Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 238/11.01.00/2012 40 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston 15.4.2013 antama päätöksen, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muuttamista. Käsittely Päätös Ylimääräinen asia, jonka lautakunta päätti yksimielisesti ottaa käsiteltäväkseen. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on tehnyt päätöksen Nro 76/2013/1 (Dnro ESAVI/310/04.08/2011) Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. AVI:n päätös on annettu 15.4.2013. Valitusaika päättyy 15.5.2013. Lupapäätöksessä on 92 sivua. Päätös on luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivulla www.avi.fi/etela --> ympäristö- ja vesitalousluvat --> ympäristöluvat --> ympäristölupapäätökset. Lupapäätös on myös nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa. AVI:n päätöksen sisältö ja päätöksessä annetut määräykset Suomenojan voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaille sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Suomenojan voimalaitoksella on viisi tuotantoyksikköä: höyryvoimalaitos, kombivoimalaitos, leijupolttokattilalaitos, kaasuturbiinilaitos ja apukattila. Laitosalueella sijaitsee myös kivihiilen käsittelyjärjestelmiä ja varastokenttä, öljysäiliöt, tuhka- ja rikinpoistosiiloja, korjaamo- ja
Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 2 / 2 varastotiloja sekä toimisto- ja ruokalatiloja. Voimalaitoksen toimintaa muutetaan - ottamalla käyttöön biopolttoaine höyryvoimalaitoksella ja leijupolttokattilalaitoksella korvaamaan kivihiiltä - ottamalla käyttöön savukaasulauhdutin leijupolttokattilalaitoksella - rakentamalla alueelle lämpöpumppulaitos, jolla otetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesistä ja voimalaitoksen jäähdytysvesistä lämpöä talteen hyödynnettäväksi kaukolämpönä - rakentamalla alueelle 6000-20000 m 3 :n vesisäiliö kaukolämpöakuksi Savukaasulauhdutin, lämpöpumput ja kaukolämpöakku lisäävät Suomenojan voimalaitoksen energiatehokkuutta ja ovat siten ympäristön kannalta edullisia. Tavoitteena on toteuttaa muutokset vuosina 2013-2015. Muutosten jälkeen voimalaitoksella käytössä olevat polttoaineet ovat biopolttoaine, maakaasu ja kivihiili sekä käynnistys- ja varapolttoaineena kevyt ja raskas polttoöljy. Voimalaitosalueelle rakennetaan biopolttoaineiden vastaanottoasema, josta kiinteät polttoaineet siirretään koteloiduilla kuljettimilla metallierotuksen sekä tarvittaessa seulonnan ja murskauksen jälkeen polttoainesiiloon. Polttoainesiilosta biopolttoaine siirretään päiväsiiloon ja edelleen kattiloille. Kivihiili varastoidaan kivihiilikentällä. Polttoöljyt varastoidaan maanpäällisissä teräksisissä säiliöissä. Maakaasu tulee laitokselle putkea pitkin, eikä maakaasua varastoida laitosalueella. Voimalaitosalueelle on nykyisin raskasta liikennettä noin 20-40 autoa/vrk. Kuljetukset ovat polttoaine-, tuhka-, kalkki- ja kemikaalikuljetuksia. Biopolttoaineen käyttöönotto lisää polttoainekuljetuksia mutta vähentää tuhkakuljetuksia. Savukaasun puhdistuskemikaalien kuljetukset lisääntyvät. Yhteensä kuljetuksia tulevaisuudessa on noin 20-70 autoa/vrk. Kuljetukset ajoittuvat pääsääntöisesti arkipäiviin klo 6-22 välille. Kuljetukset kulkevat nykyistä tiestöä pitkin pääasiassa reittiä Länsiväylä- Hannuksentie-Rusthollarinkatu-Hyljeluodontie-Hylkeenpyytäjäntie. Muutosten myötä voimalaitokselle tulee uusia laitteistoja, joista melun kannalta merkittävimpiä ovat biopolttoaineen käsittelyä varten tulevat haketin- ja hienomurskauslaitteistot sekä savukaasulauhduttimen pumput ja puhaltimet. Ko. melulähteet sijoitetaan melueristettyihin sisätiloihin tai koteloidaan melun leviämisen estämiseksi. Haketus ja hienomurskaus eivät ole jatkuvaa toimintaa. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä LCP-asetuksen (Large Combustion Plants, Valtioneuvoston asetus 96/2013 polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta) mukaisilla tarkkailuvaatimuksilla. Täydennetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ELY-keskukseen ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.5.2015. Toiminnanharjoittaja määrättiin selvittämään voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso altistuvissa kohteissa vuoden kuluessa
Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 3 / 3 biopolttoaineiden kuljetusten ja varastoinnin aloittamisesta. Tämän jälkeen mittaukset on tehtävä kolmen vuoden välein. Melun mahdollinen impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus on selvitettävä mittaamalla. Luvassa annettiin lisäksi määräyksiä mm. koskien polttoaineiden laatuvaatimuksia, piipun korkeuksia, ilmansaasteiden päästöraja-arvoja ja päästömittauksia, vesi- ja viemäripäästöjä, suurimpia sallittuja melutasoja, jätehuoltoa, vaarallisia jätteitä, polttoaineiden ja kemikaalien varastointia ja käsittelyä, häiriötilanteita, tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia. Toiminnanharjoittajan on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamisesta viimeistään 31.12.2021. Hakemukseen on liitettävä mm. selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntämisestä toiminnassa ja yhteenveto tehdyistä tarkkailuista. Ympäristölautakunnan lausunto ja sen vaikutukset päätökseen Ympäristölautakunta antoi asiaa koskevasta hakemuksesta lausunnon 16.2.2012 (238/11.01.00/2012, 14 ). Ympäristölautakunnan lausunto on pääosin otettu huomioon AVI:n päätöksessä. Lausunnossa todettiin ympäristölautakunnan pitävän hyvänä asiana sitä, että Fortum Power and Heat Oy ottaa käyttöön biopolttoaineen sekä tekee laitoksen kokonaisenergiatehokkuutta parantavia muutoksia. Toimet ovat tärkeitä fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Espoossa. Ympäristölautakunnan lausunnossa todettiin, että biopolttoaineen käyttöön otosta johtuva lisääntyvä raskas liikenne tai muut voimalaitoksen suunnitellut toiminnan muutokset eivät saa aiheuttaa kaavoitettavalle Finnoo-Hannus-alueelle melua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Ympäristöluvassa päästöjä ilmaan ja veteen sekä laitoksen aiheuttamaa melua on rajoitettu monin tavoin. Päästöille ilmaan on määrätty päästörajaarvot sekä tarvittavat mittaukset ja seurannat sen todentamiseksi, että päästöraja-arvot eivät ylity. Melumittaukset tulee tehdä kolme vuoden välein. Polttoainetta kuljettavan raskaan liikenteen ajoreitit on suunniteltu siten, että ne minimoivat pölyämistä ja siitä aiheutuvaa haittaa. Polttoainekuormat ovat umpinaisia pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi. Ympäristölautakunnan lausunnossa huomautettiin, että voimalaitoksen varapolttoaineena käytettävien raskaan ja kevyen polttoöljyn säiliöt sijaitsevat varsinaisen voimalaitostontin länsipuolella nykyisen puhdistamon tontilla. Ko. alueelle ollaan kaavoittamassa yleisten pysäköintilaitosten korttelialuetta. Lausunnossaan ympäristölautakunta totesi, että Fortum Power and Heat Oy:n tulisi esittää, miten ja missä varapolttoaineet tullaan tulevaisuudessa varastoimaan, jos öljysäiliöt eivät enää voi olla nykyisellä paikallaan. Tähän hakija vastasi, että kun öljysäiliöiden korvaaminen tulee ajankohtaiseksi, haetaan asiaan kuuluvat luvat erikseen.
Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 4 / 4 Ympäristölautakunnan lausunnossa edellytettiin, että toiminnan muutokset eivät saa vaikuttaa haitallisesti Finnovikenin valtakunnallisesti arvokkaan lintuveden linnustoon tai lintuvesialueen virkistyskäyttöön. Tähän hakija toteaa vastineessaan, että voimalaitostontilla on ollut laajamittaista voimalaitostoimintaa jo lähes 40 vuotta ilman, että haitallisia vaikutuksia lintuvesialueen linnustoon ja virkistyskäyttöön tai merialueen tilaan olisi osoitettavissa. Nyt suunnitellut toiminnan muutokset eivät poikkea tässä suhteessa aiemmista toiminnoista, eivätkä siten olen uhkana ympäristölle. Ympäristölautakunnan lausunnossa esitettiin lisäksi, että lämpöpumppulaitoksen prosessikiertoaineeksi tulisi valita jokin niin kutsutuista luonnollisista kylmäaineista, kuten ammoniakki tai hiilidioksidi. Tämän hakija ilmoittaa ottavansa huomioon kylmäainetta valitessaan. Ammoniakin tai hiilidioksidin käyttö pienentää kylmäaineen ilmastovaikutusta, mutta lisää tuotannon ympäristökuormaa lisääntyneen sähkönkulutuksen johdosta. Kylmäaine tullaan valitsemana kokonaisuuden kannalta mielekkäimmällä tavalla huomioiden kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Tiedoksi
Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 5 / 5