KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO-JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen (TYK) palvelulinja Voimassa 1.1.2012 alkaen
1 SISÄLLYS 1 Työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen (TYK) palvelulinja... 1 2 Tavoite... 1 3 Kuntoutuja... 2 4 Henkilöstö... 3 5 Kurssin rakenne... 4 6 Toteutus... 6 6.1 Kuntoutuksen suunnittelu... 6 6.2 Selvitysjakso... 7 6.2.1 Alkuhaastattelut, tutkimukset ja tavoitekeskustelut... 8 6.3 Ohjelman sisältö... 9 6.4 Yhteistyöpäivä... 12 6.5 Palveluntuottajan työpaikkakäynti... 12 6.6 Valmennusjakso... 12 6.6.1 Loppuhaastattelut, tutkimukset ja tavoitekeskustelut... 13 6.7 Arviointi ja mittaaminen... 13 6.7.1 Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät... 14 6.7.2 Vapaaehtoiset mittaus ja arviointimenetelmät... 14
1 TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ JA PARANTAVA VALMENNUS (TYK-KUNTOUTUS) 1 Työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen (TYK) palvelulinja Vuoden 2011 alussa ja sen jälkeen voimaan tulevat avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia: kaikkia palvelunlinjoja koskeva yleinen osa ja palvelulinjakohtaiset osat. Nämä osat täydentävät toisiaan, eikä niitä voi soveltaa erillisinä toteuttaessa Kelan kuntoutusta. Tämä palvelulinja on TYK-kuntoutuksen palvelulinjakohtainen osa, jossa on tarkemmin määritelty TYK-toiminnan tavoitteet, kohderyhmä, henkilöstö, rakenne ja sisältö. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on ammatillista kuntoutusta tilanteessa, jolloin työpaikan ja/tai työterveyshuollon toimenpiteistä huolimatta kuntoutujaa uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina tai hänen työkykynsä on olennaisesti jo heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kuntoutuksen lähtökohtana on kuntoutujan terveydentilan, koulutus-, ammatti- ja sosiaalisten mahdollisuuksien yksityiskohtainen tunteminen ja sen perusteella laadittava kuntoutussuunnitelma. Yrittäjien ja pienyrittäjien erityistarpeet on otettava huomioon. 2 Tavoite TYK-kuntoutuksen tavoitteena on, että kuntoutuja voi jatkaa omassa työssään tai siirtyä terveydentilan kannalta sopivampiin työtehtäviin. Kuntoutuksen tavoitteena on käynnistää muutos- ja oppimisprosessi, jossa kuntoutuja itse osallistuu kuntoutuksen tavoitteiden määrittämiseen. Kuntoutujan kanssa tutkitaan työn muutosta ja selvitellään työhön liittyviä kuormitustekijöitä. Niihin pyritään löytämään toimivat ratkaisut ja kehittämisehdotukset. Työssä jatkamista tuetaan vahvistamalla kuntoutujan voimavaroja työssä selviytymiseen. Kuntoutuksella pyritään kuntoutujan ammatillisten valmiuksien parantamiseen erilaisten tehtävien ja harjoitusten avulla. Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa kuntoutujan fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja ja lisätä yleistä hyvinvointia. Sosiaalista hyvinvointia vahvistetaan vertaistyöskentelyssä. Tavoitteena on siirtää kuntoutuksen hyödyt työpaikalle ja työterveyshuoltoon kuntoutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Kuntoutuksen tavoitteet ovat seuraavat: parantaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä ja asettaa niihin liittyvät omat henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet luoda oppimisprosessin avulla edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilyttämiselle ja pitkäaikaiselle parantamiselle auttaa kuntoutujaa arvioimaan oman työn muutosta ja työmenetelmiä käsitellä työn kehittämistä ja siihen liittyvää osaamista yksilöllisesti ja työyhteisöllisesti lisätä kuntoutujan ammatillisia valmiuksia erilaisten kuntoutujan työhön ja työympäristöön kohdistuvien kehittämistoimien avulla edistää terveyttä ja neuvoa sen ylläpitämisessä nivoa kuntoutusprosessi työpaikalla ja työterveyshuollossa tapahtuvaan toimintaan hyödyntää tukiverkostoa kuntoutuksen aikana, esim. välitehtäviä avulla.
2 Kuntoutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntoutujan, työterveyshuollon ja työpaikan kanssa. Kuntoutuja keskustelee kuntoutusprosessin aikana esille nousseista työhön tai työolosuhteisiin liittyvistä asioista työpaikalla ja/tai työterveyshuollossa yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Kuntoutusjakson tavoitteet perustuvat kuntoutujaa hoitavan tahon B-lääkärinlausuntoon tai vastaavaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä lomakkeiden KU 102 (kuntoutujan kuntoutushakemus), KU 108 (työterveyshuollon selvityslomake) ja tarvittaessa KU 109 (työnantajan selvityslomake)perusteella laadittuun kuntoutussuunnitelmaan, alkuvaiheen haastatteluihin, arviointeihin sekä kuntoutujan kanssa yhdessä laadittuihin tavoitteisiin. Kuntoutuja laatii yhdessä moniammatillisen työryhmän jäsenen kanssa henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet käyttäen hyväksi GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling www.kela.fi, GAS-käsikirja). Kuntoutumisen toteutumisen kannalta on tärkeää, että kuntoutuja on motivoitunut kuntoutukseen ja kokee oman toiminta- ja työkykynsä parantamisen tärkeäksi. 3 Kuntoutuja Kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat kuntoutuksen alkaessa työssä tai joiden työsuhde on voimassa. Heillä on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka tai heidän työkykynsä ja ansiomahdollisuutensa ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, eivätkä työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet ole olleet riittäviä. Kuntoutujalla on työkykyä alentava sairaus tai alentavia sairauksia. Kuntoutujan terveydentilan muutoksista kertovat fyysinen ja psyykkinen kuormittuneisuus, työssä pahenevat oireet, runsas terveyspalvelujen käyttö ja työstä poissaolot. Terveyteen voivat vaikuttaa myös muutokset työssä ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön. Esimiehellä on keskeinen rooli näiden muutosten havaitsemisessa. Erityisen tärkeää on yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida kuntoutujan kuntoutustarvetta. Kuntoutujilla tulee olla ennen kuntoutukseen ohjausta hoitosuhde julkisessa terveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai yksityisessä terveydenhuollossa. TYK-kuntoutus on työpaikka- tai ammattialakohtainen. Henkilö voi hakea kuntoutukseen terveydenhuollon tai työterveyshuollon kautta yksilöllisesti tai työpaikka/ammattialakohtaiseen ryhmään. Kursseja järjestetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. TYK-kuntoutus voi toteutua yksilöllisenä valmennuksena. Toteuttaessaan kuntoutusta palveluntuottajan usein kokoa kuntoutujista ryhmän. Ryhmämuotoinen valmennus voidaan toteuttaa ammattialakohtaisena taikka saman työpaikan työntekijöiden tai samaa työtä tekevien valmennuksena. Hakijana on tällöin yleensä työpaikka ja työterveyshuolto ja he sopivat yhdessä työnantajan kanssa TYK-kuntoutuksen hakemisesta. Ryhmämuotoista valmennusta voivat hakea myös ammattiliitot. Hyväksytyt ryhmämuotoiset valmennukset rekisteröidään kuntoutuskurssijärjestelmään, jolloin ne saavat kurssinumeron. Valtakunnalliset ryhmämuotoiset hakemukset toimitetaan Kelan kuntoutusryhmään ja alueelliset ryhmämuotoiset hakemukset toimitetaan aluekeskuksiin.
3 4 Henkilöstö Moniammatillinen työryhmä Moniammatillinen työryhmä vastaa keskeisesti TYK-kuntoutus suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Moniammatillinen työryhmä koostuu neljästä jäsenestä, jotka ovat eri henkilöitä ja edustavat eri ammattinimikkeitä. Ryhmän jäsenet ovat työelämänasiantuntija fysioterapeutti lääkäri psykologi. Moniammatillisen työryhmän vähintään kahdella jäsenellä on vähintään kolmen vuoden kokemus ammatillisesta kuntoutustyöstä. Moniammatillisen työryhmän jäsenet vastaavat yhdessä kuntoutujan ohjaamisesta kuntoutusjaksojen aikana ja tarvittaessa kuntoutusjaksojen väliaikoina. Moniammatillinen työryhmä huomioi myös kuntoutujan yksilölliset tarpeet, kuntoutuksen tavoitteet ja sisällön kuntoutusta toteutettaessa. Moniammatillisen työryhmän avainhenkilöt Avainhenkilöt muodostuvat kahdesta moniammatillisen työryhmän jäsenestä. Saman ammattinimikkeen edustajat eivät voi olla työparina. Kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja asetettavien tavoitteiden perusteella moniammatillinen työryhmä määrittää keskuudestaan vähintään kaksi avainhenkilöä, joiden osuus painottuu kuntoutuksen toteutuksessa. Tarvittaessa erityistyöntekijä voi tukea ja osallistua avainhenkilöiden työskentelyyn ja tuoda erityisosaamistaan kuntoutujaryhmän tarpeisiin. Erityistyöntekijät Kuntoutuksen toteutukseen voi osallistua muita kohderyhmän tarvitsemia erityistyöntekijöitä. Kuntoutuksen toteutukseen osallistuvien erityistyöntekijöiden tarve arvioidaan kuntoutujaryhmän tarpeiden perusteella. Näitä erityistyöntekijöitä ovat työterveyshoitaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ravitsemusterapeutti toimintaterapeutti sosiaalityöntekijä kuntoutuksen ohjaaja (AMK) liikunnanohjaaja näönkäytönohjaaja puheterapeutti erikoislääkäri. Edellytyksenä on, että nämä erityistyöntekijät ovat eri henkilöitä ja edustavat eri ammattinimikkeitä eivätkä kuulu moniammatilliseen työryhmään. Moniammatillisen työryhmän, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).
4 Muu kuntoutushenkilöstö Kuntoutuksen toteutukseen voi osallistua myös muita kohderyhmän tarvitsemia oman ammattialansa tehtävissä toimivia henkilöitä, kuten vapaa-ajanohjaaja, liikunnanohjaaja ja ravitsemusneuvoja. Ryhmäohjaaja TYK-toiminnassa ryhmäohjaaja on yksi moniammatillisen työryhmään jäsen. Tavoitteena on, että ryhmäohjaaja on sama koko kuntoutuksen aikana. Ryhmäohjaaja koordinoi koko kuntoutusprosessia ja toimii vastuuhenkilönä yhteistyöpäivässä sekä mahdollisella työpaikkakäynnillä yhteistyössä terveydenhuollon tai työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Ryhmäohjaaja koordinoi tiedotustilaisuutta. Kuntoutuja voi tarvittaessa ottaa yhteyttä ryhmäohjaajaan kuntoutuksen välijaksoilla ja pyytää ohjausta sekä neuvontaa. Tarvittaessa ryhmäohjaaja on kuntoutujan luvalla yhteydessä kuntoutujan lähiesimieheen ja/tai terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon kuntoutusprosessin aikana. 5 Kurssin rakenne TYK- kuntoutus toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. Laitos- ja avomuotoisen kuntoutuksen yhdistelmän toteutustapa sovitaan hakijatahon, palveluntuottajan ja Kelan kanssa suunnittelupalaverissa. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on aina yksilöllisesti suunniteltua, vaikka se toteutetaan ammattiala- tai työpaikkakohtaisina ryhminä. Alueellisessa työpaikkakohtaisessa ryhmämuotoisessa TYK-kuntoutuksessa on mahdollista tarpeen mukaan järjestää laitosmuotoisessa että avomuotoisessa kuntoutuksessa yksittäisiä kuntoutuspäiviä (esim. yhteistyöpäivät, tiedotustilaisuus) palveluntuottajan avoyksiköissä kyseisellä vakuutusalueella. Avoyksiköissä toteutettavan toiminnan tulee vastata Kelan standardin kuntoutukselle asettamat laatuvaatimukset. Lisäksi TYK-kuntoutuksen toteutuksesta osana laitos- tai avomuotoista kuntoutusta tulee vastata TYK-kuntoutuksen palvelulinjakohtaisen standardille asettamat kuntoutuksen sisällön tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Avoyksiköiden käytöstä neuvotellaan palveluntuottajan kanssa suunnittelupalaverissa yhdessä hakijatahon kanssa. Kuntoutuksen rakenne muodostuu selvitys- ja valmennusjaksoista, 1-2- yhteistyöpäivästä sekä mahdollisista 1-2 työpaikkakäynneistä. Yhteistyöpäivät voidaan järjestää seuraavasti: Ensimmäisen selvitysjakson aikana voidaan järjestää yksi yhteistyöpäivä tai molemmat yhteistyöpäivät voidaan järjestää valmennusjakson aikana, jälkimmäinen kuitenkin viimeistään ennen viimeistä kuntoutusjaksoa eli loppujaksoa. Yhteistyöpäivän ajankohdat sovitaan suunnittelupalaverissa. Yhteistyöpäivät toteutetaan kuntoutusjaksojen aikana. Moniammatillisen työryhmän, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet).
5 Kuntoutuksen kesto ja jaksotus Kuntoutus kestää 30 33 vuorokautta ja siihen kuuluu selvitysjakso(t), valmennusjaksot ja 1-2 yhteistyöpäivää. Sen lisäksi on mahdollisuus järjestää 1-2 työpaikkakäyntiä. Kuntoutus tulee toteuttaa 2 vuoden kuluessa sen alkamisesta. Selvitysjakso(t) Selvitysjakson pituus on 11 12 vuorokautta, ja se voidaan toteuttaa enintään kahdessa osassa. Jos selvitysjakso jaetaan kahteen osaan, jaksot tulee toteuttaa ajallisesti lähellä toisiaan, enintään 3 kuukauden kuluessa. Valmennusjaksot Valmennusjakson pituus on 18-19 vuorokautta. Valmennusjaksoja on vähintään kolme ja enintään neljä jaksoa. Valmennusjakso toteutetaan selvitysjakson valmennussuunnitelman mukaisesti. Kuntoutuksen kestoon, sisältöön ja jaksotukseen vaikuttavat kuntoutujan, työpaikan, ammattialan ja työterveyshuollon esille nostamat tarpeet. Näistä asioista sovitaan suunnitteluvaiheen neuvotteluissa. Ryhmän koko Kuntoutukseen osallistuu 6-8 kuntoutujaa. Kuntoutuspäivän ja ohjelman kesto Kuntoutus toteutetaan pääsääntöisesti arkipäivinä (maanantaista lauantaihin). Jos kuntoutus alkaa sunnuntaina, tulee kuntoutuspäivän kuntoutusohjelman vastata sisällöltään ja kestoltaan arkipäivänä järjestettävää ohjelmaa. Kuntoutuksen kuntoutuspäivän pituus on vähintään 6 tuntia. Kuntoutuksen ammattihenkilön ohjaaman kuntoutuksen osuus kuntoutuspäivästä on vähintään 5 tuntia päivässä. Lauantaina kuntoutusohjelma vastaa sisällöltään ja kestoltaan arkipäivänä järjestettävää ohjelmaa. Yhteistyöpäivä(t) Työpaikkakohtaisessa ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa palveluntuottaja järjestää yhteistyöpäivän(-t), johon osallistuvat kuntoutuksessa olevan kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn sekä työolosuhteiden kannalta olennaiset tahot, kuten työpaikan edustajat (lähiesimies, työsuojelu), työterveys huolto ja tarpeen mukaan Kelan edustaja. Erityisesti kuntoutujan lähiesimiehen läsnäolo on tärkeä. Yksilöllisessä kuntoutuksessa moniammatillisen työryhmän sovittu jäsen järjestää yhteistyöpäivän(-ien) kuntoutujan ja työnantajan tai työterveyshuollon edustajan kanssa. Kuntoutujille yhteistyöpäivä on kuntoutuspäivä. Palveluntuottajalla on mahdollisuus järjestää yhteistyöpäivä(t) joko omissa tiloissa tai ulkopuolisessa tilassa eli hakijatahon tilassa (työnantajan, työterveyshuollon yms. tila). Työnantajan ja työterveyshuollon edustajat osallistuvat yhteistyöpäivän(-ien) ohjelmaan vähintään 4 tuntia.
6 Yhteistyöpäivän(-t) voi toteuttaa video- tai puhelinneuvotteluna. Tällöin työnantajan ja työterveyshuollon edustajat osallistuvat yhteistyöpäivän(-ien) neuvotteluun vähintään 2 tuntia. Palveluntuottajan työpaikkakäynti Työpaikalla tapahtuvaan työpaikkakäyntiin osallistuvat kuntoutuja, lähiesimies ja palveluntuottajan edustaja sekä tarvittaessa myös muita kuntoutujan työpaikan ja/tai työterveyshuollon avainhenkilöitä. Palveluntuottajan työpaikkakäynnin kesto on vähintään 2 tuntia. Työpaikkakäynti toteutetaan jaksojen väliaikana. Jos työpaikkakäyntiä on vaikea käytännössä toteuttaa, se voidaan järjestää myös puhelin- tai videoneuvotteluna, jolloin sen kesto on vähintään 2 tuntia. Yksilökohtaisessa TYK-kuntoutuksessa jaksojen välisenä aikana järjestetään työpaikkakäyntejä tai yhteydenottoja. 6 Toteutus 6.1 Kuntoutuksen suunnittelu Ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa palveluntuottaja saatuaan TYK-kuntoutuksesta päätöksen ottaa yhteyttä hakijatahoon (työterveyshuolto, työnantaja; ammattiliitot) ja Kelaan sopiakseen suunnittelukokouksen ajankohdasta tarkemmin. Palveluntuottaja saatuaan kuntoutujasta yksilökohtaisen TYK-kuntoutuspäätöksen sopii selvitysjakson ajankohdasta kuntoutujan kanssa viiveettä. Suunnittelukokous Suunnittelukokous pidetään ennen kuntoutuksen alkamista. Palveluntuottajalla on päävastuu koko uksen järjestämisestä. Palveluntuottaja lähettää kutsun hyvissä ajoin kokoukseen osallistujille (työpaikalle, työterveyshuoltoon, ammattiliittoihin, työsuojeluun ja Kelan edustajalle). Näin varmistetaan tiedonkulku, yhteistyö ja tehtävien jako. Ryhmämuotoisessa TYK-kuntoutuksessa järjestetään suunnittelukokous, johon osallistuvat palveluntuottajan ja Kelan edustajien lisäksi työpaikan, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation edustajat sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Ammattialakohtaisen kuntoutuksen suunnittelu edellyttää ammattiliittojen ja/tai työmarkkinajärjestöjen mukanaoloa. Työterveyshuolto osallistuu suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelukokouksessa vahvistetaan tarkemmin kuntoutuksen ohjelman sisältö, kesto ja jaksotus sekä kohderyhmän valintamenettely. Samalla sovitaan yhteistyöpäivän tai päivien ajankohdasta. Lisäksi suunnittelukokouksessa neuvotellaan palveluntuottajan avoyksiköiden käytöstä kuntoutuksessa yhteistyössä hakijatahon kanssa. Suunnittelukokouksessa päätetään lisäksi seuraavista asioista: kuntoutuksen tiedottamisesta kohderyhmälle vastuuhenkilöistä ja heidän yhteystiedoistaan lisätiedon hankkimisesta työterveyshuollosta tai terveydenhuollosta ja/tai työpaikalta tiedotustilaisuudesta lähiesimiehen ja työterveyshuollon tai /terveydenhuollon sitoutumisesta kuntoutusprosessin eri vaiheisiin välijaksojen tehtävien tukemisesta ja seuraamisesta
työpaikkavideoinnin hyödyntämisestä verkkotyöskentelystä työterveyshuollon jatkoseurannasta raportoinnista lähettävälle hoitotaholle ja Kelalle. 7 Työterveyshuollon edustaja laatii sovitusta asioista muistion ja lähettää sen tiedoksi kaikille osapuolille. Palveluntuottajan edustaja toimii muistion laatijana ja lähettäjänä työterveyshuollon edustajan puuttuessa kokouksesta (alueellisissa tai valtakunnallisissa ammattialakohtaisissa kursseissa). Suunnittelukokous voidaan pitää tarvittaessa myös puhelinneuvotteluna tai videoneuvotteluna. Jos kuntoutuksen hakijataho on uusi, suunnittelukokous on järjestettävä yhteisenä tapaamisena. Kuntoutujille tiedottaminen Kuntoutuspäätöksen saatuaan palveluntuottaja lähettää kuntoutujalle kutsukirjeen ja ennakkokyselylomakkeen standardin yleisen osan mukaisesti (ks. Standardin yleinen osa, luku 3.1.2 Kuntoutusta edeltävät toimenpiteet). Kutsukirjeen ja ennakkokyselylomakkeen lisäksi palveluntuottaja lähettää kuntoutujille ennakkoon täytettäväksi ne arviointiin ja mittauksiin liittyvät kyselylomakkeet, jotka kuntoutuja pystyy täyttämään kotona. Ennakkokyselylomakkeen avulla selvitetään kuntoutujan työ- ja toimintakyvyssä, terveydessä, terveyskäyttäytymisessä ja työhön liittyvissä asioissa ilmeneviä muutoksia. Lisäksi ennakkokyselylomakkeella pyydetään kuntoutujaa ennakkoon pohtimaan kuntoutuksensa tavoitteita henkilökohtaisista ja ammatillisista lähtökohdista käsin. Kuntoutuja palauttaa ennakkokyselylomakkeen ennen kuntoutuksen alkamista. Tiedotustilaisuus Ryhmämuotoisessa TYK-kuntoutuksessa kuntoutujalle järjestetään tiedotustilaisuus työpaikalla, palveluntuottajantiloissa tai muualla ennen selvitysjakson alkua. Tiedotustilaisuuden järjestämisestä sovitaan suunnittelukokouksessa. Tiedotustilaisuuteen osallistuvat työnantajan ja työterveyshuollon edustajat sekä tarvittaessa Kelan edustaja. Tiedotustilaisuudessa ryhmäohjaaja esittelee TYK-kuntoutuksen ohjelmaa ja toteutusta sekä kertoo muista kuntoutukseen liittyvistä asioista. Tilaisuudessa tarkennetaan kuntoutuksen sisältöä ja tavoitteita. Työterveyshuolto ja työnantaja esittelevät omaa toimintaansa ja sen nivoutumista kuntoutukseen. Kelan edustaja kertoo TYK-kuntoutuksen yleisistä tavoitteista ja kuntoutukseen liittyvistä muista etuuksista. Ammattialakohtaisissa ryhmämuotoisessa TYK-kuntoutuksessa palveluntuottaja huolehtii kuntoutuksen tiedottamisesta sekä kuntoutujalle että mahdolliselle yhteistyötaholle. Yksilökohtaisessa kuntoutuksessa palveluntuottaja huolehtii etukäteistiedotuksesta, ellei tiedotustilaisuutta voida järjestää. 6.2 Selvitysjakso Selvitysjaksolla ohjelma painottuu kuntoutujan työn muutoksen, työssä selviytymisen, työkyvyn, työolosuhteiden ja työn kuormitustekijöiden kartoitukseen ja siitä lähtevään oman työn
8 analysointiin. Kunkin kuntoutujan omat ammatilliset ja työhön liittyvät tavoitteet tarkentuvat ja työskentely käynnistyy tavoitteiden suuntaisesti. Selvitysjaksoon sisältyy kuntoutujan fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin voimavaroihin ja elämänhallintaan liittyvä kartoitus. 6.2.1 Alkuhaastattelut, tutkimukset ja tavoitekeskustelut Selvitysjakson alkuvaiheessa jokainen kuntoutuja osallistuu seuraaviin yksilöllisiin haastatteluihin tai tutkimuksiin: Fysioterapeutti haastattelee ja tekee yksilöllisen fyysisen toimintakyvyn tutkimuksen kuntoutujalle ensimmäisen jakson aikana. Lääkäri haastattelee ja tekee ensimmäisenä tai toisena kuntoutuspäivänä kliinisen tutkimuksen. Tässä yhteydessä hän vielä arvioi erityistyöntekijöiden konsultaation ja yksilötapaamisen sekä lisätutkimusten tarpeen selvitysjakson aikana. Psykologi haastattelee kuntoutujan ensimmäisen jakson aikana kuntoutusprosessin käynnistämiseksi. Tarvittaessa erityistyöntekijät haastattelevat ja tekevät alkututkimukset niin, että näillä selvityksillä voidaan riittävästi tukea prosessin käynnistymistä. Kuntoutujalle laaditaan kirjallisesti yksilöllinen kuntoutusjakson ohjelma, joka on kuntoutuksen tavoitteita tukeva ja jonka perusteella työ- ja toimintakyvyn kehitystä ja edellytyksiä seurataan suunnitelmallisesti. Jos kuntoutus toteutetaan ryhmämuotoisesti, moniammatillisen työryhmän etukäteen laatimaan alustavaan sisältöohjelmaan lisätään yksilökohtaiset tiedot yleisestä ja yksilöllisestä harjoitteluohjelmasta. Kuntoutujalle ja moniammatilliselle työryhmälle sekä muille erityistyöntekijöille tulee olla riittävästi aikaa kuntoutujan kuntoutustarpeen ja kokonaistilanteen arvioimista varten. Tavoitteena on saada hyvä kokonaisnäkemys tilanteesta ja päästä yhteisymmärrykseen kuntoutujan voimavaroista ja tarpeista. Tavoitteen laatiminen Yksilölliset tavoitteet Selvitysjakson alkuhaastatteluiden, tutkimusten ja tapaamisten jälkeen laaditaan yksilölliset tavoitteet ja työryhmän jäsen tai jäsenten kanssa kuntoutujan tavoitteet kirjataan tavoitelomakkeelle. Tavoitteista keskustellaan myös ryhmäohjelman aikana. Selvitysjakson lopussa kuntoutuja ja vähintään yksi moniammatillisen työryhmän jäsenistä käyvät yhdessä tavoitekeskustelun ja tarvittaessa tavoitteita täsmennetään. Kuntoutujan tavoitteet kirjataan GAS-lomakkeelle. Kopio tavoitteista annetaan myös kuntoutujalle. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi kirjataan kuntoutussuunnitelmaan. Keinot merkitään myös erilliseen dokumenttiin (esim. kuntoutujan asiakirjat, työkirjat tms.). Tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti kuntoutujan yksilöllisen kuntoutuspäiväkirjan avulla koko kuntoutuksen ajan. Tavoitteet tulee kuvata konkreettisesti GAS- lomakkeelle ja kirjata selkeästi vastuuhenkilöt mukaan lukien. Tavoitteet kirjaa joko kuntoutuja tai työryhmän jäsen. Kuntoutuksen ammattihenkilö auttaa kuntoutujaa muovailemaan tavoitteet konkreettisiksi. Tavoitteet määritellään käyttäen hyväksi GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling, www.kela.fi, GAS-käsikirja). Kuntoutujan kanssa käydään läpi yleisesti mm. välitehtävät tai jatkosuunnitelmat.
9 Kuntoutujan tavoiteasettelussa toimintakykyä tarkastellaan laaja-alaisesti WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) viitekehyksen mukaisesti. Selvitysjakson seloste Selvitysjakson aikana moniammatillisen työryhmän jäsen laatii kuntoutujalle yksilöllisen valmennus-suunnitelman yhteistyössä kuntoutujan kanssa, jossa se määrittelee valmennuksen tarpeen ja pituuden. Selvitysjaksosta laadittavaan selosteeseen kirjataan kuntoutujan valmennussuunnitelma, josta selviävät tarpeelliset ammatilliset ja muut kuntoutustoimenpiteet ja mahdolliset välitehtävät. Seloste toimitetaan kuntoutujalle, Kelaan ja työterveyshuoltoon kahden viikon kuluessa kuntoutuksen päättymisestä. Jos kuntoutuja ei palveluntuottajan arvion perusteella tarvitse varsinaista valmennusta, kuntoutus päättyy selvitysvaiheeseen. Palveluntuottaja suosittelee tällöin kuntoutujalle yksilöllisen tilanteen mukaisesti mahdollisia muita jatkotoimenpiteitä. 6.3 Ohjelman sisältö Kuntoutus on kokonaisvaltainen muutos- ja oppimisprosessi. Kuntoutujaa motivoidaan ja kannustetaan muutosprosessin läpiviemisessä. Keskeistä on kuntoutujan ammatillisen työtilanteen ja ammatillisen osaamisen kartoitus ja työssä olevien muutosten analysointi, kuten työn sujuvuuden arviointi, ongelmatilanteiden tutkiminen ja sopivien ratkaisuvaihtoehtojen löytyminen. Työkykyä selvitetään laaja-alaisesti kuntoutujan työn ja ammatin asettamien vaatimusten kautta. Kuntoutusjaksoilla tutkitaan ryhmässä fyysisiä ja psyykkisiä työn kuormitustekijöitä ja pyritään löytämään ratkaisuja havaituille ongelma-alueille. Tavoitteena on vahvistaa kuntoutujan ammatillisia valmiuksia ja voimavaroja. Kuntoutuksen tarkoituksena on lisäksi tukea kuntoutujan terveyttä ja fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kuntoutujan tarpeet otetaan huomioon asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kuntoutuksen sisällön tulee tukea kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita, joita työstetään koko kuntoutusprosessin ajan. Ikääntymiseen liittyvät asiat otetaan tarvittaessa huomioon kuntoutuksen sisällön suunnittelussa. Kuntoutus tapahtuu valtaosin ryhmätoimintana. Työmuotoina tai menetelminä ovat ryhmätyöskentelyt tai - keskustelut, reflektointitehtävät, erilaiset toiminnalliset harjoitteet ja liikunnalliset ryhmätoiminnot, kuten fyysisten harjoitusten ohjausta ryhmäpainotteisesti. Henkistä työssä jaksamista tuetaan yksilöllisissä keskusteluissa ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntävässä ryhmätyöskentelyssä. Ryhmätyöskentelyissä tai -keskusteluissa käsitellään välitehtäviä ja näiden kautta tarkentuvat kuntoutujan kuntoutustavoitteet. Kuntoutuja hyödyntää vertaisoppimista ja ryhmän vertaistukea sekä verkkotyöskentelyä. Kuntoutuksen välijaksoilla kuntoutuja kokeilee uusia toimintamalleja työpaikallaan. Moniammatillinen työryhmä tukee ja seuraa kuntoutujan edistymistä koko kuntoutusprosessin ajan. Kaikilla kuntoutuksen toteutukseen osallistuvilla työntekijöillä on kokonaisvaltainen näkemys kuntoutujasta ja hänen tavoitteistaan, ja he tekevät vuorovaikutuksessa suunnitelmallista työtä kuntoutujan kanssa. Kuntoutujan kuntoutustavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa käytetään GAS-menetelmää. Kuntoutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntoutujan työterveyshuollon ja työpaikan kanssa.
10 Palveluntuottaja tekee työpaikkakäyntejä, joissa selvitetään ja tuetaan työssä selviytymistä. Työterveyshuolto tukee ja seuraa ammatillisen kuntoutuksen toteutumista kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Jokainen moniammatilliseen työryhmään kuuluva työntekijä tarkastelee omaa työtään kuntoutusjaksolla ICF-luokituksen viitekehyksen kautta ja asettaa kuntoutujan kuntoutustavoitteet sen pohjalta yhteistyössä tämän kanssa. Teemat Kuntoutuksen sisältö rakennetaan eri teema-alueista. Teemojen painotuksessa ammatillisesti syvennetyn osuus/työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden osuus käsittää puolet kuntoutuksen ohjelmasta. Teemojen toteutuksesta muodostetaan tavoitteellisesti etenevä kokonaisuus, joka tukee kuntoutumiseen motivoitumista, vahvistaa kuntoutujan voimavaroja ja osallistumista työhön ja arjen toimintoihin. Työryhmän jäsenet tai avainhenkilöt ja tarvittaessa erityistyöntekijät vastaavat teemojen toteutumisesta. Kuntoutuksessa käsiteltäviä teemoja tai aihealueita työstetään jaksojen välille annettavien tehtävien avulla. Terveysneuvonta Terveysneuvonta sisältää terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvää motivoivaa ohjausta. Se sisältää myös terveiden elämäntapojen ja omahoidon omaksumista. Ohjauksessa painotetaan tasapainoisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeyttä, kuten riittävän yöunen ja levon merkitystä. Ravitsemusneuvonta Ravitsemusneuvonta sisältää yleistä tietoa ja ohjausta ravinnon merkityksestä terveydelle. Kuntoutujaa motivoidaan edistämään omaa terveyttään ja lisäksi häntä ohjataan tekemään tarvittavia muutoksia elämäntavoissaan. Kuntoutujia motivoidaan työkyvyn ylläpitämistä ja parantamista tukeviin ruokavaliomuutoksiin. Fyysinen aktivointi ja ohjaus Fyysinen aktivointi sisältää kuntoutujille sopivaa liikuntaa ja liikunnanohjausta. Ryhmämuotoisesti tehdään erilaisia liike-, liikunta- ja rentoutusharjoitteluja. Kuntoutujat saavat myös yksilöllistä ohjausta. Tärkeää on, että kuntoutuja löytää oman terveyden kannalta sopivan liikuntamuodon. Tavoitteena on harjaannuttaa ja motivoida kuntoutujaa parantamaan omaa suorituskykyään. Kuntoutuja sisäistää oman aktiivisen toiminnan merkityksen terveydelle ja työssä selviytymiselle. Ryhmätyöskentelyissä tai -keskusteluissa jaetaan kokemuksia ja haetaan uusia ideoita kuntoutujan oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta Psykososiaalisessa osuudessa käsitellään elämänhallintaan ja työ- ja toimintakykyyn liittyviä voima varatekijöitä. Eri ammateissa psykososiaaliset kuormitustekijät poikkeavat toisistaan, ja tämä huomioidaan ryhmätyöskentelyjen teemoissa. Psykososiaalisessa osuudessa käsitellään ihmissuhteita, vuorovaikututusta, stressinhallintaa, ajan käyttöä, hyvinvointia, työstä palautumista, johtamisesta ja työn ja muun elämän yhteensovittamista. Lisäksi kuntoutujat käsittelevät ja pohtivat yhdessä työhön liittyviä asioita, jotka nousevat esille yksilö tai ryhmäkeskusteluissa. Ryhmätyöskentelyissä tai -keskusteluissa hyödynnetään muun muassa ryhmädynamiikkaa, itsereflektointia ja vertaistukea. Stressinhallintakeinoina opetellaan kuntoutusprosessin aikana ohjatun rentoutumismenetelmän sovellusta.
11 Ammatillisesti syvennetty osuus/ työhön ja työympäristöön liittyvät tekijät Ammatillisessa osuudessa käsitellään työhön, työn muutokseen, ammatilliseen osaamiseen, työyhteisön tai organisaation toimintaan, työympäristöön ja työnhallintaan liittyviä teemoja tai aihealueita. Näitä aiheita käsitellään yksilöllisesti ja ryhmätyöskentelyissä tai - keskusteluissa. Tavoitteena on, että kuntoutuja tunnistaa työ- ja toimintakyvylleen merkitykselliset tekijät. Lisäksi pyritään löytämään sopivia ratkaisuja ja käytäntöjä työssä jaksamiseen/jatkamiseen. Tarpeen mukaan asioista neuvotellaan työterveyshuollon ja työpaikan kanssa. Ammatillisessa osiossa käsiteltäviin teemoihin luo pohjan erilaiset työpaikalta ja työterveyshuollosta ennakolta saadut aineistot (työterveyshuollon käyttämät mittarit ja mittausten tulokset) ja suunnittelupalaveri. Kuntoutujan työtapoja arvioidaan ja ohjataan ergonomiseen työskentelytapaan. Välineenä voi olla työpaikkakäynteihin perustuva videointi ja/tai muu työpaikan/työterveyshuollon käytössä oleva aineisto, kuten työterveyshuollon käyttämät mittarit ja mittausten tulokset ko. työpaikalta, jotka liittyvät työhyvinvointiin. Sosiaalinen aktivointi Kuntoutujaa tuetaan ja aktivoidaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kuntoutujaa ohjataan oman paikkakuntansa terveys-, sosiaali-, liikunta-, harrastus-, opiskelu- ym. palveluiden käyttöön. Tärkeää on arvioida tukiverkostojen tarve. Kuntoutuksessa ohjataan erilaisten sosiaalista vuorovaikutusta aktivoivien toiminnallisten harjoitteiden kautta. Liikkumistaidon ohjaus Jos näkövammaisella kuntoutujalla on ongelmia liikkumisessa työpaikalla tai työmatkoilla, arvioidaan valmennuksen yhteydessä liikkumistaidon ohjauksen tarve. Liikkumistaidon ohjaus myönnetään erikseen muuna koulutuksena. Välitehtävät Kuntoutuksessa käsiteltäviä teema tai aihealueita työstetään jaksojen välille annettavien tehtävien avulla. Tehtävien tulee tukea kuntoutujan omia yksilöllisiä tavoitteita (GAS). Kuntoutuksen välijaksoilla kuntoutuja tekee vähintään yhden välitehtävän, joka liittyy kiinteästi kuntoutuksessa käsiteltyihin teemoihin tai aihealueisiin. Kuntoutuja voi näin soveltaa oppimaansa sekä arkeen että työhönsä. Välitehtävä(-t) puretaan ja käydään kuntoutujien kanssa läpi seuraavilla jaksoilla. Välitehtävissä tulee olla aina yksi ammatillinen tehtävä. Sen lisäksi ne voivat olla kuntoutujan yksilölliseen terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn liittyviä tehtäviä, kuten kunnon ja elintapojen muutokset tai työhön ja työympäristöön liittyvät tehtävät, jotka ovat nousseet esille kuntoutuksen aikana. Välitehtävät ovat kuntoutujan itseohjautuvuuden ja arkeen siirtämisen kannalta tarpeellisia. Välitehtävien avulla ylläpidetään ja tuetaan kuntoutujan muutostarpeiden toteutumista sekä harjoitellaan itsereflektointia. Kuntoutuja voi tehdä välitehtäviä kuntoutuspäiväkirjan avulla tai vaihtoehtoisesti verkkokuntoutusympäristössä. Näin kuntoutuja voi seurata kuntoutumisensa toteutumista kuntoutuksessa. Välitehtävien ja harjoitusten tukemisesta ja seuraamisesta sovitaan yhdessä kuntoutujan, palvelun tuottajan, työterveyshuollon ja lähiesimiehen kanssa tiedotustilaisuudessa. Välitehtävä(-t) puretaan ja käydään kuntoutujien kanssa läpi seuraavalla jaksolla.
12 6.4 Yhteistyöpäivä Yhteistyöpäivän tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja edistää kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista. Yhteistyöpäivän aiheet liittyvät erityisesti kuntoutujien esiin tuomiin ammatillisiin aiheisiin, kuten työ, työpaikkaa, työyhteisön toiminta ja työn muutos. Pyrkimyksenä on löytää mahdollisimman konkreettisia työn ja työyhteisön toimintaa edistäviä toimintatapoja. Tavoitteena on vuorovaikutuksellinen tilaisuus, jossa myös tarpeen mukaan mahdollistetaan kuntoutujan ja esimiehen välinen keskustelu työhön liittyvistä asioista. Kuntoutujat valmistelevat moniammatillisen työryhmän ohjauksessa yhteispäivän sisällön ja aiheet etukäteen. Päivän ohjelma lähetetään kirjallisesti ennakkoon kuntoutujalle sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajalle. Toimintatapana voi olla myös ennakkotehtävä työterveyshuollolle ja esimiehelle. Kuntoutuja ja esimies käyvät yhdessä lävitse esille nousseita työhön liittyviä tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseksi. Näitä voi kuntoutuja jatkossa hyödyntää yksilöllisissä keskusteluissa ja/tai ryhmäkeskusteluissa. Moniammatillisen työryhmän jäsen laatii yhteistyöpäivästä muistion, johon kirjataan kokouksessa sovitut yhteiset asiat. Muistio jaetaan osallistujille. Yhteistyöpäivän vetäjinä toimivat moniammatillisen työryhmän avainhenkilöt sekä tarvittaessa erityistyöntekijä. Työnantaja vastaa työpaikan tai työterveyshuollon edustajien matka- ym. kustannuksista. 6.5 Palveluntuottajan työpaikkakäynti Palveluntuottajan työpaikkakäynneillä lähiesimies, tarvittaessa työterveyshuollon edustaja, palveluntuottajan edustaja ja kuntoutuja käyvät keskustelua kuntoutujan kuntoutuksen aikana esille nousseista työhön ja työympäristöön liittyvistä kehittämis- ja/tai muutostarpeista. Samalla perehdytään kuntoutujan työympäristöön. Työpaikkakäynnin tarkoituksena on tukea kuntoutujan kuntoutumisprosessia työpaikalla ja kehittää työkäytäntöjä myös koko työyhteisöön. Tavoitteena on vuoropuhelun rakentaminen kuntoutujan ja lähiesimiehen välillä työhön liittyvissä asioissa. Työpaikka ja työympäristö nivotaan näin kuntoutus prosessiin näkyväksi. Moniammatillisen työryhmän jäsen laatii työpaikkakäynnistä muistion, johon kirjataan sovitut yhteiset asiat. Muistio jaetaan osallistujille. 6.6 Valmennusjakso Valmennusjaksolla paneudutaan syvällisemmin kuntoutujan muutosprosessin käsittelyyn. Valmennusjaksot toteutetaan niin, että suurin osa sisällöstä on työhön, ammattitaitoon ja työssä selviytymiseen liittyvää ohjausta ja valmennusta. Valmennusjaksoilla kuntoutuja tapaa tarpeen mukaan vähintään kolme moniammatillisen työryhmän jäsentä yksilöllisesti 1-3 kertaa. Keskusteluissa käydään lävitse kuntoutujan yksilölliseen hyvinvointiin ja työhön liittyviä tavoitteita sekä tarvittaessa tavoitteita tarkennetaan. Mikäli yksilöllisiä tapaamisia on valmennusjaksojen aikana vain yksi, niin kuntoutujan kuntoutuksen tavoitteita käsitellään ryhmässä muilla valmennusjaksoilla.
13 Jokaisen valmennusjakson lopussa vähintään kaksi moniammatillisen työryhmän jäsentä/avainhenkilöt tapaavat kuntoutujat. Ryhmätapaamisessa jaetaan jaksolla saadut kokemukset ja pohditaan seuraavan kuntoutusjakson toteutusta ja täsmennetään kuntoutujan kuntoutustavoitteita. Ennen loppukeskustelua moniammatillisen työryhmän jäsen ottaa yhteyttä kuntoutujan lähiesimieheen kuntoutujan suostumuksella. Kuntoutuja voi olla mukana yhteydenoton aikana. Yhteydenoton aiheena ovat lähiesimiehen näkemykset kuntoutusprosessin sujumisesta ja yhteisen vuoropuhelun rakentumisesta kuntoutujan työhön liittyvistä asioista. 6.6.1 Loppuhaastattelut, tutkimukset ja tavoitekeskustelut Valmennusjakson loppuvaiheessa eli loppujaksolla kuntoutujalle toistetaan seuraavat yksilölliset haastattelut ja tutkimukset: fysioterapeutin haastattelu ja tekemä fyysisen toimintakyvyn tutkimus kolmen ensimmäisen päivän aikana lääkärinhaastattelu loppujakson aikana psykologi haastattelee kuntoutujan viimeisen jakson aikana. Tarvittaessa erityistyöntekijät haastattelevat ja tekevät loppututkimukset niin, että näillä selvityksillä voidaan riittävästi tukea kuntoutusprosessia. Vähintään yksi moniammatillisen työryhmän jäsenistä käy loppukeskustelun kuntoutujan kanssa. Loppukeskustelussa kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsen arvioivat asetettujen tavoitteiden toteutumisen (GAS-lomake) ja sopivat jatkotoimenpiteistä, kuten jatkoseurannasta työpaikalla ja työterveyshuollossa tai terveydenhuollossa, sekä käyvät läpi kuntoutusselosteeseen kirjattavat asiat (kts. Yleinen osa). Tämä on välttämätöntä, koska se luo kehyksen kuntoutuksen jalkautumiselle työhön ja arkeen. 6.7 Arviointi ja mittaaminen Työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät arvioivat yksilöllisen kuntoutusjakson tuloksellisuuden käyttämällä päteviä, perusteltuja ja luotettavia arviointeja ja arviointimenetelmiä. Arvioinnissa käytettävät mittarit ovat yleisesti käytössä olevia. Mittarit ilmaisevat lähinnä elämänlaadun, toiminta- ja työkyvyn ja oireiden muutoksia sekä tavoitteen saavuttamista. Arvioinnissa ja mittaamisessa huomioidaan kuntoutujan toimintakyvyn keskeiset alueet ICFluokituksen mukaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä kuntoutujan itse kokema toimintakyky että kuntoutujan arvio toimintakyvyn muutoksista. Testit ja mittaukset tulee tehdä terveys- ja turvallisuus- sekä tarkoituksenmukaisuus- ja asiakaslähtöisyysnäkökohdat huomioon ottaen. Lääkäri tai moniammatillisen työryhmän jäsen arvioi, mitkä testit ovat tarpeen ja mitkä eivät sovi kuntoutujalle. Mittaajalla on oltava hyvä kokemus ja saatavilla oleva koulutus kyseisen mittaus- tai arviointimenetelmän käyttöön ja tulkintaan. Mittauslomake on hyvä laittaa liitteeksi kuntoutusselosteeseen (ks. Standardin Yleinen osa luku 3.2.9 Kuntoutusseloste). Terveydenhuollon lähettävän tai hoitavan tahon kanssa on hyvä sopia menettelytavoista esim. käytettäessä arviointimenetelmiä, joiden tiheä toistaminen ei ole järkevää. Vuodesta 2010 alkaen suositeltavia ja arvioituja mittareita on koottu TOIMIA-mittaripankkiin (www.toimia.fi).
14 6.7.1 Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät GAS-menetelmä Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GASmenetelmää (Goal Attainment Scaling, www.kela.fi, GAS-käsikirja). Tavoitteet laaditaan kuntoutuksen alussa ja niitä tarkennetaan ja arvioidaan kuntoutuksen aikana. Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutuksen loppuvaiheessa Tavoitteen arviointi GAS-menetelmää käyttäen GAS-tavoitteen asettaminen -lomake. Fyysiset suorituskykytestit ja kuntokysely kävelytesti (2 km) tai polkupyöräergometritesti lihaskuntotestit ja liikkuvuustesti liikuntakysely *. Psyykkiset hyvinvointitestit/kyselyt* masennus- ja ahdistuneisuustesti (esim. DEPS-seula, BDI-21kysely tai vastaava arviointimenetelmä) stressikysely (esim. Työterveyslaitoksen stressikysely, QPSNordic-kysely tai vastaava arviointimenetelmä) uni- ja/tai uupumuskysely (esim. Bergen Burnout Indicator (BBI-15) tai vastaava arviointimenetelmä). Elämänlaatumittarit* 15 D, RAND-36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen. Lomakkeet täytetään ennen kuntoutusta alkujaksolla sekä loppujaksolla. Työkykyyn ja työhön liittyvä arviointimenetelmät* työkykykysely (esim. Työterveyslaitoksen työkykyindeksi (TKI) tai sitä vastaava arviointimenetelmä) työtä tai työolosuhteita kartoittava kysely. 6.7.2 Vapaaehtoiset mittaus ja arviointimenetelmät Näiden lisäksi voidaan käyttää muita soveltuvia arviointimittareita, kyselyjä ja testejä. FB-analyysi (First beat -hyvinvointianalyysi). * Osan kyselylomakkeista palveluntuottaja lähettää ensisijaisesti ennakkoon kotiin kuntoutujille täytettäväksi kutsukirjeen ja ennakkokyselylomakkeen yhteydessä.