1 PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut KAAVOITUSKATSAUS 2011
2 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva kunnan tämänhetkisestä yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Katsauksessa esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita, joista tiedotetaan erikseen. Kaavoituksella pyritään edistämään elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä, asumista ja vapaa-ajanviettoa huolehtimalla riittävästä tonttitarjonnasta kunnassa. Kaavoituksessa huomioidaan myös luontoarvot ja virkistyskäytön tarpeet. Paltamon kunnan kuntasuunnitelmassa on nostettu esille Paltamon kehittämistä viihtyisänä asuinkuntana. Myös kaavoituksella pyritään edesauttamaan em. tavoitteen saavuttamista. KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET MAANKÄYTÖN SUUNNITTE- LUUN (Ks. Liite 1) Yleis- ja asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on varmistettu kaavoitustyön vuorovaikutteisuus edellyttämällä jokaisesta kaavahankkeesta laadittavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmassa selvitetään heti kaavoituksen alkuvaiheessa ne tahot ja osalliset, jotka valmisteluun on kytkettävä, sekä sopivimmat tavat aidon vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Vuorovaikutus voidaan järjestää kuhunkin kaavahankkeeseen sopivimmaksi katsottavalla tavalla. Kunta ilmoittaa kaavoituksen vireilletulosta, laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavojen luonnos- ja ehdotusvaiheen nähtäville asettamisesta paikallislehti Väylässä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Osallisille hankkeista tiedotetaan usein myös kirjeitse. Tarvittaessa järjestetään yleisötilaisuuksia hankkeiden eri vaiheissa. Kaavahankkeissa osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaava-asioihin voi vaikuttaa muun muassa jättämällä kaavan luonnosvaiheessa mielipiteen tai ehdotusvaiheessa tekemällä muistutuksen suunnitelmista. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä tekemällä aloitteita ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. maankäyttöä ja ympäristöä koskevia aloitteita voi tehdä ympäristölautakunnalle tai kunnanhallitukselle. Kaavoitusasioita ja hankkeita kunnassa valmistelee kunnanhallituksen nimeämä maankäyttö- ja elinkeinotoimikunta. Kaavoitusta koskevista asioista saa lisätietoja kunnan tekniseltä osastolta. Kaavoitusasioissa voit kääntyä myös aluearkkitehdin puoleen. Tietoja palveluista löytyy kunnan internet-sivuilta www.paltamo.fi.
3 KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) määriteltyä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan ohella. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Maakuntakaava on usean kunnan alueelle laadittu yleispiirteinen suunnitelma, jossa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentyvät maakuntakaavassa alueiden käytön periaatteiksi ja aluevarauksiksi ja vaikuttavat tätä kautta kuntien alueiden suunnitteluun. Kainuussa maakuntakaavoituksesta vastaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kainuun maakuntakaavan 7.5.2007, valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta 29.4.2009. Maakuntakaava käsittää koko Kainuun maakunnan alueen. Maakuntakaava-aineisto on nähtävillä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä sekä internet - sivulla www.kainuu.fi. Yleiskaavat ovat kunnan laatimia yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakentamisen sekä muun maankäytön suunnittelemisen perustaksi laadittavia kaavoja, jotka sisältävät pääpiirteet alueen käyttämisestä eri tarkoituksiin. Oikeusvaikutteisella rantaosayleiskaavalla voidaan jakaa rantarakennusoikeudet tilakohtaisesti siten, että rakennuslupa voidaan myöntää suoraan ilman poikkeamiskäsittelyä tai yksityiskohtaista ranta-asemakaavaa. Asemakaavat laaditaan kunnan toimesta sellaisille alueille, joiden rakentamisen ja muun maankäytön yksityiskohtainen järjestäminen on tarpeellista. Ranta-asemakaavat laaditaan maanomistajan toimesta riittävän laajalle alueelle rantojen lomarakentamisen järjestämistä varten. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus seuraa kunnan kaavoitustoimea ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisuvaatimuksella ja valittamalla kunnan päätöksiin, mikäli ne eivät ole lain mukaisia VOIMASSA OLEVAT KAAVAT Yleiskaavat: Paltamon kuntakeskuksen osayleiskaava (1983) Kontiomäen osayleiskaava (1985) Mieslahden osayleiskaava (2002) Rantaosayleiskaavat: Kivesjärven rantaosayleiskaava (2005) Kiehimänjoen ja Iijärven rantaosayleiskaava, hyväksytty 2006 Oulujärven rantayleiskaava, hyväksytty 15.5.2008.
4 Asemakaavat: Paltamo, keskustan asemakaava Laadittu ja vahvistettu rakennuskaavana alun perin 1966 Useita kaavan muutoksia ja laajennuksia, viimeisimpinä mm. Metelin ja Kylänpuron asemakaava (kaavan muutos ja laajennus 2005) ja Koulukeskuksen ympäristön asemakaavan muutos (2009). Kontiomäen asemakaava Laadittu ja vahvistettu rakennuskaavana 1962 ja 1978. Viimeisin muutos Mäntytien alueelle 2009. Kivesvaaran asemakaava Laadittu aikanaan matkailutoimintojen ja loma-asutuksen käyttöön, vain vähäiseltä osin toteutunut. Ranta-asemakaavat Kunnassa on 17 ranta-asemakaavaa, joista valtaosa sijoittuu Oulujärven rannoille. Viimeisimpiä ja vireillä olevia asema- ja ranta-asemakaavahankkeita 5 Asemakaavat: Koulukeskuksen asemakaavamuutos (1, hyväksytty 2009). Asemakaavan muutostarve koulukeskuksen alueella liittyi lähinnä kouluympäristön turvallisuustekijöiden huomioimiseen taajamaympäristössä. Turvallisuuden lisäämiseen liittyi mm. Korpitien katkaiseminen koulun ja urheilukentän väliseltä osuudelta. Pappilan ja Kiehimänhovin asemakaavamuutos (2, hyväksytty 2008) Pappilan alueen ja kunnan omistuksessa olevan Kiehimänhovin alueen pohjoisosan asemakaavamuutoksella tiivistettiin pientalorakentamisella taajamarakennetta.
5 Oulunrinteen asemakaavamuutos (3, vireillä, luonnos nähtävillä 2010) Voimassa olevassa kaavassa vanhan Ouluntien ympäristö paloaseman yläpuolella on osoitettu kaksikolmikerroksisille kerrostaloille. Alue on jäänyt toteutumatta kaavan mukaisesti. Taajamarakennetta tiivistämällä alueelle on tarkoitus sijoittaa kerrostalojen sijasta omakotitalotontteja. Alue tarjoaa edellytykset viihtyisälle asuinympäristölle, sillä palvelut ovat lähellä ja alueelta avautuvat näkymät Oulujärvelle. Kaavan suunnittelua jatketaan yleiskaavatason liikenneselvitysten valmistuttua. Rantakujan asemakaavamuutos (4, vireillä, luonnosvaiheessa) Kesäteatterin ja Kiehimäntien välinen ranta-alue voimassa olevassa kaavassa on osoitettu puistoalueeksi. Kaavamuutoksella tutkitaan alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia huomioiden kuitenkin erityisesti yleisen virkistyskäytön edellytykset ranta-alueella. Lisäksi selvitetään alueen sota-aikaisten muinaismuistokohteiden huomioiminen ja mahdolliset rakentamista rajoittavat vaikutukset sekä kesäteatterialueen kehittämistarpeet. Kaava on laadittu luonnosvaiheeseen, jatkosuunnittelu on vaiheistettu Oulunrinteen asemakaavan valmistumisen jälkeen. Metelin alueen asemakaavan muutos (5, hyväksytty lokakuussa 2011.) VT 22:n ja Uurantien risteyksen alueen uusia liikennejärjestelyjä koskeva tiesuunnitelma on laadittu vuoden 2011 aikana. Suunnitelmaan liittyen on alueelle laadittu vähäinen asemakaavan muutos koskien tiealueen ja suojaviheralueen rajauksia. Kontiomäen asema-alueen asemakaavan muutos Kontiomäen aseman yhteydessä olevan rakennuskannan poistuessa alkuperäisestä käytöstä, siirtyessä yksityisomistukseen ja pääosin asuinkäyttöön on noussut esiin tarve uudistaa alueen asemakaavaa vastaamaan nykytilannetta. Alueella on tarve selvittää kaavallisesti myös muut tarvittavat kulkuyhteydet, tonttijako ja tonttien rakennusoikeudet, muut alueiden käyttötarkoitukset sekä suojelutarpeet. Alueelle ei kohdistu maankäytön osalta erityisiä muutostarpeita. Ranta-asemakaavat: Vuonna 2010 aikana tuli vireille kolme ranta-asemakaavahanketta ja vuonna 2011 yksi uusi hanke. Lisäksi on aiemmin käynnistetty useita ranta-asemakaavoja koskeva kaavamuutos. Pitkänperän ranta-asemakaava Kaava on luonnosvaiheessa syksyllä 2011. Kaavahanke kohdistuu Mieslahden pohjois- ja etelärannoille Oulujärven rantaosayleiskaavassa pääosin matkailupalvelualueiksi osoitetuille alueille, joiden toteutus edellyttää kaavamääräyksen mukaisesti ranta-asemakaavan laatimista. Kaavan tavoitteena on tukea alueen matkailun majoitusrakentamista ja Oulujärveen sekä lähialueiden luonnonympäristöön tukeutuvien matkailupalvelujen kehittymistä. Kaava on syksyllä 2011 luonnosvaiheessa ja valmistuu vuoden 2012 aikana. Miesjärven, Saarijärven ja Nuottijärven alueiden ranta-asemakaava Kaavan suunnittelu on käynnistynyt. Kaavan tarkoituksena on kaavoittaa perinteistä omarantaista loma-asutusta, alueelle ei kaavan myötä muodostu matkailupalveluja. Kaavalla myös turvataan Saarijärven säilyminen rakentamattomana. Melasen ranta-asemakaava. Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa, joten kaavan laatiminen edellyttää yleiskaavatason tarkastelua rakentamisedellytysten ja rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi kaavoituksen käynnistyessä. kohdistuu aiemmin kaavoittamattomalle alueelle Pieni-Melasen rannoilla. Melasen alueella maanomistajan tavoitteena on mittava, useiden kymmenien loma-asuntojen aluekokonaisuus
6 Pujoniemen ranta-asemakaava. Kaavaan on laadittu ja hyväksytty 2011 vähäinen muutos, jolla ei ole laajemmin vaikutusta alueen rakenteeseen eikä rakentamisen määrään. Vireillä on lisäksi laajempi muutos, jonka tarkoituksena on mm. ajanmukaistaa ja yhtenäistää rakennuspaikkojen rakennusoikeuksia nykypäivän rakennustarpeet ja tapa huomioiden. Muutos valmistuu vuoden 2012 aikana. Ns. vesivessakaavat (kaavaluonnosaineisto valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä) Paltamon kunnan alueelle on laadittu maanomistajien laatimia ranta-asemakaavoja yhteensä 17 kpl. Näistä ranta-asemakaavoista 12 kaavassa on määräys, joka kieltää vesikäymälän rakentamisen. Vuonna 2004 on tullut voimaan valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella, mikä on tiukentanut jätevesien käsittelyä huomattavasti. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaavamääräystä muuttamalla vesikäymälän rakentaminen em. ranta-asemakaava-alueilla talousjätevesiasetus huomioiden. Kaava-muutoksista ensimmäisenä on valmistunut konsulttityönä laadittu Petäjäniemen ranta-asemakaavamuutos, jonka yhteydessä selvitetään alueella hyväksyttävät jätevesien käsittelyratkaisut. Muiden em. kaavojen muutoksen valmistelu tehdään yhtenä kokonaisuutena lukuun ottamatta Pujoniemen ranta-asemakaavaa, jota koskeva muutos on käynnistetty erillisenä hankkeena rakennusoikeustarkasteluihin liittyen. TULOSSA OLEVIA KAAVOITUSHANKKEITA Taajamien osayleiskaavojen uusiminen Paltamon taajamien yleiskaavat ovat ns. ensimmäisen asteen yleiskaavoina oikeusvaikutuksettomia ja osin vanhentuneita. Kaavojen ajantasaisuuden ja uusimistarpeiden arviointi on käynnistetty perusselvitysten laatimisella, yksityiskohtaista aikataulua uusimiselle ei ole laadittu. Paltamon kuntakeskuksen osayleiskaava on vuodelta 1983. Uusittavan osayleiskaavan ensisijaisena tavoitteena on edesauttaa kirkonkylän kehittämistä asumistaajamana, tukea elinkeinoelämän kehittämistä ja luoda samalla edellytykset viihtyisälle asuinympäristölle. Kaavamuutosalueen laajuudeksi on muodostunut n. 2000 ha laajuinen alue, sillä mm. Kiehimänvaaran alue sisältyy suunnittelualueeseen. Vuonna 2010 on aloitettu kaavan ajantasaisuuden arviointi ja kaavoituksen käynnistämiseen liittyvien selvitysten laatiminen. Taajaman yleiskaavan tarkastelualue.
7 Autioniemen alueen maankäyttö Autioniemen alueen maankäytön suunnittelua ollaan käynnistämässä. Radan ja valtatien eteläpuoleisen Autioniemen alueen maankäyttöratkaisujen selvittäminen liittyy myös taajaman osayleiskaavan uusimiseen. Aluetta koskien valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä liikenneyhteystarkastelu, jossa selvitetään liikennejärjestelyjen tavoitetila, lähtökohtana on mm. tasoristeysten poistaminen taajaman yhteydestä ja toimivien auto- ja kevyenliikenteen yhteyksien toteutus alueelle. Autioniemen alueen kehittämisen tavoitteiden määrittämiseksi järjestetään vuoden 2012 aikana tilaisuuksia, joissa myös paltamolaiset voivat ottaa kantaa alueen kehittämisvisioihin. Osana tavoitekeskustelua pyritään järjestämään alkuvuodesta 2012 yhteistyössä Oulun yliopiston arkkitehtiosaston kanssa arkkitehtiopiskelijoille tarkoitettu suunnittelusuunnittelukilpailu alueen visioimiseksi. Paltamon ja Kontiomäen asemakaavojen tarkistaminen Sekä Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueella että Kontiomäen taajaman asemakaava-alueella on vanhentuneita tai toteutumatta jääneitä kaavan osia. Näiden alueiden ajantasaisuuden ja uusimistarpeen arviointi on käynnistetty ajantasakaavayhdistelmien uusimisella. Tarkastelua jatketaan vuonna 2012. MUUT MAANKÄYTÖN SUUNITTELUUN LIITTYVÄT HANKKEET Hevos- ja koirakyläasutus Paltamossa Paltamon kunta on nostanut yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi asumisviihtyisyyden. Kuntaan perustetun asumistyöryhmän keskeisenä tehtävänä on edistää asumisviihtyvyyttä ja tukea siihen liittyviä hankkeita. Valtatie 22:n varteen Mieslahden läheisyyteen nykyisen harjoitusraviradan alueelle on laadittu esiselvityksenä toiminnallinen suunnitelma noussut hevos- ja koiraharrastuksen mahdollistavan asuinalueen toteuttamiseksi Paltamoon. Paltamossa on jo entuudestaan mm. hevosharrastustoimintaa, tavoitteena on mahdollistaa harrastustoiminnan lisääntyminen ja luoda puitteita myös kuntaan tuleville uusille asukkaille eläinharrastuksen edellytykset huomioiden. Hankkeen esiselvitystyö aloitettiin keväällä 2010, selvityksessä kartoitettiin hankkeen toteutusedellytyksiä monipuolisesti. Asumisen ja harrastustoiminnan lisäksi selvitettiin mahdollisuuksia kehittää matkailua ja työpaikka-, koulutus- ja tutkimustoimintoja hankkeeseen liittyen. Hankkeen jatkovalmistelua on tarkoitus jatkaa vuonna 2012. Rakennusjärjestyksen uusiminen Voimassa oleva Paltamon kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.4.2006. Rakennusjärjestyksen osalta on kuitenkin noussut esiin tarve tarkistaa rakennusjärjestystä joiltakin osin, mm. rantarakentamisessa rantasaunojen osalta sekä muuttuneesta lainsäädännöstä johtuen. Uusitun rakennusjärjestyksen luonnos oli nähtävillä kesällä 2011. rakennusjärjestysehdotus valmistuu vuoden loppuun mennessä ja sen hyväksyminen ajoittuu alkuvuoteen 2012. Rakennusjärjestyksen määräykset koskevat muun muassa rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeuttamista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia ja rakennetun ympäristön hoitoa. Suunnittelutarvealueiden määrittelemisellä rakennusjärjestyksessä voidaan tehostaa rakentamisen ohjausmahdollisuuksia asemakaava-alueiden ulkopuolella. Suunnittelutarvealueella rakentamista tarkastellaan alueen tulevan suunnittelun näkökulmasta.
8 TIEDOTUS Eri kaavojen laatimisen ja muutosten vireille tulosta ja kaavoitustyön eri vaiheiden kuulemisesta ja nähtäville asettamisesta kuulutetaan erikseen paikallisissa sanomalehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä mahdollisuuksien mukaan kuntatiedotteessa. Vireillä olevista kaavahankkeista tiedotetaan, ja kaavakartat ovat nähtävillä myös kunnan internet sivuilla osoitteessa www.paltamo.fi. Paltamon kunta, Tekniset palvelut, Vaarankyläntie 7, 88300 Paltamo Yhteyshenkilöt: Teknisten palveluiden johtaja Mikko Karjalainen puh. (08) 6155 4660, 044 288 5500 mikko.karjalainen@paltamo.fi Aluearkkitehti Harri Lindroos puh. 0400 855 956 harri.lindrooos@vaala.fi
Liite 1: KAAVOITUSPROSESSI Mitä kunta tekee? KAAVAN VIREILLETULO JA OSAL- LISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEL- MA (OAS) tiedotetaan kaavoituskatsauksessa, kuulutuksella tai kirjeitse nähtävillä kunnanvirastossa KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU vuorovaikutteisuus, osallistuminen ja mielipiteiden keruu pyritään painottamaan luonnoksen valmistumis-vaiheeseen luonnosvaiheessa tutkitaan kaavallisia perusajatuksia ja eri vaihtoehtoja luonnosmaisella tavalla Kunnanhallituksen luonnoskäsittely KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU- VAIHEEN KUULEMINEN kaavaluonnos pidetään pääsääntöisesti valmisteluvaiheen kuulemiseksi nähtävillä vähintään 14 vrk ajan ja siitä ilmoitetaan kuuluttamalla ja kirjeitse maanomistajille kaavaluonnos on nähtävillä samoissa paikoissa kuin OAS Mitä osallinen voi tehdä? kunnanhallitukselle voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta tai muuttamisesta kunnan tekniselle palvelulle voi tehdä ehdotuksen OAS:n kehittämisestä Kainuun ELY-keskukselle voi tehdä esityksen neuvottelun järjestämisestä OAS:n riittävyydestä Luonnosvaiheessa osallistuminen ja vuorovaikutus toteutetaan kussakin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvaillulla tavalla (asukas- tai esittelytilaisuudet, kyselyt, nähtävänä olevaan aineistoon tutustuminen, keskustelut kaavan laatijan kanssa tms.) Mielipiteitä voi jättää kirjallisesti tai suullisesti. Osallisen kannattaa seurata päätöksentekoa tiedotusvälineistä, internetistä, kunnan ilmoitustaululta jne. Kaavaluonnoksesta voi jättää kunnanhallitukselle kirjallisen huomautuksen nähtävillä oloaikana. KAAVAEHDOTUKSEN VALMISTELU saadun palautteen perusteella laaditaan yksityiskohtainen kaavaehdotus, josta pyydetään viranomaislausunnot samoin arvioidaan lausuntojen sisältö ja tehdään kaavaehdokseen tarvittavat tarkistukset Kunnanhallituksen ehdotuskäsittely KAAVAEHDOTUS JULKISESTI NÄH- TÄVILLE kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 vrk ajaksi nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kuuluttamalla kaavaehdotus on nähtävillä samoissa paikoissa kuin OAS Osallisen kannattaa seurata päätöksentekoa tiedotusvälineistä, internetistä, kunnan ilmoitustaululta jne. Kaavaehdotuksesta voi jättää kunnanhallitukselle kirjallisen muistutuksen. Samalla voi kirjallisesti pyytää ilmoittamaan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. MUISTUTUSTEN KÄSITTELY arvioidaan muistutusten sisältö ja tehdään kaavaan mahdolliset muutokset mikäli muutokset ovat oleellisia, palautuu kaavaehdotus uudelleen ehdotuskäsittelyvaiheeseen valmistellaan muistutuksiin viralliset vastineet HYVÄKSYMISKÄSITTELY kunnanvaltuusto (tai kunnanhallitus) Kaavan hyväksymispäätöksestä voi tehdä 30 vrk:n kuluessa kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. KAAVAN VOIMAANTULO kaava tulee voimaan kun hyväksymispäätöksestä on kuulutettu