Vuosikertomus 2008
Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan Toiminnassa korostui vuonna 2008 kaksi merkittävää muutosta: huoltovarmuusorganisaation uudistaminen ja valtioneuvoston uusi päätös huoltovarmuuden tavoitteista. Niiden pohjalta toiminnan kehittäminen sai uuden suunnan. 1.7.2008 tuli voimaan huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muutos, jonka perusteella Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustustaloudellisen suunnittelukunnan organisaatiot sulautuivat yhteen. Ylimpänä Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ohjaavana ja valvovana elimenä toimii hallitus, johon tuli myös elinkeinoelämän edustus. Sektoreista ja pooleista muodostuva yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio siirtyi muuttumattomana uuden hallinnon alle. Huoltovarmuuskeskuksen yhteyteen perustettiin valtioneuvoston nimittämä huoltovarmuusneuvosto, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida huoltovarmuuden tilaa, ylläpitää keskustelua tärkeistä teemoista sekä tehdä esityksiä ja aloitteita huoltovarmuuden kehittämiskohteista. Huoltovarmuuskeskus tekee vuotuiset tulossopimukset työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Edellisen vuoden aikana huoltovarmuusorganisaatiossa valmisteltu ehdotus uudeksi valtioneuvoston päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista vahvistettiin 21.8.2008. Uusi päätös on nyt aikaisempaa selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin jäsennelty toisaalta yhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurin ja toisaalta kriittisille tuotannon turvaamisen tavoitteisiin. Siinä korostuu yhteiskunnan jatkuvasti kasvava riippuvuus tietoteknisten järjestelmien toimivuudesta ja sen mukanaan tuomista uusista uhkista ja riskeistä. Uudessa päätöksessä painotetaan lisäksi huoltovarmuuden keskinäisriippuvuuksia ja siitä johtuvaa kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Se antaakin jatkossa aikaisempaa konkreettisemman perustan huoltovarmuustoiminnan suuntaamiselle. Kansainvälinen finanssikriisi ja sen leviäminen reaalitalouteen ei ole vielä muodostunut varsinaiseksi huoltovarmuusongelmaksi. Sellaiseksi se voi muodostua, mikäli kansainvälisen vaihdannan laajamittainen lamaantuminen vaikuttaa kriittisten tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen. Energiatuotteiden, erityisesti raakaöljyn hinnat nousivat alkuvuodesta rajusti, mutta laskivat sitten vuoden jälkipuoliskolla taantuman syvetessä. Talouden taantuma alensi sähkönkulutusta ennätysmäisesti 3,8 prosenttia, mikä tilapäisesti lievensi sähköntuotantokapasiteetin vajausta ja sähkön tuontitarvetta. Hallitus hyväksyi pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jonka mukaan Suomi nostaa uusiutuvan energian osuuden 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomen on lisättävä kaikkien uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiankulutuksen kääntämistä laskuun. Oman sähköntuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan kulutushuipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt. Kapasiteettia lisätään päästöttömillä tai vähäpäästöisillä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla sekä vesi- ja tuulivoimalla, jota on rakennettava moninkertaisesti nykykapasiteettiin verrattuna. Lisäksi varaudutaan lisäydinvoiman rakentamiseen. Nämä tavoitteet ovat pääosin myönteisiä myös huoltovarmuustavoitteiden kannalta. Jotkut liikennepolttoaineiden biokomponentit aiheuttavat heikon säilyvyytensä vuoksi investointitarpeita polttoaineiden varmuusvarastoinnissa. Metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin supistuminen vaikeuttaa tulevaisuudessa bioenergian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2008 toinen perättäinen sadekesä aiheutti sen, että energiaturvetta pystyttiin korjaamaan vain noin puolet normaalimäärästä. Turpeen turvavarastot, joita perustettiin Huoltovarmuuskeskuksen ja turpeen tuottajien välisin sopimuksin vuonna 2007, oli otettava käyttöön. Siitä huolimatta turpeesta syntyi pulaa ja suurten kaupunkien lämpölaitoksissa joudutaan turvautumaan laajamittaisesti varapolttoaineisiin. Energiahuoltovarmuuden kannalta on erittäin tärkeää, että turpeen saatavuus sekä kivihiilen ja raskaan polttoöljyn käyttömahdollisuudet varapolttoaineena jatkossa turvataan. Tietoteknisen infrastruktuurin varmistamistoimintaa tehostettiin. Huoltovarmuuskeskuksen korkean turvatason palvelinkeskus yhtiöitettiin Suomen Huoltovarmuusdata oy:ksi, joka tarjoaa infrastruktuuripalveluja yhteiskunnan kriittisten tietojärjestelmien turvaamiseksi. Viisi uutta sopimusta solmittiin. Tehtiin myös kauaskantoinen päätös viranomaisradioverkko VIRVEn perusparannus- ja ylläpitoinvestointien rahoittamisesta vuosina 2008-2012. Taidemaalari Pekka Parviainen (s.1981) Tämänhetkisissä maalauksissani ajatus elämän ja rajallisuudesta on toistuvasti esillä. Vuodenaikojen vaihtelu, kasvu ja kuihtuminen ovat toisaalta kuolevaisuuden, toisaalta jälleensyntymän ja elämän jatkumisen ilmentymiä. Maalauksissani otan myös vaikutteita kalligrafisesta taiteesta. Lähestymistapani tekstin käyttöä kuvassa kohtaan ei kuitenkaan ole perinteinen. Käytän sanoista usein vain osia tai muutan kirjainten järjestystä. Monissa maalauksissani on maisemallisia piirteitä. Maalaukseni eivät kuitenkaan viittaa todellisiin paikkoihin tai tilanteisiin. Maisema toimii eräänlaisena inhimillisenä heijastuspintana, muuntuen aiheen vaatimalla tavalla. Minulle maalaaminen on pohdiskelun muoto, joka parhaiten soveltuu ikuisuuskysymysten käsittelyyn. Vastauksen saaminen ei ole pääasia, kysymisen merkitys voi olla suurempi. 2 Alussa (2008)
VIRVE-verkon sähkönsyötön varmistukset saatiin päätökseen. Kansalaisten varoittamiseksi luotu hätäviranomaistiedotteiden välitysjärjestelmä otettiin käyttöön myös televisiossa. Omistajuus nousi viime vuoden aikana huoltovarmuuden keinovalikoimaan. Eräissä yhteiskunnan toimivuuden tai kansallisen turvallisuuden kannalta strategisissa yrityksissä on syytä sailyttää valtio-omistus tai hankkia niissä vakauttavaa valtion ankkuriomistusta. Näin tapahtuikin tietoliikennealalla, joka kuuluu yhteiskunnan kriittisimpään infrastruktuuriin. Huoltovarmuusneuvosto määrittää kriteeristön, jonka avulla voidaan arvioida valtio-omistuksen tarpeellisuutta huoltovarmuusperusteilla. Hallitus ryhtyi toteuttamaan hallitusohjelmansa mukaisia merenkulkupoliittisia toimenpiteitä, joilla parannetaan kotimaisen varustamoelinkeinon kilpailuolosuhteita suhteessa muihin EUmaihin. Hallitus antoi tonnistoverolain uudistamista sekä eräitä muita kotimaisen laivatonniston kilpailukykyä parantavia lakiesityksiä. Toteutuessaan ne edistävät suomalaisessa omistuksessa olevan Suomen lipun alla purjehtivan aluskannan säilymistä ja kasvua ja sitä kautta parantavat merikuljetusten huoltovarmuutta. Merikuljetusten huoltovarmuudesta tehtiin useita selvityksiä, ja Huoltovarmuuskeskus on pitänyt tätä näkökulmaa esillä julkisuudessa. Viime vuonna koettiin lyhytaikainen elintarvikkeiden voimakkaasta hintojen noususta johtunut ns. ruokakriisi, jolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta maamme elintarvikehuollon perusteisiin. Pitkällä aikavälillä uhkana on kuitenkin kotimaisen raaka-ainepohjan säilyminen, joka on välttämätön edellytys kotimaiselle elintarviketeollisuudelle. Hallituksen käynnistämässä ruokastrategian laadinnassa huoltovarmuus on yksi keskeinen tavoite. Kansainvälinen yhteistyö oli edelleen vilkasta Pohjoismaiden, Euroopan Unionin, Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n, ACOMESin ja Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Valtiontalouden tarkastusvirasto suoritti pohjoismaista sähköhuollon valmiusyhteistyötä (NordBER) koskevan tarkastuksen, joka sisältää yhteistyön ja varautumisen tehostamista koskevia ehdotuksia. Joulukuussa hyväksyttiin EU:n kriittisen infrastruktuurin suojaamista koskeva direktiivi, joka aluksi ulotetaan koskemaan energiahuoltoa ja kuljetuslogistiikkaa. Marraskuussa käsittelyyn tuli komission direktiiviehdotus jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja öljytuotevarastojen vähimmäistasoa, joka ei tuo parannuksia Suomen järjestelmään. Huoltovarmuuskeskuksen tilikauden tulos oli 22 milj. euroa, joka oli 55 prosenttia budjetoitua suurempi. Toiminnan kulut olivat tavaraostot mukaan lukien hieman yli 48 milj. euroa. Tavarakauppa jäi huomattavasti budjetoitua pienemmäksi. Suurimpia kulueriä olivat varastointikustannukset 14,0 milj. euroa, lääkkeiden velvoitevarastointikorvaukset 6,8 milj. euroa ja infrastruktuurikulut 4,8 milj. euroa. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toiminta lakkasi organisaatiouudistuksen myötä 30.06.2008, ja ministeri Tarja Cronbergin vastaanotolla palkittiin toiminnassa vuosien saatossa aktiivisesti mukana olleita henkilöitä PTS-viirillä. Huoltovarmuusorganisaatiossa järjestettiin kuluneen vuoden aikana huomattava määrä kokouksia, harjoituksia, seminaareja, koulutustilaisuuksia ja workshopeja, joihin osallistui lähes 3 000 henkilöä. Haluamme lausua lämpimät kiitoksemme kaikille toiminnassa mukana olleille arvokkaasta työpanoksestanne. Tultuani nimitetyksi viime vuoden heinäkuun alusta Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan tehtävään, haluan lopuksi kiittää edeltäjääni ylijohtaja Mika Purhosta neljännesvuosisadan mittaisesta ansiokkaasta ja tuloksellisesta työstä maamme huoltovarmuuden hyväksi. Hänen luomaltaan vahvalta perustalta on ollut hyvä jatkaa. Ilkka Kananen Sarabande (2008) SISÄLLYS Toimitusjohtajan katsaus 2008...2 Toiminta-ajatus ja tavoitteet...4 Energiahuolto...5 Kriittinen infrastruktuuri...7 Perustuotanto...10 Hallinto...12 Huoltovarmuuskeskuksen tulosyksiköt...13 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus ja huoltovarmuusneuvosto...14 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta...15 Talous...17 Tuloslaskelma ja tase...18 VD s verksamhetsöversikt 2008...20 The CEO s review of operations in 2008...22 Kannen kuva: Merta ja hiekkaa (2006) Takakannen kuva: Välke (2005) 3
Toiminta-ajatus Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka ylläpitää laajaa kumppanuusverkostoa ja ajanmukaista tilannekuvaa huoltovarmuudesta jatkuvalla muutosten havainnoinnilla sekä tuottaa huoltovarmuustuotteita ja -palveluja, jotka vastaavat toimintaympäristön synnyttämiä haasteita. Visio: Suomen talous on iskunkestävä. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Tavoitteisiin pyritään yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävillä toimenpiteillä ja toisaalta omilla toimilla, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminnan painopisteenä on nykyisin yhteiskunnan keskeisten perusrakenteiden turvaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoteknisiin järjestelmiin. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/1992), Valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista (539/2008) sekä asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (455/2008). Huoltovarmuuden tavoitteet Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Kansallisen varautumisen rinnalla Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimenpiteet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (Sopimussarja 115/1991) sekä eri maiden kanssa tehdyt kahden- ja monenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa täydentävät huoltovarmuutta. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kansallisin toimenpitein. Varautumisessa vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Varautumisen lähtökohtina käytetään Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa määriteltyjä uhkamalleja ja erityistilanteita. Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. Kysymyksiä ilman vastauksia (2006) Kriittisen infrastruktuurin alat Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Kriittisen tuotannon alat Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Lisäksi pyritään edistämään vientiteollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä 4
Energiahuolto Öljymarkkinat huoltovarmuuden kannalta Tilanne kansainvälisillä öljymarkkinoilla oli alkuvuodesta odottavan rauhallinen. Helmikuussa hinnat lähtivät nousuun ja saavuttivat huipun kesä- heinäkuussa. Heinäkuussa raakaöljyn hinta käväisi yli 145 dollarin tynnyriltä. Öljytuotteiden kuluttajahintaseurannassa kesällä bensiinin, dieselin ja kevyen polttoöljyn hinnat olivat korkeammalla kuin koskaan. Alkusyksystä alkanut nopea maailmantalouden taantuma vaikutti selvästi kansainvälisiin öljymarkkinoihin. Raakaöljyn hinta oli Opecin kiintiönleikkauksista huolimatta laskenut alimmillaan noin 40 dollariin tynnyriltä. Samalla kun dollari vahvistui suhteessa euroon, eurohintojen lasku oli maltillisempaa. Poukkoileva hintakehitys ei ollut suosiollinen tuotevaihdoille valtion varmuusvarastoissa. Maakaasun käyttö kääntyi kasvuun Maakaasun käyttö Suomessa kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja oli noin 4,5 miljardia kaasukuutiota eli energiana noin 45,0 TWh. Vuoden huippukulutus saavutettiin tammikuun alussa, jolloin kaasua käytettiin noin 18 milj.m 3 vuorokaudessa. Poikkeuksellisen lämpimästä talvesta huolimatta maakaasun käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotantoon lisääntyi edellisvuodesta. Merkittävin syy maakaasun käytön lisääntymiseen oli pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tapahtunut sähkön hintakehitys. Teollisuudessa merkittäviä teollisuuslaitoksia lopetti maakaasun käytön, mutta kuten edellisenäkin vuonna maakaasun teollinen käyttö lisääntyi Porvoon jalostamolla. Kertomusvuonna ei maakaasuverkostossa ollut merkittäviä häiriöitä tai katkoksia. Keski-Euroopan kaasukiista ei vaikuttanut Suomessa. Energian toimitusvarmuudessa ei ongelmia Kulunut vuosi oli energian toimitusvarmuuden kannalta kohtuullinen. Talvi oli leuto, eivätkä sähkön kulutus ja huipputeho kasvaneet edellisvuodesta. Suurin osa sähkön loppukäyttäjän kokemista katkoksista aiheutuu avojohdoiksi rakennetuissa jakeluverkoissa, joita on varsinkin maaseudulla. Katkoksia aiheuttavat muun muassa myrskyt, ukkoset sekä johdoille ja reunuspuille kertyvä lumikuorma. Sähkönjakeluasiakkaiden keskimääräinen vuotuinen sähkötön aika on tekniikan parantuessa vuosien saatossa vähitellen pienentynyt. Yhteiskunnassa tulee kuitenkin aina va rautua mahdollisiin sähköntoimituksen keskeytyksiin. Kaikista inhimillisistä virheistä, teknisiin järjestelmiin liittyvistä vikamahdollisuuksista sekä poikkeuksellisista sääolosuhteista ei koskaan päästä täysin eroon. Energiajärjestelmämme toimitusvarmuutta voidaan muutamista alueellisista sähkökatkoksista huolimatta pitää tyydyttävänä. Järjestelmän toimitusvarmuus on vakiintunut nykytasolle. Sähköntuotannon ja tarvittavan siirtokapasiteetin osalta Suomen on syytä aktiivisesti toimia yhteisen pohjoismaisen markkinaperusteisen varakapasiteettijärjestelmän edelleen kehittämiseksi. Tärkeäksi on osoittautunut laki sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta (1082/2006), jolla turvataan eräiden poistumisuhan alla olevien tehoreservien säilyminen huippukuormituksen varalta. Kotimaisten energialähteiden merkitys kasvaa Valtioneuvoston marraskuussa 2008 antama Ilmasto- ja energiastrategia edellyttää energian kokonaiskäytön kääntämistä laskuun sekä uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuuden kasvattamista. Nämä tavoitteet tukevat myös huoltovarmuutta. Huoltovarmuuden turvaamisessa kotimaisella polttoaineella on yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa tärkeä merkitys. Maahamme on 1970-luvun ensimmäisen öljykriisin jälkeen luotu merkittävä turveteollisuus turvaamaan kotimaisen energiaraakaaineen saatavuutta sekä vähentämään voimalaitospolttoaineiden tuontiriippuvuutta. Huoltovarmuuden kannalta nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kannatettavia. Monissa Keski- ja Itä-Suomen kaupungeissa polttoturveriippuvuus on hyvin merkittävä. Toisen peräkkäisen varsin sateisen kesän vuoksi turpeentuotannossa jäätiin kauas tuotantotavoitteista. Polttoturpeen tuotanto jäi noin 15 miljoonaan kuutiometriin eli alle puoleen suunnitellusta. Vesivoiman asema ja merkitys nykyisessä voimantuotantojärjestelmässä on erittäin tärkeä. Sen asema tulee yhä korostumaan sekä päästöttömänä sähkön tuotantomuotona että hyvien säätöominaisuuksiensa ansiosta. Viime vuonna saavutettiin vesivoiman tuotantoennätys 16,9 TWh. Havainto III (2007) Lähivuosina energiaratkaisuja tehtäessä on tärkeää varmistaa, että kotimaisia polttoaineita (kuten biopolttoaineita ja turvetta) ja sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi käytettävissä myös rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen valmistumista edeltävinä talvikausina. Energian huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että nykyinen myös turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään käyttökunnossa ja ettei turpeen asema huonone nykyisestä. Näitä tavoitteita tuetaan muun muassa kivihiilen velvoitevarastoinnilla sekä turpeen turvavarastoinnilla. Energian huoltovarmuus vuonna 2008 Uusi valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista edellyttää energiasiirtoverkkojen toimimista pitkittyvänkin häiriötilanteen tai kriisin aikana. Päätöksen mukaan säilytettiin tuontipolttoaineiden varastotasotavoitteet ennallaan. Lisääntyneen kulutuksen myötä ajoittain vapaana oleva tuotantokapasiteetti, polttoaineiden varastot sekä polttoaineiden kuljetuskapasiteetti ja sen joustokyky ovat kaikki vähentyneet. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on huononemassa samalla kun muu infrastruktuuri, kuten esimerkiksi erilaiset tiedonsiirto - jär jestelmät, edelleen monimutkaistuvat. 5
Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat huoltovarmuusjärjestelyt osaltaan tukevat energiahuoltomme varautumista. Sähköhuollon varautumisen pohjana ovat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Viime vuosina pohjoismaista voimahuollon valmiussuunnittelua on hoidettu vapaamuotoisena yhteistyönä NordBER -foorumissa, jossa Suomea edustavat kantaverkkoyhtiö Fingrid ja Huoltovarmuuskeskus. Käytännön varautumistoimet toteutetaan kansallisesti, Suomessa poolijärjestelmän kautta. Sähkömarkkinalaissa ei ole suoranaista varautumisvelvoitetta. Pohjoismaisten valtiontalouden tarkastusvirastojen rinnakkaistarkastuksessa valmiussuunnittelun ja varautumisen pohjoismaisesta yhteistyöstä kiinnitettiin huomiota lainsäädännöstä johtuviin eroihin viranomaisten valtuuksissa sekä puuttuviin maidenvälisiin sopimuksiin. Myös kantaverkkoyhtiöiden keskinäistä avunantoa laajoissa ja vakavissa sähköhäiriöissä tulee tehostaa. Uusi huoltovarmuuspäätös edellyttää, että kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin suhteellinen osuus huippukulutuksesta pidetään vähintään nykyisellä tasolla. Teho kattaa nyt vajaat 90 %. Ilmasto- ja energiastrategia sisältää voimakkaamman kannanoton kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyydestä suhteessa huippukulutukseen. Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön valmistumisen myöhästyminen lisää haastetta selviytyä huippukulutuskuukausina uhkaavasta tehopulatilanteesta, mutta toisaalta talouden taantuma leikkaa myös huippukulutusta. Öljyvarastoja hoidettiin ja kierrätettiin suunnitelmien mukaisesti Valtion varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätys hoidettiin aiotun mukaisesti. Suurin yksittäinen toimi oli Laajasalossa (varasto poistuu käytöstä vuonna 2010) varastoidun dieselöljyn siirto muihin varastoihin. Muilta osin kierrätystä ja öljytuotemyyntiä toteutettiin lähinnä laitteistojen toimivuuden testaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaikki valtion varastoissa olevat tuotteet täyttävät markkinoilla olevien tuotteiden laatuvaatimukset. Biopolttoaineet tulivat pakollisiksi vuoden 2008 alusta. Lakia ei kuitenkaan sovelleta huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa tarkoitettuihin valtion varmuusvarastoihin. Varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja suunnitellusti noin 5 milj. euroa. Vuonna 2008 aloitettiin omilla öljyvarastoilla mittava vuoteen 2014 ulottuva investointiohjelma. Varastojen ikääntymisestä johtuen investointiohjelma sisältää mm. uuden rantalinjan rakentamisen, varastojen pinnanmittausjärjestelmien uusimista sekä varastoautomatiikan parantamista nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Vuoden 2008 aikana investointeihin käytettiin varoja noin 2,4 milj.euroa. Polttoturpeen turvavarastoja purettiin Toimintavuoden alkupuolella turvavarastoijien hakemusten perusteella myönnettiin turvavarastojen käyttölupia niin, että varastot purettiin lähes kokonaan. Turpeen turvavarastoihin Länsi-Suomessa jäi jyrsinturvetta noin 1,5 prosenttia alkuperäisestä sopimusmäärästä. Käyttöluvan lainmukainen peruste oli pääsääntöisesti epäedullisista sääolosuhteista aiheutunut turvetuotannon määrän jääminen alle tavoitellusta. Vuoden 2007 huonoa turpeen tuotantokautta seurasi toinen huono tuotantokausi kesällä 2008, eikä turvavarastoja pystytty tästä syystä kerryttämään. Kertomusvuoden syksyllä nousi epäilys turpeen riittävyydestä talvikaudella 2008/2009. Huoltovarmuusorganisaation puitteissa ryhdyttiin selvittämään turpeen riittävyyttä, varapolttoaineen (kuten raskaan polttoöljyn) saatavuutta ja logistiikan toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa turve saattaisi loppua yhteistuotanto- ja kaukolämpölaitoksissa kesken lämmityskauden. Kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvaa EU:ssa energia-asioiden painoarvo on lisääntynyt vuosi vuodelta. Syitä tähän ovat mm. EU:n maakaasun ja raakaöljyn tuontiriippuvuuden kasvaminen sekä ennakoitu ilmastomuutos. Huoltovarmuuskeskuksen toimialueella EU:ssa on valmisteilla varmuusvarastoinnin kannalta erittäin tärkeä öljyvarastointidirektiivin muutos. Huoltovarmuuskeskus on muiden ACOMES- maiden kanssa tukenut direktiivin valmistelua. ACOMES on Huoltovarmuuskeskuksen kaltaisten lähinnä öljytuotteita varastoivien tahojen yhteistyöfoorumi, jonka toiminta teknisissä kysymyksissä on tiivistymässä. Huoltovarmuuskeskus osallistui kertomusvuoden aikana kahteen EU:n rahoittamaan hankkeeseen, joissa kartoitettiin mm. kantaverkkoyhtiöiden toimintatapoja sekä selvitettiin yhtiöiden keskinäistä yhteydenpitoa. Kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden hoitamiseksi öljyn varastointisopimuksia oli kertomusvuonna mahdollista tehdä Ruotsin, Viron ja Tanskan kanssa. Nämä sopimukset mahdollistavat öljyn varastoinnin kyseisessä maassa tietyin edellytyksin. Raaköljyn hinnankehitys Raakaöljyn hinnankehitys /tynnyri 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 / tynnyri Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskiarvo Maan ja taivaan välissä (2007) Keskiarvo 2008 Vesivoiman tuotanto ja elspot-hinta Pohjoismaissa Lähde: Nordpool 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh) 6
Kriittinen infrastruktuuri Tietoyhteiskunta-alan keskeisimmät kehityspiirteet huoltovarmuusnäkökulmasta ICT-alan huomattavin muutos oli liikenne- ja viestintäministeriön muuttunut kanta laajakaistapalveluiden etenemisen tukemiseen valtion osallistumisella. Siihen liittyy hallituksen linjaus nopeiden laajakaistayhteyksien viennistä lähes kaikkien asuntojen ulottuville vuoden 2015 loppuun mennessä. Toinen merkittävä tapahtuma oli valtion osallistuminen Elisan osakkeiden ostoon ja siihen liittyvät strategisen omistajuuden kysymykset. Tietotekniikka-alalla suomalaisten ohjelmistoyritysten liikevaihdosta yhä suurempi osuus tuli kansainvälisiltä markkinoilta. Tietojärjestelmien ja infrastruktuuripalvelujen ulkoistaminen jatkui edelleen heikentäen siten osaltaan alan huoltovarmuutta. Tietoturvahyökkäykset suuntautuivat entistä selvemmin yritysverkkoihin ja rikolliseen hyödyn tavoitteluun. Keväällä esiintyi uusi ilmiö, jossa haavoittuvia suomalaisiakin verkkosivustoja käytettiin haittaohjelmien levittämiseen. Internetin nimipalveluja koskeva haavoittuvuus julkaistiin kesällä. Korjaamattomana se mahdollisti käyttäjän harhauttamisen tai sähköpostin ohjaamisen väärään osoitteeseen. Kesän jälkeen useat haittaohjelmat ovat yrittäneet saada käyttäjät asentamaan itsensä naamioitumalla virustorjuntaohjelmistoiksi. Georgiassa elokuussa tapahtuneeseen konfliktiin liittyvällä tietoverkoissa tapahtuvalla aktivismilla ja verkkohyökkäyksillä ei ollut välittömiä vaikutuksia suomalaisten verkkojen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Tietoyhteiskunta-alan varautumistoiminta Viestintäviraston CERT-FI:n tuottamia tietoturvapalveluita on kohdennettu huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Huoltovarmuuskeskuksen ja CERT-FI:n yhteistyöllä on toteutettu yhteistoimintaryhmiä kuten teollisuusautomaation ohjaus- ja valvontajärjestelmien tietoturvallisuuden alatyöryhmä. Tietoturvapalveluiden tunnettavuutta lisättiin huoltovarmuuskriittisille toimijoille tarkoitetuilla yhteisseminaareilla. Joukkoviestintäpoolin selvitystyö television digitalisoinnin vaikutuksista varautumiseen luovutettiin kesällä liikenne- ja viestintäministeriölle. Elektroniikkapooli julkaisi selvityksen Elektroniikkateollisuuden toimittajaverkoston huoltovarmuus ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Aluepooli järjesti valtakunnallisen ja viiden läänikohtaisen koulutusseminaarin lisäksi syksyllä Ahvenanmaalla varautumiskoulutustilaisuuden. Yhdessä voimatalouspoolin kanssa se toteutti toukokuussa Keski-Suomessa tele- ja sähköyhtiöiden yhteistoimintaa käsittelevän pilottiharjoituksen. Graafinen pooli järjesti kesällä valmiusharjoituksen alan tärkeimmille toimijoille. Näihin tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan yli 500 henkilöä. Tietotekniikkasektorin projektoima kolmen poolin yhteisprojekti SOPIVA (sopimuksiin perustuva varautuminen) valmistui vuoden vaihteessa ja sen sopimusmallien ja toiminnan jatkuvuudenhallinnan suositusten jalkautus aloitetaan keväällä. Jatkuvuudenhallinnan suositukset on tehty tiiviissä yhteistyössä HUOVI-portaaliin Punainen meri (2006) toteutettavan kypsyysanalyysin käytänteiden kanssa. Huoltovarmuuskeskus osallistui valtiovarainministeriön ICT-varautumisen kärkihankkeeseen. Se keskittyi valtionhallinnon IT-toiminnan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen. Hankeraportissa tarkasteltiin mm. ICT-varautumisen vaatimusten asettamista, ohjausmallia, osaamista ja palveluverkoston hallintaa. Infrastruktuuriosasto osallistui myös Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) työryhmien toimintaan aktiivisesti. HVK seuraa läheisesti MANMADEnimistä EU-tutkimushanketta, joka ajoittuu vuosille 2007-2009. Siinä etsitään käyttökelpoisia matemaattisia malleja, joiden avulla voitaisiin ennustaa infrastruktuuriverkkojen (sähkö, kaasu, liikenne) häiriöitä, paikallistaa heikkoja kohtia ja esittää suosituksia. Infrastruktuuriosasto osallistuu Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojausohjelman asiantuntijaryhmään, joka 7
Ohikiitävä (2007) selvittää sähkön ja ICT:n keskinäisriippuvuuden vaikutuksia. Valtakunnallisen kiinteän puhelinliikenteen varaverkon strategiatyö valmistui. Päämääränä on kehittää verkkoa siten, että sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää uudessa turvallisuusverkkokokonaisuudessa. Kehittämisstrategian mukaan pääosa liittymistä sijoitetaan jatkossa päivystettyjen (24/7) valvomojen, hallintakeskusten tai poikkeusolojen toimintaa varten varattujen johtokeskusten tiloihin. Samalla tietämystä verkosta ja sen käyttömahdollisuuksista jo normaalioloissa kehitetään. VIRVE-verkon akkukapasiteetin lisäämisen ja katkeamattoman virransyötön varmistamisen kolmivuotinen projekti valmistui. Viranomaisradioverkon uutena projektina käynnistettiin Suomen Erillisverkkojen laatima laaja viisivuotinen kehitysohjelma toimintavarmuuden parantamiseksi, palvelukyvyn nostamiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja energian käytön tehostamiseksi. Uudella tukiasematekniikalla lisätään verkon päällekkäispeittoa ja siten vikasietoisuutta. Uudella ohjelmistoversiolla pystytään lisäämään myös datasiirtokapasiteettia ja kuormituksen optimointia. Huoltovarmuuskeskus osallistuu tämän ohjelman investointien rahoittamiseen. Viranomaistiedotejärjestelmää laajennettiin vuoden alussa myös television pääkanaville. Televisiossa lähetyksiä ei katkaista, vaan hätätiedote voidaan sijoittaa kuvaruudun yläreunaan punaisella tekstillä niin sanotuksi ruutukehäksi ja ilmoittaa siitä samanaikaisesti erityisellä äänimerkillä. Järjestelmän toimintaa testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Radion hätätiedotejärjestelmässä uusittiin jo vanhentuneita RDSvastaanottimia kaupallisilla radioasemilla ja testattiin järjestelmän toimivuutta valtakunnallisesti. Kansainvälisessä toiminnassa osallistuttiin Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojaamisdirektiivin (EPCIP) valmisteluun. Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa osallistuttiin myös siviilivalmiusorganisaatioon kuuluvien tietoliikennekomitean tilaisuuksiin. Kuljetuslogistiikka Kuluneen vuoden aikana tapahtuneet globaalin talouden muutokset ovat vaikuttaneet myös logistiikkaan. Volyymit ovat vähentyneet ja kumipyöräliikenteen uhkaava kuljettajapula on tilapäisesti helpottunut. Talouden kehittymisen epävarmuus vaikuttaa yritysten investointihalukkuuteen. Alan sisäiset omistusjärjestelyt jatkuvat edelleen logistiikka-alalla. Kaikki kuljetusmuodot käsittävä harjoitus KULJETUS -08 pidettiin toukokuussa Lahdessa. Kuljetuslogistiikkasektorissa jatkettiin ilmailun varautumisohjeen valmistelua ja käynnistettiin rautatietoimialan varautumisohjeen uusiminen. Maakuljetuspooli järjesti marraskuussa perinteisen valmiusseminaarin. Vesikuljetuspooli järjesti vastaavasti varautumisseminaarin, jossa annettiin alan toimijoille informaatiota varautumisen perusperiaatteista ja jatkuvuussuunnittelusta Huovijärjestelmä mukaan lukien. Tiekuljetusten tietohallinto- ja viestintäjärjestelmän (Pooleri) kehittäminen keskittyi uuden version (Pooleri 3) käyttöönottoon. Järjestelmää hyödynnettiin koulutus- ja harjoitustilaisuuksissa. Yhteistyössä puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa toteutettu tutkimusprojekti Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen 2006-2008 (LOGHU2) saatiin päätökseen. Käynnistettiin uusi projekti LOGHU3, jonka tavoitteena on logistiikan huoltovarmuuden haavoittuvuuden arviointi ja ennakointi. HVK liittyi jäseneksi loppuvuonna 2008 perustetun HUMLOG-Instituutin johtoryhmään. Instituutti on Svenska Handelshögskolanin ja Maanpuolustuskorkeakoulun sekä kansainvälisen korkeakouluyhteenliittymän yhteinen kriisialueiden avustusten logistiikkaa (Humanitarian logistics) tutkiva organisaatio. HVK on mukana Tietoturvaa Teollisuusautomaatioon TITAN -yhteistutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on tutkia ja kehittää teollisuusautomaatiolaitteiden ja -ohjelmistojen tietoturvan varmentamista. Hanketta koordinoi VTT, joka edustaa myös tutkimusosapuolta yhdessä Tampereen Teknillinen 8
Yliopiston Systeemitekniikan laitoksen kanssa. Hanke kestää vuoteen 2010. Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa osallistuttiin kuljetusalan valmiutta käsitelleeseen Kööpenhaminassa pidettyyn kokoukseen (Nordiskt möte om transportsberedskap). Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa osallistuttiin myös siviilivalmiusorganisaatioon kuuluvan maakuljetuskomitean tilaisuuksiin sekä seurattiin vesi- ja ilmakuljetuskomiteoiden toimintaa. Finanssiala SEPA- (Single European Payments Area) järjestelmän käyttöönotto jatkui Suomessa. Huoltovarmuuskeskuksessa valmisteltiin tutkimuksen käynnistämistä SEPA:n käyttöönoton vaikutuksista finanssialan huoltovarmuuteeen. Erityisenä huomion kohteena tulevat olemaan maksuliikenteen tietoliikenneyhteydet Eurooppaan ja takaisin. Vakuutusvalvontavirasto ja rahoitustarkastus yhdistettiin ja muodostettiin finanssivalvonta. Rahoitushuoltopooli ja vakuutusalan pooli järjestivät yhteiskokouksen. Finanssialan sektori päätettiin perustaa vuoden 2009 aikana. Vakuutus- alan pooli teki esityksen finanssialan erikoiskurssien järjestämiseksi. Uusi valmiusohje valmisteltiin rahoitushuoltopoolin työryhmän puitteissa. Vakuutusalan ohje uusitaan samojen periaatteiden pohjalta. Valmisteltiin oman maanpuolustuksen erikoiskurssin järjestämistä finanssialalla. Suomen Huoltovarmuusdata Oy perustettiin Huoltovarmuusdatan palvelinkeskuksen toinen toimintavuosi kasvatti asiakasmäärää ja palveluiden kysyntää ennakoidusti. Huoltovarmuuskeskus perusti lokakuussa Suomen Huoltovarmuusdata oy:n, jonka palvelukseen palvelinkeskuksen henkilöstö siirtyi 1.10.2008. Tavoitteena on monipuolistaa ja laajentaa palvelutoimintaa. Valtion tietotekniikan varakeskus (VAVK) jatkoi asiakkaiden varajärjestelmien käyttöönottovalmiuden ylläpitoa. Suojakopio- sekä palvelinhotellipalveluiden käyttö ja asiakaskunta pysyivät edellisvuoden tasolla. Televisiossa näytettävässä hätätiedotteessa kerrotaan asiasta lyhyesti ja kehotetaan kansalaisia menemään tekstitelevision sivulle 112 lisäohjeiden saamiseksi. Viranomaisradioverkon varavoimaliittymää tarkastamassa. Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteessä 1980-2008 Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteessä 1980-2008 Lähde: Merenkulkulaitos 60 50 Lukumäärä 700 40 600 30 500 20 400 10 300 0 1985 1990 1995 2000 2005 2008 200 % Lähde: Tuonnista Merenkulkulaitos % Viennistä Tuonti % Vienti Yhteensä Yhteensä 100 Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys 1985-2008 0 1985 1990 1995 2000 2005 Meren ääni (2007) Bruttovetoisuus, milj. Lähde: Merenkulkulaitos 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 9
Perustuotanto Toimialan muutokset vuonna 2008 Vuoden 2008 aikana koettiin kaikkien osaston vastuualueilla olevien raaka-aineiden hintojen dramaattinen aleneminen edellisvuoden jyrkän nousun jälkeen. Maatalouspolitiikassa jatkuivat Euroopan Unionin toimet tukipolitiikan uudistamiseksi tavalla, joka edelleen kärjistää suomalaisen alkutuotannon kannattavuushaasteita. Teollisuustuotanto koki vuoden loppupuolella poikkeuksellisen jyrkän käänteen kasvusta taantumaan. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Toiveita (2006) Viljan hintojen keskiarvot 2007-2008 ( /tn) Viljan hintojen keskiarvot 2008 Elintarvikevehnä Ruis Ohra Kaura Rypsi/rapsi Elintarvikehuolto Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli. Alkutuotantopooli ja elintarviketeollisuuspooli järjestivät yhdessä vesihuoltopoolin kanssa harjoituksen, missä keskityttiin sekä maitotuotantotilan että maitoa jalostavan meijerin vesihuoltoon. Lisäksi elintarviketeollisuuspoolin huoltovarmuuskriittisten yritysten valmiuspäälliköille järjestettiin kaksi yleistä koulutustilaisuutta. Kauppa- ja jakelupooli järjesti kriisiviestintään keskittyneen koulutus- 500 ja harjoituspäivän. Huoltovarmuuskeskus uudisti myös joukkoruokailun valmiussuunnitteluohjeen. 450 Vaikka elintarvikehuollon kotimaahan perustuva huoltovarmuus 400on pysynyt vahvana ja varmuusvarastointi vakaana, ovat 350 kuitenkin sekä alkutuotannon että teollisuuden kannattavuusongelmat 300 sektorin huolena. Koettu hintojen heilahtelu on lisännyt epävarmuutta. 250 Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla Naton Food 200 and Agriculture Committeen kokouksiin. 150 Terveydenhuolto 100 Terveydenhuoltosektoriin kuuluvat vuonna 2006 toimintansa aloittaneet 50 terveydenhuoltopooli ja vesihuoltopooli. Terveydenhuoltopooli nimesi vuoden 2008 0 aikana toimialansa huoltovarmuuskriittiset yritykset. Näihin yrityksiin tehtiin vuoden aikana poolin ja Huoltovarmuuskeskuksen tutustumis- ja auditointikäyntejä. Terveydenhuollon keskeinen huoltovarmuuskysymys on lääkkeiden ja tarvikkeiden suuri tuontiriippuvuus. Terveydenhuoltoa palvelevat varmuusvarastot on hajasijoitettu. Varastoinnilla turvataan keskeisten tuonninvaraisten perustarvikkeiden saatavuutta poikkeustilanteissa. Tarvikkeilla turvataan injektointi, intubointi, peruskatetrointi, haavan avaus ja sulku. Terveydenhoidon tarvikkeiden varmuusvarastoja kierrätettiin sairaaloiden toiminnassa. Sotilaslääketieteen keskuksen kanssa yhteistyössä käynnistettiin projekti infuusioliuosten korvaavan tuotannon linjan pakkauskoneen uusimiseksi ja aloitettiin varastoitujen lääkeraaka-aineiden testaukset. Vuoden 2008 lopussa vahvistettiin uusi laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista (979/2008), jolla korvataan vuodesta 1984 voimassa olleet säädökset. Uudessa laissa tuotteiden kattavuus laajenee samalla kun vähemmän kriisispesifisten lääkkeiden velvoitevarastomäärät alenevat. Maahantuojien ja lääketeollisuuden varastointivelvoitteisiin oli vuonna 2008 sitoutuneena pääomaa runsaat 100 milj. euroa ja niistä maksettiin korvauksia noin 6,8 milj. euroa. Vesihuoltopooli sai vuoden aikana valmiiksi vesihuoltolaitosten yleisen kriisiviestintäohjeen. Sen jalkauttaminen ehdittiin myös käynnistää yhdellä koulutustilaisuudella. Lisäksi vesihuoltopooli toteutti yhdessä alkutuotantopoolin ja elintarviketeollisuuspoolin kanssa maitotuotantotilan ja meijerin vedenhankintaa käsittelevän valmiusharjoituksen. Pooli valmisteli myös vaihtoehtoja valtakunnallisen varavesitoimitusjärjestelmän luomiseksi. Terveydenhuollon kansainvälistä yhteistoiminta toteutettiin useammalla taholla. Naton siviilikriisinhallinnassa oltiin mukana Joint Medical Committeen kautta. Pohjoismaisella tasolla osallistuttiin terveydenhuollon varautumistoimia koskevaan yhteistyöhön. Kriittinen teollisuustuotanto Kriittinen teollisuustuotanto valmistaa hyödykkeitä ja palveluja, jotka ovat keskeisiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Huoltovarmuustoimilla pyritään varmistamaan näiden yritysten toimintaa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Riskien kartoitus ja niiden hallinnan suunnittelu ovat yritysten omaehtoista toimintaa, joilla ne pyrkivät huolehtimaan tuotan- 10
tonsa jatkuvuudesta kaikissa olosuhteissa. Teollisuudella ei ole lakisääteisiä varautumisvelvoitteita, vaan niiden osalta varautuminen ja suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin perustuvat alan järjestöjen ja huoltovarmuusorganisaation välisiin sopimuksiin. Poolit määrittelevät oman alansa huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset ja toimipaikat ja ovat sitoutuneet ohjaamaan ja edistämään yritysten valmiutta jatkaa toimintaa poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden tavoitepäätöstä ryhdyttiin soveltamaan teollisuuspooleissa. Poolit tarkistivat kukin oman toimialansa kriittisten yritysten määritysperusteet varautumissuunnittelun kohdentamiseksi annettujen tavoitteiden ja myös toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Poolit järjestivät valmiusseminaareja ja -harjoituksia kriittisten yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille. Seminaarien aiheena oli mm. yritysten jatkuvuussuunnittelu erilaisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Harjoitukset olivat pääsääntöisesti yhteisseminaa reja ja -harjoituksia usean poolin kanssa. Lisäksi poolit osallistuivat useissa työpajoissa toimialojensa jatkuvuussuunnittelun avuksi luotavan sovelluksen sisällön kehittä miseen. Poolit selvittivät kriittisen teollisuuden raaka-ainetarpeita sekä painopistealueiden materiaalisia tarpeita pohjana valtioneuvoston asettamat tavoitteet sekä uudet uhkakuvat. Muovi- ja kumipooli julkaisi kattavan arvioinnin muovi- ja kumituoteteollisuuden huoltovarmuudesta. Kemian pooli aloitti hankkeen selvittää yritysten materiaalisia riippuvuuksia kemianteollisuuden tuotteista. Rakennuspoolin toiminnan pääpaino oli puolustusvoimien poikkeusolojen rakentamistarpeita palvelevan valmiussopimusjärjestelmän suunnittelussa sekä aie- ja valmiussopimusten laadinnassa pilotointeja varten. Ensimmäinen pilot-sopimus allekirjoitettiin vuoden 2008 loppupuolella. Metallipoolissa työryhmä selvitti maa-, meri- ja ilmakuljetusosastojensa mahdollista yhdistämistä kuljetus- ja logistiikkasektorin vastaaviin pooleihin yhteistoiminnan tiivistämiseksi. Samalla pyritään lisäämään huoltovarmuusasiat Teknologiateollisuus ry:ssä toimivien kulkuneuvovalmistajien toimialaryhmän, Meriteollisuusyhdistyk- sen ja Puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksen toimintaan. Muutoksen käytännön toteutus tapahtunee vuonna 2009. Kotimaisten hankintamahdollisuuksien niukkuus tuo haasteita puolustusvälineteollisuuden kilpailukyvylle. Puolustusvoimia palvelevan teollisuustuotannon kriittisten tuotantolinjojen säilyttämistä ja raaka-ainetarpeita selvitettiin yhdessä puolustusvoimien ja alan teollisuuden kanssa. Kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketuotannon kykyä turvattiin eri toimenpiteillä. Kriittisen teollisuuden tarpeisiin varmuusvarastoitujen raaka-aineiden määriä ja nimikkeitä muutettiin vastaamaan nykyisiä tarve- ja tuotantotasoja. Kierrätykseen liittyviä kauppatoimia tehtiin erityisesti metalliteollisuuden raaka-aineiden osalta. Kertomusvuoden aikana toteutettiin myös materiaalien uushankintoja. Hätäevakuointeja varten varastoidaan materiaaleja, joita kierrätetään kansainvälisissä avustusoperaatioissa. Varmuusvarastoja valvottiin suunnitelman mukaisilla tarkastuskäynneillä. Alan kansainväliseen toimintaan osallistuttiin Naton siviilikriisinhallinnan eli Industrial Planning Committeen kautta. Valon voitto pimeydestä (2008) Metallihintojen keskiarvot 2005-2007 11
Memento Vivere muistutus elämästä (2008) Hallinto Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 28. HVK on täyttänyt valtion tuottavuusohjelman edellyttämän henkilöstövähennyksen osittain yhtiöittämällä Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n. Keski-ikä oli 51,39 ja mediaani 52 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: - akateeminen 71 % - ammattikorkeakoulu 4 % - keskiaste 21 % - perusaste 4 % Sektoreissa ja pooleissa tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu noin 20 henkilövuodeksi. Useissa pooleissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri. Hallinto-osaston keskeisin tehtävä päättyneellä tilikaudella oli HVK:n ja PTS:n sulautumisesta aiheutuneet tehtävät sekä hallitustyöskentelyn tukeminen. Tietohallinto Tietohallintoa ja tietoturvallisuutta kehitettiin tietohallintopolitiikan ja -strategian sekä tietoturvapolitiikan ja -strategian mukaisesti. Toiminnan painopisteenä on ollut tietoturvallisuuden kehittäminen ja tietoturvallisten toimintaratkaisujen käyttöönotto. Osallistuttiin valtion tietohallinnon johtoryhmän (VAHTI) toimintaan. Viestintä Huoltovarmuuskeskuksen viestintä suunnataan ensisijaisesti huoltovarmuustoiminnassa mukana oleville. Internet-sivuston avulla tavoitamme sekä ns. suuren yleisön että omat keskeiset kontaktiryhmämme. Julkaisuista tiedottaminen sekä niiden ja koulutusaineiston jakaminen voidaan hoitaa helposti ja nopeasti sivuston kautta. Huoltovarmuuskeskus osallistui syyskuussa Lahdessa järjestetyille Turvallisuus ja puolustus 2008 -messuille omalla osastollaan. Tapahtuma oli laajin maassamme koskaan järjestetty ministeriöiden, keskusvirastojen ja kansalaisjärjestöjen sekä turvallisuus- ja puolustusalalle tuotteita ja palveluita toimittavien yritysten yhteisesiintymä. Messuilla kävi yli 23 000 vierailijaa, ja HVK:n osasto sai kiitettävästi huomiota osakseen. Sidosryhmälehtemme Varmuuden vuoksi ilmestyi kerran vuoden aikana. 12
Huoltovarmuuskeskuksen tulosyksiköt Huoltovarmuuskeskuksessa on kolme substanssivastuussa olevaa osastoa, huoltovarmuussihteeristö sekä hallinto-osasto. Huoltovarmuusorganisaation keskeinen osa on poolien ja sektorien muodostama kumppanuusverkosto. Perustuotanto-osaston vastuulla ovat kansalaisten toimeentulon kannalta välttämättömät perustoiminnot sekä maanpuolustusta tukeva tuotanto ja muu teollisuus. Osasto huolehtii varautumisesta elintarvikeketjussa, terveydenhuollon materiaaleissa ja rakentamisessa sekä edistää vientiteollisuuden yleisiä toimintamahdollisuuksia. Viljasta ja elintarvikkeiden tuotantopanoksista sekä eräistä teollisuuden materiaaleista pidetään varmuusvarastoja. Energiahuolto-osasto vastaa energiainfrastruktuurin toimivuudesta sekä energiantuotannon varautumisesta. Tuontipolttoaineiden varmuusvarastoihin on vuosikymmenten varrella investoitu noin miljardi euroa. Kaikki polttoainevarastot ovat kaupallisia laatuja ja välittömästi käyttöön otettavissa vakavan saantihäiriön sattuessa. Infrastruktuuriosaston vastuulla on yhteiskunnan rakennettu ja sähköinen infrastruktuuri sekä logistiikka. Infrastruktuurissa ei ole varmuusvarastoja, mutta osasto kehittää ja ylläpitää varautumissuunnittelua sekä kriittisten infrastruktuurien varmistuksia ja varajärjestelmiä yhteistyössä hallinnon ja alan yritysten kanssa. Huoltovarmuussihteeristön tehtävänä on tukea kumppanuusverkoston toimintaa sekä valmistella huoltovarmuusneuvostossa käsiteltävät asiat. Sihteeristö hoitaa myös huoltovarmuusopetuksen maanpuolustuskursseilla sekä muita yleisiä huoltovarmuusorganisaation tehtäviä. HVK:n, poolien ja huoltovarmuuskriittisten yritysten käyttöön tarkoitetun HUOVI-huoltovarmuusportaalin kehittäminen jatkui. Vuoden aikana toteutettiin Hallinto-osasto taloushallinto henkilöstöasiat lakiasiat Perustuotanto-osasto elintarvikehuolto sosiaali- ja terveydenhuolto vesihuolto perus- ja puolustus - välineteollisuus kuntien huoltovarmuusasiat Energiahuolto-osasto polttoaineiden varastoinnit energian tuotanto energian siirto- ja jakelujärjestelmät energia-alan sopimukset Suomen Huoltovarmuusdata oy poolien ja huoltovarmuuskriittisten yritysten yhteistyöllä HUOVIn kypsyysanalyysin osaksi organisaation jatkuvuussuunnittelun toteutusta arvioivia ja kehittäviä kypsyyskuvauksia. Kuvausten kehittäminen ja portaalin tekninen toteutus jatkuu vuonna 2009. Hallinto-osasto tuottaa hallintopalveluja koko huoltovarmuusorganisaatiolle ja hoitaa tiedotusta. HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ORGANISAATIO tulosohjauksen kehittäminen tietohallinto, tietoturvallisuus yleinen tiedotus Hallitus Toimitusjohtaja Huoltovarmuussihteeristö huoltovarmuusneuvoston asioiden valmistelu kansainvälisten asioiden koordinointi ja seuranta maanpuolustuskurssitoiminta hallinnon valmius ja poolien yhteistoiminta Ahvenanmaan huoltovarmuusasiat HUOVI-portaali Infrastruktuuriosasto tietoliikenne ja tietojärjestelmät joukkoviestintä kuljetuslogistiikka yleinen tietoturvallisuus rahoitushuolto ja vakuutustoiminta elektroniikka- ja tietoteollisuus Hetkettömyys (2008) 13
Vanitas (2006) Hallitus Huoltovarmuusneuvosto 14 Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu hallitukselle, jonka valtioneuvosto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on 11 jäsentä ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Hallitus vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman ja työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Hallituksen toimintakausi alkoi 1.7.2008. Kertomusvuonna hallitus kokoontui 5 kertaa. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus Puheenjohtaja neuvotteleva virkamies Päivi Janka työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja vuorineuvos Simo Palokangas Raisio Yhtymä Oyj Jäsenet alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen valtioneuvoston kanslia ylijohtaja Liisa Ero Liikenne- ja viestintäministeriö ylijohtaja Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriö varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry ylijohtaja Eero Lavonen puolustusministeriö toimitusjohtaja Veli-Pekka Nurmi Tampereen sähkölaitos apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriö toimitusjohtaja Arto Sahla Arto Sahla Oy alivaltiosihteeri Juhani Turunen valtiovarainministeriö Huoltovarmuusneuvosto aloitti toimintansa 1. heinäkuuta 2008. Valtioneuvosto asettaa neuvoston nelivuotiseksi toimikaudeksi. Huoltovarmuusneuvosto tarkastelee maan huoltovarmuuden tilaa ja siihen kohdistuvia riskejä erityisesti pitkällä aikavälillä sekä tekee aloitteita ja edistää mielipiteenvaihtoa huoltovarmuutta koskevista aiheista. Lisäksi huoltovarmuusneuvosto arvioi sektori- ja poolikentän kattavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta, tekee aloitteita lainsäädännön ke- Puheenjohtaja Vuorineuvos Jaakko Rauramo Sanoma Oyj Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet Johtaja Simo Airas Finnlines Oyj Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto Kehittämispäällikkö Markku Haiko Suomen Kuntaliitto Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Pääjohtaja Arto Hiltunen Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Toimitusjohtaja Satu Huber Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi ulkoasiainministeriö Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Osastopäällikkö Linnea Johansson Ålands landskapsregering Hallinnollinen ylijohtaja Kari Kourilehto ympäristöministeriö (01.07. - 31.08.2008) Toimitusjohtaja Timo Lappalainen Orion-yhtymä Oyj Johtaja Lauri Lyly Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano hittämiseksi huoltovarmuuden alalla ja arvioi huoltovarmuuteen suunnattavien resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Neuvoston tehtäväkenttään kuuluvat myös työ- ja elinkeinoministeriölle tehtävät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta. Huoltovarmuusneuvosto piti ensimmäisen kokouksensa marraskuussa. Tuolloin se asetti työryhmän pohtimaan strategiseen omistajuuteen liittyviä kriteereitä yrityksille, joissa edellytetään valtion omistusta huoltovarmuusperustein. Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila Elisa Oyj Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Toimitusjohtaja Kari Nenonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriö (01.09.2008 alkaen) Puheenjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy Toimitusjohtaja Risto Rinne Neste Oyj Johtaja Pirkko Saarela Lapin TE-Keskus Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa F-Secure Oyj Johtaja Anja Silvennoinen UPM-Kymmene Oyj Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj 3. puheenjohtaja Esko Suomala Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry Kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriö Valtiosihteeri Risto Volanen valtioneuvoston kanslia Kontra-amiraali Juha Rannikko PE (pysyvä asiantuntija)