) - - 12 6-18 Naurulokki (L. ridibundus) - 2 52 35-89 Selkälokki (L. fuscus) 124 13 18 29-184 Räyskä (Sterna caspia) - - 1 1-2 Kalatiira (S. hirundo) 2 1 7 5-15 Lapintiira (S.paradisaea) 175 24 161 104 10 474 29