Mielenterveysasetuksen 6d :n mukaiset yhteistyökokoukset Mikkeli 7.10.2014, Joensuu 22.10.2014 ja Kuopio 27.10.2014 Lasten ja nuorten palvelut ja yhteistyö terveys-/sosiaali- ja sivistystoimen sektorilla Paula Ollonen Aluehallintoylilääkäri Itä-Suomen aluehallintovirasto 22.1.2014 1
Lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus lainsäädännössä Terveydenhuoltolaki (1326/2010) (2,4,8,12,15,16,17,24,27,32,33,34,35,53,69 ja 70 ) VNA (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (4,11 ja17 ) Mielenterveyslaki (1116/1990) (3, 4 ja 5 ) Mielenterveysasetus (1247/1990) (6a, 6c ja 6d ) Lastensuojelulaki (2,3a,7,8,9,10,12,14,15,16 ja 17 ) Nuorisolaki 72/2006 (7a ja 7b ) Perusopetuslaki (16a, 17 ja 31a ) Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 25.11.2014 2
Mieli 2009-työryhmän selvitys (STM 2009:3) Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan ensisijassa lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulee painottua perus- ja lähipalveluihin sekä avohoitoon, joita tuetaan erikoispalveluilla. Raja kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan ja psyykkistä kehitystä tukevan terveydenhuollon välillä on purettava, kynnys matalalla. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 25.11.2014 3
Kaste 1-ohjelma (2008-2011) tavoitteet Lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Kehittää ja nivoa perustasolla yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli sektorirajojen (terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys-, ja poliisitoimi). Kehittää erityispalveluja tukemaan peruspalveluja ja tuoda palvelut lasten ja nuorten kehitysympäristöihin sekä purkaa laitoskeskeisyyttä. Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.8.2010 4
Kaste II-ohjelma (2012-2015) tavoitteet Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen, jatkoa Kaste 1-ohjelmalle. Erityispalvelut (lastenpsykiatria, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola) osaaminen viedään peruspalvelujen tueksi lasten normaaleihin kasvu- ja kehitysympäristöihin (koti, päivähoito, koulu). Palvelujen kustannusvaikuttavuuden lisääminen Eriarvoisuuden vähentäminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Huostaanottojen vähentäminen Itä-Suomen aluehallintovirasto 22.10.2014 5
Huomioita lainsäädännön ja hankkeiden tavoitteista ja nykytilanteesta Palvelut ja toiminta tulisi olla ennaltaehkäisevää, varhaisen puuttumisen ensisijaisuus, tarpeiden mukainen toiminta, moniammatillinen, kokonaisvaltainen ja hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa saumattomasti ja oikea-aikaisesti. Nykyinen palvelujärjestelmä on pirstaleinen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa ja laadukkuus, tarkoituksenmukaisuus ja yhdenmukaisuus koko maassa puuttuu. Yksityisiä palveluntuottajia toimii yhä enemmän. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 25.11.2014 6
Palvelujärjestelmän ja yhteistyön kehittäminen edellyttää Vastuutahon määrittämistä eli kenellä on päävastuu lasten ja nuorten alueellisesta palvelukokonaisuudesta ja sen kehittämisestä! Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnat eivät saa muodostaa katkoksia palveluketjuihin tai verkostoon (mm. perheneuvolan roolin ja aseman selkiyttäminen, oppilashuollon toiminnan kehittäminen). Kuntien ja shp:en arvioitava ja kehitettävä lasten ja nuorten palvelujärjestelmää (kokonaisuus, toimivuus, saumattomuus) systemaattisemmin. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 22.10.2014 7
Kuntien perustason toiminta Sosiaalitoimi -lapsiperheiden kotipalvelu -lastensuojelu -perheneuvola Terveydenhuolto -lastenneuvola -koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Yksityissektori -lasten ja/tai nuorisopsykiatriset sairaalat, syömishäiriöklinikat -lastensuojelun yksityiset palveluntuottajat Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 25.11.2014 8
Lasten ja nuorten hyvinvointi kansallinen kohortti 1987-tutkimusaineiston valossa 52/2012 n. 20% ei peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa n. 40%:la näistä (n. 23 000) vaikeuksia yli 50% saanut toimeentulotukea yli 40% psykiatrinen esh ja/tai mt-lääke ongelmat nähdään jo varhain kouluaikana, ei jatkotutkimuksiin ohjausta, ongelmia enemmän Vanhemmilla työttömyyttä, taloudellisia ja mielenterveydellisiä ongelmia Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 25.11.2014 9
Mielenterveyslain 5 Shp:t, terveyskeskukset, kunnallinen sosiaalihuolto ja erityispalveluja antavat kuntayhtymät huolehtivat yhdessä siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Mta 6d kunnat+kuntayhtymät+shp:t yksityiset yhteisöt ja palveluntuottajat alueellisesta työnjaosta sopiminen ja toteuttaminen, kokoukset vuosittain. Mta6d aluehallintovirastot järjestävät vuosittain yhteistyökokoukset. Terveydenhuoltolaki 34 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämisen suhteen (vaihtoehto Mta 6d :lle). Terveydenhuoltolain 69 Lastensuojelulain (16b) mukaiset velvoitteet sijoituskunta tai shp järjestävät lapselle hänen tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa (16, 17 ). Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 25.11.2014 10
Perusterveydenhuollon yksikkö (ThL 35 ), jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus, tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. PTH yksikkö voi koordinoida lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuutta alueellaan. Kunnan/kuntayhtymien yhteistyökokouksiin osallistuisivat esh:n edustajien lisäksi kuntien päätösvaltaiset edustajat perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta ja kuntien luottamusmiehet. Kunnan/kuntayhtymän on laadittava ja tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa lastensuojelulain 12 :n mukainen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja kehittämiseksi (huomioitava kuntalain 65 :n mukaista talousarvioita ja suunnitelmaa laadittaessa). Muita tapaamisia yhteistyöstä sopimisen merkeissä ovat yhteiset tilaisuudet vuosittain mm. mielenterveyspäivät/-foorumi, tarkastuskäynnit, valvontaohjelmat, ohjauskirjeet, kantelu- ja valvontapäätökset ym Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 25.11.2014 11
Aluehallintoviraston rooli ohjauksen ja valvonnan kannalta Avien mahdollisuudet valvoa ja ohjata lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita organisaatio- ja järjestelmätasolla ovat käytännössä rajalliset. Luvanvaraisten lastensuojeluyksiköiden valvontaan tarvitaan enemmän terveydenhuollon osaamista rinnalle. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin liittyviä kanteluita ja lausuntoja antaessaan aluehallintovirasto voi arvioida samalla palvelujärjestelmää ja organisaatioiden tarvitsemaa ohjausta ja myös alueellisen palvelukokonaisuuden näkökulmasta. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 7.10.2014 12
Valtion talouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuskertomus 6/2012 Tarkastuksessa tuli esille se, että erikoissairaanhoito tekee lastensuojelulle sijoitustilauksia ja sysää lapsia lastensuojeluun, kun laitospaikat täyttyvät. Sijaishuoltoon myös sijoitetaan sellaisia lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma mutta ei lastensuojelun tarvetta. Tämä johtuu siitä, että lapsi- tai nuorisopsykiatriaan erikoistuneita tai terveydenhuollon luvalla toimivia hoitopaikkoja on tarpeeseen nähden liian vähän. Myös lupakäytännöt vaihtelevat maan eri osissa. Tarkastusvirasto katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä toimiin sen estämiseksi, että lapsia sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin väärin perustein. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 7.10.2014 13
Luvanvaraiset toimintayksiköt Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 31.12.2010 Maakunta Päihdekunt. Etelä- Savo Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Koko lääni Yksiköitä yhteensä Lapset /nuoret Toimintayksiköt kohderyhmittäin Lapsiperheet Vanhukset Keh.- vamm. Muut vammaiset Mielenterv. kunt. 130 50-37 16 4 15 6 2 120 18-44 19 3 21 14 1 163 55 1 47 29 2 22 5 2 413 122 1 128 64 9 58 25 5 Muut Itä-Suomen aluehallintovirasto 25.11.2014 14
Luvanvaraiset ympärivuorokautiset lastensuojelun yksiköt huomioita Ongelmia yhteistyössä sijoituskunnan julkisten palveluiden tuottajien kanssa (mm. terveyspalvelut pth ja esh sekä opetus ym.). Lastensuojelulain mukaan lapselle pitää tehdä terveystarkastus ennen sijoituspäätöksen tekemistä ja tämä ei aina toteudu. Julkisten (kunnan mielenterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito) lisäksi käytetään myös paljon yksityisiä psykiatripalveluita ( akuutteihin ja äkillisiin tilanteisiin). Lapsilla on paljon yksityislääkäreiden määräämiä lääkkeitä käytöshäiriöiden hoitoon (mm. neurolepteja) ilman asianmukaista hoitosuunnitelmaa ja diagnostista selvittelyä. Lastensuojelulain mukaisia ilmoituksia pakotteista ja rajoitteista tulee vuosittain aluehallintovirastolle tuhansia (mm. v. 2010 liki 2000 ilmoitusta), joskin hienoista laskua on ollut viime vuosina. Lastensuojelun yksiköissä on yli puolet sosiaalihuollon koulutuksen saanutta henkilökuntaa eikä aina riittävää terveydenhuollon osaamista löydy. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 22.10.2014 15
Palvelujärjestelmän mielenterveyspalvelujen ja lastensuojelun rajapinnalla tunnistettavia häiriöitä/puutteita Lastensuojelun asiakasmäärät ja erityisesti kiireellisten sijoitusten määrät ovat jatkuvassa kasvussa. Psykiatrisen hoidon aloittaminen on siirtynyt yhä myöhäisempään vaiheeseen (kalliita investointeja sijoitetaan vaikeimpiin tilanteisiin varhaisen tuen sijaan). Lapsia voi ohjautua lastensuojelun asiakkaiksi terveydenhuollollisen palvelutarpeen takia. Lastensuojelun asiakkaina olevien, erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitoon pääsy ei välttämättä toteudu. Mielenterveyspalvelujen ja lastensuojelun tarpeessa olevat lasten ja nuorten ryhmät ovat tällä hetkellä pitkälti päällekkäiset 90%:sti (2104 Kiuru, Metteri). Terveydenhuollon henkilöstö ei välttämättä tunne lastensuojelulain heille asettamia velvoitteita (myös päinvastoin lastensuojelulaitoksissa ei aina osata tunnistaa hoidon tarpeesta kertovia signaaleja tarpeeksi ajoissa). Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 22.10.2014 16
Lastensuojelun toimijat eivät tunne alueen mielenterveyspalvelujen toimintaa. Vaikeasti hoidettava asiakasryhmä ovat yli 16-vuotiaat psykiatrisen hoidon tarpeessa olevat päihderiippuvaiset nuoret. Lastenpsykiatria on hyvin erikoissairaanhoitopainotteista perustason palvelujen sijaan. Perustasolle tarvitaan lisää uudenlaisia palvelumuotoja, kuten jalkautuvia työryhmiä/ kotiin annettavaa palvelua. Etsivää nuorisotyötä ym. Uudet yksityisten mielenterveyspalveluiden konseptit kuten lasten ja nuorten psykiatriset sairaalat (lupaehdot muotoiltu yhteistyössä valviran ja avien kanssa) eivät ole vaihtoehto tehostetulle avohoidossa tapahtuvalle työskentelylle. Netin tarjoamat itsepalveluhoidot sopivat vain osalle apua tarvitsevista, valvonta asianmukaisuudesta on ongelmallista Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 7.10.2014 17
Kiitos! paula.ollonen@avi.fi Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 7.10.2014 18