LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 101 (131) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Ala Kopsala Atso ja Marjo Kannustie Toholampi ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Nykyinen eläinsuoja sijaitsee Toholammin kunnan Toholammin kylässä tilalla Ylitalo RN:o 354:1. Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Eläinsuojassa on nykyisin 31 lypsylehmää, 24 hiehoa ja kuusi alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi eläinsuoja vanhan jäädessä käyttöön. Laajennuksen jälkeen tilan eläinsuojissa pidetään enintään 100 lypsylehmää, 73 hiehoa ja 22 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Uuteen eläinsuojaan sijoitetaan lypsylehmät, osa hiehoista ja osa nuorkarjasta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja.

2 Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT Nykyiselle eläinsuojatoiminnalle ei ole voimassa olevia lupia. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella kirkonkylän osayleiskaavan MT alueen (maatalousalue) rajalla Toholammin kunnan Toholammin kylässä. Tila rajoittuu eteläsuunnassa kantatiehen 775 (Lestijärvi Kannus). Pohjoissuunnassa, noin 240 metrin etäisyydellä virtaa Lestijoki. Tilan kohdalla sijaitsee Kirkkojärvi, joka on Lestijoen järvimäinen muodostelma. Eläinsuoja sijaitsee Kirkkojärven vesistöalueella (51.023). Toholammin kuntakeskukseen on etäisyyttä noin kaksi kilometriä. Tilan pihapiirissä sijaitsee hakijoiden asuinkiinteistö. Lähin muu asuinkiinteistö, paritalo, sijaitsee uudesta eläinsuojasta kaakkoon noin 100 metrin etäisyydellä. Uusi lietesäiliö tulee sijoittumaan noin 150 metrin etäisyydelle siitä, ja väliin jää nykyinen eläinsuoja, jossa tullaan kasvattamaan pääosin nuorta karjaa. Seuraavaksi lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 140 metrin ja 190 metrin etäisyydellä ja sitä seuraavaksi lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 230 metrin ja 250 metrin sekä 260 metrin etäisyydellä. Eläinsuojat, lantalat tai lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Uudessa eläinsuojassa tullaan pitämään enintään 100 lypsylehmää ja 20 hiehoa sekä muutamia vasikoita. Vanhassa eläinsuojassa tullaan pitämään 0 18 kuukauden ikäisiä eläimiä, sekä hiehoja että nuorta karjaa, yhteensä 75. Eläinsuojissa muodostuva lanta käsitellään lietelantana. Nykyisen eläinsuojan yhteydessä sijaitsee 900 m³ kokoinen avolietesäiliö. Laajennuksen myötä rakennetaan pihaton pohjoispuolelle noin m³ kokoinen vulkanoituvalla EPDM kumimatolla toteutettava lieteallas. Pihaton ja altaan väliin rakennetaan katettu betoninen 360 m³ kokoinen pumppusäiliö. Lisäksi hakijalla on vuokrattuna lannan varastotilavuutta 540 m³ verran. Vuokrasäiliö sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä eläinsuojasta. Lietekuiluissa tulee varastotilavuutta olemaan noin 130 m³. Lietelannan varastotilavuutta tulee yhteensä olemaan noin m³. Eläinsuojan jätevedet, noin 250 m³ vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Lietelanta käytetään peltolannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 106,59 hehtaaria peltoa, josta omaa on 41,83 hehtaaria, vuokrapeltoa 29,64 hehtaaria ja lannan levitykseen soveltuvaa sopimuspeltoa 35,12 hehtaaria. Lannasta 30% levitetään viikoilla 18 22, 50% viikoilla ja 20% viikoilla Laajennuksen jälkeen lypsylehmiä laidunnetaan kahdessa ryhmässä. Laidunala on noin 11 hehtaaria ja laidunaika vuodesta on noin neljä kuukautta. Lehmät pidetään myös öisin ulkona. Laidunalue rajoittuu vesistöön, Lestijokeen. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa ja eläinten juotto tapahtuu pihaton viereen sijoitettavasta juottopisteestä. Nykyisen eläinsuojan ja lietesäiliön väliin rakennetaan m2 kokoinen jaloittelutarha. Jaloittelutarha tulee olemaan hiehojen (17) käytössä noin 6 8 kuukautta vuodesta. 2

3 Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua vuosittain noin tonnia vuodessa. Lisäksi noin 100 tonnia esikuivattua rehua pyöröpaalataan. Rehu varastoidaan rakennettavissa kahdessa tiiviissä laakasiilossa, joiden tilavuus tulee olemaan noin m³. Laakasiilojen eteen rakennetaan tiivis kuormaus ja siirtolaatta sekä niiden viereen seosrehuvarasto. Laakasiiloihin kertyvä puristeneste johdetaan tiiviiseen kahden kuution kokoiseen umpisäiliöön ja levitetään suoraan joko pellolle tai se pumpataan umpisäiliöstä edelleen lietesäiliöön. Laakasiilot tulevat sijoittumaan vanhan eläinsuojan ja sen takana olevan lietesäiliön taakse. Tilalla sijaitsee litran kokoinen polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella, suoja altaalla ja lapon estolaitteella. Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä maatilakorjaamo/konehallissa noin 250 litran verran. AIV liuosta säilytetään tilalla noin litran verran omissa tiiviissä pakkauksissaan. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit, ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut ja jäteöljyt sekä kuolleet eläimet ja metalliromu. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä. Tilan liikenne ei erityisesti vaikuta kantatien liikenteeseen. Tilan vesi hankitaan Toholammin Vesihuolto Oy:ltä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uuden eläinsuojan pohjarakenteet, uusi lieteallas, pumppusäiliö ja laakasiilot rakennetaan vesitiiviistä materiaalista. Hakemuksen mukaan lietelantaa muodostuu tilalla laajennuksen jälkeen noin m³. Lietelanta ja eläinsuojan jätevedet varastoidaan tiiviissä riittävän kokoisissa lietesäiliöissä, jotka täytetään alta päin. Lieteallas rakennetaan maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksytystä tuotteesta ja rakennusaineesta. Altaan pohja salaojitetaan ja kaasuputkitetaan. Valmis allas suojataan teräsverkkoaidalla. Puristeneste johdetaan laakasiiloista tiiviiseen umpikaivoon. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta alaa. Lannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetusta ja ajon yhteydessä huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Tilalla on lietelannan levitykseen käytettävissä multaava kalusto. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lampintie 5. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Toholammin kunnantalolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Toholammin kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Eläinsuojan sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Tarkastuksen yhteydessä todettiin nykyisen ja uuden eläinsuojan, sekä nykyisen ja uuden lietesäiliön sijoituspaikat. 3

4 4 Lausunnot Toholammin kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että se hyväksyy rakennustarkastaja/ympäristönsuojelusihteerin asiasta tekemän esityksen yksimielisesti. Esitys kuului seuraavasti: eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella kirkonkylän osayleiskaavan MT alueen (maatalousalue) rajalla. Kyseinen toiminta on alueelle tyypillistä. 700 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsee kolme kotieläintaloutta harjoittavaa maatilaa. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole tiedossa olevaa estettä. Toholammin maaseutu ja ympäristölautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Marjo Ala Kopsala poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Ala Kopsala Atso ja Marjolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Toholammin kunnan Toholammin kylään tilalle Ylitalo RN:o 354:1 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Eläinsuojarakennukset ja siihen liittyvät toiminnot tulee sijoittaa päivätyn, tämä päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään enintään 100 lypsylehmän, 73 hiehon ja 22 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen varastointi Uuden eläinsuojan pohjarakenteet, laakasiilot, pumppusäiliö, puristenestesäiliö ja lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista hakemuksen mukaisesti. Myös olemassa olevan eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliön rakenteet tulee olla vesitiiviitä. Eläinsuojan jätevedet ja laakasiilojen puristenesteet tulee johtaa liete tai umpisäiliöihin. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla käytettävissä vähintään m³. Uusi lieteallas tulee olla toimintavalmis ennen eläinsuojan käyttöönottoa. Lietesäiliöt tulee tyhjentää kerran vuodessa. 2. Lieteallas Lieteallas tulee rakentaa ja asentaa hakemusasiakirjoissa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Altaan pohja tulee salaojittaa niin, ettei vettä kerry kumikalvon alapuolelle. Pohja tulee putkittaa kaasun poistamiseksi. Putkiston tulee olla riittävä ja putkien päät tulee jättää auki niin, että mahdolliset kaasut pääsevät virtaamaan vapaasti pois kumin alta. Läpiviennit tulee tehdä vesitiiviiksi. Kumin päälle tehtävien rakenteiden alle tulee valaa betoniset suojalaatat. Myös kohtiin, mistä allasta tyhjennetään tai missä käytetään esimerkiksi sekoittajaa,

5 tulee valaa suojalaatat. Allas tulee aidata. Altaan pohjoispuolelle tulee asentaa vähintään yksi pohjavesiputki tarkkailua varten (lupamääräys 7). 3. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen hyödyntäminen Lietelanta, jätevedet ja puristeneste tulee hyödyntää peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 87,70 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulle pohjavesialueelle ei tule levittää lantaa, jätevesiä tai puristenestettä. Lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 4. Jaloittelutarha ja laiduntaminen Jaloittelutarha tulee perustaa niin, ettei sen käytöstä aiheudu ympäristön pilaantumista. Jaloittelualueelle kertyvä lanta tulee poistaa ja kuorike ja turvekerros tulee vaihtaa riittävän usein ja ne tulee käyttää suoraan pellolla lannoitteena (lupamääräys 3) ilman välivarastointia hakemuksen mukaisesti. Alueen kuivatusvedet tulee johtaa tiiviiseen umpikaivoon tai ne tulee käsitellä erikseen. Toiminnanharjoittajan tulee lähettää ympäristökeskukseen tarkempi suunnitelma jaloittelutarhan perustamisesta sekä vesienkäsittelystä mennessä. Laidunalueet tulee rajata vesirajasta ja eläinten juotto tulee järjestää hakemuksen mukaisesti. Laidunalueelle johtavat kulkutiet tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. 5

6 6 5. Päästöt ilmaan 6. Jätteet Pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella. Olemassa oleva lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella. Kumialtaan käytössä tulee olla huolellinen. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin ja vuokrasäiliöön tapahtuva kuljetus tulee hoitaa niin, että kuljetuksesta aiheutuva haitta naapurustolle on mahdollisimman vähäinen. Laakasiiloissa varastoitava rehu tulee kattaa huolellisesti esimerkiksi muovipeitteellä. Rehusiilojen, lietesäiliöiden ja jaloittelutarhan käytössä tulee olla huolellinen. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua lannan levityksestä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantaloiden, erityisesti lietealtaan, kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa, katteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietealtaan läheisyyteen sen pohjoispuolelle tulee rakentamisen yhteydessä asentaa altaan salaojaputkistoon liitetty tarkkailukaivo/pohjavesiputki siten, että siitä voidaan ottaa tarvittavat vesinäytteet. Ensimmäinen vesinäyte tulee ottaa ennen lietealtaan käyttöönottoa ja sitä seuraavat joka toinen vuosi, kunnes valvontaviranomainen toisin määrää. Vesinäytteestä tulee analysoida ainakin kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja BOD7atu. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat. Lannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Tulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassa olevat lannan levitys ja peltojen vuokrasopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Vesinäytetulokset tulee lähettää tiedoksi ympäristökeskukseen.

7 7 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Polttoainesäiliön tulee suojavarusteluiltaan vastata hakemuksen mukaista tasoa. Polttoainesäiliön käytössä tulee olla huolellinen. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. 9. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristökeskukselle eläinsuojan valmistumisesta kuukautta ennen sen käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus on toiminnan laajennusta koskevassa ympäristölupaharkinnassa ottanut huomioon, että eläinsuoja sijaitsee alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lähialueella sijaitsee kolme muuta kotieläintaloutta harjoittavaa maatilaa. Uusi eläinsuoja rakennetaan etäämmälle lähimmästä asuinkiinteistöstä. Lieteallas ja rehuvarastot rakennetaan olemassa olevan ja osittain uuden eläinsuojan taakse. Nykyinen lietesäiliö katetaan vähintään kelluvalla katteella. Nykyisessä eläinsuojassa tullaan pitämään pääosin nuorkarjaa ja hiehoja. Hiehojen jaloittelualue sijaitsee olemassa olevan eläinsuojan takana. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lietelannan, jätevesien ja puristenesteen johtamiseen tarkoitetut rakenteet, lietesäiliöt ja laakasiilot tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (MMM RMO C4) suorien valumien ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukainen lantalatilavuus on riittävä. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (lupamääräys 1)

8 Lieteallas tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista valumien ehkäisemiseksi ja rakentamisen yhteydessä tulee varmistaa, että allas toimii suunnitellulla tavalla. Salaoja ja kaasuputkistolla varmistetaan altaan pitkäkäyttöisyys ja minimoidaan riskit. (lupamääräys 2) Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittajalla on riittävästi lannan levitystä varten peltoa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 3) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Jättämällä vesistöjen varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi. (lupamääräys 3) Jaloittelutarhan käyttö ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Keräämällä jaloittelualueelle kertyvät vedet ja käsittelemällä ne varmistetaan, ettei lannan ravinteita kulkeudu ojiin tai vesistöihin. Aitaamalla laidunalueet vesirajasta estetään rantojen liettyminen ja veden mahdollinen samentuminen. Laitumelle johtavat kulkutiet tulee olla puhdistettavissa. Näin varmistetaan, ettei lannan ravinteita kulkeudu ojiin tai vesistöihin. (lupamääräys 4) Kattamalla pumppusäiliö kiinteällä katteella ja olemassa oleva lietesäiliö vähintään kelluvalla turvekatteella sekä täyttämällä lietesäiliöt alta päin vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Muokkaamalla maa mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliöiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö siistissä kunnossa. (lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (lupamääräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 6) 8

9 Tarkkailemalla lantalarakenteita, erityisesti lieteallasta, sekä lietesäiliön katemateriaalin pysyvyyttä, öljysäiliötä ja jätehuoltotiloja säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. Salaojavesien säännöllisellä tarkkailulla varmistetaan lietealtaan tiiveys ja estetään sen mahdollisesta vaurioitumisesta aiheutuva ympäristön pilaantuminen. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2016 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) 9

10 10 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus Toholammin maaseutu ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

11 11 rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.