Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset

Eviran ohje 13006/1 Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset Eviran ohje 13006/1

Eviran ohje 13006/1 Käyttöönotto 9.2.2009 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Yksikönjohtaja Hanna Kortemaa Ylitarkastaja Ritva Vallivaara-Pasto Kuvat: Eviran kuvapankki [K. Kanerva, S. Markkanen, M. Kivistö]

Sisällysluettelo JOHDANTO...... 5 1 SIEMENTUOTANNON ALOITTAMINEN UUDELLA SIEMENTUOTANTOTILALLA... 6 2 SIEMENTUOTANNON JATKAMINEN VANHALLA SIEMENTUOTANTOTILALLA... 7 3 SOPIMUSTUOTANTO... 8 4 KANTASIEMEN... 9 4.1 Siemenviljelyksen kantasiemenen toimittaminen tilalle... 9 5 HYVÄ VILJELYKÄYTÄNTÖ...10 5.1 Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö...10 5.2 Sadonkorjuu ja käsittely...10 6 HUKKAKAURAN ESIINTYMINEN...12 7 LISÄMAAN HANKINTA TAI VUOKRAUS VANHALLE SIEMENTUOTANTOTILALLE...14 8 SERTIFIOITAVAN SIEMENEN TUOTANTO...15 8.1 Esikasvirajoitus...15 8.2 Esikasvin aitoustarkastus...16 8.3 Siemenviljeltävän lajikkeen muu tuotanto...16 8.4 Lajikerajoitukset...17 8.5 Eristysetäisyydet...18 8.6 Haitalliset rikkakasvit...19 8.7 Satovuosien määrä...20 9 LAJIKKEETTOMAN KAUPALLISEN SIEMENEN TUOTTAMINEN...21 10 VILJELYSTARKASTUS...22 10.1 Viljelystarkastuksen pyytäminen...22 10.2 Viljelijän valmistautuminen viljelystarkastukseen...22 10.3 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet...22 10.4 Viljelystarkastuksen peruuttaminen...23 10.5 Uusintatarkastus...23 10.6 Päätös tehdystä viljelystarkastuksesta...23

11 KENTTÄKOENÄYTTEET...24 12 SERTIFIOINTI...25 12.1 Lajikeluettelo...25 12.2 Tarkastusprosessi...25 12.3 Vakuustodistukset...26 12.4 Ennakkovakuudet...26 12.5 Siementen tuonti ulkomailta...26 13 PAKKAUSLUPA...28 14 SIEMENTUOTANTOTUET...29 14.1 Viljansiementen, nurminadan, puna-apilan, englanninraiheinän sekä koiranheinän siementuki...29 14.2 Timotein siementuotantotuki...29 15 SIEMENKAUPAN VALVONTA...30 15.1 Markkinavalvonnan käytännön toteuttaminen...30 15.2 Markkinavalvonnan hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistussäännökset...31 15.3 Vahingonkorvaukset...31 LIITE 1 Siemenluokkien polveutuminen lajeittain...33 LIITE 2 Lajikerajoitusryhmät 2009...34 LIITE 3 Siemenviljelyksen kasvustolle asetetut laatuvaatimukset...36 LIITE 4 Siemenviljelyksen kasvustolle asetetut laatuvaatimukset (taulukot)...37 LIITE 5 Kunnan hukkakaurarekisterissä olevan lisämaan hankinta vanhalle siemenviljelytilalle...42 LIITE 6 Vakuustodistusten mallit...44 YHTEYSTIEDOT......47

Johdanto Siemenviljely on sertifioidun kylvösiemenen tuottamisen ensimmäinen vaihe. Siemenviljelijä on avainhenkilö, jonka osaaminen, huolellisuus ja tunnollisuus varmistavat korkealaatuisen sadon, josta siemenpakkaamo kunnostaa vaatimukset täyttävää sertifioitua kylvösiementä kasvinviljelijän tuotantovälineeksi. Siemenviljely on kasvinviljelyn tuotantosuunta, jonka tuloksekas harjoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, jatkuvuutta ja määrätietoisuutta. Kylvösiemenen markkinoinnin perusvaatimus on, että vain sertifioituja siemeneriä markkinoidaan. Sertifioinnilla varmennetaan siemenerän laatu, kuten itävyys, lajipuhtaus, lajikeaitous ja terveys. Siementen sertifiointi pitää sisällään koko tuotantoketjun, jonka vaiheet ovat kantasiemenen tarkastus, siemenerän viljely, viljelystarkastus, kenttäkoetarkastus, siemenerän käsittely ja kunnostus, pakkaaminen, näytteenotto, näytteen tarkastus ja siemenerän hyväksyntä sekä vakuustodistusten painaminen ja kiinnitys. Tämä ohje on tarkoitettu viljojen, nurmi- ja rehukasvien, öljy- ja kuitukasvien sekä vihannes-kasvien kylvösiementä tuottaville viljelijöille. Siihen on kerätty siemenkauppalain (L 728/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön tämän lain nojalla antamien asetusten (109/00, 110/00, 111/00, 113/00 ja 43/02) siemenviljelyä koskevat vaatimukset. Ohje koskee sekä tavanomaista tuotantoa että luonnonmukaista siementuotantoa. Siemenperunan viljelijöille on eri ohje. Siemenviljelijän tehtävänä on tuottaa sato, josta erän pakkaajan on mahdollista kunnostaa ja pakata vaatimukset täyttävä sertifioitu siemenerä. 5

1 Siementuotannon aloittaminen uudella siementuotantotilalla Siemenviljelijällä tulee olla siementuotannossa vaadittava osaaminen. Lisäksi hänellä on oltava siementuotantoon sopivat peltoalueet ja sellaiset viljely- ja sadonkäsittelylaitteet, että tasalaatuisten siemenraakaerien tuottaminen ja niiden pitäminen erillään on mahdollista. Kun uusi tila on aloittamassa siementuotantoa, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksikkö tarkastaa viljelystarkastuksesta tehdyn ilmoituksen yhteydessä, onko tila kunnan hukkakaurarekisterissä. Tila katsotaan uudeksi siementuotantotilaksi, jos sillä ei ole ollut viljelystarkastettua siementuotantoa siemenviljelyksen perustamisvuotta edeltävien kahden kasvukauden aikana. 1) Jos tila on kunnan hukkakaurarekisterissä, siementuotantoa ei voida aloittaa. Tämä ei kuitenkaan koske timotein, apiloiden, öljy- ja kuitukasvien, vihanneskasvien ja juurikkaiden kylvösiementuotantoa. Hukkakauran esiintyminen tilalla aiheuttaa aina kuitenkin näilläkin lajeilla rajoituksia kylvösiementuotantoon, joten katso myös kohta 6. Hukkakauran esiintyminen. 2) Jos tila ei ole kunnan hukkakaurarekisterissä, hukkakaurattomuustarkastus suositellaan tehtäväksi siitä huolimatta koko tilalla edellisenä kesänä, jos mahdollista. Aloittaessaan siemenviljelyä viljelijän on jo heti alkuvaiheessa järjestettävä sadon kunnostus ja pakkaaminen sekä varmistettava markkinointimahdollisuus. Tähän on pääsääntöisesti kaksi tapaa: 1) Tila tekee pakkaajan tai siemenliikkeen kanssa raakaerän viljelysopimuksen, jolloin pakkaaminen ja markkinointi jäävät pakkaajan/siemenliikkeen vastuulle. 2) Tila ryhtyy pakkaajaksi ja valmistaa itse erät markkinointikuntoon ja hoitaa niiden markkinoinnin. Tällöin on haettava lain edellyttämä pakkauslupa siementarkastusyksiköltä. Pakkaamon toiminnasta ja velvoitteista on saatavissa erillinen ohje siementarkastusyksiköltä. 6

2 Siementuotannon jatkaminen vanhalla siementuotantotilalla Siementuotantoa jatkaessaan viljelijän on hyvä saada tilalleen syntymään sellainen viljelykierto ja kasvivalikoima, joka antaa mahdollisuuden noudattaa jäljempänä esitettyjä siemenviljelyn vaatimuksia. Viljelysuunnitelmassa on lisäksi huomioitava, että siemenviljelyn ohella harjoitettava muu kasvinviljely toimii siementuotantovaatimusten mukaan. 7

3 Sopimustuotanto Viljelijällä on yleensä siementuotantosopimus siemenpakkaamon tai liikkeen kanssa. Siementuotantosopimuksessa sovitaan viljelijän ja pakkaajan kesken tietyt asiat kuten viljelystarkastuksen pyytäminen ja maksaminen, sadon puinti ja kuivaus. Lisäksi sopimukseen on saatettu lisätä esimerkiksi lajipuhtauden osalta tiukempia vaatimuksia, joita viljelyksen tulee täyttää. Siementuotantosopimus vaaditaan myös siementukien saamiseksi nurmi- ja viljakasveilla. 8

4 Kantasiemen Kantasiemen tarkoittaa siemenviljelyksen perustamiseen käytettävää siementä. Viljelijän on kylvettävä viljelyksensä sertifioidulla kylvösiemenellä, joka on kantasiemenkelpoista siemenluokkaa. Siemenluokkien polveutuminen ja tuottaminen on esitetty liitteessä 1 lajeittain. Esimerkiksi ohralla, vehnällä ja kauralla perussiemensiemenluokat (B1, B2, B3) ja sertifioidun siemenen 1. sukupolvi (C1) ovat kantasiemenkelpoisia ja niillä voi perustaa siemenviljelyksen. Sen sijaan sertifioidun siemenen 2. sukupolvella (C2) ei voi perustaa siemenviljelystä. Nurmikasveilla, rypsillä, rapsilla ja rukiilla kantasiemenen on aina oltava vähintään perussiementä. Siemenluokkien polveutuminen lajeittain on esitetty liitteessä 1. 4.1 Siemenviljelyksen kantasiemenen toimittaminen tilalle Kantasiemen hankitaan sopimuskumppanilta, lajikkeen omistajalta tai lajikkeen edustajalta. Sopimusliike tai pakkaamo huolehtii yleensä kantasiemenen hankinnasta ja toimituksesta tilalle. Siemenliike tai -pakkaamo toimittaa kantasiemenen tilalle keväällä sovittuna ajankohtana. Viljelijän tulee varmistaa heti kantasiemenen saavuttua tilalle, että kaikki pakkaukset on varustettu vakuuslipukkeella ja kaikki pakkaukset ovat samaa siemenluokkaa. Kantasiemenenä voi olla yhtä tai useampaa kauppaerää, mutta jokaisen kantasiemenen kauppaerän on oltava siemenluokaltaan kantasiemenkelpoista. Tuotettava siemenluokka määräytyy aina kantasiemenen alimman siemenluokan mukaan. Viljelijän tulee säilyttää vakuustodistukset jokaisesta kantasiemenenä käytetystä erästä viljelystarkastusta varten. Monivuotisilla lajeilla vakuustodistusta on säilytettävä niin kauan kuin ko. kauppaerä on siemenviljelyksen kantasiemenenä. Ylivuotisnäytteitä kantasiemenestä ei tarvitse tutkia, vaikka viljelijä käyttäisi samaa kauppaerää esim. kahtena vuonna kantasiemenenä. Viljelijän pitää varautua näyttämään viljelystarkastajalle rahtikirja tms., josta ilmenee tilalle toimitetun kantasiemenen määrä. 9

5 Hyvä viljelykäytäntö Siemenviljelyksillä tulee noudattaa hyvää viljelykäytäntöä. Hyvä viljelykäytäntö tarkoittaa, että pelto muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja kylvö tehdään tasaisen itämisen mahdollistavalla tavalla. Viljelyssä käytetään alueelle soveltuvia lajikkeita ja riittävää siemenmäärää. Kasvinsuojelusta huolehditaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Lohkon kasvukunnon tulee mahdollistaa normaalin korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen. Siemenviljelyksillä tulee huolehtia asianmukaisesta kasvinvuorottelusta. Siemenviljelyksiä ei tule perustaa riviviljelykasvien päisteisiin, koska niistä on voi olla vaikea saada hyvälaatuista siementä ja tarkastus vie enemmän aikaa. 5.1 Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö Puimurien, kuivurien ja muiden tuotantovälineiden ja käsittelylaitteiden yhteiskäyttöä suositellaan pelkästään siementuotantoa harjoittavien viljelmien kanssa. Yhteiskäyttö muiden kanssa lisää hukkakauran ja muiden epäpuhtauksien leviämisen vaaraa. 5.2 Sadonkorjuu ja käsittely Siemensadon korjuun tulee tapahtua sellaisessa tuleentumis- ja kosteusasteessa, että itävyys saadaan pidetyksi riittävän hyvänä. Korjuussa on käytettävä puimuria, joka voidaan puhdistaa hyvin edellisen puinnin jälkeen ja jonka säädöillä voidaan välttää puintivauriot. Viljelijän tulee korjata siemeneksi tarkoitettu sato vain viljelystarkastuksessa hyväksytyiltä lohkoilta tai lohkon osilta. Jos joku lohko tai lohkon osa on hylätty, hylätyn lohkon tai lohkon osan satoa ei saa missään tapauksessa puida tai korjata yhteen hyväksyttyjen lohkojen tai lohkon osien sadon kanssa. Hylätyn alan sato pitää aina korjata erikseen ja varastoida myös erikseen, eikä sitä saa sekoittaa hyväksytyn sadon joukkoon. Sekoittaminen aiheuttaa koko siemenviljelyksen sadon hylkäyksen. Epävarmoissa tilanteissa sato kannattaa korjata erikseen, jottei mahdollinen hylkäys pilaa kaikkien lohkojen satoa. Eri satovuosien hyväksyttyjäkään raakaeriä ei saa sekoittaa keskenään, vaikka sadot ovat hyväksyttyjä. Ne täytyy toimittaa pakkaamolle erikseen punnittavaksi. Erityistä tarkkuutta vaativat perussiemeneksi ja esiperussiemeneksi tarkoitetut sadot. Jos perussiemen- tai esiperussiemenviljelysten satoja yhdis- 10

tetään, muodostettu erä voidaan sertifioida korkeintaan sertifioidun siemenen 1. sukupolveen. Siemenen raakaerä on varastoitava huolellisesti. Siilot, laatikot, säkit tai muu varastotila on peitettävä tai suljettava niin, ettei erän sekaan pääse mitään vierasta ainesta. Sekaantumisen estämiseksi erät on myös merkittävä selvästi kiinnittämällä siiloon, laatikkoihin tai säkkeihin lappu, johon on kirjoitettu laji, lajike, siemenluokka ja viljelyvuosi tai viljelystarkastusnumero. Siirrettäessä siemenerän satoa kunnostukseen on huolehdittava, että sekaantumista ei tapahdu. Ajoneuvon lavan tulee olla puhdistettu ja kuorman tulee olla hyvin peitetty. Säkkien tulee olla täysin puhtaita ja erityisesti vanhoista merkinnöistä vapaita. Sekavat merkinnät suursäkeissä saattavat aiheuttaa viljelysten satojen sekaantumista ja jopa lajikesekaannuksia. 11

6 Hukkakauran esiintyminen Jos siementuotantotilalla havaitaan hukkakauraa, siitä seuraa aina rajoituksia siementuotannolle. Esiintymän laajuus ja sijainti määräävät, minkälaisia rajoituksia ja velvoitteita esiintymästä aiheutuu. Pääperiaate on, että esiintymän havaitsemista seuraa siirtymäaika, jonka kuluessa tilan on päästävä eroon hukkakaurasta. Tämän jälkeen tilan siementuotantomahdollisuudet palautuvat normaaleiksi, jos siirtymäajan kuluessa hukkakauraa ei esiinny ko. lohkolla tai tilan muilla pelloilla. Viljelystarkastajalla on tarkat ohjeet menettelyistä erilaisissa hukkakauran esiintymätapauksissa. Hukkakauraesiintymän aiheuttamat tärkeimmät rajoitukset siirtymäaikana ovat 1. Kasvulohkosta, jolla hukkakauraa havaitaan, muodostetaan ns. tarkkailulohko. Tarkkailulohkon kokoa tai muotoa ei saa muuttaa. 2. Hukkakaurahavainto ilmoitetaan kunnan maaseutusihteerille, joka liittää peruslohkon kunnan hukkakaurarekisteriin. 3. Tarkkailulohkolla ei saa tuottaa siemenviljeltävää lajiketta niin kauan kuin lohko on siementarkastusyksikön tarkkailussa. Tarkkailulohkolla ei saa myöskään viljellä kauraa eikä sille saa perustaa monivuotista siemenviljelystä. 4. Lohko säilyy siementarkastusyksikön tarkkailussa sen vuoden loppuun asti, jolloin toinen puhtaaksitarkastus on tehty ja lohkolla ei ole havaittu hukkakauraa. 5. Jos tarkkailulohkolta tai tilan muulta lohkolta löytyy hukkakauraa, viljelijän on kitkettävä hukkakaura tai torjuttava se muulla tavalla. Löydöstä on ilmoitettava viljelystarkastajalle. Hukkakaurahavainto aiheuttaa sen, että tarkkailulohko säilyy tarkkailussa seuraavat kaksi vuotta. 6. Jos tilalla on enintään yksi hukkakauran tarkkailulohko, siementuotanto on sallittu kaikilla lajeilla. 7. Jos siemenviljelytilalla on kaksi tarkkailulohkoa, ainoastaan timotein, punaapilan, rypsin ja rapsin siemenviljely on sallittua. 8. Jos tilalla on kolme tarkkailulohkoa, siementuotanto ei ole mahdollista millään lajilla. 12

Siementuotantotilalla puhtaaksitarkastuksen tekee ensisijaisesti viljelystarkastaja. Myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi tehdä puhtaaksitarkastuksen erityisesti silloin, kun tarkkailulohko on tullut tilan hallintaan vuokrauksen, kaupan tms. jälkeen ja tarkkailulohko on ollut hukkakaurarekisterissä jo hankintahetkellä (ks. luku 7). Puhtaaksitarkastusta ei tehdä, jos: - peruslohkolla tai sen osalla viljellään kauraa, rypsiä, rapsia, sinappia, ruista, kuminaa, perunaa tai nurmea - peruslohko tai sen osa on avo-, sänkitai nurmikesannolla - muut viljelytoimenpiteet estävät hukkakauran havainnoinnin - peruslohkolta on torjuttu hukkakauraa kyseisenä kasvukautena. Esimerkiksi kitkentä, kemiallinen torjunta tai avokesannointi katsotaan torjunnaksi. Lisätietoja saa kunnan maaseutusihteeriltä tai siementarkastusyksiköstä. Tarkemmat hukkakauraa koskevat ohjeet ovat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa hukkakaurasta kylvösiementuotannossa (43/2002). 13

7 Lisämaan hankinta tai vuokraus vanhalle siementuotantotilalle Vanhan siementuotantotilan vuokratessa tai ostaessa lisämaata on viljelijän aina tarkistettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen pitämästä hukkakaurarekisteristä lohkon hukkakauramerkinnät. Jos lohko on merkitty kunnan hukkakaurarekisteriin, hukkakauramerkintä vaikuttaa siementuotantoon tilan muillakin lohkoilla. Siementarkastusyksikkö voi myöntää hukkakauralohkojen lukumäärään poikkeusluvan. Poikkeusluvan myöntämisen syynä on esimerkiksi tilan laajentaminen. Poikkeuslupaa haetaan vapaamuotoisesti ja se osoitetaan siementarkastusyksikön viljelystarkastusja näytteenottojaostoon. Tarkemmat ohjeet lisämaanhankinnasta löytyvät liitteestä 5 ja Eviran kotisivuilta www.evira.fi. Vaikka lohkoja ei ole merkitty kunnan hukkakaurarekisteriin, ensimmäisinä vuosina lohkoille ei kannata perustaa siemenviljelystä. 14

8 Sertifioitavan siemenen tuotanto 8.1 Esikasvirajoitus Siemenviljelyksen esikasveilla tarkoitetaan kasvilajeja ja lajikkeita, joita peltolohkolla on viljelty siemenviljelyksen perustamista edeltävinä vuosina. Esikasveista varissutta siementä ja nurmikasveilla myös muuta kasviainesta voi jäädä peltoon, mikä voi huonontaa siemensadon lajikeaitoutta tai terveyttä. Siemenviljelys on perustettava sellaiselle peltolohkolle, joka esikasvien suhteen täyttää taulukossa 1 esitetyt vaatimukset Taulukko 1. Esikasvirajoitukset siemenluokittain ja kasvilajiryhmittäin. Tässä on esitetty, montako vuotta pitää olla kulunut siitä, kun peltolohkolla viljeltiin viimeksi saman kasvilajin eri lajiketta tai saman lajikkeen aitoudeltaan tuntematonta erää. Kasvilajit Perussiemen Sertifioitu siemen Viljat (ruis, vehnä, kaura, ohra, ruisvehnä, spelttivehnä) 2 vuotta 1 vuosi Heinäkasvit, herne, härkäpapu, rehukaali, 2 vuotta 2 vuotta öljykumina Nurmipalkokasvit (apilat, mailaset, 3 vuotta 3 vuotta vuohenherne) Rypsi, rapsi, sinapit 5 vuotta 5 vuotta Pellava, unikko, hamppu 1 vuosi 1 vuosi Vihanneskasvit (maustekumina) - - 15

Jotta samaa lajiketta oleva esikasvi katsottaisiin aitoudeltaan tunnetuksi, siitä on voitava esittää viljelystarkastajalle nähtäväksi viralliset vakuustodistukset tai esimerkiksi kuormakirja/rahtikirja/ lähete, jossa näkyy hankitun siemenen kauppaeränumero. Esikasvia ei katsota aitoudeltaan tunnetuksi, jos sitä ei ole virallisesti tarkastettu. Esikasvin aitous voidaan todeta ohralla, kauralla ja vehnällä myös laboratorioaitoutena, ks. kohta 8.2. Saman lajin syys- ja kevätmuodot katsotaan samaksi lajiksi, joten syys- ja kevätvehnä, syys- ja kevätruis, syys- ja kevätrypsi jne. eivät sovi toisilleen esikasveiksi. Tätä sääntöä on kuitenkin sovellettu niin, että jos esimerkiksi kevätvehnän jälkeen lohkolla on muun yksivuotisen lajin viljelys, lohkolle voi perustaa syysvehnän siemenviljelyksen syksyllä. Esimerkki. Lohkolla on ollut kesällä 2007 kevätvehnäviljelys. Kesällä 2008 lohkolla tuotettiin ohraa, joka puitiin elokuussa. Syksyllä 2008 lohkolle voi perustaa syysvehnän siemenviljelyksen. Esimerkki koskee ainoastaan viljoja ja öljykasveja. Monivuotisilla lajeilla kuten heinä- ja nurmipalkokasveilla perustamisvuotta ei lueta esikasvivuodeksi. Perustettaessa nurmikasvien siemenviljelystä rehunurmikasvuston tai viherkesannon jälkeen on syytä erityisen huolellisesti selvittää esikasvina olleen kasvuston koostumus. Monet rehutuotantoon tarkoitetut siemenseokset sisältävät saman lajin useiden lajikkeiden siementä. Nurmi- tai öljykasveille ei tehdä laboratorioaitoustarkastusta kuten ohralle, kauralle ja vehnälle, vaan esikasvin on oltava kylvetty saman lajikkeen sertifioidulla siemenellä tai esikasvin pitää olla kokonaan eri lajia. Esimerkki 1. Lohkolla on kesällä 2008 kaksitahoisen Barke-ohran siemenviljelys. Lohkolle voi perustaa kesällä 2009 Barke-siemenviljelyksen tai jonkun muun lajin kuin ohran siemenviljelyksen. Esimerkki 2. Lohkolla on ollut vuosina 2003-2007 timotei-nurminata kuivaheinäviljelys, joka lopetettiin syksyllä 2007 glyfosaattikäsittelyllä. Viljelijä voi perustaa lohkolle timoteisiemenviljelyksen aikaisintaan vuonna 2010, jolloin kahden vuoden esikasvivaatimus täyttyy. 8.2 Esikasvin aitoustarkastus Esikasvin aitous voidaan todeta ohralla, kauralla ja vehnällä myös laboratorioaitoutena. Tätä tarkoitusta varten viljelijä toimittaa ennen kylvöä viimeistään toukokuun loppuun mennessä siementarkastusyksikköön virallisen näytteenottajan ottaman näytteen. Näyte otetaan esikasvin viimeisimmästä sadosta, joka on ko. lohkolta korjattu. Satoa on hyvä olla yli 300 kg jäljellä, jotta näyte olisi edustava. Mikäli näyte vastaa ilmoitetun lajikkeen tuntomerkkejä ja on riittävän yhtenäinen, erän voidaan katsoa olevan aitoudeltaan tunnettua. Tarkastuksesta annettava todistus tulee esittää viljelystarkastajalle tarkastuksen yhteydessä. 8.3 Siemenviljeltävän lajikkeen muu tuotanto Siemenviljeltävästä lajikkeesta ei saa olla muuta tuotantoa, josta korjataan 16

tuleentunut siemensato. Kustakin lajikkeesta voidaan viljelmällä tuottaa vain yhtä siemenluokkaa olevaa siementavaraa. Mikäli lajikkeesta on perustettu viljelyksiä eri siemenluokkaa olevilla kantasiemenerillä, voidaan viljelykset hyväksyä korkeintaan siihen luokkaan, johon alimman luokan kantasiemen antaa edellytykset. Jos viljelijä haluaa tuottaa siemenviljeltävästä lajikkeesta esimerkiksi mallasta tai rehua, mallas- tai rehuviljelys tarkastetaan osana siemenviljelystä. Tällöin mallas- tai rehuviljelyksen kantasiemenen on oltava kantasiemenkelpoista (esimerkiksi ohralla, vehnällä ja kauralla vähintään C1, rukiilla vähintään B3 ja rypsillä vähintään B1). Esimerkki. Yhdellä tilalla on perustettu Veli-kauran siemenviljelykset kahdella eri kantasiemenellä. Toinen kantasiemen on siemenluokkaa B3 ja toinen on siemenluokkaa C1. Molempien viljelysten sato hyväksytään korkeintaan siemenluokkaan C2. Esimerkki. Viljelijä on perustanut Saana-ohran siemenviljelyksen C1-siemenluokkaa olevalla kantasiemenellä. Lisäksi viljelijällä on mallasohratuotantoa varten Saana-viljelys, joka on perustettu omalla tarkastamattomalla siemenellä. Siemenviljelystä ei hyväksytä. 8.4 Lajikerajoitukset Siementuotantoa harjoittavalla viljelmällä ei saa olla siemeneksi viljeltävästä lajista mitään sellaista tuotantoa, joka voi vaarantaa siementavaran lajikeaitouden säilymisen. Tämän vuoksi siementarkastusyksikkö vahvistaa kauralle, ohralle, vehnälle ja herneelle lajikeryhmät. Samaan ryhmään kuuluvat lajikkeet muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan siinä määrin, että mahdollisen sekoittumisen tapahtuessa lajikkeiden erottaminen toisistaan siemennäytteen perusteella on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kaikki siemenviljeltävän lajikkeen kanssa samaan lajikeryhmään kuuluvien lajikkeiden tuotanto viljelmällä sadon käyttötarkoituksesta riippumatta on kielletty. Lajike voi kuulua samanaikaisesti useampaan lajikeryhmään. Tällaiset lajikkeet on merkitty ryhmittelyssä kursiivilla. Jos lajiketta tai jalostetta ei ole mainittu vuosittain julkaistavassa listassa, lajikkeen ryhmittely on varmistettava siementarkastusyksikön kenttäkoe- ja lajikekuvausjaostosta. Rukiista, rypsistä, rapsista ja auringonkukasta saa olla tilalla tuotantoa vain yhdestä lajikkeesta kerrallaan. Nurmija nurmipalkokasveista ja pellavasta saa viljellä useampaa saman lajin lajiketta kerralla, mutta näilläkin lajeilla suositellaan vain yhden lajikkeen viljelemistä kerrallaan. Ristipölytteisten lajien ja pellavan lajikkeita ei voi tunnistaa siemennäytteistä, joten mahdolliset lajikesekaannukset ilmenevät vasta seuraavan kesän viljelys- ja kenttäkoetarkastuksissa. Lajikerajoituslista on liitteessä 2. Lajikeryhmityslistan viimeisin versio on nähtävissä Eviran internet-sivuilla www. evira.fi Siementarkastusyksikkö voi myöntää poikkeusluvan perussiemenen (B) tai ensimmäisen sertifioidun siemenluokan (C1) siemenviljelyyn, kun tilalla 17

viljellään toista samaan lajikeryhmään kuuluvaa lajiketta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on siementavaraa vastaanottavan pakkaamon puolto ja viljelijän noudattama hyvä viljelykäytäntö ja virheetön siementuotanto kahdelta edelliseltä kasvukaudelta. Poikkeuslupamahdollisuus koskee vain vehnää, ohraa ja kauraa. Poikkeuslupaa haetaan vapaamuotoisesti ja se osoitetaan siementarkastusyksikön viljelystarkastus- ja näytteenottojaostoon. 8.5 Eristysetäisyydet Itsepölytteisten kasvilajien siemenviljelys ei saa sijaita niin lähellä toista saman lajin kasvustoa, että on olemassa sekaantumis- tai kasvitautien leviämisvaara. Ristisiittoisille kasvilajeille on asetettu etäisyysvaatimukset saman lajin eri lajikkeiden tai lajikkeeltaan tuntemattomiin kasvustoihin. Vähimmäisetäisyydet ovat esitetty taulukossa 2: Taulukko 2. Ristisiittoisten lajien siemenviljelysten vähimmäisetäisyydet saman lajin eri lajikkeiden kasvustoihin, joista voi aiheutua risteytymisvaara Laji Perussiemen Sertifioitu siemen Ruis, muut kuin hybridit 300 m 250 m Rukiin hybridien vanhemmaislinjat - kun siementuotanto perustuu hedesteriliteettiin 1000 m 500 m - kun siementuotanto ei perustu 600 m 500 m hedesteriliteettiin Ruisvehnä, itsepölytteiset lajikkeet 50 m 20 m Rypsi, muut kuin hybridit, 400 m 200 m öljykumina, sinapit Rapsi, muut kuin hybridit 200 m 100 m Rypsi ja rapsi, hybridit 500 m 300 m Hamppu, yksikotiset lajikkeet 5000 m 1000 m Hamppu, kaksikotiset lajikkeet (esim. Finola) 400 m 200 m Nurmi- ja nurmipalkokasvit viljelys enintään 2 ha viljelys yli 2 ha Perussiementuotanto (B) 200 m 100 m Sertifioidun siemenen tuotanto (C1) 100 m 50 m 18

8.6 Haitalliset rikkakasvit Haitallisilla rikkakasveilla tarkoitetaan tässä sellaisia rikkakasveja, jotka ovat hankalia erottaa viljelykasvista siemensadon lajittelussa. Pakkaamoilla on erilaisia lajittelu- ja kunnostuslaitteista, joten lista on suuntaa antava. Viljelijän kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota taulukoissa olevien rikkakasvien torjuntaan. Öljykasvien haitalliset rikkakasvit ja viljelykasvit siemenviljelyssä: Laji Peltomatara Rypsi Rapsi Kitupellava Rypsi x x x Rapsi x x x Camelina l. kitupellava x x x Haitalliset rikkakasvit nurmikasveilla Laji Timotei x x x x x x Juolavehnä Nurmilauha Saunakukka Linnunkaali Jauhosavikka Peltoukonnauris Suolaheinä Nurminata x x x Ruokonata x x x Raiheinät x x x Kumina Puna-apila: juolavehnä, saunakukka, jauhosavikka, hierakat, tatar, peltotaskuruoho, pillike, muut apilat, tähtimöt (puinnissa). 19

8.7 Satovuosien määrä Punanadan ja koiranheinän siemenviljelyksiltä satoa saa korjata kolmena peräkkäisenä vuonna, timotein ja nurminadan siemenviljelykseltä satoa saa korjata neljänä peräkkäisenä vuonna ja ruokohelven, ruokonadan, vuohenherneen ja valkomesikän siemenviljelykseltä satoa saa korjata viitenä peräkkäisenä vuonna. Muiden lajien samalta monivuotiselta rehukasviviljelykseltä satoa saa korjata kolmena peräkkäisenä vuonna. Peräkkäisten satovuosien määrä lasketaan siitä, kun ensimmäinen siemensato on korjattu. Jos esimerkiksi nurminataviljelys perustetaan vuonna 2009, satovuodet ovat 2010-2013. Jos siemensatoa ei korjatakaan perustamisvuoden jälkeen, vaan vasta vuonna 2011, satovuodet ovat 2011-2014. Jos ensimmäinen siemensato on korjattu vuonna 2010 ja vuonna 2011 pidetään välivuosi, satovuodet ovat kuitenkin 2010-2013. 20

9 Lajikkeettoman kaupallisen siemenen tuottaminen Lajikkeetonta kaupallista siementä (-K) saa tuottaa mm. kitupellavasta l. ruistankiosta l. Camelinasta, mustasinapista, viljatattaresta, ruokohelvestä ja valkomesikästä. Kantasiemenen, toisin sanoen siemenen, jolla siemenviljelys perustetaan, täytyy olla sertifioitua tai hyväksyttyä. Sukupolviketjun pituudelle ei ole kuitenkaan rajoituksia, vaan K siemenluokasta voi tuottaa uuden K sukupolven. Ennen siemenviljelyksen perustamista uuden viljelijän kannattaa olla yhteydessä siementarkastusyksikköön varmistaakseen kantasiemenen kelpoisuuden siementuotantoon. Kun viljelijä tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä, edellä esitetyt siemenviljelyksiä koskevat hukkakaurasäädökset ovat voimassa. Kaikki tilan viljelykset, joilla tuotetaan siemenviljeltävästä lajista tuleentunutta siemensatoa, on viljelystarkastettava. Siemenviljelyksen on oltava lajiltaan tunnistettavaa ja lajipuhdasta. Siemenviljelyksellä ei saa olla runsaasti haitallisia viljely- tai rikkakasveja tai haitallisia siemenen käyttöarvoa alentavia tauteja. Eristysetäisyydelle tai esikasveille ei ole asetettu vaatimuksia säädöksissä. Esimerkiksi Camelinan tuotannossa on kuitenkin otettava huomioon se, että rypsin ja rapsin siemen on vaikea lajitella pois Camelinan siemenestä. Camelinan tuotannossa kannattaa ehdottomasti noudattaa viiden vuoden lajikiertoa myös tautivaaran takia niin, ettei Camelinan esikasveina ole ollut viiteen vuoteen muita ristikukkaislajeja kuten rypsiä, rapsia tai kaalikasveja. 21

10 Viljelystarkastus 10.1 Viljelystarkastuksen pyytäminen Pakkaajan (liikkeen) ja viljelijän on keskenään sovittava, kuka ilmoittaa siemenviljelyksen tarkastettavaksi. Ilmoituksen tekee yleensä pakkaaja tai liike. Kaikki viljelykset, joilla halutaan tehtäväksi viljelystarkastus, tulee ilmoittaa siementarkastusyksikköön toukokuun 22. päivään mennessä. Ilmoituksia otetaan vastaan mahdollisuuksien mukaan toukokuun jälkeenkin, mutta tällöin peritään ylimääräinen viljelystarkastuspyynnön käsittelymaksu. Lomakkeita saa pyydettäessä siementarkastusyksiköstä ja Eviran kotisivuilta internetistä. 10.2 Viljelijän valmistautuminen viljelystarkastukseen Tarkastajalla on velvollisuus ottaa yhteyttä viljelijään hyvissä ajoin ennen viljelystarkastusta ja ilmoittaa omat yhteystietonsa. Varsinainen tarkastuspäivä voidaan sopia myöhemmin. Viljelijän on otettava esille kaikki viljelystarkastuksessa tarvittavat paperit ja asiakirjat. Tällaisia papereita ovat: - kantasiemenen vakuustodistukset kaikista käytetyistä kauppaeristä - kuormakirja tms. tosite, josta ilmenee tilalle toimitettu siemenmäärä - kuluvan vuoden lohkokirjanpito, josta selviää lajikkeen muu tuotanto sekä muut saman lajin lajikkeet tilalla - lohkokirjanpito, josta tarkastaja voi selvittää esikasvit. Viljelijän on otettava aikailematta yhteys viljelystarkastajaan, jos puinti lähestyy ja tarkastusta ei ole tehty. Jos viljelijä ei saa yhteyttä tarkastajaan, viljelijän on otettava yhteys siementarkastusyksikköön. Viljelijä ei saa missään tapauksessa puida lohkoja ennen kuin viljelystarkastus on siemenviljelyksellä suoritettu loppuun saakka. 10.3 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet Viljelystarkastajan tärkein tehtävä on tarkastaa, että siemenviljelys täyttää siementuotannon edellytykset. Siemenviljelys tulee tarkastaa ainakin kerran kasvukauden aikana kukinnan jälkeen. Hybridiviljelys tarkastetaan useammin. Viljelystarkastus suoritetaan sellaisessa kasvuston kehitysvaiheessa, että mahdollinen hukkakaura on tullut röyhylle 22

ja mahdolliset kasvitaudit ovat vielä helposti havaittavissa. Viljelystarkastajan harkinnan mukaan voidaan suorittaa uusintatarkastus esimerkiksi sovittujen hoitotoimenpiteiden toteamiseksi. Liikkeillä ja muilla viljelysopimuksia tekevillä on oikeus asettaa tiukempia viljelystä koskevia vaatimuksia sopimustuotannolleen kuin tässä on mainittu. Viljelystarkastajan laatima tarkastuspöytäkirja on ehdotus viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Siementarkastusyksikkö tekee lopullisen päätöksen viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Viljelijä allekirjoittaa viljelystarkastuspöytäkirjan. Allekirjoittamalla viljelystarkastuspöytäkirjan viljelijä ja tarkastaja kumpikin osaltaan vahvistavat, että pöytäkirjassa annetut tiedot ovat oikein ja luotettavat. Viljelijä vahvistaa allekirjoituksellaan, että hänen antamansa tiedot kantasiemenestä, esikasveista, lohkoista ja niiden pinta-aloista, muista saman lajin lajikkeista ja siementuotettavan lajikkeen tuotannosta ovat pöytäkirjassa oikein ja että viljelystarkastaja on tehnyt tarkastuksen. 10.4 Viljelystarkastuksen peruuttaminen Jos ilmoitettua viljelystä ei myöhemmin halutakaan tarkastettavan, siitä on viipymättä ilmoitettava siementarkastusyksikköön. Tarkastuksen ilmoittajan on tällöin korvattava siementarkastusyksikölle aiheutuneet kustannukset sekä mahdollinen tarkastajan tekemä tarpeeton matka. 10.5 Uusintatarkastus Jos viljelijä tai viljelyksen tarkastuttaja on tyytymätön viljelystarkastajan tekemään viljelystarkastukseen, hänellä on oikeus saada toisen tarkastajan tekemä uusintatarkastus. Uusintatarkastusta on pyydettävä siementarkastusyksiköstä välittömästi ensimmäisen tarkastuksen jälkeen. Uusintatarkastuksen pyytäjä maksaa uusintatarkastuksesta aiheutuvat maksut. Myös viljelystarkastajan on ilmoitettava erimielisyys ja uuden tarkastuksen tarve välittömästi siementarkastusyksikölle. 10.6 Päätös tehdystä viljelystarkastuksesta Siementarkastusyksikkö tekee päätöksen viljelyksen hyväksymisestä. Päätökseen vaikuttavat mm. viljelystarkastajan pöytäkirjassa tekemä ehdotus, viljelystarkastuspöytäkirjassa esitetyt asiat, kenttäkoetarkastuksen tulos ja tilan muissa mahdollisissa viljelystarkastuksissa esiin tulevat asiat. Siemenviljelyksen kasvustolle asetetut laatuvaatimukset on esitetty liitteessä 3. Päätös tehdystä viljelystarkastuksesta lähetetään siemenviljelyksen tarkastuttajalle ja viljelijälle. Siementarkastusyksikössä viljelystarkastuspöytäkirjat käsitellään päätöksentekoa varten lajeittain ja lajikkeittain jaoteltuina. Tämän takia viljelijä saa yleensä päätökset eri päivinä ja jopa eri kuukausina. 23

11 Kenttäkoenäytteet Kenttäkoetarkastus on siementarkastusyksikön koekentällä suoritettava lajikeaitoustarkastus. Kenttäkoetarkastus tehdään seuraaville siemenluokille: Laji vehnä, ohra, kaura ruis herne, härkäpapu rypsi, rapsi pellava nurmi- ja nurmipalkokasvit Siemenluokka PB, B1, B2, B3,C1 PB, B1, B2, B3 PB, B, C1 PB, B PB, B1, B2, B3, C1 PB, B Mikäli siemenerästä on tullut näyte talven aikana kasvianalytiikkayksikön siemenlaboratorion tarkastukseen sertifiointia varten, näyte menee kenttäkokeeseen siemenluokkansa perusteella ilman erillistä tilausta. Toimitettua näytettä käytetään myös kenttäkoekylvöön, joten toista näytettä kenttäkoetarkastusta varten ei tarvitse lähettää. Ulkomaisista tuontieristä, joilla on kansainvälinen analyysitodistus, tarvitaan joko ulkomailla tehty kenttäkoetodistus tai erillinen kenttänäyte Suomessa tehtävää tarkastusta varten. Kenttäkokeeseen menevien kevätkylvöisten erien näytteiden on oltava siementarkastusyksikössä 1.5. mennessä ja syyskylvöisten erien näytteiden 10.9. mennessä. Näiden päivämäärien jälkeen ei voida taata näytteen pääsyä saman vuoden kylvöihin mukaan. 24

12 Sertifiointi Sertifioinnilla tarkoitetaan sitä, että esiperussiemenen, perussiemenen tai sertifioidun siemenen kylvösiemenerä on virallisen siementarkastusprosessin läpäistyään todettu täyttävän kyseiselle lajille, lajikkeelle ja siemenluokalle asetetut laatuvaatimukset ja kylvösiemenen kauppaerän pakkaukset on varustettu virallisella vakuustodistuksella. Lisäksi kylvösiemen on pakattu pakkaamossa, jolla on voimassaoleva pakkauslupa ko. lajiryhmän pakkaamiseen. 12.1 Lajikeluettelo Sertifioitavan lajikkeen tulee olla joko Suomen kansallisessa kasvilajikeluettelossa tai EY:n virallisessa lajikeluettelossa. Jos lajike on ainoastaan EY:n virallisessa lajikeluettelossa, lajikkeen edustajan on toimitettava 1.3. mennessä siementarkastusyksikölle lajikkeen lajikekuvaus. Lajikeluettelosta poistetun lajikkeen kylvösiemeneriä saa sertifioida vielä kahden luettelosta poistamista seuraavan vuoden aikana. 12.2 Tarkastusprosessi Siemenviljelystarkastuksen jälkeen viljelijä pui sadon ja kuivaa sen. Tämän jälkeen viljelijä toimittaa sovittuna ajankohtana sadon pakkaamolle. Pakkaamolla, joka kunnostaa ja pakkaa siementavaran, on oltava voimassaoleva pakkauslupa ko. lajiryhmän pakkaamiseen. Pakkaamo lajittelee ja mahdollisesti peittaa siemensadon. Kunnostuksen jälkeen sadosta muodostetaan yksi tai useampi kauppaerä, jolle on määritelty siemensäädöksissä lajikohtaisesti maksimieräkoko (esim. viljoilla 30 000 kg +5 %, nurmikasveilla 10 000 kg +5 %). Tämän jälkeen pakkaamo pyytää virallisen näytteenottajan ottamaan erästä virallisen näytteen, joka lähetetään Eviran kasvinanalytiikkayksikön siemenlaboratorioon analysoitavaksi. Näytteestä tehdään ko. lajille, siemenluokalle ja lajikkeelle määrätyt analyysit. Erän täyttäessä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa asetetut laatuvaatimukset erä sertifioidaan. Tärkeimpien lajien laatuvaatimukset ovat liitteessä 4. Sertifioinnin merkiksi erälle painetaan vakuuslipukkeet, jotka kiinnitetään ko. kauppaerän jokaiseen pakkaukseen. Erän tarkastuttajalle, joka voi olla eri kuin pakkaamo, lähetetään sertifioinnista päätös ja tutkimustodistus samoin kuin viljelijälle. Jos erä hylätään esimerkiksi puhtauden 25

takia, pakkaamo voi lajitella sen uudelleen. Lajittelun jälkeen valtuutettu näytteenottaja ottaa erästä uuden näytteen, josta tehdään kaikki analyysit uudelleen. Jos uusintanäyte täyttää vaatimukset, erä sertifioidaan. Erää ei saa markkinoida ennen kuin se on sertifioitu. Poikkeuksena tästä on ennakkovakuuskäytäntö, kts. kohta 12.4. 12.3 Vakuustodistukset Vakuustodistus painetaan siemenerälle sen jälkeen kun siemenerä on sertifioitu. Vakuustodistuksen painaa viranomainen tai tietyissä tapauksissa pakkaamo saa itse painaa toimittajan vakuustodistukset. Kaikissa markkinoilla olevissa kylvösiemenerien pakkauksissa on oltava kiinnitettynä vakuustodistus. Viljelijän on syytä varmistaa vastaanottaessaan siementavaraa, että jokaiseen pakkaukseen on kiinnitetty vakuustodistus. Lisäksi siemenviljelijän on syytä tarkistaa erän kantasiemenkelpoisuus. Vakuustodistuksen väri kertoo viljelijälle kylvösiemenen siemenluokan. Vakuustodistuksen mallit löytyvät liitteestä 6. 12.4 Ennakkovakuudet Erä voidaan markkinoida viljelijälle ennakkovakuustodistuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että erä markkinoidaan viljelijälle, vaikka virallista itävyystulosta ei ole vielä käytettävissä. Tällöin erän pakkaaja ilmoittaa ennakkoitävyyden vakuustodistuksessa. Ennakkovakuudella markkinoidusta erästä Eviran kasvianalytiikkayksikön siemenlaboratorio analysoi puhtauden, kosteuden, tuhannen siemenen painon ja mahdolliset taudit ennen kuin erää voidaan markkinoida. Erän lopullinen itävyystulos löytyy Eviran kotisivuilta. Jos erä ei täytä itävyydelle asetettua laatuvaatimusta, ostajan tulee ottaa yhteys erän pakkaajaan tai siementarkastusyksikköön. 12.5 Siementen tuonti ulkomailta Ulkomailta tuodun siemenen käyttömahdollisuudet kantasiemenenä saattavat poiketa Suomessa sertifioidusta siemenestä. Monissa Euroopan maissa viljoilla ja nurmi- ja rehukasveilla on vähemmän sukupolvia kuin Suomessa. Viljakasveilla perussiemenluokkien määrä on monessa muussa maassa rajoitettu yhteen. Tällaisessa tapauksessa ulkomailta peräisin oleva perussiemen rinnastetaan Suomen perussiemen 3. sukupolviluokan siemeneen ja siitä voi tuottaa vain sertifioitua siementä. Viljojen ja nurmi- ja rehukasvien siemenen tuontiin EU:n alueelta ei tarvita tuontilupaa, mutta mikäli siementä aiotaan käyttää siementuotannon kantasiemenenä, on tuotavasta erästä toimitettava siementarkastusyksikköön kansainvälinen tarkastustodistus kuten esimerkiksi ISTAn oranssitodistus. Todistus on hyvä toimittaa ennen viljelystarkastuspyynnön tekemistä. Viljelystä, jonka kantasiemenestä ei ole toimitettu todistusta, ei voida hyväksyä. Kansainvälisen tarkastustodistuksen lisäksi siementarkastusyksikölle pitää toimittaa joko kenttäkoenäyte, josta tarkastetaan kenttäaitous tai todistus toisen OECD:n siemenohjelmassa (OECD Seed Schemes) mukana olevan valtion 26

virallisen tarkastuslaitoksen suorittamasta kenttätarkastuksesta. Näytteen toimitusajat ovat samat kuin muillakin kenttäkoenäytteillä (ks. kohta 11 kenttäkoenäytteet). Jos siemenviljelyyn aiottu lajike ei ole Suomen lajikeluettelossa, siementuotanto on mahdollista vain, jos lajike on merkittynä EU:n yhteiseen lajikeluetteloon. EU:n lajikeluettelo on nähtävissä internetissä osoitteessa www.gnis.fr (Les variétés européennes). Tällaisen lajikkeen siementä voidaan sertifioida vain sillä edellytyksellä, että ko. lajikkeesta on toimitettu siementuotantoa edeltävänä keväänä 1.3. mennessä siementarkastusyksikölle lajikkeen virallinen lajikekuvaus. Lajikekuvausta tarvitaan, jotta viljelystarkastaja pystyy toteamaan siemenviljelyksen lajikeaitouden. 27

13 Pakkauslupa Kylvösiemenen pakkaamista harjoittavan liikkeen, yksityisen viljelijän tai henkilön on haettava toiminnalleen lupa siementarkastusyksiköltä. Vain luvan saaneet pakkaamot saavat valmistaa ja tarkastuttaa sertifioitavia ja hyväksyttyjä siemeneriä ja ainoastaan sertifioituja ja hyväksyttyjä eriä saa markkinoida kylvösiemeneksi. Pakkaamo hakee pakkauslupaa kirjallisesti siementarkastusyksiköltä saatavalla lomakkeella. Pakkaamo esittää hakemuksessa tavaran hankintaa, käsittelyä ja varastointia sekä muuta toimintaa koskevat selvitykset sekä yhteystiedot. Pakkauslupaa haetaan lajiryhmittäin. Pakkausluvan myöntäminen edellyttää pakkaamokatselmuksen suorittamista. Katselmuksessa Eviran katselmoija tarkastaa ovatko pakkausluvan myöntämisen edellytykset olemassa niille lajiryhmille, joille lupaa on haettu. Luvan myöntämiseksi pakkaajalla tulee olla käytössään tarpeellinen ja riittävä varustus ja osaaminen kylvösiemenerien muodostamiseksi ja saattamiseksi markkinointikelpoisiksi. Katselmoija laatii havainnoistaan pöytäkirjan, jonka hän pakkaajan tai pakkaajan edustajan kanssa allekirjoittaa. Lupahakemuksen ja katselmuksen perusteella siementarkastusyksikkö tekee päätöksen luvasta. Pakkauslupa on voimassa enintään viisi vuotta, minkä jälkeen pakkaaja voi hakea uutta lupaa. Pakkauslupa voidaan peruuttaa, jos sen myöntämisen edellytyksiä ei enää ole olemassa, jos luvanhaltija tahallaan markkinoi muuta kuin sertifioitua kylvösiementä tai pakkaaja on tuomittu rangaistukseen siemenkaupparikkomuksesta. Pakkaamorekisterin tietojen ylläpitämiseksi pakkaaja on velvollinen ilmoittamaan rekisterin pitäjälle toiminnassaan tapahtuvista muutoksista. Muutoksia ovat esimerkiksi pakkaamon vastuuhenkilön tai varahenkilön, näytteenottopöytäkirjan allekirjoittajan, sinetöinnistä tai vakuuslipukkeiden kiinnityksestä vastaavan henkilön muuttuminen. Myös laitteistossa tapahtuvat oleelliset muutokset on ilmoitettava. Rekisteriin merkityistä pakkaajista annetaan tieto asianomaisen TE-keskuksen maaseutuosastolle. 28

14 Siementuotantotuet 14.1 Viljansiementen, nurminadan, puna-apilan, englanninraiheinän sekä koiranheinän siementuki Ohran, kauran, rukiin, kevät- ja syysvehnän sekä nurminadan, puna-apilan, englanninraiheinän ja koiranheinän siementuotannolle maksetaan kansallista siementuotantotukea. Tuki edellyttää siementuotantosopimusta viljelijän ja sopimusliikkeen välillä. Tuki maksetaan hehtaariperusteisena. Tuen perustana on viljelystarkastuksessa hyväksytyt hehtaarit. Tuki haetaan viljelystarkastuspäätöksellä kunnasta. Tarkemmat tiedot tuen määrästä ja lajikkeista, joille sitä maksetaan saa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiselta, maaseutuvirastosta sekä vuosittain tukihakuoppaasta. 14.2 Timotein siementuotantotuki Timoteille maksetaan tukea sertifioitujen kilojen pohjalta. Tämä tuotanto edellyttää siementuotantosopimusta viljelijän ja sopimusliikkeen välillä. Timoteille ei makseta hehtaaripohjaista kansallista tukea. Tuki haetaan sertifiointipäätöksellä kunnasta. Tarkemmat tiedot tuen määrästä ja lajikkeista, joille sitä maksetaan saa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiselta, maaseutuvirastosta sekä vuosittain tukihakuoppaasta. 29

15 Siemenkaupan valvonta Siemenkaupan markkinavalvonta valvoo markkinoilla olevaa siementavaraa. Siemenkauppalain (728/2000) mukaan kylvösiemeneksi saa markkinoida vain sertifioitua eli virallisesti tarkastettua siementä. Markkinoinniksi luetaan myös tilojen välinen kylvösiemenkauppa, joten virallisesti tarkastamattoman kylvösiemeneksi tarkoitetun siemenen myynti tilalta toiselle on kiellettyä. Siemenkauppalain säädökset koskevat sekä tavanomaista tuotantoa että luomutuotantoa. Markkinoinnilla tarkoitetaan kylvösiemenen myymistä tai luovuttamista korvausta vastaan, varastoimista myyntitarkoituksessa, myyntiin tarjoamista, toimittamista vastikkeetta hyödyntämistarkoituksessa sekä siemenen asettamista saataville maksua vastaan tai ilmaiseksi EU:n alueella tapahtuvaa jakelua tai käyttöä varten. Markkinoida saa vain virallisesti tarkastettua eli sertifioitua kylvösiementä. Sertifioimattomana voidaan markkinoida pieniä määriä tieteelliseen tarkoitukseen tai jalostukseen tarkoitettua kylvösiementä sekä vähäisiä määriä muuhun koetoimintaan tarkoitettua siementä, jos se on lajiketta, josta on tehty lajikeluetteloon hyväksymistä koskeva hakemus ja vaadittavat viljelyarvokokeet on kahtena kasvukautena suoritettu. Sertifioimattomana voidaan markkinoida kylvösiementen raakaeriä, jotka toimitetaan kunnostustoimintaa ja pakkaamista varten. 15.1 Markkinavalvonnan käytännön toteuttaminen Siemenkaupan markkinavalvonnan valvontaviranomaisena toimii Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka käyttää apunaan TE-keskusten maaseutuosastoja, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia ja tullia. Evira pitää valvontaa varten valtakunnallista rekisteriä pakkausluvan saaneista kylvösiemenpakkaamoista sekä ilmoitusvelvollisista markkinointia harjoittavista elinkeinonharjoittajista. Evira laatii vuosittain valvontasuunnitelman, josta käyvät ilmi mm. seuraavan vuoden valvonnan painopistealueet, valvontakohteet sekä tehtävien tarkastusten lukumäärä ja luonne. Valvonnan on oltava tasapuolista ja säännöllistä ja sen tulee kohdistua sekä kylvösiemenen tuotannon, käsittelyn että markkinoinnin eri vaiheisiin. 30

Siemenpakkaamoissa valvotaan myyntipakattujen kylvösiemenerien laatua ja pakkaamoiden kirjanpitoa sen varmistamiseksi, että myyntimäärät vastaavat tarkastettuja määriä. Kylvösiemenen myyntipaikoilla tarkastetaan, että myynnissä oleva siementavara täyttää siemenkauppalain vaatimukset ja pakkaukset on varustettu voimassa olevilla vakuustodistuksilla tai toimittajan vakuuksilla. Lisäksi Evira valvoo yhdessä tullilaitoksen kanssa Euroopan yhteisön tullialueelle tuotavat kylvösiemenerät. Valvontatarkastuksista laaditaan valvontapöytäkirja. Evira julkaisee vuosittain valvonnan tulokset vuosiraporttina. Raportissa julkaistaan mm. valvontanäytteiden tulokset, tiedot sertifioimattoman siemenen myyjistä sekä tiedot ilman pakkauslupaa toimivista pakkaamoista. 15.2 Markkinavalvonnan hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistussäännökset Evira voi käyttää hallinnollisia pakkokeinoja siinä tapauksessa, että siemenkauppalain vaatimuksia ei noudata. Näitä ovat kylvösiemenen markkinointikielto, hävittämis- ja maastavientimääräys sekä uhkasakko ja teettäminen. Evira voi asettaa markkinointikieltoon kylvösiemenen tietyn erän tai kieltää pakkaamoa tai kylvösiemenen markkinoijaa, maahantuojaa tai maasta viejää markkinoimasta kylvösiementä, jos kylvösiemen, sen pakkaaminen tai sitä koskevat merkinnät eivät täytä siemenkauppalaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädettyjä vaatimuksia. Markkinointikielto annetaan määräaikaisena, jos sen perusteena oleva puutteellisuus on mahdollista poistaa. Muut valvontaa suorittavat viranomaiset voivat antaa väliaikaisen markkinointikiellon jos asia ei siedä viivytystä. Väliaikainen markkinointikielto on saatettava Eviran ratkaistavaksi viivytyksettä ja se raukeaa, jos Evira ei tee asiasta lopullista päätöstä viikon kuluessa väliaikaisen kiellon antamisesta. Jos elinkeinonharjoittaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tuottaa, markkinoi tai pakkaa kylvösiementä siemenkauppalain vastaisesti tai laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden tai tiedoston pitämisen, voidaan tuomita siemenkaupparikkomuksesta sakkorangaistukseen. Jos rikkomus on vähäinen, Evira voi antaa elinkeinonharjoittajalle kirjallisen huomautuksen, jossa häntä kehotetaan korjaamaan havaitut virheellisyydet. 15.3 Vahingonkorvaukset Viljelijöillä on siemenkauppalain (14 ) ankaran vastuun periaatteen perusteella oikeus saada vahingonkorvausta kylvösiemenen kunnostajalta, pakkaajalta tai maahantuojalta vahingosta, joka aiheutuu siitä, että kylvösiemen ei ole annettujen tietojen mukaista taikka että siinä on muu virhe. Siemenen ostaja voi pyytää ostamalleen siemenelle Evirasta reklamaatiotarkastusta, jos hän epäilee ostamansa tuotteen laatua. Näytteet tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa suljetusta pakkauksesta. Lausuntoon tarvittavia tietoja ovat mm. pakkaustapa (suursäkki, pikkusäkki, irtotavara), onko pakkaus suljettu sekä miten ja milloin kauppaerä on toimitettu viljelijälle. 31

Näyte toimitetaan kasvianalytiikkayksikön siemenlaboratorioon tarkastukseen. Tarkastuksen pyytäjä maksaa syntyneet kustannukset. Laatuvirheistä, jotka havaitaan vasta kasvukauden aikana, täytyy tehdä valitus kohtuullisen ajan kuluessa tapauksen havaitsemisesta. Myös näissä tapauksissa pitää hankkia puolueeton lausunto tilanteesta. Markkinavalvonta voi asettaa kylvösiemenerän markkinointikieltoon, jos erä ei täytä siemenkauppalain ja sen perusteella annettujen maa- ja metsätalousministeriön asetusten vaatimuksia. 32

Liite 1 Siemenluokkien polveutuminen lajeittain Ohra, kaura, vehnä: Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Ruis: Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Nurmi-ja rehukasvit: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen (C) Herne, härkäpapu, virnat: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Öljy- ja kuitukasvit: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen (C) Vihannekset: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen (C) Standardi siemen (ST) Pellavat: Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Sertifioitu siemen 3. sukupolvi (C3) Hamppu, yksikotinen: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Hamppu, kaksikotinen: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen (C) 33

Liite 2 23.1.2009 Evira/645/0849/2009 Lajikerajoitusryhmät 2009 Viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (109/2000) liitteen 1 kohdan 1.2 sekä nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (110/2000) liitteen 1 kohdan 1.2 nojalla tarkastuskeskus (Evira) on vahvistanut päätöksellä 1/802/2001 (KTTK) lajikeryhmittelyn perusteet. Seuraava lajikeryhmittely perustuu näihin ryhmittelyperusteisiin. Rukiista, rypsistä, rapsista ja auringonkukasta saa samalla viljelmällä viljellä vuosittain vain yhtä lajiketta yhdestä lajista. Myös nurmikasveista, nurmipalkokasveista ja pellavasta suositellaan yhdellä viljelmällä viljeltävän vain yhtä lajiketta kustakin lajista. Erityisesti on huomattava lajikkeet, jotka kuuluvat useampaan ryhmään. Ne on merkitty kursivoidulla tekstillä. Lajikkeiden ryhmittelyn tarkoituksena on varmistaa se, että samalla viljelmällä ei ole tuotannossa lajikkeita, jotka sekoittuessaan on vaikeaa tai mahdotonta erottaa toisistaan siemennäytteen perusteella. Ryhmittelyyn käytettävät ominaisuudet liittyvät muun muassa siemenen väriin ja rakenteeseen. Sama lajike voi kuulua useampaan ryhmään yhtä aikaa. Tarkastuskeskus vahvistaa vuosittain eri lajikeryhmiin kuuluvat kasvilajikkeet. Mikäli lajiketta tai jalostetta ei ole mainittu alla olevassa listassa, sen ryhmittely tulee varmistaa Eviran siementarkastusyksiköstä. 34