KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI. Tules-kurssien palvelulinja

Transkriptio

1 KANSANELÄKELAITOS Liite 2 Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Tules-kurssien palvelulinja Voimassa alkaen

2 SISÄLLYS TULES-KURSSIEN PALVELULINJA Työelämässä olevien Tules-kurssit Yleistä Tavoitteet Kuntoutujat Henkilöstö Rakenne Kuntoutuksen suunnittelu Toteutus Alkuvaihe Aloitusjakso Kuntoutujan tavoitteiden ja kurssisuunnitelman täsmentyminen Ohjelman sisältö Keskimmäiset kurssijaksot Päätösjakso Arviointi ja mittaaminen Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät Vapaaehtoiset mittaus- ja arviointimenetelmät Työelämästä poissa olevien Typo-Tules-kurssit Yleistä Tavoitteet Kuntoutujat Henkilöstö Rakenne Kuntoutuksen suunnittelu Toteutus Alkuvaihe Aloitusjakso Kuntoutujan tavoitteiden ja kurssisuunnitelman täsmentyminen Ohjelman sisältö Keskimmäiset kurssijaksot Päätösjakso Arviointi ja mittaaminen Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät Vapaaehtoiset mittaus- ja arviointimenetelmät... 32

3 TULES-KURSSIEN PALVELULINJA Avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia: kaikkia palvelulinjoja koskeva yleinen osa ja palvelulinjakohtaiset osat. Nämä osat täydentävät toisiaan, eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa. Tämä Tules-kurssien palvelulinja käsittää seuraavat kurssit: - Työelämässä olevien Tules-kurssit - Työelämästä poissaolevien Typo-Tules-kurssit Työelämässä olevien Tules-kursseissa ja Typo-Tules-kursseissa on tarkemmin erikseen määritelty tavoitteet, kohderyhmä, henkilöstö, rakenne, toteutus ja mittausmenetelmät. 1 Työelämässä olevien Tules-kurssit 1.1 Yleistä Esivalinta 1.2 Tavoitteet Työelämässä olevien Tules-kurssit ovat kuntoutuskursseja. Kurssien ohjelma painottuu sen mukaan, ovatko kurssit selkä-, niska- tai niveloireisille tarkoitettuja. Työelämässä olevien suomenkieliset Tules-kurssit ovat alueellisia ja ruotsinkielisten kurssit valtakunnallisia. Alueellisille kursseille voi osallistua kuntoutujia Kelan vakuutusalueen kaikista vakuutuspiireistä. Kela järjestää työelämässä olevien Tules-kursseja harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Tässä kurssissa ei ole esivalintamenettelyä. Työelämässä olevien Tules-kurssien tavoitteena on tukea kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettujen konkreettisten tavoitteiden saavuttamista kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisesti ja tules-kuntoutuksen erityisosaamista hyödyntäen. Kuntoutujan fyysisen sekä psyykkisen ja/tai sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn säilyttämisen ja parantamisen lisäksi työelämässä olevien Tules-kurssien tavoitteena on kuntoutujan - kuntoutuksen ja terveiden elintapojen merkityksen ymmärtäminen - kivun syntymismekanismin ymmärtäminen ja kivunhallintakeinojen oppiminen - itsehoidon tukeminen - elämänhallinnan vahvistuminen - työssä selviytymiskeinojen löytäminen - aktivoituminen kotipaikkakunnan palvelu- ja tukiverkostojen käyttöön - kuntoutusprosessin yhdistäminen kotipaikkakunnalla ja työterveyshuollossa tai terveydenhuollossa toteutuviin jatkotoimenpiteisiin. Kuntoutusjakson tavoitteet perustuvat kuntoutujan hoitavan tahon B-lääkärinlausuntoon tai vastaavaan lääketieteelliseen selvitykseen, palveluntuottajan tekemään ennakkokyselyyn, kurssin aikaiseen kurssisuunnitelmaan, alkuvaiheen haastatteluihin, arvioin-

4 2 teihin sekä kuntoutujan kanssa yhdessä laadittuihin tavoitteisiin. Kuntoutuja laatii yhdessä moniammatillisen työryhmän jäsenen kanssa henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling GAS-käsikirja) hyväksi käyttäen. Kuntoutumisen toteutumisen kannalta on tärkeää, että kuntoutuja motivoituu kuntoutukseen ja kokee oman työ- ja toimintakykynsä parantamisen tärkeäksi. 1.3 Kuntoutujat Kohderyhmänä ovat tule-sairauksia sairastavat aikuiset työelämässä olevat, työhön palaavat, kuntoutustuella olevat tai vielä opiskelemassa olevat henkilöt, joiden sairaudesta aiheutuu moniammatillisesti toteutetun kurssimuotoisen kuntoutuksen tarve. Edellytyksenä on, että työ- ja toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve on todettu terveydenhuollossa. Työelämässä olevien Tules-kursseille valitaan kuntoutujia, - joilla on asianmukaisesti diagnosoitu selkä-, niska- tai nivelsairaus. - joilla tule-oireilu on kestänyt yli 3 kuukautta. - joille on tehty terveydenhuollossa tarpeellisiksi katsotut tutkimukset. - jotka ovat yleensä käyttäneet hoitavan lääkärin määrittelemää terapiaa ja hoitoa sekä itsehoitoa, mutta niiden vaste on työ- ja toimintakykyä ajatellen riittämätön. Toimenpiteistä ja aiemmasta kuntoutuksesta saatu hyöty on kuvattu lääkärinlausunnossa. - jotka tarvitsevat moniammatillista aktivoivaa ryhmäkuntoutusta ja toiminnallista harjoittelua ja pystyvät hyötymään ryhmässä toimimisesta. - joiden työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa selviytymistä työssä ja muissa arkipäivän toimissa. Työ voi aiheuttaa fyysistä ylikuormitusta, ergonomisia ongelmia ja oireisiin liittyvää psyykkistä rasitusta. - jotka ovat motivoituneet työ- ja toimintakykynsä parantamiseen, työssä selviytymiseen sekä elämäntapamuutokseen. Kuntoutuksen tarvetta voi tule-sairauksien lisäksi lisätä psyykkinen, sosiaalinen tai toiminnallinen oire tai ylipaino. Kuntoutukseen ei valita henkilöitä, joilla on - akuutti tai vakava kuntoutusprosessia vaikeuttava somaattinen ja/tai psyykkinen sairaus, joka estäisi kuntoutuksesta selviytymisen - sairaalloinen ylipaino (BMI yli 40), joka estää fyysiseen ryhmämuotoiseen kuntoutukseen osallistumisen. - juuri terveydenhuollossa toteutumassa oleva hoidon jälkeinen välitön jatkohoito. Kuntoutuja, hoitava taho ja Kela harkitsevat kuntoutujan kanssa sopivan ajankohdan kuntoutujan osallistumiselle kuntoutuskurssille yksilöllisen tilanteen mukaan. Kuntoutujat voivat osallistua kurssille yksilöllisen tarpeen mukaan laitos- tai avomuotoisesti. Työelämässä olevien Tules-kursseille ei osallistu omaisia.

5 3 1.4 Henkilöstö* Moniammatillinen työryhmä Ryhmäohjaaja Moniammatillinen työryhmä vastaa työelämässä olevien Tules-kurssien kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Työelämässä olevien Tules-kurssien moniammatillinen työryhmä koostuu neljästä jäsenestä. Jos moniammatilliseen työryhmään kuuluu kaksi lääkäriä, työryhmä koostuu viidestä jäsenestä. Moniammatillisen työryhmän jäsenet ovat kaikki eri henkilöitä. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat - erikoislääkäri/erikoislääkärit, jonka/joiden osuus kurssin toteutuksesta on yhteensä vähintään 20 tuntia. Tämä voidaan järjestää kahdella vaihtoehtoisella tavalla: erikoislääkärinä on fysiatri, jonka osuus kurssin toteutuksesta on vähintään 20 tuntia, tai erikoislääkärinä on sekä fysiatri, jonka osuus kurssista on vähintään 5 tuntia, että työterveyshuollon, yleislääketieteen tai liikuntalääketieteen erikoislääkäri, jonka osuus tunneista on yhdessä fysiatrin tuntien kanssa oltava vähintään 20 tuntia. - fysioterapeutti - psykologi - työelämän asiantuntija, joka on työfysioterapeutti, työterveyshoitaja tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Moniammatillisen työryhmän kaikilla jäsenillä on vähintään kolmen vuoden kokemus tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuksesta. Moniammatillisen työryhmän jäsenet pitävät jokaisella kurssijaksolla keskenään omia palavereja, joissa käydään läpi kurssin ja kuntoutujien tilannetta. Kaikki palaverit dokumentoidaan kuntoutujakohtaisesti. Nämä palavereihin käytetyt tunnit eivät ole kuntoutujien ohjelmaan sisältyviä tunteja. Kurssin ryhmäohjaaja on moniammatillisen työryhmän fysioterapeutti. Tavoitteena on, että ryhmäohjaaja ei vaihdu kurssin aikana. Kuntoutujalla on mahdollisuus ottaa yhteyttä ryhmäohjaajaan kuntoutusprosessin aikana. Ryhmäohjaajan tehtävänä on - huolehtia kurssin kokonaisuudesta ja neuvoa kurssilaisia kurssin aikana - huolehtia yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa kurssin tavoitteiden ja sisällön toteutumisesta * Moniammatillisen työryhmän, erityistyöntekijöiden sekä muun henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat standardin yleisessä osassa (Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet). Kurssin henkilöstön tunnit ovat kuntoutujan ohjelmaan kuuluvia yksilö- ja ryhmätunteja. '

6 4 Erityistyöntekijät Muu kuntoutushenkilöstö - huolehtia yleisesti siitä, että eri toimijatahoihin on luotu toimivat yhteydet. 1. Pakolliset erityistyöntekijät Työelämässä olevien Tules-kurssien toteutukseen osallistuvat aina seuraavat erityistyöntekijät, jotka eivät kuulu moniammatilliseen työryhmään - ravitsemusterapeutti - sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) 2. Muut erityistyöntekijät Työelämässä olevien Tules-kurssien toteutukseen voi osallistua myös muita erityistyöntekijöitä, jotka eivät kuulu moniammatilliseen työryhmään. Erityistyöntekijät määrittyvät kuntoutujaryhmän ja kuntoutujan yksilöllisen tarpeen perusteella. Näitä erityistyöntekijöitä voivat olla esimerkiksi - fysioterapeutti - sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja - toimintaterapeutti - liikunnanohjaaja - erikoislääkäri - erikoistuva lääkäri Kurssien toteutukseen voi osallistua myös muuta oman ammattialansa tehtävissä toimivaa henkilöstöä, kuten kuntohoitaja, jalkojenhoitaja, vapaa-ajanohjaaja, askartelunohjaaja, ravitsemusneuvoja, kuntoutusohjaaja tai hieroja. 1.5 Rakenne Kesto ja jaksotus Ryhmän koko Työelämässä olevien Tules-kurssit toteutetaan laitos- ja avomuotoisena kuntoutuksena. Kuntoutujat voivat osallistua kurssille laitos- tai avomuotoisesti yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kurssit ovat kestoltaan 15 vuorokautta. Kurssit toteutetaan kolmi- tai neliosaisena, esimerkiksi vrk. Ensimmäinen jakso on vähintään 5 vuorokautta. Muiden jaksojen pituus on vähintään 3 vuorokautta ja enintään 6 vuorokautta. Kurssi toteutetaan arkipäivinä (maanantai - lauantai). Kurssille osallistuu 10 kuntoutujaa.

7 5 Kuntoutuspäivän ja ohjelman kesto Laitos- ja avomuotoisten kurssien kuntoutuspäivän pituus on vähintään 6 tuntia. Kuntoutuksen ammattihenkilön ohjaaman kuntoutuksen osuus sekä laitos- että avomuotoisesta kuntoutuspäivästä on vähintään 5 tuntia. Lauantaina kuntoutusohjelma vastaa sisällöltään ja kestoltaan arkipäivänä järjestettävää ohjelmaa. Ohjattuun kuntoutuksen ohjelmaan voi sisältyä kaikille kuntoutuslaitoksen asiakkaille tarkoitettuja yleisluentoja ja yleisliikuntaosuuksia, jotka liittyvät kurssin tavoitteisiin ja sisältöön. Näitä osuuksia on enintään yhteensä 5 tuntia kurssin ohjelmasta. 1.6 Kuntoutuksen suunnittelu Kuntoutuspäätöksen saatuaan palveluntuottaja lähettää kuntoutujalle kutsukirjeen ja ennakkokyselylomakkeen standardin yleisen osan mukaisesti. Ennakkokyselylomakkeella tai haastattelulla saadut tiedot tulee olla palveluntuottajalla ennen kuntoutuksen alkamista. (Ks. Standardin yleinen osa, luku Kuntoutusta edeltävät toimenpiteet.) Kutsukirjeen ja ennakkokyselylomakkeen lisäksi palveluntuottaja lähettää kuntoutujille ensisijaisesti ennakkoon täytettäväksi ne arviointiin ja mittauksiin liittyvät kyselylomakkeet, jotka kuntoutuja pystyy täyttämään kotona. Palveluntuottaja pyytää kuntoutujaa palauttamaan arviointiin ja mittauksiin liittyvät kyselylomakkeet ennakkoon palveluntuottajalle ennen kurssia tai aloitusjaksolla. 1.7 Toteutus Kurssit toteutetaan 12 kuukauden kuluessa kurssin aloittamisesta. Toinen jakso on 3-6 kuukauden kuluttua ensimmäisestä jaksosta ja viimeinen jakso on 12 kk:n kuluttua ensimmäisestä jaksosta Alkuvaihe Alkuinformaatio Kuntoutujat saavat palveluntuottajalta alkuinformaation standardin yleisen osan mukaisesti. (Ks. Standardin yleinen osa, luku Kuntoutuksen alku- ja päätösvaihe.) Alkuinformaatiossa keskustellaan kuntoutujien kanssa kurssille asetettavista ryhmän ja yksilön tavoitteista Aloitusjakso Kurssin aloitusjaksolla luodaan edellytykset aktiivisen ryhmän syntymiselle, käydään läpi sairastumiskokemuksia ja henkilökohtaisen elämän muutostarpeita ja käsitellään kuntoutujien kanssa eri teemoja.

8 6 Aloitusjakson yksilölliset haastattelut, tutkimukset ja tapaamiset Kaikille tehtävät moniammatillisen työryhmän jäsenten tekemät yksilölliset haastattelut ja tutkimukset - Erikoislääkäri haastattelee ja tutkii kuntoutujan yksilöllisesti ensimmäisenä tai toisena kuntoutuspäivänä. - Fysioterapeutti haastattelee kuntoutujan yksilöllisesti ensimmäisenä tai toisena kuntoutuspäivänä ja tekee fyysisen toimintakyvyn tutkimuksen. - Psykologi haastattelee kuntoutujan yksilöllisesti ensimmäisen jakson aikana ja käy läpi psykososiaalisen toimintakyvyn kyselyt. Yksilöllisesti toteutettavat haastattelut ja tutkimukset voidaan toteuttaa parityönä. Haastattelujen yhteydessä selvitetään kuntoutujan kanssa, ovatko muiden erityistyöntekijöiden yksilölliset haastattelut tai tapaamiset tarpeen kuntoutusjakson aikana. Yksilöllisen tarpeen mukaan tehtävät yksilölliset haastattelut tai tapaamiset - Moniammatillisen työryhmän työelämän asiantuntija haastattelee kuntoutujan ensimmäisen jakson aikana. - Sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) haastattelee yksilöllisesti kuntoutujan ensimmäisen jakson aikana. - Ravitsemusterapeutti haastattelee yksilöllisesti kuntoutujan ensimmäisen jakson aikana. - Muut erityistyöntekijät, esim. sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai toimintaterapeutti haastattelevat tai tapaavat kuntoutujan yksilöllisesti ensimmäisen jakson aikana. Yksilöllisesti toteutettavat haastattelut ja tapaamiset voidaan toteuttaa parityönä. Kuntoutujalle ja moniammatilliselle työryhmälle sekä muille erityistyöntekijöille tulee olla riittävästi aikaa kuntoutujan kuntoutustarpeen ja kokonaistilanteen arvioimista varten. Tavoitteena on saada hyvä kokonaisnäkemys tilanteesta ja päästä yhteisymmärrykseen kuntoutujan voimavaroista ja tarpeista. Yksilöllisten tavoitteiden laadinta Loppupalaveri Moniammatillisen työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät käsittelevät kuntoutujan kanssa haastatteluissa tai tapaamisissa kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita. Sen jälkeen moniammatillisen työryhmän jäsen tai jäsenet käyvät aloitusjakson aikana yksilöllisesti läpi kuntoutujan kanssa yhteenvetona kuntoutujan tavoitteet GAS-menetelmän avulla (tavoitekeskustelu). Aloitusjaksolla vähintään kaksi moniammatillisen työryhmän jäsentä pitää kuntoutujien kanssa jakson lopussa loppupalaverin, jossa käydään läpi yleisesti mm. välitehtävät ja jatkosuunnitelmat. Lisäksi moniammatillisen työryhmän jäsenet tai jäsen käy kuntoutujan kanssa erikseen yksilöllisesti läpi kuntoutujakohtaiset välitehtävät ja jatkosuunnitelmat.

9 Kuntoutujan tavoitteiden ja kurssisuunnitelman täsmentyminen Kurssisuunnitelma Yksilölliset tavoitteet Ryhmän tavoitteet Moniammatillinen työryhmä laatii kuntoutujan kanssa aloitusjakson aikana kuntoutujan kurssisuunnitelman. Kurssisuunnitelmassa otetaan huomioon kuntoutujan tavoitteet, terveydentila, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, työssä ja kotona selviytyminen sekä hänen toiveensa ja ensisijaiset mieltymyksensä. Kurssisuunnitelmaa täydennetään jaksojen aikana ja siihen lisätään suosituksia jatkotoimenpide-ehdotuksista. Aloitusjakson aikana haastattelujen, tutkimusten ja tapaamisten yhteydessä kartoitetaan kuntoutujan kanssa hänen yksilöllisiä tavoitteitaan ja lopuksi käydään läpi yhteenvetona moniammatillisen työryhmän jäsenen tai jäsenten ja kuntoutujan kanssa tavoitelomakkeelle laaditut tavoitteet. Samalla käydään läpi kuntoutujan henkilökohtainen kurssisuunnitelma. Jokaisella kurssijaksolla varataan aikaa käydä kuntoutujan kanssa uudelleen läpi kurssisuunnitelma ja tavoitteet niiden arvioimiseksi ja mahdollisesti tarkentamiseksi. Kuntoutujan kanssa määritellään kuntoutujan yksilölliset tavoitteet tavoitelomakkeen avulla GAS menetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling GAS- käsikirja) hyväksi käyttäen. Vaikka kuntoutujilla olisi lähtötilanteessa sama sairaus, heidän kuntoutukselle asettamansa tavoitteet muodostuvat yhteistyössä erilaisiksi ja kullekin yksilölle soveltuviksi. Tavoitteet kuvataan käytännönläheisesti ja ne kirjataan selkeästi sekä kenen ammattihenkilön kanssa tavoitteet laadittiin. Tavoitteet kirjaa joko kuntoutuja, moniammatillisen työryhmän jäsen tai erityistyöntekijä. Kuntoutuksen ammattihenkilö auttaa kuntoutujaa muovailemaan tavoitteet ja skaalaukset konkreettisiksi. Kuntoutuksen alussa laadittuja tavoitteita tarkennetaan käyttäen tavoitelomaketta apuna ja niiden etenemistä ja muutoksia arvioidaan kuntoutujan kanssa. Kuntoutujalle annetaan tehtäväksi pohtia omia tavoitteita kurssipäiväkirjassa tms. johon hän kirjaa oman edistymisensä. GAS-tavoitelomakkeesta annetaan kopio myös kuntoutujalle. Keinot merkitään erilliseen dokumenttiin (esim. kuntoutujan kurssisuunnitelmaan tai kurssipäiväkirjaan). Tavoitteisiin pääsemistä seurataan lisäksi aktiivisesti kuntoutujan yksilöllisen kurssipäiväkirjan avulla. Ryhmäkeskusteluissa kerrotaan tavoitteiden asettamisesta: esille otetaan yleisesti kuntoutuksen ja ryhmän tavoitteet ja kerrotaan, että jokaiselle kuntoutujalle laaditaan lisäksi yksilölliset tavoitteet. Kuntoutujat ja moniammatillisen työryhmän jäsen tai jäsenet keskustelevat aloitusjaksolla haastattelujen ja kartoitusten jälkeen ryhmässä kuntoutuksen tavoitteista ja ohjelmasta samoin kuin kuntoutujien terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn liittyvistä asioista. Ryhmän yhteiset tavoitteet kirjataan ylös jakson aikaisen suunnittelun pohjaksi

10 8 Kurssipäiväkirja Ohjelman sisältö sekä seurantajaksoja varten. Nämä tavoitteet vaikuttavat myös lopulliseen kurssiohjelmaan. Ryhmän tavoitteet kootaan yksilöllisten tavoitteiden pohjalta. Ryhmä voi laatia yhdessä yhteisen kurssipäiväkirjan, jossa asioita käsitellään yleisellä ryhmätasolla, ei yksilöllisesti. Kuntoutujan tehtävänä on pitää kurssilla ja kurssien välijaksoilla yksilöllistä kurssipäiväkirjaa, jota seurataan kurssien aikana. Kuntoutuja kerää kurssipäiväkirjaan yhdessä kurssin henkilöstön ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa kuntoutustaan koskevia tietoja. Ryhmien yhteiset kurssipäiväkirjat lähtevät ryhmän mielenkiinnosta ja tarpeista ja ne toteutetaan vapaamuotoisesti. Moniammatillinen työryhmä laatii kuntoutuskurssille - viikoittaisen lukujärjestyksen vetäjineen ja - kuntoutujille henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja hoitavan tahon laatimiin lääkärinlausuntoihin perustuvan ohjelman, joissa kuntoutujien tarpeet otetaan huomioon asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tules-oireiden lisäksi kurssilla käsitellään yksilöllisen tarpeen mukaisesti kuntoutujan psykososiaalisia voimavaroja. Kuntoutuksen sisältö tukee asetettuja tavoitteita. Tavoitteita työstetään koko prosessin ajan. Kaikilla kuntoutuskurssin toteutukseen osallistuvilla työntekijöillä on kokonaisvaltainen näkemys kuntoutujasta ja hänen tavoitteistaan ja he tekevät vuorovaikutuksessa suunnitelmallista työtä kuntoutujan kanssa. Kuntoutuskurssi on osa hoito- ja kuntoutusprosessia. Kurssilla tehdään verkostoyhteistyötä kuntoutusketjun muiden toimijoiden kanssa. Kuntoutuksessa otetaan huomioon tuki- ja liikuntaelinsairauksien Käypä hoito - suositusten linjaukset. Tules-kurssien palvelulinjan standardi on kuitenkin ensisijainen Käypä hoito suosituksiin nähden. Näitä huomioon otettavia suosituksia ovat esimerkiksi Aikuisten alaselkäsairaudet Käypä hoito suositus, Niskakipu ja Polvi- ja lonkkanivelrikon hoito Käypä hoito suositus. Kuntoutujaa ohjataan ja tuetaan kuntoutumisessa. Kuntoutujaa autetaan havaitsemaan oman käyttäytymisensä ja tietoisen sekä tiedostamattoman ajattelun malleja, joista osa voi olla kuntoutumisen kannalta epätarkoituksenmukaisia ja hidastaa kuntoutumista. Kuntoutujan aiempi elämä, elämäntilanne sekä ympäristö huomioidaan toimintaan, kuntoutumiseen ja ohjaukseen vaikuttavina tekijöinä. ICF- luokituksen viitekehystä hyödynnetään hyvässä kuntoutuskäytännössä. (ICF - toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus) Kurssit sisältävät sekä ryhmämuotoista että yksilöllistä aktivoivaa kuntoutusta.

11 9 Alkuhaastattelujen lisäksi tehtävät muut yksilölliset haastattelut ja tapaamiset Ryhmäkuntoutus Verkkokuntoutus Yksilöllisten tarpeiden mukaan kuntoutujilla on aloitusjakson jälkeen mahdollisuus moniammatillisen työryhmän jäsenten, erityistyöntekijöiden ja ryhmäkeskustelujen vetäjien haastatteluihin, tapaamisiin ja seurantaan sekä tarvittaessa kuntoutusta tukeviin terapioihin. Kursseilla suurin osa toiminnasta tapahtuu ryhmissä. Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään ryhmissä käytännön harjoittelujen, vuorovaikutusta edistävien keskustelujen ja tekemisen avulla. Ryhmän tuella kannustetaan itsenäiseen kuntoutumiseen. Moniammatillisen työryhmän jäsenten ja/tai erityistyöntekijöiden vetämän ryhmämuotoisen kuntoutuksen osuus on noin 80 % ammattihenkilöiden ohjaamasta kuntoutuksen ohjelmasta. Vastaavasti moniammatillisen työryhmän jäsenten ja/tai erityistyöntekijöiden yksilöllisen kuntoutuksen osuus on noin 20 % ammattihenkilöiden ohjaamasta kuntoutuksen ohjelmasta. Lopullisen kurssiohjelman teemojen (aiheiden) valinnassa otetaan huomioon kuntoutujaryhmän ja yksittäisten kuntoutujien tarpeita. Työelämässä olevien Tules-kurssien ohjelmaan ei kuulu muun kuntoutushenkilöstön antamaa hierontaa. Kuntoutujan on mahdollista käyttää hierontapalveluja omakustanteisesti. (Ks. standardin yleinen osa luku 2.1.) Kuntoutuksessa voidaan myös käyttää jaksojen välillä verkkokuntoutusta, joka toteutetaan esimerkiksi ohjatussa nettikeskustelussa, sähköisessä oppimisympäristössä tai sähköpostiviestin välityksellä. Verkkokuntoutuksessa käytetään suojattua ympäristöä ja sovittuja käyttösääntöjä. (Ks. standardin yleinen osa luku Dokumentaatio ja luku Verkkokuntoutus) Työelämässä olevien Tules-kurssien ohjelmien painotukset Työelämässä olevien Tules-kurssien ohjelmien painotukset voivat erottua vähän teemoiltaan, erityisesti Fyysisen aktivoinnin ja ohjauksen teeman osalta - Niska- ja hartiaoireisilla kuntoutuksen ohjelma painottuu erityisesti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuvaan riittävän kuormittavaan ja pitkäkestoiseen lihasvoimaa tai -kestävyyttä tai molempia parantavaan harjoitteluun. - Selkäoireisilla kuntoutuksen ohjelma painottuu toimintakykyä parantavaan kuntoutukseen sisältäen yleiskuntoa ja lihasvoimaa parantavaa aktiivista harjoittelua, toiminnallisia harjoituksia sekä kognitiivis-behavioraalisen kuntoutusmallin. - Niveloireisilla kuntoutuksen ohjelma painottuu liikkuvuus-, lihasvoima- ja yleiskuntoharjoitteluun sekä toiminnallisiin harjoituksiin. Kuntoutujan omaa roolia aktiivisena toimijana vahvistetaan, ja häntä tuetaan kivun luonteen ja itsehoidon ymmärtämisessä.

12 10 Kurssin teemat Kursseilla käsiteltävät teemat (aiheet) on esitetty alla olevissa otsikoissa. Palveluntuottajilla tulee olla valmius käsitellä kurssilla kaikkia näitä teemoja. Teemojen osuus ohjelmasta riippuu kurssin kohderyhmästä ja kuntoutujien tavoitteista, mutta erityisesti fyysisen aktivoinnin ja ohjauksen osuus on vähintään 25 % koko ryhmäohjelmasta. Teemojen toteutuksesta muodostetaan tavoitteellisesti etenevä kokonaisuus, joka tukee kuntoutumiseen motivoitumista, voimavaroja, kotiharjoittelua ja osallistumista työhön ja arjen toimintoihin. Teemojen tulee sisältää paljon toiminnallisia harjoitteita. Myös luentojen yhteydessä tulee ottaa huomioon toiminnallisen harjoittelun hyödyntäminen. Teemoja vetävät moniammatillinen työryhmän jäsenet ja/tai erityistyöntekijät. Fyysinen aktivointi ja ohjaus Fyysisen aktivoinnin tavoitteena on kuntoutujien aktivoiminen itsehoitoon ja voimavarojen käyttöön, jatkokuntoutussuunnitelman laatiminen ja siihen sitoutumisen edistäminen, oman liikuntaohjelman toteuttaminen sekä tuki- ja liikuntaelimistön monipuolinen harjoittaminen. Monipuolinen harjoittaminen sisältää mm. seuraavia asioita: - toiminnalliset fyysiset harjoitteet - lihasvoiman ja aerobisen kestävyyden harjoitteet - harjoitussykkeen laskeminen - ohjaus kiputuntemusten merkityksestä fyysiselle toiminnalle ja harjoittelulle - keinoja kivunhallintaan, esim. rentoutusasennot sekä kylmä/lämpö - kehontuntemus ja -hahmottaminen sekä oikeiden asentojen harjoitteleminen - kuntosalilaitteiden ja kuntosaliharjoittelun periaatteiden ohjaaminen - soveltuvien liikuntamuotojen kartoitus ja ohjaus sekä kotivoimisteluohjeet - venyttely- ja rentoutumisharjoitukset - vesivoimistelu - yksilöllinen tai ryhmämuotoinen fysioterapia myös allasta hyödyntäen. Tietoa sairaudesta ja terveysneuvonta Kuntoutuja saa tietoa ja ohjausta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista huomioiden erityisesti tule-sairaus. Aiheet liittyvät mm. seuraaviin asioihin: - tietoa tule-sairaudesta ja sen hoidosta mukaan lukien lääkkeiden oikea käyttö - tietoa tuki- ja liikuntaelinten rakenteesta ja toiminnasta - tietoa terveellisistä elämäntavoista, terveysliikuntasuositukset - ohjausta ja tietoa erilaisista itsehoidon mahdollisuuksista. Ravitsemusneuvonta Kuntoutuja saa tietoa ja ohjausta terveelliseen ravintoon ja painonhallintaan liittyvistä asioista. Ohjauksessa huomioidaan lisäksi tule-sairauden aiheuttamat rajoitteet. Neuvonnassa ravitsemussuosituksissa on hyvä ottaa huomioon Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ravitsemussuosituksia. ( Ohjauksessa käsiteltäviä aiheita ovat seuraavat: - painonhallinnan keskeisiä periaatteita - terveyttä edistävän ruokavalion koostumus (ravintokuidun merkitys, rasvan määrä ja laatu, suola, alkoholi ym.)

13 11 - ruokavalion toteutus käytännössä (ruokien valinta ja valmistus, aterioiden koostaminen, annoskoot, ruokailurytmi ym.) - tule-sairauteen liittyvän luuston haurastumisen riskin tunnistaminen ja tarvittavat tukihoidot - erityiskysymyksiin vastaaminen tarpeen ja ajankohtaisuuden mukaan, tarvittaessa mahdollisuus yksilölliseen neuvontaan. Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta Kuntoutuja saa ohjausta ja neuvontaa psyykkiseen hyvinvointiinsa ja voimavaroihinsa liittyvistä asioista. Hän saa myös tukea, jotta voisi määrittää ja jäsentää yksilöllisiä tavoitteitaan. Psykososiaaliset aiheet ja käytetyt menetelmät liittyvät mm. seuraaviin asioihin: - mielialaan ja omaan jaksamiseen vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen - omien vahvuuksien löytäminen ja omien mahdollisuuksien kokonaisvaltainen hyödyntäminen - kipuun liittyvien pelkojen työstäminen ja soveltuvien kivunhallintakeinojen kartoittaminen - elämäntilanteen ja yksilöllisten muutostavoitteiden jäsentäminen - vuorovaikutuksen synnyttäminen kuntoutujien kesken ja vertaistuki. Sosiaalinen aktivointi ja neuvonta Kuntoutujan kanssa pohditaan sosiaalisen vuorovaikutuksen ja esim. erilaisten harrastusten mahdollisuuksia. Aiheet ja käytetyt menetelmät liittyvät mm. seuraaviin asioihin: - sosiaalinen osallistuminen mukaan lukien työn merkitys hyvinvoinnille - sosiaali-, terveys-, liikuntatoimien, kulttuuripalvelujen ja kolmannen sektorin palvelujen käytön ohjaus, harrastusmahdollisuuksien kartoittaminen - tietoa sosiaaliturvasta ja tarkoituksenmukaisesta tukiverkostosta. Työ ja opiskelu Verkostotyö Kuntoutujien kanssa selvitetään työssä selviytymisen ongelmakohtia ja haasteita sekä etsitään ratkaisuvaihtoehtoja niihin. Kuntoutuja saa tukea työelämässä selviytymiseen aktiivisten harjoitteiden avulla. Aiheet ja käytetyt menetelmät liittyvät mm. seuraaviin asioihin: - työssä tai opiskelussa selviytymistä haittaavien ongelmien käsittely - työhön ja opiskeluun liittyvä ohjaus ja harjoittelu - psyykkinen ja fyysinen jaksaminen sekä työn hallinta - työergonominen ohjaus ja neuvonta - työhön liittyvät toiminnalliset harjoitteet - stressinhallintakeinojen löytyminen - työn tai opiskelun muutoksiin sopeutumisen keinojen ja voimavarojen kartoitusta ja tukea riittävän tavoiteaikataulun suunnitteluun. Tavoitteena on kuntoutusprosessin yhdistäminen kotipaikkakunnalla sekä työ- ja terveydenhuollossa tapahtuviin toimenpiteisiin. On erittäin tärkeää, ettei kurssi jää irralliseksi toimenpiteeksi vaan nivoutuu järkevällä tavalla kuntoutumisen kokonaisuuteen. Tiedonvaihto kuntoutumista tukevien tahojen välillä on keskeistä, jotta kuntoutuspro-

14 12 Välitehtävät sessin toteutus onnistuisi. Tiedon välittämisessä on suotavaa pyrkiä yhtenevästi ymmärrettyihin ilmaisuihin. Kuntoutujaa aktivoidaan ja autetaan selvittämään kotipaikkakuntansa yhteistyöverkosto, joka edistää ja tukee kuntoutumista. Moniammatillinen työryhmän jäsenet tai erityistyöntekijät ovat kuntoutujien luvalla kurssin aikana yksilöllisen tarpeen mukaan yhteydessä kuntoutumisen edistämisen kannalta tarpeelliseen yhteistyötahoon, esim. työterveydenhuoltoon tai muuhun hoitotahoon sekä kotipaikkakunnan palvelu- ja tukiverkostoihin. Tavoitteena on näin turvata kuntoutujan kuntoutumisprosessin jatkuminen kurssijaksojen jälkeen ja sopia kuntoutuksen jatkotoimenpiteistä ja tukea työelämässä selviytymistä. Kuntoutujan yksilöllisen tarpeen perusteella yhteydenpito kurssin aikana voidaan toteuttaa yhteisinä palavereina tai video- tai puhelinneuvotteluna, jolloin siihen osallistuu kuntoutujan ja palveluntuottajan edustajan lisäksi työterveyshuollon tai terveydenhuollon edustaja. Verkostoyhteistyön kehittymistä voidaan seurata yhdessä kuntoutujan kanssa. Samalla varmistetaan kuntoutujien kanssa, että kotipaikkakunnalla ja työterveyshuollossa on riittävä kuntoutujien yksilöllisen tarpeen mukainen verkosto kurssin aikana ja sen jälkeen. Kurssijaksojen väliaikoina tehtävä tavoitteiden toteutumista edistävä ja tavoitellun tilanteen pysymistä ylläpitävä omatoiminen harjoittelu on keskeinen osa kuntoutumista, ja se auttaa saavuttamaan pitkäaikaista vaikutusta. Kursseilla käsiteltäviä teemoja työstetään jaksojen välille annettavien tehtävien avulla. Kuntoutuja ja moniammatillinen työryhmä ja erityistyöntekijät sopivat yhdessä välitehtävistä, joista kuntoutujat saavat kirjalliset ohjeet. Kuntoutuja saa kirjalliset ohjeet välitehtävistä. Välitehtävät käydään läpi keskimmäisten jaksojen ja päätösjakson alussa. Kuntoutuja saa aina seuraavat välitehtävät jokaiselle kurssijaksojen väliajalle: - tavoitelomakkeelle kirjattujen tavoitteiden seuraaminen ja toteuttaminen sovitulla tavalla. - fyysisten ja liikunnallisten harjoitteiden tekeminen. Fysioterapeutti laatii kuntoutujan kanssa kurssijaksojen väliajoille fyysistä työ- ja toimintakykyä kehittävän harjoitusohjelman. Lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan voi kuntoutujalle olla myös seuraavia välitehtäviä kurssijaksojen väliajoille: - elintapamuutosten työstäminen ja itsearvioiminen - työhön, opiskeluun tai arkiympäristöön liittyvän kokeilun tai selvitystyön tekeminen - tavoitteiden kirjaaminen kurssipäiväkirjaan - ruokapäiväkirjan pitäminen ja painonseurannan kirjaaminen. Kuntoutuja raportoi sovittuja välitehtäviä yksilöllisesti fysioterapeutille ja muulle sovitulle yhteyshenkilölle sovitussa aikataulussa.

15 Keskimmäiset kurssijaksot Aloitusjakson ja päätösjakson välillä olevilla keskimmäisillä kurssijaksoilla käsitellään kuntoutujien kanssa eri teemoja ja seurataan tavoitteiden ja välitehtävien toteutumista. Lisäksi kuntoutuja ja moniammatillisen työryhmän jäsenet tai erityistyöntekijät tapaavat keskimmäisillä kurssijaksoilla seuraavasti. Kaikille tehtävät yksilölliset haastattelut - Moniammatillisen työryhmän fysioterapeutti haastattelee kuntoutujan yksilöllisesti kaikilla keskimmäisillä jaksoilla. Yksilöllisesti toteuttavat haastattelut voidaan toteuttaa parityönä. Yksilöllisen tarpeen mukaan tehtävät yksilölliset haastattelut ja tapaamiset - Moniammatillisen työryhmän erikoislääkäri haastattelee tai tapaa kuntoutujan yksilöllisesti. - Moniammatillisen työryhmän psykologi haastattelee tai tapaa kuntoutujan yksilöllisesti. - Moniammatillisen työryhmän työelämän asiantuntija haastattelee tai tapaa kuntoutujan yksilöllisesti. - Sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) haastattelee tai tapaa kuntoutujan yksilöllisesti. - Ravitsemusterapeutti haastattelee tai tapaa kuntoutujan yksilöllisesti. - Muut erityistyöntekijät, esim. sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai toimintaterapeutti haastattelevat tai tapaavat kuntoutujan yksilöllisesti yksilöllisesti. Yksilöllisesti toteuttavat haastattelut ja tapaamiset voidaan toteuttaa parityönä. Yksilöllisten tavoitteiden seuranta Loppupalaveri Moniammatillinen työryhmän jäsen tai jäsenet käyvät kuntoutujan kanssa läpi yksilöllisiä tavoitteita ja niiden toteutumista yksilöhaastatteluissa (GAS-menetelmä) keskimmäisten jaksojen aikana (tavoitekeskustelu). Näitä asioita voidaan pohtia myös ryhmäkeskusteluissa, mutta varsinainen arviointi tapahtuu yksilökeskusteluissa. Keskimmäisillä jaksoilla vähintään kaksi moniammatillisen työryhmän jäsentä pitää kuntoutujien kanssa loppupalaverin, jossa käydään läpi yleisesti mm. välitehtävät tai jatkosuunnitelmat Päätösjakso Viimeisen jakson päätösvaihe Kurssin päätösjaksolla on sekä yksilöllisiä haastatteluja ja tutkimuksia että teemoihin liittyviä harjoituksia ja keskusteluja. Ryhmä- ja yksilökeskusteluissa tarkistetaan kuntoutumisen eteneminen ja selvitetään siihen liittyviä kysymyksiä, arvioidaan välitehtävien toteutumista, pohditaan ratkaisuvaihtoehtoja sekä tuetaan kuntoutujaa havaitsemaan ja käyttämään omaa työ- ja toimintakykyään. Päätösjaksolla on tavoitekeskustelun lisäksi seuraavia yksilöllisiä kuntoutujan haastatteluja, tapaamisia ja tutkimuksia.

16 14 Kaikille tehtävät moniammatillisen työryhmän jäsenten tekemät yksilölliset haastattelut ja tutkimukset - Erikoislääkärin haastattelee ja tutkii kuntoutujan yksilöllisesti, jolloin ovat käytettävissä muiden erityistyöntekijöiden yhteenvedot. Lääkäri käy kuntoutujan kanssa läpi kuntoutusselosteeseen kirjattavat asiat. - Fysioterapeutti haastattelee ja tutkii kuntoutujan yksilöllisesti. Yksilöllisesti toteutettavat haastattelut ja tutkimukset voidaan toteuttaa parityönä. Yksilöllisen tarpeen mukaan tehtävät yksilölliset haastattelut ja tapaamiset - Moniammatillisen työryhmän psykologi haastattelee tai tapaa kuntoutujan yksilöllisesti. - Moniammatillisen työryhmän työelämän asiantuntija haastattelee tai tapaa kuntoutujan yksilöllisesti. - Sosiaalityöntekijän/sosionomin (AMK) haastattelee tai tapaa kuntoutujan yksilöllisesti. - Ravitsemusterapeutin haastattelee tai tapaa kuntoutujan yksilöllisesti. - Muut erityistyöntekijät esim. sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai toimintaterapeutti haastattelevat tai tapaavat kuntoutujan yksilöllisesti. Yksilöllisesti toteutettavat haastattelut ja tapaamiset voidaan toteuttaa parityönä. Yksilöllisten tavoitteiden seuranta Loppupalaveri Moniammatillisen työryhmän jäsen tai jäsenet käyvät läpi yksilöllisten tavoitteiden saavuttamista kuntoutujan kanssa yksilöhaastatteluissa (GAS-menetelmä) päätösjakson aikana (tavoitekeskustelu). Tavoitteiden saavuttamista voidaan pohtia myös ryhmäkeskusteluissa, mutta varsinainen arviointi tapahtuu yksilökeskusteluissa. Päätösjaksolla käydään läpi GAS- tavoitelomakkeen mukaisesti kuntoutumisen eteneminen ja tavoitteiden saavuttaminen, pohditaan mahdollisesti tarvittavia jatkotoimenpiteitä ja seuraavia tavoitteita sekä käydään läpi kuntoutusselosteeseen kirjattavat asiat. Tavoitteen saavuttaminen merkitään GAS-tavoitteen asettaminen lomakkeelle. Vähintään kaksi moniammatillisen työryhmä jäsentä pitää kuntoutujien kanssa päätösjaksolla loppupalaverin, jossa arvioidaan kurssin toteutumista ja varmistetaan tarvittavien kirjallisten ohjeiden saaminen ja tukiverkoston olemassaolo sekä arvioidaan asetettujen tavoitteiden edistyminen ja jatkosuunnitelmat. Lisäksi moniammatillisen työryhmän jäsen tai jäsenet käyvät kuntoutujan kanssa erikseen yksilöllisesti läpi kuntoutujakohtaiset jatkosuunnitelmat. 1.8 Arviointi ja mittaaminen Mittaus- ja arviointimenetelmien avulla tuetaan kuntoutusprosessia ja seurataan kuntoutuksen vaikuttavuutta. Moniammatillisen työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät arvioivat oman osuutensa kuntoutuksen tuloksellisuutta. Mittarit ilmaisevat lähinnä toiminta- ja työkyvyn ja oireiden muutoksia. Mittaajalla on oltava hyvä kokemus ja saatavilla oleva koulutus kyseisen mittaus- tai arviointimenetelmän käyttöön ja tulkintaan. Testaamisessa on noudatettava asianomai-

17 15 sen testin suoritusohjeita. Suorituskykytestit ja arvioinnit tulee tehdä terveys- ja turvallisuus- sekä tarkoituksenmukaisuus- ja asiakaslähtöisyysnäkökohdat huomioon ottaen. Terveydenhuollon lähettävän tai hoitavan tahon kanssa on hyvä sopia menettelytavoista esim. käytettäessä arviointimenetelmiä, joiden tiheä toistaminen ei ole järkevää. Vuodesta 2011 alkaen suositeltavia ja arvioituja mittareita kootaan TOIMIAmittaripankkiin ( Palveluntuottajat tekevät Työelämässä olevien Tules-kursseilla seuraavissa kappaleissa mainitut mittaukset. Arvioinnissa käytettävät mittarit tai menetelmät ovat yleisesti käytössä olevia, luotettavia ja valideja Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät GAS-menetelmä Mittaukset ja testit Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GASmenetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling). Tavoitteet laaditaan kurssin aloitusjaksolla ja niitä tarkennetaan ja arvioidaan kuntoutuksen aikana. Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kurssin päätösvaiheessa. Keskimmäisillä jaksoilla voidaan asettaa uusia tavoitteita ja tehdä arviointi viimeisellä päätösjaksolla. Työelämässä olevien Tules-kurssilla tehdään aina kaikille kuntoutujille tavoitteen arviointi GAS-menetelmällä käyttäen - GAS-tavoitteen asettaminen lomaketta. - Tavoitteen arviointi tehdään jokaisella kurssijaksolla. Työelämässä olevien Tules-kursseilla palveluntuottaja tekee kuntoutujille seuraavat mittaukset tai arvioinnit (kohdat 1-6). Mittausten ja kyselyjen toteutuksen ajankohta on kerrottu kunkin arviointimenetelmän kohdalla. 1. Elämänlaatukysely * - 15D, RAND-36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen - Lomakkeet täytetään ennen kurssia tai aloitusjaksolla sekä päätösjaksolla 2. Mielialan ja elämäntyytyväisyyden arvioinnin kysely * - BDI-21, DEPS, SOC tai Life satisfaction scale - Lomakkeet täytetään ennen kurssia tai aloitusjaksolla sekä päätösjaksolla. 3. Fyysiset suorituskykytestit - tarkoituksenmukaiset vartalon ja raajojen lihasvoima- ja kestävyystestit oireitten/diagnoosin /ongelmapainotuksen mukaisesti esim. lihasvoiman mittaaminen dynamometreilla ja lihaskestävyyden arviointi suorituskykytesteillä (esim. Invalidisäätiön mallin mukaiset testit) - Testit tehdään jokaisella kurssijaksolla. * Palveluntuottaja lähettää osan kyselylomakkeista ensisijaisesti ennakkoon kotiin kuntoutujille täytettäväksi kutsukirjeen ja ennakkokyselylomakkeen yhteydessä.

18 16 - tarkoituksenmukaiset liikkuvuuden mittaukset oireitten/diagnoosin /ongelmapainotuksen mukaisesti kaularangan ja isojen nivelten liikeratamittaukset goniometrilla tai lannerangan mittaukset mittanauhalla (Schober, sormenpäät-lattiamitta, sormenpäiden liike reisitasolla sivutaivutuksissa) tai goniometrilla yläraajojen ja alaselän liikkuvuus - Mittaukset tehdään jokaisella kurssijaksolla. - tarkoituksenmukainen hapenottokykytesti oireitten/diagnoosin /ongelmapainotuksen mukaisesti esim. kävelytesti tai polkupyöräergo-metritesti - Testi tehdään aloitus- ja päätösjaksolla. 4. Kivun ja koetun haitan arviointi * - Kivun intensiteetin arviointi, VAS-kipujana - Soveltuvat kyselylomakkeet: OSWESTRY, niskan oire- ja haittakysely tai WOMAC - Kivun lokalisaation arvio: Kipupiirros - Lomakkeet täytetään ennen kurssia tai aloitusjaksolla sekä päätösjaksolla. 5. Terveyteen liittyvät mittarit - Painoindeksi (BMI) ja vyötärön ympäryksen mittaus - Mittaukset tehdään alku- ja päätösjaksolla, mutta jos tavoitteena painonpudotus, se tehdään jokaisella kurssijaksolla. - Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuskysely * - Lomake täytetään ennen kurssin alkua tai aloitusjaksolla. 6. Työkykyyn ja työhön liittyvä arviointimenetelmä * - Työkykykysely (esim. työterveyslaitoksen työkykyindeksi (TKI) tai sitä vastaava arviointimenetelmä) - Työtä tai työolosuhteita kartoittava kysely - Lomake täytetään ennen kurssia tai aloitusjaksolla sekä päätösjaksolla. Mittauksissa otetaan huomioon kuntoutujan oirepohjainen yksilöllinen tarve. Lääkäri, moniammatillinen työryhmän jäsen tai erityistyöntekijä arvioivat, mitkä testit tai mittaukset eivät sovi kuntoutujalle Vapaaehtoiset mittaus- ja arviointimenetelmät Pakollisten mittaus- ja arviointimenetelmien lisäksi palveluntuottaja voi käyttää muita soveltuvia arviointimittareita, kyselyjä ja testejä. Arvioinnissa suositetaan käytettäväksi mm. FACULTAS toimintakyvyn arviointi projektin sekä Aikuisten alaselkäsairaudet-, Niskakipu ja Polvi- ja lonkkanivelrikon hoito Käypä hoito suosituksissa esitettyjä toimintakykymittareita ( * Palveluntuottaja lähettää osan kyselylomakkeista ensisijaisesti ennakkoon kotiin kuntoutujille täytettäväksi kutsukirjeen ja ennakkokyselylomakkeen yhteydessä.

19 17 2 Työelämästä poissa olevien Typo-Tules-kurssit 2.1 Yleistä Työelämästä poissa olevien Tules-kurssit (myöhemmin Typo-Tules-kurssit) ovat kuntoutuskursseja. Suomenkielisten Typo-Tules-kurssit ovat alueellisia ja ruotsinkielisten kurssit valtakunnallisia. Alueellisille kursseille voi osallistua kuntoutujia Kelan vakuutusalueen kaikista vakuutuspiireistä. Kela järjestää kursseja harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Esivalinta Tässä kurssissa ei ole esivalintamenettelyä. 2.2 Tavoitteet Typo-Tules-kurssien tavoitteena on tukea kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettujen konkreettisten tavoitteiden saavuttamista kuntoutujan liikuntakyvyn ja muun toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja/tai parantamiseksi sekä kotona ja omassa elinympäristössä selviytymisen tukemiseksi. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisesti ja tuleskuntoutuksen erityisosaamista hyödyntäen. Toimintakyvyn säilyttämisen ja parantamisen lisäksi Typo-Tules-kurssien tavoitteena on kuntoutujan - kuntoutuksen ja terveiden elintapojen merkityksen ymmärtäminen - kivun syntymismekanismin ymmärtäminen ja kivunhallintakeinojen oppiminen - itsehoidon tukeminen - elämänhallinnan vahvistuminen - arjessa selviytymiskeinojen löytäminen - uusien sosiaalisten kontaktien saaminen ja kokemuksien jakaminen vertaisryhmässä - aktivoituminen kotipaikkakunnan palvelu- ja tukiverkostojen käyttöön - kuntoutusprosessin yhdistäminen kotipaikkakunnalla toteutuviin jatkotoimenpiteisiin. Kuntoutusjakson tavoitteet perustuvat kuntoutujan hoitavan tahon B-lääkärilausuntoon, tai vastaavaan selvitykseen palveluntuottajan tekemään laaja-alaiseen ennakkokyselyyn, kurssin aikaiseen kurssisuunnitelmaan, alkuvaiheen haastatteluihin, arviointeihin sekä kuntoutujan kanssa yhdessä laadittuihin tavoitteisiin. Kuntoutuja laatii yhdessä moniammatillisen työryhmän jäsenen kanssa henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling GAS-käsikirja) hyväksi käyttäen. Kuntoutumisen toteutumisen kannalta on tärkeää, että kuntoutuja motivoituu kuntoutukseen ja kokee oman toimintakykynsä parantamisen tärkeäksi.

20 Kuntoutujat Typo-Tules-kurssit kohdistuvat eri-ikäisille työelämästä poissa oleville, itsenäisesti toimiville kuntoutujille. Edellytyksenä on, että toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve on todettu terveydenhuollossa. Typo-Tules-kurssille valitaan kuntoutujia, - joilla on asianmukaisesti diagnosoitu selkä-, niska- tai nivelsairaus. - joilla tule-oireilu on kestänyt yli 3 kuukautta. - joille on tehty terveydenhuollossa tarpeellisiksi katsotut tutkimukset, - jotka ovat yleensä käyttäneet hoitavan lääkärin määrittelemää terapiaa ja hoitoa sekä itsehoitoa, mutta niiden vaste on toimintakykyä ajatellen riittämätön. Toimenpiteistä ja aiemmasta kuntoutuksesta saatu hyöty on kuvattu lääkärinlausunnossa. - jotka tarvitsevat moniammatillista aktivoivaa ryhmäkuntoutusta ja toiminnallista harjoittelua ja pystyvät hyötymään ryhmässä toimimisesta. - joiden toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa selviytymistä kotona ja muissa arkipäivän toimissa. - jotka ovat motivoituneet toimintakykynsä parantamiseen, kotona selviytymiseen sekä elämäntapamuutokseen, Kuntoutuksen tarvetta voi tule-sairauksien lisäksi lisätä psyykkinen, sosiaalinen tai toiminnallinen oire tai ylipaino. Kuntoutukseen ei voi valita henkilöä, jolla on - akuutti tai vakava kuntoutusprosessia vaikeuttava sairaus, joka estäisi kuntoutuksesta selviytymisen. - keskivaikea tai vaikea dementia tai vaikea muistihäiriö (MMSE-testin tuloksen on oltava vähintään 24 p. tai enemmän). - sairaalloinen ylipaino (BMI yli 40), joka estää fyysiseen ryhmämuotoiseen kuntoutukseen osallistumisen. - juuri terveydenhuollossa toteumassa oleva hoidon jälkeinen välitön jatkohoito ja kotiutumisvaiheeseen liittyvä kuntoutus. Edellä mainitun kuntoutuksen päätyttyä tarpeelliseksi katsottavalle Typo-Tules-kurssille osallistuminen on mahdollista. Kuntoutuja, hoitava taho ja Kela harkitsevat kuntoutujan kanssa sopivan ajankohdan kuntoutuskurssille kuntoutujan yksilöllisen tilanteen mukaan. Esim. pitkään sairastaneiden kotona selviytyminen on voinut olennaisesti heikentyä tai elämäntilanne muuttua, ja kuntoutustarve on tullut ilmeiseksi. Kuntoutujat voivat osallistua kurssille yksilöllisen tarpeen mukaan avo- tai laitosmuotoisesti. Typo-Tules-kursseille ei osallistu omaisia.