PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 17.10.2008 LSU 2008 Y 270 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Haapasalo Sari ja Matti Lahdentie 2 69830 Pulkkinen ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin yksi eläinsuoja, jossa pidetään 24 lypsylehmää, 17 hiehoa, 10 lihanautaa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilan ulkopalstalle uusi pihattonavetta. Pihattoon sijoitetaan 60 lypsylehmää, 53 hiehoa ja 27 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Vanhaan navettarakennukseen jää tilat 60 lihanaudalle ja 10 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Nykyinen navetta ja rakennettava pihattonavetta sijaitsevat tilalla Mäkelä RN:o 7:286. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 24.4.2008. Hakemusta on 28.4.2008 täydennetty yhden lietesäiliön piirustuksilla sekä naapurilistan täydennyksellä ja 26.8.2008 rakennettavan eläinsuojan uudella asemapiirroksella, jossa navetan itäpäätyä on siirretty kohti pohjoista ja lietesäiliö on siirretty navetan koillispuolelta kaakkoispuolelle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, jos kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tilalla harjoitetaan maidon ja naudanlihantuotantoa. Tila sijaitsee Vetelin kunnan Pulkkisen kylässä, jossa sijaitsee useita karjatiloja. Talouskeskus ja vanha navettarakennus sijaitsevat kyläkeskuksessa. Vetelin kuntakeskukseen on matkaa noin 15 km. Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla uusi lypsykarjapihatto tilan ulkopalstalle noin kilometrin etäisyydelle koilliseen vanhasta navettarakennuksesta. Lähin naapurin vapaa ajankäytössä oleva asuinrakennus sijaitsee uudesta pihattorakennuksesta noin 150 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat pihattorakennuksesta noin 195, 200, 275, 285, 315, 360, 390 ja 425 metrin etäisyydellä. Rakennettavasta tilavuudeltaan 2 500 m³:n lietesäiliöstä on matkaa lähimpään naapurin vapaa ajan käytössä olevaan asuinrakennukseen noin 170 m. Etäisyydet naapureihin on laskettu uuden 21.8.2008 päivätyn asemapiirroksen mukaan. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee vanhasta navettarakennuksesta noin 15 metrin etäisyydellä ja 200 metrin säteellä vanhasta navettarakennuksesta on yhteensä noin 11 Asuinrakennusta. Pulkkisen koulu sijaitsee vanhasta navettarakennuksesta noin 175 metrin etäisyydellä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Mustikkaharjun kolmannen luokan pohjavesialue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta ja noin kahden kilometrin etäisyydellä vanhasta eläinsuojasta. Rakennettavan eläinsuojan ympäristö on maatalousvaltaista aluetta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Pulkkisen vesiosuuskunnalta. Tilalla käytettävän veden määrä on laajennuksen jälkeen noin 2000 m³ vuodessa. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Vanhassa navettarakennuksessa pidetään nykyisin 24 lypsylehmää, 17 hiehoa, 10 lihanautaa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Rakennettavassa lypsykarjapihatossa tullaan pitämään enintään 60 lypsylehmää, 53 hiehoa ja 27 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Vanhaan navettarakennukseen jää tilat 10 vasikalle (alle 6 kk) ja 60 lihanaudalle. Uusi navettarakennus on robottipihatto. Pihaton yhteyteen rakennetaan maitohuone, toimisto ja sosiaalitilat. Vanha navettarakennus on tällä hetkellä parsinavetta. Laajennuksen yhteydessä lypsylehmien ja hiehojen parret muutetaan rakolattiaketoiksi. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan kahdessa eläinsuojassa yhteensä noin 550 000 kiloa maitoa ja 14 000 kiloa lihaa. Laajennettu toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2009 aikana. Lannan ja jätevesien varastointi Sekä uuden että vanhan eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Uudessa pihattorakennuksessa on avoraappakäytävät. Hoito ja sairaskarsinoissa, osittain vasikoilla ja robotin edustalla on rakolattia ja lietekuilut. Vanhassa navettarakennuksessa on syvät lietekuilut, jotka toimivat padotuksella. Uuden eläinsuojan läheisyyteen rakennetaan betonirakenteinen kattamaton tilavuudeltaan noin 2 500 m³:n kokoinen lietesäiliö sekä tilavuudeltaan noin 500 m³:n kokoinen pumppauskaivo. Vanhan navettarakennuksen läheisyydessä on kolme lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 190 m³, 380 m³ ja 500 m³. Näistä kaksi pienintä on katettu teräsbetonikannella. Laajennuksen jälkeen tilalla on lietelannan varastotilaa lietekuilujen kanssa yhteensä noin 4 245 m³.

3 Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 93,50 hehtaaria, josta omaa on 47,75 hehtaaria ja vuokrapeltoa 45,75 hehtaaria. Lannasta 50 % levitetään viikoilla 18 22, 20 % viikoilla 26 28 ja 30% viikoilla 38 41. Uuteen eläinsuojaan tulee ulkoilumahdollisuusvaraus lehmille ja hiehoille. Vanhan eläinsuojan eläimiä ei laidunneta. Maitohuoneen pesuvedet, joita syntyy hakemuksen mukaan noin 260 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Uuden eläinsuojan wc vedet johdetaan rakennettavaan tilavuudeltaan 3 m³:n kokoiseen umpisäiliöön. Vanhassa eläinsuojassa wc vedet johdetaan sakokaivoihin, joita on neljä kappaletta. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 000 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan pyöröpaaleissa. Muut varastot Tilalla kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 2 400 ja 2 000 litraa. Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 600 litraa maatilakorjaamo konesuojassa. Nurmirehun säilöntäaineet (AIV S), joita kuluu noin 2 000 litraa vuodessa, säilytetään talouskeskuksessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuiva talousjäte, kuolleet eläimet, muovit, metalliromut, jäteöljyt ja ongelmajätteet. Kuiva talousjäte keräillään järjestetyn jätehuollon kautta. Muovit, jäteöljyt ja ongelmajätteet toimitetaan vastaanottopisteeseen. Metalliromu toimitetaan vastaanottopisteeseen tai erilliseen keräilyyn. Kuolleet eläimet toimitetaan keräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Vanhan kyläkeskuksessa olevan navettarakennuksen aiheuttama liikennemäärä pienenee laajennuksen yhteydessä, kun toiminta muuttuu lypsykarjatoiminnasta yksinomaan lihakarjan kasvatukseen. Uusi eläinsuoja sijoittuu välittömästi paikallismaantien 18090 tuntumaan. Liikenne eläinsuojaan tapahtuu oman liittymän kautta. Yksikön toiminnalla ei ole vaikutusta paikallisiin liikennemääriin. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista Uusi karjasuoja sijoitetaan kyläkeskuksen ulkopuolelle. Vanha kyläkeskuksessa sijaitseva navettarakennus muutetaan lihakarjankasvattamoksi ja sen eläinyksikkömäärä pienenee ympäristöministeriön kirjeen 2002 mukaisilla eläinyksikkökertoimilla laskettuna noin 43 % tämän hetkiseen toimintaan verrattuna. Vanhan karjasuojan yhteydessä olevasta lietesäiliötilavuudesta on katettu noin puolet. Lietelannan käsittelystä syntyvä haju esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena vain sekoituksen sekä lannanajon yhteydessä.

4 ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tila toimii Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantotiloilleen suuntaaman laatukäsikirjan mukaisesti. Laatukäsikirja sisältää menettelytapaohjeet erilaisten poikkeustilanteiden kuten sähkökatkosten varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 21.7. 19.8.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Vetelin kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Vetelin kunnantoimistolla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Perhonjokilaakso lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vetelin kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on 11.8.2008 tehty tarkastuskäynti, jonka aikana tarkasteltiin mm. eläinsuojan sijoittumista naapureihin ja ympäristöön nähden. Lausunnot Vetelin ympäristölautakunta on 1.9.2008 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Lautakunta pitää hyvänä, että tuotanto nykyisellä paikalla aivan kylätaajamassa ja joen rannalla supistuu ja lypsykarja sijoittuu kauemmas asutuksen keskeltä. Uusi sijoituspaikka on sopiva hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Vetelin kunnanhallitus ei ole antanut lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet A ja B toteavat muistutuksessaan, että he omistavat asuinrakennuksen arviolta noin 150 metrin etäisyydellä suunnitellusta navettarakennuksesta ja vielä lähempänä suunnitellusta lietesäiliöstä. Rakennusta käytetään perheen toisena vakituisena asuntona. Asunto on suvun vanhalla asuinpaikalla ja A:n syntymäkoti. Meillä on asunto myös Vetelin kirkolla. Tämän asunnon olemme nyt eläkkeelle siirryttyämme suunnitelleet myydä ja muuttaa kokonaan Pulkkiseen. Paikka on myös lastemme perheille mieluinen levähdys ja vapaa ajan viettopaikka, joten mahdollinen ympäristöhaitta koskettaa pelkästään allekirjoittaneiden kautta laajaa henkilöjoukkoa. Mikäli läheisyyteen suunniteltu maatalousrakennuskompleksi osoittautuisi haju, melu, yms. sekä mahdollisilta esteettisiltä haitoiltaan viihtyisyyttä häiritseväksi, joutuisimme muuttohaaveista luopumaan. Käsityksemme mukaan luvanhakijoilla on omistuksessaan soveliaampiakin maa alueita, jotka mahdollistaisivat rakentamisen kauemmas asutuksesta (esim. suuret maa alueet maantien toiselta puolelta alkaen). Suunnitellun rakennuskohteen ympäristössä on n. 100 300 metrin sisällä useita asuntoja sekä mm. kunnan kaavoittamia asuntotontteja.

5 Rakennuskohde on avaralla paikalla. Metsä on hakattu ympäristöstä pois ja kartalla metsämaaksi merkityt kuviot raivattu pelloiksi. Karttapiirroksesta saa virheellisen käsityksen että esim. asuinrakennukseni ja rakennuskohteen välissä olisi suojaava metsikkö. Asemapiirroksen mukainen rakennuspaikka näyttäisi myös olevan selvästi lähempänä kuin mitä samassa liitteessä olevaan karttapiirrokseen on merkitty. Myös liikenteellisesti paikka on varsin kyseenalainen. Asemapiirrokseen merkityt tieliittymät maantiehen ovat alueella, jossa on ollut vuosikymmeniä keltaiset sulkuviivat keskiviivan molemmin puolin (tällä hetkellä tosin pois kuluneina näkymättömissä). Maantiellä on suhteellisen vilkas liikenne varsinkin kesäaikaan ja erityisesti vilkkaimpina turpeenajo aikoina. Kyseenlaisen maatilan rakennuspaikassa tulisi ottaa huomioon myös se, että tieliittymiä olisi mahdollisimman vähän ja että tien ylitystarve minimoitaisiin jo rakennuspaikkaa valittaessa. Mitä kyseenlaisten karjatalousrakennusten rakentamiseen yleisemmin tulee, niin ei kai liene hyväksyttävissä niiden sijoittaminen asutuksen sekaan. Kysymyksessä on ympäristöönsä nähden vaikutuksiltaan aivan erilainen rakentaminen kuin menneinä aikoina. Pulkkisen kylä on taajaan asuttu kyläyhteisö, jossa asuu paljon muitakin kuin karjataloudesta toimentulonsa saavia. On luonnollista, että maaseutuympäristössä tulee myös kyseisen elinkeinon harjoittamiselle turvata edellytykset. Se ei kuitenkaan voi eikä saa tapahtua viihtyisän asuinympäristön kustannuksella. Erityisesti silloin, kun hanke voidaan toteuttaa ympäristöolosuhteet paremmin huomioivalla tavalla ja vieläpä muutoinkin tarkoituksenmukaisemmalla sijoittamisella, kuten esillä olevassa tapauksessa on käsittääkseni asianlaita, ei asutuksen sekaan sijoittamista voida missään tapauksessa pitää hyväksyttävänä. Pulkkisessa on (hakijoiden hallinnassa olevaa) maata kohtuullisella etäisyydellä siinä määrin, että ympäristöhaittaa voidaan oleellisesti pienentää hankkeen taloudellisuuden tai tarkoituksenmukaisuuden siitä oleellisesti kärsimättä. Edellä olevan perusteella katson, että hankkeelle tulee etsiä sopivampi sijoituspaikka. C ja D yhtyvät A:n ja B:n muistutukseen ja toteavat lisäksi, että he omistavat kohteen läheisyydessä Mastosaaren tilalla vuokraoikeuden 2 000 m²:n tonttiin, joka on tarkoitettu rakennuspaikaksi. Rakennuspaikka sijaitsee n. 20 30 metrin etäisyydellä A:n asuinrakennuksesta ja on D:n (A:n sisar) syntymäkodin pihamaata. Asumme tällä hetkellä Kokkolassa mutta jäämme muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle ja tarkoituksemme on ollut rakentaa paikalle asuinrakennus, joka tulisi toimimaan käytännössä toisena ja niin kauan kuin voimia riittää mahdollisesti jopa pääasuntona. Omistamme myös muutaman sadan metrin päässä Löötillä noin 2 ha:n palstan. Tämä on suvun vanha rakennuspaikka ja myös nykyisin erinomainen rakennuspaikka. Meillä on 4 lasta perheineen, joten intressi tonttien käyttökelpoisuuden suhteen ulottuu myös tulevaisuuteen paljon meidän elinkaartamme pidemmälle. Mikäli Pulkkisessa tullaan sallimaan suurten karjatalousrakennusten rakentaminen asutuksen sekaan, heikentää se olennaisesti kylän viihtyisyyttä ja vetovoimaa asuin ja virkistäytymispaikkana ja tulee epäilemättä olemaan olennainen seikka harkitessamme tonttien rakentamista. Allekirjoitamme kaiken jo edellä esitetyn ja pyydämme Pulkkisen kylän imagon ja viihtyisyyden suojelemiseksi siirtämään rakennuskohteen asuinympäristöä vähemmän häiritsevään paikkaan. Harkitsemattomalla rakentamisella saattaa olla koko kylän viihtyvyydelle ja sitä kautta tulevaisuudelle arvaamattomia seurauksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoita on kuultu annettujen muistutusten johdosta 19.8. 3.9.2008 välisenä aikana. Hakijat ovat 26.8.2008 jättäneet lausunnoista vastineen, jonka mukaan tämän hetkinen suunniteltu rakennuspaikka on jo kolmas paikka, johon suunnittelemme navettaa. Navetta on tarkoituksella siirretty pois keskeltä kylää ja asutusta. Kylällä on jo yksi iso navetta ja toinen tulossa. Näihin navettoihin nähden meidän suunnitteilla oleva navettamme ei ole keskellä kylää. Tämä on nykypäivää maaseutuympäristössä, mihin myös kaupunkilaisten on syytä tottua. Tuskin kylän imago tai viihtyisyys kärsii näistä isoista navetoista. Se osoittaa, että kylällä on elämää ja että

6 maatalouselinkeinojen harjoittaminen jatkuu. Olemme kyselleet kylän vakituisilta asukkailta niin nuorilta kuin vanhoilta, miten he näkevät nämä isot navetat ja ovatko ne uhkana kylän tulevaisuudelle kuten muistutuksen allekirjoittaneet asian näkevät. Pulkkisen kylän pääelinkeino on maatalous ja tällaiset väitteet ovat herättäneet ihmetystä. Tieliittymästä olemme saaneet luvan tiehallinnolta. Tiemestari on käynyt tutustumassa paikkaan ja todennut sen hyväksi. Olemme päättäneet siirtää navetan takaosaa keskemmälle peltoa ja lietesäiliön sekä pumppauskaivon navetan toiselle puolelle. Näin ollen lietesäiliöstä tulee enemmän etäisyyttä muistutuksen tehneisiin. Metsäksi merkityiltä alueilta on raivattu viimeiset puut ja kannot pois viime vuoden aikana ja tienvarsilohko on ensimmäistä vuotta viljelyksessä (uuteen asemapiirrokseen alue on merkitty pelloksi). Kaikki lupa asioista päättävät ovat käyneet suunnitellulla rakennuspaikalla ja nähneet paikan. Muistutuksen allekirjoittaneet ovat viitanneet navetan rakennuspaikan vaihtamiseen Pulkkisen tien toiselle puolen, missä on meidän peltojamme. Meistä tämä kyseinen paikka ei ole hyvä. Kyseiselle paikalle ei ole tietä ja meidän parhaimpia peltojamme jäisi rakennuksien ja tien alle. Alueella on myös iso viemäri, minkä takia navettarakennuksen paikka tulisi jopa 300 metrin etäisyydelle tiestä. Rakennusprojekti pitäisi aloittaa tien tekemisellä. Tästä seuraisi epäilemättä kiistoja maanomistajien kanssa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon ja muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Sari ja Matti Haapasalolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja naudanlihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Vetelin kunnan Pulkkisen kylään tilalle Mäkelä RN:o 7:286 tähän päätökseen liitettyjen 21.8.2008 (uusi pihattonavetta) ja 23.4.2008 (vanha navettarakennus) päivättyjen asemapiirrosten osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 60 lypsylehmän 53 hiehon, 60 lihanaudan ja 37 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin A:n, B:n C:n ja D:n muistutus Ympäristökeskus on ratkaisussaan huomioinut etäisyydet naapurikiinteistöihin. Ympäristökeskus on ratkaisussaan antanut määräyksiä, ettei kohtuuton hajukynnys ylity. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset pihattorakennuksen yhteyteen tulevan lietesäiliön ja pumppauskaivon kattamisesta kiinteällä kannella sekä lietesäiliön täyttämisestä alta päin. Määräyksiä on annettu lietteen pintalevityksen kiellosta oraille ja nurmille 200 metrin säteellä rakennettavasta pihattonavetasta sekä ruokinnan optimoinnista ja sisäilman lämpötilan pitämisestä mahdollisimman alhaisena. Näillä toimenpiteillä eläinsuojasta ja lietteiden varastoinnista aiheutuvat haitat minimoidaan siten, että kohtuutonta rasitusta ei esiinny.

7 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Rakennettavassa lypsykarjapihatossa voidaan pitää yhteensä enintään 60 lypsylehmää, 53 hiehoa ja 27 vasikkaa (alle 6 kk). Vanhassa navettarakennuksessa voidaan pitää enintään 60 lihanautaa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu ja jätevesien käsittely ja varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta sekä maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä ja uuden eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet vesitiivistä materiaalia olevassa umpisäiliöissä. Lietelannan, jäte ja pesuvesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 3497 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Rakennettava tilavuudeltaan 2500 m³:n kokoinen lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lietteen, jätevesien tai rehujätteiden käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden lietesäiliön ja pumppukaivon tulee olla käyttökunnossa ennen uuden pihaton käyttöönottoa. Uuden navettarakennuksen wc vesille rakennettava umpikaivo on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja liete tulee toimittaa Ekorosk Oy:n alueella olevien jätehuoltomääräysten mukaiseen paikkaan. Liete voidaan myös levittää sulan maan aikana peltoon, mikäli se valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti ennen peltolevitystä kalkkistabiloidaan sekoittamalla kalkkia tasaisesti koko lietemassaan siten, että lietemassan ph arvo on kalkkistabiloinnin alkuvaiheessa yli 12. Lietteen levityksessä tulee noudattaa lupamääräystä 3. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista. Mikäli tilalla varastoidaan säilörehua aumoissa, tulee auman pohja varustaa maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymällä muovimateriaalilla. Muovin päältä puristenesteet tulee kerätä ja johtaa vesitiiviiseen ja katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 71,13 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä.

8 Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton yhteyteen rakennettava lietesäiliö (2500 m³) tulee täyttää alta päin ja se tulee kattaa kiinteällä katteella. Myös rakennettava pumppauskaivo tulee kattaa kiinteällä katteella. Vanhan navetan yhteydessä oleva kattamaton lietesäiliö (500 m³) tulee kattaa kelluvalla katteella kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella, lecasoralla, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Vanhan navettarakennuksen yhteydessä olevien katettujen lietesäiliöiden (190 m³ ja 380 m³) betonikatot tulee pitää hyvässä kunnossa. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Rakennettavasta pihattonavetasta 200 metrin säteellä on oraille ja nurmille lietelannan pintalevitys kielletty. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden ja lietelantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

9 Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle.

10 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattorakennuksen, rakennettavan lietesäiliön ja pumppukaivon käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti.

11 Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 3185 m³ vuodessa. Lisäksi lietesäiliöihin kulkeutuvat maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet sekä sadevedet. Esitetty varastotilavuus (4245 m³) katsotaan riittäväksi 12 kuukauden varastotilavuudeksi. Säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Ekorosk Oy:n toiminta alueen jätehuoltomääräysten mukaiset lietteet on toimitettava Pirilön lajittelulaitokseen Pietarsaareen. Liete voidaan toimittaa myös muuhun ympäristöluvan omaavaan paikkaan. Liete voidaan myös levittää peltoon, kun se on ensin kalkkistabiloitu. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta alatarve on yksi hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa ja lihanautaa kohden ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Kattamalla rakennettava tilavuudeltaan 2 500 m³:n kokoinen lietesäiliö sekä pumppukaivo kiinteällä katteella ja vanhan navettarakennuksen yhteydessä oleva tilavuudeltaan noin 500 m³:n kokoinen lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella sekä täyttämällä rakennettava tilavuudeltaan 2 500 m³:n kokoinen lietesäiliö alta päin vähennetään lietesäiliöistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös ylläpitämällä olemassa olevien katettujen lietesäiliöiden betonikattoja ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös eläinten ruokinnan optimoinnilla, tehokkaalla eläinsuojan lannan poistolla ja lannan nopealla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä

12 imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.11.2018 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2017 koskeva kirjanpito, josta tulee ilmetä ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannanlevitykseen käytössä oleva peltopinta ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105

13 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Vetelin kunnanhallitus Vetelin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Vetelin kunnan virallisilla ilmoitustauluilla.

14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Pihaton asemapiirros Vanhan navetan asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.