Rautatiealueen valaistusvaatimukset 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 VALAISTAVAT ALUEET... 4 2.1 Rautateiden ulkoalueet... 4 2.1.1 Matkustaja-alueet... 2.1.2 Ratapihojen kuormausalueet... 2.1.3 Ratapihojen seisonta- ja huoltoraiteet sekä vaihtotyöalueet... 2.1.4 Järjestelyratapihat... 3 VALAISTUSVAATIMUKSET... 6 3.1 Rautatiealueiden valaistusvaatimukset... 6 3.1.1 Matkustaja-alueet... 7 3.1.2 Ratapihojen kuormausraiteet... 8 3.1.3 Ratapihojen seisonta- ja huoltoraiteet sekä vaihtotyöalueet... 8 3.1.4 Tasoristeykset... 9 3.1. Järjestelyratapihat... 10 3.1.6 Alenemakertoimen määrittely... 11 3.1.7 Valaistuslaskennan pisteverkko... 12 3.1.8 Valaistuksen huoltotoimenpiteet... 12 3.2 Energiatehokkuus... 13 3.2.1 Valaistuksen hyötysuhde... 14 3.2.2 Lamppujen valotehokkuuden raja-arvot... 1 3.3 Häiriövalo... 1 4 VALAISTUKSEN SUUNNITTELU... 17 4.1 Valaistussuunnitelman sisältö... 17 4.2 Elinkaarikustannuslaskelma... 17 4.3 Valaisimien sijoittaminen ja valaisintekniikka... 17 4.4 Sähkötekniikka... 19 4. Valaistuksen laskenta... 19 TEKNISET VAATIMUKSET....1 Mastot, pylväät....1.1 Puupylväät....1.2 Metallipylväät....1.3 Mastot....2 Valaisimet... 21.3 Keskukset... 21 VIITELUETTELO... 22 LIITE 1 ATUn mitat
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 3 1 YLEISTÄ Tämän ohjeen tarkoitus on ohjata rautatiealueen valaistussuunnittelua ja rakentamista siten, että taataan rautatiealueella työskentelevien henkilöiden työturvallisuus, mahdollistetaan työsuoritukset sekä taataan matkustaja-alueiden turvallisuus ja viihtyisyys. Rautatiealueen valaistusvaatimukset pohjautuvat standardiin SFS-EN- 12464-2 Ulkotyöalueiden valaistussuositukset /1/. Nämä vaatimukset korvaavat Ratahallintokeskuksen suosituksen 1380/733/98 Ratapiha- ja matkustaja-alueiden valaistussuositukset. Lisäksi vaatimuksissa on huomioitu Ratahallintokeskuksen kokemukset ja testaustulokset rautatiealueella käytettyjen tuotteiden kestävyydestä ja luotettavuudesta. Tätä ohjetta tulee noudattaa kaikissa suunnittelu- ja rakentamisprojekteissa rautatiealueella. Oikein toteutetulla valaistuksella paitsi taataan alueen turvallisuus ja viihtyisyys myös lisätään työn tuottavuutta. Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettava Infra RYL06 /2/ vaatimuksia sekä Ratahallintokeskuksen B-sarjan julkaisuja, ellei tässä ohjeessa ole toisin määrätty. Voimassa olevat ohjeet ja vaatimukset ovat Ratahallintokeskuksen www-sivuilla http://www.rhk.fi/tietopalvelu/julkaisut/b-sarjan_julkaisut/
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 4 2 VALAISTAVAT ALUEET 2.1 Rautateiden ulkoalueet Ratapiha-alueet jaotellaan kolmeen ryhmään: 1) matkustaja-alueet, 2) ratapihojen kuormausalueet sekä 3) ratapihojen seisonta- ja huoltoraiteet ja vaihtotyöalueet. Jokaisen alueen valaistuksella on omat tarpeensa ja valaistusvaatimuksensa. Ennen valaistussuunnittelun aloittamista suunnittelijan tulee selvittää alueen käyttötarkoitus, siellä suoritettavat työtehtävät ja kalusto, jolla alueella pääsääntöisesti liikutaan. Nämä seikat tulee huomioida määriteltäessä alueen valaistustasoja ja valaisimien sijoituspaikkoja valaisimet eivät saa haitata rata-alueella liikkuvien henkilöiden, raidekaluston tai muun alueella liikkuvan kaluston liikennöintiä eikä niistä saa aiheutua muuta haittaa alueelle tai lähiympäristöön. Työskentelyalueiden valaistus tulee mitoittaa vaatimusten mukaisesti. Jos tarkkaa työskentelyaluetta ei voida määrittää, valaistus tulee mitoittaa korkeimman vaaditun valaistustason vaatimusten mukaan koko mahdolliselle työskentelyalueelle. Muu alueen valaistus tulee mitoittaa työskentelyalueen ympäristön vaatimusten mukaisesti. Työskentelyalueen ympäristön valaistusvaatimukset on esitelty CEN-standardissa SFS-EN-12464-2 Ulkotyöalueiden valaistussuositukset /1/ kohdassa 4.3.2. Työskentelyalueen ympäristön vaatimustasot määräytyvät taulukon 2.1 mukaisesti. Taulukko 2.1. Työskentelyalueen ympäristön valaistusvoimakkuudet Työskentelyalueen keskimääräinen valaistusvoimakkuus [lx] Työskentelyalueen ympäristön keskimääräinen valaistusvoimakkuus [lx] 00 100 300 7 0 0 10 30 0 Em 100 < 0 sama kuin työskentelyalueella Rautatiealueilla on hyvin vähän paikkoja, joissa vaaditaan yli 0 lx valaistusvoimakkuuksia. Joten usein miten koko alueen valaistus tulee mitoittaa vaativimman työskentelyalueen tason mukaisesti, ellei tässä vaatimuksessa ole toisin vaadittu.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 2.1.1 Matkustaja-alueet Matkustaja-alueella valaistuksen tulee turvata matkustajien turvallisuus ja viihtyvyys. Valaistuksen tulisi olla opastava ja ohjaava sekä huomioida myös esteettömyyden asettamat vaatimukset. Valaistuksen toteutuksessa tulee huomioida turvakameroiden valaistuksen tasaisuudelle ja voimakkuudelle asettamat vaatimukset. Matkustaja-alueen muita erityistä lisävalaistusta vaativia kohteita ovat mm. myyntipisteet ja lippujen tarkastuspisteet. Näitä kohteita on yleensä suurilla katetuilla asemilla, ja ne tulee käsitellä valaistussuunnittelussa omana kokonaisuutenaan. 2.1.2 Ratapihojen kuormausalueet Valaistuksella taataan ratapihojen kuormausalueiden työturvallisuus ja lisätään työn tuottavuutta. Kuormausalueet voivat olla pistemäisiä tai ratapihojen reunassa olevia lastausraiteita. Kuormausalueen valaistuksella mahdollistetaan raidekaluston normaalit käyttötoimenpiteet, pyöräkaluston turvallinen liikkuminen ja henkilökunnan työturvallisuus. Itse kuormausta varten kuormaajissa on kuormausta helpottavat työskentelyvalot. 2.1.3 Ratapihojen seisonta- ja huoltoraiteet sekä vaihtotyöalueet Seisontaraiteet ja vaihtotyöalueet on tarkoitettu vaunujen säilyttämiseen ja junien kokoamiseen. Alueella tulee turvata ratapihahenkilökunnan turvallinen liikkuminen ja mahdolllistaa heidän suorittamansa käyttötoimenpiteet. Osa toimenpiteistä vaatii myös vertikaalisen valaistusvoimakkuuden huomioimista mm. vaunujen tunnisteiden lukeminen laskumäkialueella ja vaunun pystypinnan hahmottaminen matkustajalaiturilla vaativat riittävän valaistusvoimakkuuden. Oikein toteutetulla valaistuksella lisätään työn tuottavuutta ja taataan ratapihahenkilökunnan työturvallisuus. Valaistuksen avulla mahdollistetaan alueen vaihteiden ja muun ratainfran huoltotoimien suorittaminen. 2.1.4 Järjestelyratapihat Järjestelyratapihoilla valaistuksen tulee olla laadukas ja tasainen sekä työskentelyalueet tulee tunnistaa ja erottaa alueella. Järjestelyratapihojen valaistavat alueet on esitetty kohdassa 3.1..
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 6 3 VALAISTUSVAATIMUKSET 3.1 Rautatiealueiden valaistusvaatimukset Valaistuksen suunnittelun lähtökohtana on standardien ja vaatimusten mukaisen laatutason saavuttaminen. Valaistustavat, valaisimet ja valaistuksen ohjausjärjestelmä valitaan siten, että ratkaisu on energiataloudellisesti optimaalinen ja täyttää kaikki sille tässä julkaisussa asetetut valaistusvaatimukset. Rautatiealueelle suunniteltavan ja rakennettavan valaistusasennuksen tulee täyttää kohdissa 3.1.1 3.1. annetut valaistusvaatimukset. Laskennassa tulee huomioida kohdan 3.1.6 mukainen valaistuksen alenemakerroin. Pienen, keskisuuren ja suuren ratapihan määrittely käy ilmi tarjouspyyntöasiakirjoista tai alueelle laaditusta ratasuunnitelmasta. Jos näin ei ole, määrittely tehdään tilaajan toimesta projektin alkaessa. Valaistusvaatimuskriteerit ovat CEN-standardin SFS-EN-12464-2 Ulkotyöalueiden valaistussuositukset /1/ mukaiset, taulukossa käytetyt arvot: E m hor Keskimääräinen valaistusvoimakkuusvaatimus (vähimmäisarvo vaakatasoon nähden) E m vert. Keskimääräinen valaistusvoimakkuusvaatimus (vähimmäisarvo pystytasoon nähden) U o min/av Yleistasaisuus minimivalaistusvoimakkuuden (E min hor) suhde keskimääräiseen valaistusvoimakkuuteen (E m hor) U d max/min Yleistasaisuus maksimivalaistusvoimakkuuden (E max hor) suhde minimivalaistusvoimakkuuteen (E min hor) Ra Valonlähteelle asetettu minimi värintoistoindeksi Ra = 0 100 GR av Keskiarvo kiusahäikäisyarvoista GR* GR max Maksimikiusahäikäisyarvo GR* *) Havaitsijoiden paikat on esitetty kuvassa 3.1. Kiusahäikäisyarvot tulee laskea jokaiselle havaitsijalle. GR-häikäisyarvot lasketaan valaisinlinjassa olevilla havaitsijoilla. Havaitsijat sijoitetaan pylväs- tai mastovälille kymmenen metrin välein aina pylväiden/mastojen puoliväliin asti. Havaitsijan korkeus maanpinnasta on 1, m. Havaitsija katsoo 2 :n kulmassa alaspäin ja 360º ympärilleen. Havaitsijoiden paikat on esitetty kuvassa 3.1.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 7 Kuva 3.1. Havaitsijat ovat 1, m:n korkeudella maanpinnasta ja katsovat 2º alaspäin. Esimerkki m:n valonheitinmastovalaistuksesta. 3.1.1 Matkustaja-alueet Valaistusvaatimukset henkilöasemille on esitelty taulukossa 3.1. Valaistusvoimakkuudet ovat keskimääräisiä, ja niiden laskennassa tulee ottaa huomioon kohdan 3.1.6 mukaiset alenemakertoimet. Taulukko 3.1. Matkustaja-alueiden valaistusvaatimukset E m hor E m vert. U o min/av Avoimet asemalaiturit - pienet asemat 10 0,2 8 0 - keskisuuret asemat (vilkas toiminta) 0 4 60 60 - suuret asemat 0 4 60 U d max/ min Katetut asemalaiturit - pienet asemat 3 0 60 - keskisuuret asemat 0 0, 3 3 60 - suuret asemat 100 0, 3 30 3 80 Asematunnelit - keskisuuret ja suuret asemat 100 0, 60 Portaat ulkona - pienet asemat 30 3 - keskisuuret ja suuret asemat 0 0, 3 60 Kävelytiet K luokkien mukaisesti - pienet asemat (S4*) - keskisuuret ja suuret asemat (S2*) 10 - pysäköintialueet 10 GR av *) S-luokkien valaistusvaatimukset on esitetty SFS-EN-standardissa 131-2 kohdassa 6. /3/ Kulkureitin yhtyessä yleiseen kevyen liikenteen väylään tulee valaistusvoimakkuuden olla vähintään taulukon 3.1 mukainen. Valaistuksen ollessa GR max Ra
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 8 voimakkaampi kevyen liikenteen väylällä tulee kulkureitin valaistuksen olla vastaava. Suomessa Kuntaliitolla ja Tiehallinnolla on käytössä K- luokat, jotka ovat identtisiä SFS-EN-standardin 131-2 /3/ S-luokkien kanssa. 3.1.2 Ratapihojen kuormausraiteet Ratapiha-alueiden valaistusvaatimukset on laadittu tavara- ja raidekaluston käsittelyalueiden valaistukseen ja rata-alueen huoltotoimenpiteiden mahdollistamiseksi, ja niiden laskennassa tulee ottaa huomioon kohdan 3.1.6 mukaiset alenemakertoimet. Taulukko 3.2. Pienten ja keskisuurten ratapiha-alueiden valaistusvaatimukset Ratapihojen kuormausalueet E m hor E m vert. U o min/av Tavara-alueet - trukkien, nosturien ja autojen liikennealue - avokuormausraiteet (vähäinen toiminta) - avokuormausraiteet (vilkas toiminta) - katetut kuormausraiteet (vilkas toiminta) - konttinosturiraiteet (vilkas toiminta) U d max/ min GR av GR 0, 3 10 0 0 100 0 10 0,2 0, 8 4 3 3 3 3 max 0 0 0 0 Ra 60 60 60 60 3.1.3 Ratapihojen seisonta- ja huoltoraiteet sekä vaihtotyöalueet Ratapiha-alueiden valaistusvaatimukset on laadittu tavara- ja raidekaluston käsittelyalueiden valaistukseen ja rata-alueen huoltotoimenpiteiden mahdollistamiseksi, ja niiden laskennassa tulee ottaa huomioon kohdan 3.1.6 mukaiset alenemakertoimet.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 9 Taulukko 3.2. Pienten ja keskisuurten ratapiha-alueiden valaistusvaatimukset Ratapihojen kuormausalueet E m hor E m vert. U o min/av U d max/ min Vaihtotyöratapiha - vaihdealue 10 0 - ratapihan keskiosa (jos työ on jatkuvaa) 10 1 0 - vetoraide 10 0, 3 0 Vaunujen ja vetureiden huolto-, korjaus- ja säilytysalueet - matkustajavaunujen puhdistusraiteet 10 0 - matkustajavaunujen huoltoraiteet 0 0, 3 3 - matkustajavaunujen pesuraiteet 0 10 0, 3 3 60 60 - vaunujen huoltoraiteet 3 - vaunujen korjausraiteet 0 0 0, 3 3 - vaunujen säilytysraiteet 0,2 8 0 - veturien säilytysraiteet 10 0 Pienet ratapihat ja yksittäiset raiteet - vaihdealue 10 0 - ratapihan keskiosa 10 0,2 8 0 GR av GR max Ra Raiteet henkilöasemilla, varikoilla ja konepajoilla (vilkas toiminta) 10 1 0 0 3.1.4 Tasoristeykset Yleiset maantien tasoristeysalueet valaistaan, jos yleinen tie on valaistu. Valaistusvoimakkuus tulee määritellä samaan luokkaan kuin radan ylittävän tien valaistus on. Laituripolkujen tasoristeykset tulee valaista 1,-kertaisella valaistusvoimakkuudella laiturivalaistukseen verrattuna. Valaistuksessa tulee huomioida myös pystypinnan valaistusvoimakkuus.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 10 3.1. Järjestelyratapihat Järjestelyratapihan valaistusvaatimukset on esitelty taulukossa 3.3. Järjestelyratapihan toiminnot asettavat toimenpidekohtaisia valaistusvaatimuksia. Kuvassa 3.2 on esitelty järjestelyratapihan työalueet, ja taulukosta 3.3 löytyvät vastaavat valaistusvaatimukset kyseiselle alueelle. Kuva 3.2. Järjestelyratapihan aluejako Taulukko 3.3. Järjestelyratapihan valaistusvaatimukset alueittain E m hor E m vert. U o min/av U d max/ min Laskumäkijärjestelyratapihat Tuloraiteet - vaihdealue (A) 10 0 - ratapihan keskiosa (B) 1 Laskumäkialue - poikkiottajan alue (C) 0 0, 3 60 - mäen harja, vaununumeron lukualue (C) 0 0, 3 80 Lajitteluraiteet, käsin ohjattu - hiljennys hiljennyskiskolla (D) - vaihdealue, laskumäen pää (E) 1 - hiljennysalue jarrukengällä (F) 1 Lajitteluraiteet, autom.ohjattu - paikalliset raidejarrut (D) 0 0, 3 3 - jatkuvat raidejarrut (D) (vilkas toiminta) 1 - vaihdealue, laskumäen pää (E) (vilkas toiminta) 1 - lajitteluraiteet, keskiosa (G) 1 - vaihdealue, lähtöpää (H) 10 0 Lähtöraiteet - vaihdealue (I) 10 0 - ratapihan keskiosa (J) 10 0,2 8 0 GR av GR max Ra
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 11 3.1.6 Alenemakertoimen määrittely Valaistusasennusta suunniteltaessa laskennassa tulee ottaa huomioon asennuksen alenemakerroin. Alenemakerroin koostuu valituista valaistuslaitteista ja asennusympäristöstä. Taulukossa 3.4 on esitetty alenemakertoimet erityyppisille lampuille ja valaisimille asennusympäristössään. Valaistustason tulee säilyä valaistuksen koko elinkaaren suunnitellut huoltotoimenpiteet huomioiden. Taulukon 3.4 laskennallisissa alenemakertoimissa on huomioitu kohdan 3.1.8 perushuoltotoimenpiteet ja lamppujen ryhmävaihtoväli. Jos suunnittelussa käytetään taulukosta kotelointiluokaltaan ja lampputyypeiltään poikkeavia arvoja, suunnittelijan tulee määritellä alenemakerroin ja huoltoväli CEN-standardin SFS-EN-12464-2 Ulkotyöalueiden valaistussuositukset /1/ mukaisesti sekä laatia kohteeseen huoltosuunnitelma. Taulukko 3.4. Alenemakerrointaulukko lampputyypeittäin IP6- valaisimelle Ympäristön saasteisuus Lamppu Vähäinen Normaali Runsas Ryhmävaihtoväli [h] Sp-Na 100-0W 0,8 0,80 0,7 16000 Sp-Na 0 70 ja 600W 0,80 0,7 0,70 16000 MM keraaminen 0,6 0,60 0, 10000 QL Induktio 0,70 0,6 0,60 000 CPO-TW 90-1W 0,7 0,70 0,6 100 CPO-TW -60W 0,70 0,6 0,60 100 T8 /T* 0,70 0,7 0,80 30000 T8 /T pakkasputki* 0,7 0,80 0,8 38000 *) Loisteputkea käyttäessä tulee valita pitkäikäinen loisteputki, esim. AuraLight Longlife, Philips Xtreme, Osram XT tai vastaava. Elektronista liitäntälaitetta käyttäessä, tulee huomioida ympäristöolosuhteet ja laitteen soveltuminen olosuhteisiin. Suunnittelijan tulee määrittää alueen olosuhdeluokka yhteistyössä tilaajan kanssa, ellei sitä ole ratasuunnitelmassa annettu. Yleisesti ympäristön olosuhteet katsotaan normaaliksi, ellei aluetta voida määrittää selvästä syystä toiseen kategoriaan. Esimerkiksi tehtaiden läheisyys saattaa tehdä alueesta runsassaasteisen. Järjestelyratapihoilla ryhmävaihto tulee suorittaa 12 000 tunnin välein.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 12 3.1.7 Valaistuslaskennan pisteverkko Valaistuslaskennan pistoverkko tulee luoda laskenta-alueelle CENstandardin SFS-EN-12464-2 Ulkotyöalueiden valaistussuositukset /1/ mukaisesti. Valaistuksen pisteverkko määräytyy valaistavan alueen koon mukaan. Laskentapisteiden määrä lasketaan alueelle alla olevan kaavan mukaisesti. Kun kummankin sivun pistemäärä lasketaan erikseen, muodostuu pisteverkko. d p = 0,2 log d jossa p = sivun laskentapisteiden määrä d = alueen sivun pituus Taulukossa 3. on esitetty muutamia esimerkkejä laskentapisteiden määrästä suhteessa sivun pituuteen. Kuitenkin on huomioitava, että maksimi pisteiden välinen etäisyys laskennassa on m. Taulukko 3.. Laskentapisteiden määrä suhteessa sivun pituuteen Sivun pituus [m] sivun laskentapisteiden määrä [kpl] 10 10 0 16 100 0 3.1.8 Valaistuksen huoltotoimenpiteet Matkustaja-alueilla sekä järjestelyratapihoilla tulee tehdä valaistustarkastus aina 4 kuukauden välein ja muilla alueilla 2 kertaa vuodessa. Kaikki valaistukset tulee koekäyttää ja tarkastaa aina heinä-elokuun aikana. Valaistuksen huoltotoimenpiteillä taataan valaistusvaatimusten täyttyminen koko elinkaaren ajaksi. Valaistuksen huoltotoimenpiteet sisältävät lampunvaihdot, valaisimien pesun, rikkoutuneiden komponenttien vaihdot ja suuntauksen tarkistuksen. Valaistushuolto suoritetaan pääsääntöisesti alueen ryhmävaihtona tai tarvittaessa yksittäisvaihtona. Valonheitinmastoille tulee tehdä mastomääräysten mukainen mastotarkastus. Urakoitsija on velvollinen takuuajan päättyessä teettämään
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 13 3.2 Energiatehokkuus mastoille mastotarkastuksen ja korjaamaan tarkastuksessa havaitut puutteet. Takuutarkastuksesta on esitettävä tarkastuspöytäkirja. 3.1.8.1 Ryhmävaihto Ryhmävaihto suoritetaan suurpainenatriumlampuille 16 000 h:n ja monimetallilampuille 10 000 h:n välein. Järjestelyratapihoilla valaistuksen ryhmävaihto suoritetaan kaikille lampputyypeille 12 000 h:n välein. Muiden lampputyyppien ryhmävaihto suoritetaan kohteeseen laaditun huolto-ohjeen mukaan. Lampunvaihtoon kuuluu pylväskohtaisen sulakkeen vaihto tarvittaessa ja/tai johdonsuoja-automaatin koestus sekä havaittujen viallisten kupujen, kuristimien, sytyttimien ja kondensaattorien vikojen korjaaminen. Lisäksi valaisimet tulee pestä. Valaisimet pestään ja puhdistetaan lamppujen ryhmävaihdon yhteydessä. Pesuaineiden osalta noudatetaan Senerin verkostosuosituksen UT 1:88 /4/ kohdan 3.1.1 ohjeita sekä valaisinvalmistajan ohjeita. Lamppujen vaihdosta tulee pitää tietokantaa. Lisäksi ryhmävaihdon yhteydessä tulee tarkistaa pylväiden ja mastojen varustuksen kunto ja suoruus sekä tarvittaessa oikaista ne. 3.1.8.2 Yksittäisvaihto Yksittäisvaihto tulee suorittaa alueella, jos 10 % valaisimista on viallisia. Jos viallinen valaisin sijaitsee kriittisessä paikassa, kuten esimerkiksi järjestelyratapihalla, portaikossa tai tärkeällä kulkureitillä, on yksittäisvaihto suoritettava välittömästi vian havaitsemisen jälkeen. Lampunvaihdon yhteydessä vaihdetaan havaitut vialliset kuvut, kuristimet, sytyttimet ja kondensaattorit sekä suoritetaan valaisimen pesu. Valaisimet pestään ja puhdistetaan lamppujen ryhmävaihdon yhteydessä. Pesuaineiden osalta noudatetaan Senerin verkostosuosituksen UT 1:88 /4/ kohdan 3.1.1 ohjeita sekä valaisinvalmistajan ohjeita. Lamppujen vaihdon jälkeen kaikkien lamppujen tulee toimia moitteettomasti. Suunnittelun lähtökohtana ovat valaistuksen laadulliset ja määräävät tekijät. Kohteiden suunnittelussa tulee keskittyä valaistuksen oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen mitoitukseen. Mitoituksessa valaistuksen tehon tarve on määritettävä siten, että valaistus täyttää kaikilta osin sille asetetut vaatimukset. Teholtaan oikein mitoitettu valaistus on merkittävä tekijä
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 14 energiankulutuksessa. Käyttäjien tulee huolehtia valaistuksen tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja käyttöajoista. Kalustehankinnoissa valinnat ohjataan ns. ECO-design-tuotteisiin, joiden hyvä energiahyötysuhde ja rajattu häiriövalon tuotto ovat sekä ohjaavia että määrääviä tekijöitä. 3.2.1 Valaistuksen hyötysuhde Valaistustehoa ja käyttötuntien mukaan määräytyvää energiankulutusta tulee tarkastella esim. hyötysuhdemenetelmän avulla. Energiatehokkuuteen vaikuttavat käytännössä kuitenkin valaistuksen oikea mitoitus, asennus ja myöhemmin käytön aikana oikein huolletut valaisimet. Aluevalaistuksen moninaisillekin alueille, joiden valaistustavoitteet on määritelty valaistusvoimakkuuden arvoilla, on mahdollista suorittaa tarkoituksenmukaisuustarkastelu. Valaistuksen tehokkuutta arvioidaan määrittämällä valaistusasennuksen hyötysuhde. Taulukossa 3.6 on annettu asennuksen tavoitearvot. Hyötysuhde on valaistavan alueen pinta-alueen (A) ja tavoitevalaistustason (E m ) tulon suhde kohteessa käytettävien valaisimien lamppujen yhteenlaskettuun valovirtaan (Ɵ). E A η = m Θ Asennuksen hyötysuhteen laskentakaava, jossa Ɵ E m A ɳ Asennuksen lamppujen yhteenlaskettu valovirta Tavoiteltu valaistusvoimakkuuden keskiarvo Valaistavan alueen pinta-ala Asennuksen hyötysuhde Taulukko 3.6. Asennuksen hyötysuhteelle ɳ asetettavat tavoitearvot Taso Asennuksen hyötysuhde Tason kuvaus Taso I 0,2 0,30 minimitaso Taso II 0,30 0 tavoitetaso Taso III > 0 hyvä Valaistusasennuksen tulee päästä tavoitetasoon. Mitoitusta tehtäessä on huomioitava, että pienillä ja kapeilla alueilla valaistuksen hyötysuhde on huonompi, koska valaistavan alueen ulkopuolelle ohjautuu valoa suhteessa enemmän.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 1 Pienillä alueilla ongelmana saattaa olla myös tarkoitukseen soveltuvan valaistuslaitteiston saatavuus. Pienillä alueilla ja alhaisilla valaistustasoilla taso I on myös tulkittava hyväksi. Pitämällä valaistuksen mittasuhteet kohdallaan valaistavaan alueen leveyteen ja pituuteen nähden energiatehokkuusluku paranee. 3.2.2 Lamppujen valotehokkuuden raja-arvot Valaistukseen käytettävän tehon rajaamiseksi tulee käyttää energiatehokkaita lamppuja. Käyttöönotettavien lamppujen valotehokkuus on suoraan verrannollinen valaistuksen energiatehokkuuteen. Taulukossa 3.7 on esitetty EuP-direktiivin 0/32 Working document on possible Ecodesign requirements for Public Street Lighting // purkauslampuilta vaadittavia lamppujen valotehokkuusarvoja. Rautatiealueella käytettävien lampujen on myös täytettävä kyseiset vaatimukset. Taulukko 3.7. Lamppujen valotehokkuusvaatimukset Tehoalue / W Valotehokkuus L E / lm /W 1000 < W < 00 8 0 < W < 1000 80 12 < W < 0 7 70 < W < 1 70 0 < W < 70 6 0 < W 3.3 Häiriövalo Valotehokkuusluvut ovat saatavissa lampunvalmistajilta lampputyypeittäin ja -tehoittain. Valaisimen liitäntälaitehäviöt on huomioitava tarkastelussa. Valaistusasennuksesta ei saa syntyä häiriövaloa rautatiealueen ympäristöön. Tämä seikka tulee ottaa huomioon suunnitelmissa sekä todentaa se laskemalla ja/tai mittaamalla. Parhaiten häiriövalo vältetään laadukkaalla valaistussuunnittelulla, valaisimien valinnalla ja oikeaoppisella suuntauksella. Kaikki valonheittimet on suunnattava suuntauspiirustuksen ja ohjeiden sekä valaisinvalmistajan antamien käyttöohjeiden mukaisesti. Valonheittimen maksimivalovirta saa suuntautua korkeintaan 7º:n kulmaan.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 16 Kuva 3.3. Kuvassa on 2º:n epäsymmetristä valoa tuottava valonheitin, jonka lasin suurin sallittu kallistuskulma on 0º. Kuva 3.4. Kuvassa on 60º:n epäsymmetristä valoa tuottava valonheitin, jonka lasin suurin sallittu kallistuskulma on 1º. Rautatiealueella tehtävien valaistusasennusten tulee täyttää CENstandardin SFS-EN-12464-2 Ulkotyöalueiden valaistussuositukset /1/ kohdassa 4. häiriövalolle asetetut raja-arvot sekä määräykset. Taulukossa 3.8 on esitetty E-alueiden määritykset. Taulukossa 3.9 on esitetty häiriövalon raja-arvot, joiden tulee täyttyä valaistusasennuksia toteutettaessa. Taulukko 3.8. E-alueiden määritys Alue E1 E2 E3 E4 Alueen kuvaus Luonnontilainen Maalaismainen Esikaupunki Kaupunki Ympäristön valaistus Pimeä Vähäistä alueellista valaistusta Keskitasoista alueellista valaistusta Taulukko 3.9. Häiriövalon raja-arvot alueittain Voimakasta alueellista valaistusta Alueen ympäristö Asennuksen yläpuolinen valo Rakennusten pintojen luminanssi Valaistusvoimakkuus kohteissa* Valovoima val. kohteeseen* ULR E vmax I L max % lx kcd cd/m 2 ilta yö ilta yö E1 0 2 0 2, 0 0 E2 1 7, 0, E3 1 10 2 10 1 10 E4 2 2 2 2, 2
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 17 4 VALAISTUKSEN SUUNNITTELU 4.1 Valaistussuunnitelman sisältö Suunnitelma sisällön tulee vastata Ratahallintokeskuksen voimassa olevia ohjeita ja vaatimuksia. Valaistus- ja verkoston rakennussuunnitelmien on sisällettävä ainakin seuraavat asiakirjat: tekninen suunnitelmaselostus kaapelointi-, sijoitus- ja tasopiirustus valaisinluettelo pylväs- ja mastoluettelo määräluettelo valaistuslaskelmat suuntauspiirustus ryhmäkohtaiset kuormitustaulukot. 4.2 Elinkaarikustannuslaskelma Elinkaarilaskelmilla tulee esittää tilaajalle projektin investointikustannukset sekä kunnossapito- ja energiakustannukset elinkaaren ajalta, jos ratasuunnitelmissa se on niiltä vaadittu. Investoinnin oletettu elinikä on 30 vuotta, ellei projektissa toisin ole määrätty. 4.3 Valaisimien sijoittaminen ja valaisintekniikka Valaisimen valotekniikka tulee valita siten, että valaistusvaatimukset täyttyvät eikä energiatehokkuudelle asetettuja raja-arvoja ylitetä. Valaistuksen energiatehokkuusvaatimukset on esitelty kohdassa 3.2. Valaisimen asennuskorkeutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon ratapihan leveys ja raidemäärä. Valoa tulee päästä riittävästi myös vaunujen väliin. Kuvassa 4.1 on annettu suurin sallittu valaisimien etäisyys toisistaan suhteessa asennuskorkeuteen poikkipäin ratapihan.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 18 Kuva 4.1. Valaisimien suurin sallittu etäisyys toisistaan suhteessa asennuskorkeuteen poikkipäin ratapihan Valaisinpylväiden ja mastojen sijoituksessa on huomioitava, ettei valaisinpylvään mikään osa saa sijaita aukean tilan ulottuman (ATU) sisäpuolella. ATUn määritelmä ja mitat löytyvät Ratatekniset ohjeet (RATO) kohdasta 2.9 /6/, valaistusvaatimusten liite 1. Valaisimen sijaitessa sähköradan läheisyydessä tulee ottaa huomioon valaistuksen huollettavuus. Lampunvaihto ja muut huoltotoimet tulee pystyä suorittamaan ilman jännitekatkoa tai raidevarausta. Ratahallintokeskuksen julkaisussa B 16 Sähköratamääräykset /7/ on annettu pienin sallittu työskentelyetäisyys sähköratajärjestelmästä, joka tulee huomioida valaisinpylväiden ja mastojen sijoituksessa. Valonheittimien suuntauksessa on otettava huomioon valmistajan ohjeet ja rajoitukset. Valaistusasennukset eivät saa aiheuttaa ympäristöön häiriövaloa. Häiriövalon kriteerit ja raja-arvot on esitetty kohdassa 3.3. Kaikkien käytettävien valonheittimien tulee olla valonjaoltaan epäsymmetrisiä.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 19 4.4 Sähkötekniikka Suunnittelussa tulee noudattaa kunkin vuoden voimassa olevia SFS 6000- standardin /8/ ohjeita ja määräyksiä. Sähköradan läheisyydessä valaisimien maadoitukset on tehtävä voimassa olevien Ratahallintokeskuksen B-sarjan julkaisujen mukaisesti. Kaapeloinnissa tulee huomioida voimassa olevat Ratahallintokeskuksen B-sarjan julkaisun ohjeet ja määräykset. Kaapelointi ratapihoilla toteutetaan olemassa olevia tai rakennettavia kaapelireittejä pitkin. Kaapeli tulee suojata tehokkaasti kaikelta mekaaniselta rasitukselta ja asentaa vähintään B-luokan suojaputkeen niillä alueilla, joilla se ei kulje kaapelikanavassa. Teiden, kulkureittien ja raiteiden alituksissa tulee käyttää A-luokan suojaputkia. Valaistuskeskukset sijoitetaan kaapelinjakokaappeihin Ratahallintokeskuksen maa-alueelle. Kaapelinjakokaapin jalustasta tulee rakentaa putkireitti kaapelikaivoon tai -kouruun. 4. Valaistuksen laskenta Valaistuslaskenta tulee suorittaa laskentaohjelmalla Ratahallintokeskuksen hyväksymällä laskentaohjelmalla, joita ovat mm. Dialux 4. tai uudempi versio sekä Calculux Area 6.7 tai uudempi versio. Valaistuslaskennassa on otettava huomioon kohdan 3.1.6 määrittelemä alenemakerroin. Valaistuslaskenta suoritetaan alueen jokaiselle työkohteelle ja työskentelyalueen ympäristöön. Valaistuksen tulee täyttää kohdissa 3.1.1 3.1. esitetyt kohdekohtaiset valaistusvaatimukset. Laskenta-alueen pisteverkko tulee määritellä kohdan 3.1.7 mukaisesti.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset TEKNISET VAATIMUKSET.1 Mastot, pylväät.1.1 Puupylväät Puupylväiden tulee olla kreosoottiöljy- tai kuparikyllästettyjä ja niiden tulee olla standardin SFS 2662 /9/ mukaiset. Rautatiealueella käytettyjen puupylväiden latvahalkaisijan minimimitta on esitetty taulukossa.1. Puupylväiden latva tulee suojata aina pylväshatulla. Taulukko.1. Puupylvään latvahalkaisija Puupylvään pituus Latvahalkaisija 6 12 m 10 mm 13 18 m 170 mm.1.2 Metallipylväät Metallipylväiden tulee olla kuumasinkittyjä teräskartiopylväitä ja niiden tulee täyttää standardin SFS 269 /10/ vaatimukset. Laiturille asennettavissa pylväissä on monesti myös muuta tekniikkaa kuulutusjärjestelmät, opasteet jne. Tämän vuoksi pylväiden tulee täyttää jäykkyysluokan kaksi (2) vaatimukset ja ne tulee varustaa kahdella (2) kytkentäluukulla. Metallipylväiden jalustan tulee olla mitoitettu pylvään koon mukaan ja se tulee varustaa muhvilla, johon voidaan liittää 110 mm:n kaapelinsuojaputki. Jalustasta tulee olla suora putkireitti lähimpään kaapelikanaaliin. Jalustoina tulee käyttää betonielementtijalustoja, joissa on säätöruuvikiinnitys. Laiturialueella pylvään ja jalustan ympärille on suunniteltava ja rakennettava RATOn kohdan 16.2.8.6 /6/ mukainen auraussuoja..1.3 Mastot Rautatiealueella tulee käyttää Ratahallintokeskuksen tyyppihyväksymiä vapaasti seisovia ristikkorakenteisia valonheitinmastoja. Kaikki mastot tulee varustaa huoltotasolla sekä ruostumattomalla teräsvaijeri-putoamissuojaimella. Valonheitinmastojen perustamisessa tulee käyttää pääsääntöisesti betonipilarista anturaperustusta, joka tukeutuu kantavaan maapohjaan tai teräsbetonisten tukipaalujen kautta kovaan pohjaan. Perustatyyppien määrittelyssä tulee ottaa huomioon maston maksimikuormitukset. Tämän perusteella jokaiselle mastolle on tehtävä pohjatutkimukset, joiden perusteella laaditaan perustamistapalausunto.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 21.2 Valaisimet.3 Keskukset Suunnitteluvaiheessa tilaajalla voidaan esteettisistä syistä hyväksyttää toisentyyppisiä mastoja. Rata-alueella käytettävien valaisimien tulee olla CE-merkittyjä ja standardien sarjan SFS-EN 6098 /11/ mukaisesti valmistettuja. Lisäksi valaisimien tulee olla sähkömagneettisilta häiriöiltä suojattuja EU-lainsäädännön EMC-direktiivin (04/108/EY) /12/ mukaisesti. Kaikkien valaisimien tulee olla kyseiseen käyttöön soveltuvia, kotelointiluokaltaan vähintään IP64 ja metallirakenteisia. Valaisimien optiikkamateriaalin tulee olla metallia. Kaikkien valaisimien tulee olla kompensoituja ja niiden tehohyötysuhteen tulee olla vähintään 0,90. Valaisimen tulee olla luotettava ja helposti huollettavissa. Valaistuskeskus tulee sijoittaa kaapelinjakokaappiin, joka sijaitsee Ratahallintokeskuksen maa-alueella. Kaappien tulee olla aineeltaan, rakennelajiltaan ja rakenteeltaan standardin SFS 233 /13/ mukaisia. Standardista poiketen kaapelinjakokaapin materiaalin tulee olla alumiinia ja seinämän vahvuuden vähintään 3 mm. Kaapit tulee voida kiinnittää standardin SFS 234 /14/ mukaiseen jalustaan. Kaapit on perustettava 1 m:n syvyyteen, ja jalustaan tulee asentaa myös riittävän pitkät poikittaistuet. Perustuselementin alle on laitettava vähintään 0 mm solumuovia lämpöeristeeksi. Vaihtoehtoisesti lämpöeristys voidaan toteuttaa 30 cm:n kevytsorakerroksella. Kaapelinjakokaappi tulee varustaa AM-4- tai vastaavalla maadoituskiskolla, johon voidaan yhdistää sähköratamaadoitus. Valaistusryhmät tulee varustaa ryhmäkohtaisella A-0-K-kytkimellä ja kahdella kontaktorilla, joista toinen voidaan pudottaa ohjauksella pois. Pudotuskontaktorin tulee vuorotella vuoroöin, jotta polttotunnit kaikille valaisimille pysyvät tasaisina. Kytkimen napaisuus: A = Ohjausjärjestelmän mukainen toiminta 0 = Valaistusryhmä pois käytöstä K = Käsiohjaus, joka ohittaa ohjausjärjestelmän Valaisinlähtöjen kontaktorit tulee mitoittaa valaistuksen maksimisyttymisvirtojen mukaan. Valaistusryhmissä tulee olla myös kontaktorikohtainen tuntilaskuri, joka ohjaa ryhmävaihtojen suorittamista.
Rautatiealueen valaistusvaatimukset 22 VIITELUETTELO /1/ SFS-EN 12464-2. Light and lighting. Lighting of work places. Part 2: Outdoor work places. (Ulkotyöalueiden valaistussuositukset.) 17.12.07. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry /2/ InfraRYL 06, Rakennustieto /3/ SFS-EN 131-2 Road lighting. Part 2: Performance requirements. 29.3.04. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry /4/ UT 1:88 Valaistustason ylläpito. Sähköenergialiitto ry Sener // EuP-direktiivi 0/32 Working document on possible Ecodesign requirements for Public Street Lighting /6/ Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 2 Radan geometria (1.9.00), osa 16 Laiturit (23.9.02), Ratahallintokeskus /7/ Sähköratamääräykset, Ratahallintokeskuksen julkaisu B 16, 1..06 /8/ SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry /9/ SFS 2662 Ilmajohdot. Puupylväs. 8.3.04. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry /10/ SFS 269 Valaisinpylväät. Tyyppipylväät. 26.6.1989. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry /11/ SFS-EN 6098 Valaisimet. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry /12/ EU-lainsäädännön EMC-direktiivi 04/108/EY sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (EMC) /13/ SFS 233 Kaapelijakokaapit. Kaappien mitoitus. 11.2.08. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry /14/ SFS 234 Kaapelijakokaapit. Jalustojen mitoitus..2.1989. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry
Rautatiealueen valaistusvaatimukset LIITE 1