- 1 - Mukaan menoon! LIIKUNTAPALVELUT VUOSIKERTOMUS 2012 liikkuu
Startti.
Espoon liikuntavisio: Useammat. Useammin. Sisältö Pääkirjoitus 4 Liikuntalautakunta 5 Henkilöstö ja kehittäminen 6 Talous 8 Tilavaraukset, avustukset ja seuratoiminta 14 Liikuntatilat 16 Mannerulkoilu 18 Merelliset ulkoilupalvelut 22 Ohjattu liikunta 26 Espoo liikkuu 34
- 4 - Pääkirjoitus Aloitin liikuntajohtajana 24. syyskuuta. Loka-marraskuussa liikuntapalvelujen henkilökunnan kanssa käymieni keskustelujen perusteella tein kaksi merkittävää havaintoa. Ensinnäkin liikuntapalvelujen perusasiat olivat kunnossa, mutta - se merkittävämpi seikka - lähes kaikki odottivat uudelta johtajalta myös muutosta, uusia avauksia, uutta linjaakin. Tutustuin työhöni, kuuntelin ja aloin tavata liikuntapalvelujen asiakkaita, seurojen edustajia ja tärkeimpiä kumppaneita. Kävin läpi maksu- ja avustusperusteet, palveluyksikköjen tavoitteet ja markkinointimme keskeisen sisällön. Asiat tuntuivat rullaavan. Joulukuussa valmistelimme yhdessä maksuperusteiden muutoksen, jonka lautakunta hyväksyi. Uusi hinnoittelu lävisti koko palvelutarjottimen. Espoon tulot lisääntyisivät vastaamaan talousarviota, josta perustelluista syistä olimme pari vuotta jääneet jälkeen. Heti vuoden alussa päätimme jalkauttaa Espoo Liikkuu - sloganin eri teemojen ympärille kuntalaisille suunnatuiksi tapahtumiksi ja päätimme osallistua joihinkin yleisötapahtumiin aikaisempaa näyttävämmin. Halusimme jalkautua kuntalaisten keskuuteen, kertoa palveluistamme. Kasvoton liikuntapalvelu jalkautui espoolaisille kasvoiksi. Avustusperusteilla voimme vaikuttaa aikaisempaa monipuolisemmin liikuntapalvelujen tarjontaan. Haluamme, että liikunta merkittävänä elämänhallinnan keinona saavuttaisi useamman nuoren hänen sosioekonomisesta taustastaan riippumatta. Liikuntaharrastus tulee olla jokaisen nuoren ulottuvilla. Tämä tullaan toteuttamaan kumppaneidemme avulla mm. iltapäiväkerhotoiminnan laajentamisella. Aloitimmekin jo yhteistyössä sosiaali- ja terveys- sekä koulutoimen kanssa Espoon Icehearts - toiminnan. Se starttaa elokuun alussa, mutta valmisteleva työ on jo käynnissä. Icehearts - toiminta tulee lähivuosina laajentumaan, toivottavasti saamme kasaan ryhmän myös tytöille ja toivottavasti pystymme hyödyntämään siinä koko sivistystoimen laajaa palvelukokonaisuutta. Espoossa seuratoiminta on maan laadukkainta. Sellaisena haluamme sen myös jatkuvan. Suurimmaksi haasteeksi on tullut urheilutilojen heikko kunto ja niiden korjaaminen tai korvaaminen uusilla. Sen eteen teemme hartiavoimin töitä lähitulevaisuudessa. Haluamme käydä läpi myös avustusperusteemme. Eri syistä vuosien varrella on syntynyt kuilu eri lajien avustusten osumisessa kohdalleen. Korjaus ei voi olla nopea, mutta määrätietoisella toiminnalla on mahdollisuus korjata epäoikeudenmukaisuudet parempaan asentoon. Lautakunta tullee linjaamaan asian jo keväällä. Martti Merra Liikuntajohtaja
- 5 - Liikuntalautakunta Liikuntalautakunnalla oli 7 kokousta vuonna 2012 Jäsenet ja heidän varajäsenensä: Hexi Arteva, Kok Pia Aarrekivi, Vihreät Anitra Ahtola, Kok Pekka Eklund, Kok Pia Erlund. PerusS/Sit Kaija Kalliola, KD Seppo Kallunki, PersS/Sit Otto Räsänen Raili Raita-Ruponen Heidi Hakala Juha-Pekka Salmi Seppo Frilander Kari Roine Seija Töyrylä Tuija Kalpala, Kok Kimmo Kyrölä, Vihreät Maila Lingman-Nukala, Kok Harri Mursu, SDP Matti Passinen, Kesk. Anders Wikholm, SFP Elvi Lyytikäinen Krister Bäckström Nina Mansukoski Outi Ruohonen Joonas Salonen Timo Tilli, Vas Liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteet: 1. Maankäyttö ja rakentaminen 2. Terveyden edistäminen ja liikunta 3. Koululiikunta 4. Kilpa- ja huippu-urheilu 5. Seudullinen yhteistyö
- 6 - Henkilöstö ja kehittäminen
- 7 - Liikuntapalveluiden organisaatiota muutettiin vuonna 2012 siten, että mannerulkoilun kunnossapito siirtyi liikuntatilat ja kunnossapito palvelualueen alaisuuteen. Uusi organisaatio astui voimaan 1.9.2012 (kuva 1.). Vuoden 2012 alussa liikuntapalveluiden palveluksessa oli 155 kuukausi- ja tuntipalkkaista työntekijää (2011 153) joista 146 oli vakinaisia ja 9 määräaikaista. Tästä joukosta naisia oli 34 ja miehiä 121. Kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 45,5 vuotta ja liikuntapalveluiden vastaava keskiikä oli vuoden 2012 osalta 46,67 vuotta. Vuonna 2012 eläkkeelle jääneitä henkilöitä oli 8. Liikuntapalvelut työllisti kesän 2012 aikana yhteensä 63 kesätyöntekijää. Heistä 32 työskenteli uimarannoilla uinninvalvonta tehtävissä ja 31 liikuntapaikoilla kunnossapito ja valvonta tehtävissä. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi keskeisimpiä toimenpiteitä olivat liikuntapaikanhoitajien työnkierto, jota toteutettiin jo toista vuotta kaikilla liikuntapaikoilla. Ammatillisen koulutuksen osalta vastuu niiden toteuttamisesta on suoraan palveluista vastaavilla tahoilla kun taas kaupunkiyhteisesti on huolehdittu esimerkiksi tietotekniikka koulutuksista. Liikuntapalveluiden keskeisenä tavoitteena vuodelle 2012 henkilöstön osalta oli saada käytyjen kehityskeskusteluiden määrä nousuun ja tässä onnistuttiin suhteellisen hyvin. Osaamisen kehittämisen keskeisenä teemana oli perehdyttäminen. Liikuntapalvelut on systemaattisesti kehittänyt toimintaansa myös henkilöstön arviointien kautta. Jokaisella palvelualueella on arviointien perusteella nostettu esiin kehittämistarpeita sekä henkilöstö- että asiakasnäkökulmasta. Asiakasnäkemyksiä on perinteisesti selvitetty asiakastyytyväisyyskyseluiden kautta sekä kohdennetuin kyselyin. Vuoden 2012 osalta kerättiin erityisesti tietoa seurojen alue- ja lajitapaamisiin osallistuneilta henkilöiltä. Näiden kyselyiden perusteella tapaamisiin ollaan tyytyväisiä ja niitä pidetään erityisen tärkeänä vuoropuhelun käymisen kannalta. Liikuntapalvelut saa runsaasti palautetta vuosittain kaupungin palautejärjestelmän kautta. Kaiken kaikkiaan palautteita tuli vuonna 2012 järjestelmän kautta yhteensä 689 kpl, joista suurin osa oli toimenpide-ehdotuksia (291 kpl) ja liikunnalle esitettyjä kysymyksiä (164 kpl). Palautteet koskivat suurelta osin uimahalleja ja kuntoilureittejä. Runsaasti hyvää palautetta saatiin erityisesti hiihtoladuista, joiden osalta asiakkaat kiittelivät hyvää verkostoa sekä latujen hyvää kuntoa. Kuva 1.
- 8 - Talous
- 9 - Liikuntatoimen toimintamenot olivat 32,0 miljoonaa euroa ja toimintatulot 3,7 miljoonaa euroa. Tulot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisesti. Alkuperäisen talousarvion tulovaade oli alun perinkin liian suuri. Uimahallien kulkuporteissa esiintyi edelleen silloin tällöin häiriöitä (tosin tilanne on parantunut huomattavasti), Laaksolahden käyttökielto alkoi joulukuun alusta, koulujen omavalvontasopimuksia on lisätty sekä 68+ ilmaiskäynnit ovat lisääntyneet väestön ikääntymisen myötä. Kaupunginvaltuusto alensi tuloarviota 0,1 milj. euroa, vastaava summa vähennettiin menomäärärahoista. Määrärahaa säästyi henkilöstömenoista 0, 4 milj. euroa. Koulujen liikuntatilojen kaupungin palkkalistoilla olleet iltakäytön valvojat ovat vähentyneet ja seurojen oma valvontaa tiloissa on lisätty. Lisäksi henkilöstömenoihin vaikuttavat loma - palkka jaksotukset ja sairaspäivärahojen kertymä. toimitilojen määrärahasta 0,1 milj. euroa. Leppävaaran uimahallin peruskorjaus piti alkaa 1.7.2012 ja talousarvio on oli varattu puolen vuoden määrärahat. Peruskorjaus siirtyi kuitenkin alkavaksi aikaisintaan syyskuussa 2013, joten toimitilamäärärahaan 2012 lisättiin 0,3 milj. euroa loppuvuoden toimitilavuokraa ja siivousta varten. Laaksolahden jäähallin käyttökielto alkoi 1.12.2012, Keski-Espoon urheilupuiston rakentaminen siirtyi alkavaksi aikaisintaan keväällä 2013, ja Tapiolan vanhasta kuntosalista luovuttiin kesällä 2012, näiden toimitiloihin varatut määrärahat säästyivät. käyttö- ja toimintamenoista 0,3 milj. euroa. Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa keskeytyi ja koska talviolosuhteet pysyivät vakaina koko kalenterivuoden, kenttien jäädytyksissä ei tapahtunut nk. sahausliikettä. Liikuntapaikkojen perusparantamiseen varattu määräraha oli 1 000 000 euroa. Vuoden 2012 määrärahaa käytettiin mm. Leppävaaran urheilupuistossa yleisurheilun heittolajien harjoituspaikan rakentamiseen sekä lumetusaseman sähkö- ja vesitöihin, Laaksolahden kuntoradan kunnostukseen, koulu- ja pallokenttien olosuhteiden parantamiseen, urheilukenttien suoja-aitausten rakentamiseen, Kivenlahden sataman laitureiden peruskorjaukseen, Svinön sataman laiturin viimeistelytöihin, Suomenojan sataman H-laiturin viimeistelytöihin, Sepetlahden sataman laiturin vaihtamiseksi mammuttiponttonilaituriksi, Laajalahden venesataman nosturin rakentamiseen. Kone- ja kalustomääräraha oli 415 000 euroa, määrärahalla hankittiin 2 jäämattia mm. Keski-Espoon tekojääradalle jääkiekkokaukalo Keski-Espoon tekojääradalle 3 traktoria, Matinkylään, Laaksolahteen ja Keski-Espooseen latukone moottorikelkka mönkijä Leppävaaran urheilupuistoon puristin ongelmajätteille satamiin siirrettävä kiipeilyseinä täydennettiin ja päivitettiin Leppävaaran urheilupuiston tulospalvelujärjestelmä Espoon kaupungin ja Arandur Oy:n 17.12.2007 tekemän sopimuksen mukaisesti Espoon kaupunki maksaa Arandurille ajalla 1.1.2008 31.12.2012 vuosittain korvausta 55 000 kävijän osalta ja lisäksi tehdään tasaustarkistukset vuosina 2009, 2011 ja 2012, jolloin tasataan yli 2 %:n poikkeavuudet kävijämäärässä. Vuonna 2012 maksettiin kulukorvausta 123 740 euroa ja tasaustarkistus oli 28 660 euroa. Valtionavustusta maksettiin vuonna 2012 seuraavaan kohteisiin: Keski-Espoon urheilupuiston tekojään rakentaminen ja luonnonnurmen peruskorjaus tekonurmikentäksi Espoonlahden skeittialueen peruskorjaus sporttiskerhot maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hanke
- 10 - OSTOPALVELUT Keski-Espoon uimahallin käyttösopimus / Arandur Tapiolan jalkapallohallin käyttösopimus / Esport Arena Oy Henkilöstön vuokrauspalvelut / Seure Luistelukenttien auraus- ja jäädytyssopimukset Urheilupuistojen parkkialueiden auraus- ja hiekotussopimukset Espoonlahden ja Tapiolan uimahallien kassapalvelusopimukset / Eklund ja Uinti Espoo Espoonlahden, Tapiolan ja Leppävaaran uinninvalvontasopimukset / Uinti Espoo Saaristokuljetukset / Veka-Line Oy Peruskoulujen uinninopetussopimus / Uinti Espoo liikuntamenojen vertailu nettokustannukset Euroa / Asukas 2008 2009 2010 2011 Espoo 94 102 104 105 Helsinki 121 132 130 136 Oulu 101 101 107 115 Tampere 106 112 110 112 Turku 93 93 88 89 Vantaa 68 72 79 76 Keskiarvo Viisikko (ilman Espoota) 97.80 102.00 102.80 105.60 Kuusikko 97.17 102.00 103.00 105.50 Lähde: Tilastokeskus, kuntavertailu vuodet 2008-2011 Tähän joku kuva
- 11 - Toimintamenojen tilinpäätösvertailu 2010-2012 Toimintatulojen tilinpäätösvertailu 2010-2012 35 000 4000 30 000 3500 25 000 3000 1 000 euroa 20 000 15 000 1 000 euroa 2500 2000 1500 10 000 1000 5 000 500 0 2010 2011 2012 0 2010 2011 2012 Avustukset 1 742 1 646 2 350 Henkilöstö 5 862 6 629 6 658 Käyttö- ja 4 925 4 649 5 869 toiminta Sitovat 3 890 4 042 4 281 sopimukset Toimitilat * 11 022 11 338 12 040 Maanvuokra 770 761 797 Muut 392 352 429 Ohjauspalvelut 62 55 50 Venepaikka- 919 925 939 maksut Liikuntatilojen 950 1 039 977 käyttökorvaukset Uimahallimaksut 1 173 1 248 1 276 *Sisältää toimitilavuokrat ja siivouksen Menorakenne 2012 TULORAKENNE 2012 3% 1% 7% 12% 18% 21% 25% 27% 13% 38% 35% Maanvuokra Henkilöstö Toimitilat Sitovat sopimukset Käyttö- ja toiminta Avustukset Ohjauspalvelut Venepaikkamaksut Uimahallimaksut Liikuntatilojen käyttökorvaukset Muut
- 12 -
- 13 - Vertailu (1000 euroa) 2010 2011 2012 Talousarvio 27 869 28 873 32 713 Tilinpäätös 28 211 29 065 31 995 Talousarvion toteutuminen TA12 muutos TP12 tulos Tulot 3 795-100 3 671-24 Henkilöstömenot 7 079 11 6 658 432 Toimitilat 11 911 250 12 040 121 Sitovat sopimukset 4 301 4 281 20 Käyttö- ja toiminta 6 275-100 5869 306 Avustukset 2 350 2 350 0 Maanvuokra 797 797 0 Toimintamenot yhteensä 32 713 161 31 995 879 Toimintakate -28 918-261 -28 324 855 Suunnitelmapoistot 1 209 1 139 70 Käyttöomaisuuden korko 402 410-8 Talousarviovertailu yksiköittäin TP10 TP11 TP12 Liikuntatilapalvelut 20 876 20 052 21 538 * Liikunnanohjauspalvelut 1 476 1 703 1 848 Ulkoilupalvelut 3 491 3 432 3 751 Liikuntatilojen varaus- 1 742 3 185 3 691 * ja seuratoiminta Hallinto 626 693 1 167 * varaus- ja iltavalvontatoimintojen siirto Investoinnit TP10 TP11 TP12 Liikelaitos Rakennukset 225 2 066 1 347 - suunnittelu 13 24 159 - pohjatutkimukset 28 Perusparannukset 459 499 12 - suunnittelu 38 Liikuntarakenteet 1 364 1 337 2 462 - suunnittelu 85 Urheilupuistojen 812 565 47 kunnallistekniikka - suunnittelu 87 77 Liikunnan ylläpitämät ulkoilureitit 92 449 212 Liikuntalautakunta Liikuntapaikkojen 998 989 996 perusparantaminen Koneet ja kalusto 208 323 448
-- 14 7 - - Tilavaraukset, avustukset ja seuratoiminta
- 15 - Seuratoiminta ja avustukset Perusavustus suunnattiin kokonaan lasten ja nuorten alle 20-vuotiaiden toimintaan. Tärkeimmät perusteet avustusta määriteltäessä olivat harrastaja- ja harjoitustilaisuuksien määrä, starttikurssit, kilpailutoimintaan osallistuminen, valmentajien ja ohjaajien määrä, liikuntatapahtumat ja leirit. Perusavustuksia jaettiin 1 004 800 euroa. Seurakohtaiset avustukset vaihtelivat 22-50 00 euroon. Avustuksia myönnettiin 118 seuralle. Tilapäinen koulumajoittautuminen Espoo myönsi vuonna 2012 tilapäisen koulumajoituksen yhteensä 2951 nuorelle 13 eri kouluun. Majoitusvuorokausia oli yhteensä 34. Suurimpia majoitusta vaativia tapahtumia olivat EHBT koripalloturnausturnaus ja Suomen Voimistelupäivät Tapiolan alueella, Youth Athletic Gamesit Leppävaaran alueella sekä Pesäpalloleiri Espoonlahden alueella. Aluetapaamiset / lajitapaamiset Espoonlahti, Matinkylä, Tapiola, Leppävaara ja Keski-Espoo Jääurheilu, Jalkapallo, Yleisurheilu, Sisäpelit ja Kamppailulajit Avustukset 2011 2012 Liikuntatoiminta 953 869 1 004 800 Erityisryhmät 25 400 26 000 Suunnistuskartta 8 592 10 051 Vuokra-avustus 555 104 617 089 Koulutus 35 957 57 245 Urheilijastipendit 18 200 26 200 Vuoden menestyvät urheilijat Menestyneet espoolaisurheilijat palkittiin 500 / 250 suuruisilla stipendeillä. Stipendien saajia olivat Tapio Nirkko, purjehdus MM 5 Olympiakisat 10, Aleksi Airinen, footbag MM freestyle 1, vapaaohjelma 3, Oliver Wardi, salibandy MM 2, Ingrid Stengård, pyöräsuunnistus MM 2, Cami Miettinen, rullakiekko MM 3. Nuoria stipendien saajia Stipendi myönnettiin 101:lle Suomen mestaruuden tai maajoukkue edustuksen saavuttaneelle nuorelle urheilijalle / joukkueelle. Stipendien suuruus vaihteli 100 1000 euroon. Vuoden 2012 espoolainen urheilija, valmentaja ja joukkue Vuoden 2012 urheilijaksi valittiin purjehtija Tapio Nirkko, Nirkko saavutti hienosti viidennen sijan MM-kisoissa sekä Lontoon Olympialaisissa 10-sijan. Vuoden joukkueeksi valittiin FC Honka joka voitti jalkapallon Suomen Cupin. Vuoden valmentaja Petteri Nykky valmensi Sveitsin salibandy maajoukkueen neljänneksi MM-kisoissa. Seuraposti Tilavaraus ja seuratoimintatiimi lähetti Seuraposti -tiedotteen vuonna 2012 yhteensä yhdeksän kertaa yli 900:n sähköpostiosoitteeseen. Tilavarauksen Seuraposti tiedote palkittiin kaupunginjohtajan Innovaatiokilpailussa kunniamaininnalla. Liikuntapäällikkö Markku Sistonen Tilavaraus ja seuratoiminta
- 16 - Liikuntatilat
- 17 - OLOSUHTEITA PARANNETTIIN JA LII- KUNTARAKENTAMISHANKKEITA SIIRTYI Liikuntapaikkojen henkilökunta piti liikuntapaikkoja käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa aamusta iltaan jokaisena viikonpäivänä. Hyvät talviolosuhteet auttoivat pitämään luistinkentät hyvässä kunnossa kuntalaisille. Kunnossapidon tehokkuutta parannettiin yhdistämällä liikuntapaikkojen ja mannerulkoilun tukikohdat. Liikuntapaikkojen olosuhteita parannettiin usealla alueella. Leppävaaran urheilupuistossa tehtiin uusi yleisurheilun suorituspaikka, kun keväällä tehtiin moukarinheiton sekä keihäänheiton uudet heittopaikat. Leppävaaran urheilupuistossa otettiin käyttöön myös uusi lumentekopaikka, jossa saatiin tehtyä tykkilunta auttamaan hiihtoolosuhteita. Leppävaaran uimahallin peruskorjaus piti alkaa syksyllä 2012, mutta valitukset siirsivät peruskorjauksen alkamista eteenpäin. Laaksolahden urheilupuistossa ohjattiin jäähallin lauhdelämpö tekonurmelle, jolla saatiin nurmi käyttöön lähes koko talveksi. Laaksolahden jäähalli asetettiin käyttökieltoon 1.12. alkaen, hallin huonokuntoisten kattorakenteiden vuoksi. Keski-Espoon urheilupuiston tekojään avaaminen lykkääntyi rakentamisen yhteydessä ilmenneiden ongelmien vuoksi, tekojää saatiin avattua vasta vuoden 2013 alussa. Espoonlahden urheiluhalliin asennettiin puulattia koripalloliiton vaadittua divisioonatason peleihin ko. lattiamateriaali. Matinkylän urheilupuistossa parannettiin uuden tekonurmen olosuhteita Espoon Pallo ry:n miesten joukkueen noustua II divisioonaan. Kalajärven kuntosalille hankittiin uudet Matrix kuntosalilaitteet. Pallokenttiä parannettiin kuntokartoitusohjelman mukaisesti. Tapahtumia: Leppävaaran urheilupuistossa kesäkuussa Youth Athletics Games, osana yleisurheilun aikuisten Euroopan Mestaruuskilpailuja Helsingissä Otaniemen urheilukenttä yleisurheilun EM kilpailujen harjoituskenttänä Leppävaaran liikuntahallissa kansainväliset miekkailukilpailut Espoon Rantamaraton Solvalla-marssi Espoon kouluilla nuorten kansainvälinen koripallon Espoo High Tech -turnaus Leppävaarassa Kivenlahti rock Keski-Espoon huoltorakennuksen rakentamistyöt siirtyivät myös, rakentamisen alkamisajankohta on edelleen avoin. Kannusillanmäen väestönsuojan liikuntatilat olivat syksyllä rajoitetussa käytössä sprinklerijärjestelmän osittaisesta rikkoontumisesta johtuen. Espoonlahden uimahalli jouduttiin sulkemaan viikoksi nostosillan korjauksen vuoksi Apulaisliikuntajohtaja Jarmo Ikävalko Liikuntatilat ja kunnossapito
- 18 - Mannerulkoilu
- 19 - AVANNOT Talviuimareilla oli käytössään kahdeksan avantoa. Lisäksi Tapiolan uimahallin yhteydessä on ympärivuotinen ulkoallas. Kutakin avantoa isännöi talviuintiseura, joka huolehti mm. pukukoppien avainasioista ja kävijätilastoinnista. Oittaalla saattoi kertamaksulla käydä uimassa ja saunomassa. Kävijämäärät Avanto 2010 2011 2011 2012 Haukilahti 7 537 5 675 Kallvik 916 1 223 Kivenlahti 2 835 3 042 Laajalahti 1 308 972 Laaksolahti 13 375 12 760 Matinkylä 11 221 10 158 Soukka / Klobben 5 648 5 807 Yhteensä 42 840 39 637 Oittaalla ei tilastoida kävijämääriä HIIHTOLADUT Latujen kunnostus päästiin aloittamaan tammikuun alussa. Hiihtokuntoon ladut saatiin 10.1. Lumisen talven ansiosta lähes kaikki 200 latukilometriä saatiin kunnostettua. Ainoastaan järvien jäillä kulkevia latuja ei pystytty kunnostamaan jään päällä olleen veden vuoksi. Varsinaisten latuverkoston lisäksi latuja tehtiin myös koulujen ja päiväkotien läheisyyteen. Hiihtokausi jatkui Oittaalla huhtikuun loppupuolelle saakka. Oittaan ensilumen latu 2010 2011 2011 2012 Hiihtokausi 19.11. 21.4. 10.1. 25.4. Hiihtopäiviä 154 107 Laskuri 127,312 117,110 mski-sivuilla käyntien määrä KUNTORADAT, ULKOILUREITIT JA -ALUEET Reittien ja ulkoilualueiden kunnostustöitä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Normaalien peruskunnostustöiden lisäksi uusia reittejä rakennettiin yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Vuoden aikana toteutuneet kohteet: - Karhusuo-Rajakorpi peruskorjaus (n. 2 km) - Laaksolahden kuntoradan peruskorjaus (1400 m) Kuntoratoja ja ulkoilureittejä on yli sata kilometriä. Kaikki kuntoradat ja osa reiteistä on valaistu. Talvisin useimmilla radoilla kulkee hiihtolatu. KIINTORASTIT 5 648 5 807 Hiihtokausi 2010 2011 2011 2012 122,572 125,180 Kiintorastialueita oli Leppävaarassa, Karhusuolla ja Olari-Tuomarila alueilla. Koulut olivat kiintorastien suurin käyttäjäryhmä. Karttoja painettiin yli 2000 kappaletta. Hiihtäjien määrää mittaavaan laskuriin Oittaalla kertyi kierroksia yli 117 000. Hyvistä hiihto-olosuhteista johtuen hiihtäjät jakaantuivat eri hiihtopaikoille aikaisempia vuosia tasaisemmin. Latujen kuntotietoja oli tarjolla mski -latukarttapalvelussa sekä puhelimitse latuinfossa. Voitelupalvelu toimi Oittaalla ja Leppävaarassa. Leppävaaran lumetusaseman valmistui syksyllä. Ensimmäisen kerran lunta päästiin tykittämään marraskuussa. MATKAILUVAUNUALUE Väransbyssä sijaitsevalle matkailuvaunualueelle rakennettiin muutama uusi vaunupaikka. Lisäksi alueen opasteita uusittiin ja kunnostettiin yksi keittokatos. Vaunupaikkojen jakotilaisuus pidettiin toukokuussa. Paikkoja vuokrattiin noin 70:lle matkailuvaunulle. Alueen valvonnasta ja paikkojen jaosta vastasi Espoon Värnärit ry.
- 20 - UIMARANNAT Valvottuja uimarantoja olivat Oittaa, Laaksolahti, Kivenlahti, Hanikka, Klobben, Matinkylä ja Haukilahti. Uimarannat ja uima-alueet tarkastettiin ennen uintikauden alkua. Uimarantojenvalvonnasta ja siisteydestä vastasi 32 rantavalvojaa lisäksi kaksi kiertävää kesätyöntekijää. Rantojen valvonta-aika oli 8.6. 12.8. Vilkkaimmat uimarannat olivat valvottuina joka päivä klo 8.00 20.00. Terveydensuojeluyksikkö suoritti säännöllisesti kaikkien rantojen veden laadun tarkastuksen. Normaalia viileämmän kesän johdosta sinileväkausi oli huomattavasti lyhempi verrattuna aikaisempiin kesiin. Eniten kävijöitä oli Oittaan, Matinkylän, Haukilahden ja Kivenlahden uimarannoilla. Kaikkiaan kesän aikana uimarannoilla oli arvion mukaan n. 70 000 kävijää. Kävijämäärät Uimaranta 2012 kävijähuippu keskim./pv Kivenlahti 135 122 Hanikka 180 75 Klobben 200 115 Oittaa 900 365 Matinlahti 750 223 Mellsten 250 71 Laaksolahti 180 108 OITTAAN ULKOILUKESKUS Bodomjärven rannalla sijaitseva ulkoilukeskus palveli ulkoilijoita niin kesällä kuin talvellakin. Suomen Latu vastasi Oittaan ulkoilukeskuksen toiminnasta yhteistyösopimuksen mukaisesti. Välinevuokraamosta löytyvät kesäisin kanootit, kickbiket, kävelysauvat ja uutuutena GPS laitteet, jotka ovat tulleet retkeilijälle hyväksi avuksi maastossa liikkuessa. Kesällä tarjolla oli mm. maanantaisoutuja kirkkoveneellä. Talvisin vuokraamosta sai retkiluistimet, sukset, potkukelkat tai lumikengät. Kurssitarjonta oli monipuolista, ulkoilukeskuksen maastossa järjestettiin mm. muumihiihtokouluja lapsille. Luistelu Espoossa on noin sata luistinrataa. Kakkien niiden jäädyttämiseen kuluu talvesta riippuen 10 000 20 000 kuutiota vettä. Luistelukenttien jäädyttäminen hoidettiin yksityisten yrittäjien toimesta. Ainoastaan miehitetyillä kentillä jäädyttäminen tehtiin omana työnä. Leudon alkutalven johdosta ulkokenttiä päästiin jäädyttämään vasta tammikuun puolella. Luistelukautta kesti noin kaksi kuukautta. Luistelukausi 2010 2011 2011 2012 29.11. 9.3. 7.1. 9.3. mskate-sivuilla käyntien määrä Luistelukausi 2010-2011 2011-2012 17,823 18,489
- 21 - tähän Jokin kuva Oittaalla hiihtokierroksia kertyi yli 117 000.
- 22 - Merelliset ulkoilupalvelut
- 23 - KALASTUS Espoon merialueella on kalastukseen yhtenäislupaaluetta noin 8000 hehtaaria, johon kuntalaisilla on oikeus hankkia lupia uisteluun ja kiinteille pyydyksille, kuten verkoille, pitkäsiimoille tai katiskoille. Kalastuksen järjestäminen, valvonta ja kalavesienhoito toteutettiin yhdessä Espoon Merialueen Kalastusyhdistys ry:n, Espoon kalastusalueen ja Helsingin kaupungin kanssa. Kalastus istutusmäärät: 43 500 kaksivuotiasta meritaimenta 151 000 yksikesäistä vaellussiikaa. Kalastuslupia myytiin noin 2670 kappaletta. ULKOILUSAARET JA SAARISTOLIIKENNE Saariston reittiliikenteessä lähtösatamina toimivat Otaniemi, Haukilahti, Nokkala, Suomenoja, Suinonsalmi, Klobben Soukassa ja Meritori Kivenlahdessa. Reittiliikenteen matkustajamäärä nousi edellisvuodesta 4479 matkustajalla. Yhteensä matkustajia oli 37 425. Isoon Vasikkasaareen oli yhteys kaikista reittiveneen lähtösatamista ja se oli myös ylivoimaisesti suosituin käyntikohde. Saaressa on hyvät palvelut ja se soveltuu hyvin lapsiperheille ja liikuntaesteisille. Laajanurmikkoalue, lasten leikkipaikka, lentopallokenttä, uimaranta ja monia uimapaikkoja, keittokatoksia ja näköalatorni sekä WC:t ja suihkut. Kesäisin saaressa toimii kahvio ja kesäravintola Gula Villan. Espoon Matkailu Oy ja Veka Line Oy järjestivät kouluille ja päiväkodeille retkiä, joille osallistui noin n. 1200 lasta. Määrä oli pienentynyt edellisvuodesta yli puoleen. Lisäksi tarjolla oli ohjelmallisia meriretkiä saaristoon. Myös liikuntatoimi järjesti omia retkiä saaristoon eläkeläisille ja erityisryhmille. Yhteensä retkiä oli 6. VENEILY Kaupungilla on 10 venesatamaa, joissa on yhteensä noin 4300 venepaikkaa, osaa venepaikoista hallinnoivat satamissa toimivat venekerhot. Satamien kunnossapidosta huolehtii liikuntatoimi. Tärkein talvisäilytysalue on Suomenojalla ja siellä telakoitiin noin 1400 venettä. Kaikille halukkaille kyettiin osoittamaan talvisäilytyspaikka. Ulkoilupäällikkö Tapani Kortelainen Merellinen ulkoilu Telttailusaaria olivat Torra Lövö, Knapperskär, Gåsgrundet, Rövargrundet, Rövarn, Stora Herrö ja Kirkkonummen puolella Stora Michelskärenin saari ryhmässä sijaitseva Bylandet. Telttailusta ei peritty maksua. Espoolaisten käytössä on 11 ulkoilusaarta. Ulkoilusaarien kalusteita uusittiin useassa eri kohteessa. Tärkeimpinä huoltotehtävinä oli polttopuu sekä jätehuollon järjestäminen saariin. Saariston suurin yksittäinen kunnostuskohde oli Iso-Vasikkasaari. Ison-Vasikkasaaren WC ja suihkutiloja lisättiin siten, että nyt kaikki puuceet on korvattu WC:llä ja suihkutilat löytyvät myös saaren eteläosasta.
- 24 - SATAMISSA TOTEUTETTUJA KUNNOSTUS- JA PERUSPARANNUSTÖITÄ Satamien kunnostus- ja perusparannustöitä jatkettiin kuntokartoituksen pohjalta. Venesatamien tärkeimpiä kohteita olivat: Kivenlahdessa uusittiin E-laituri ja B- ja C -laiturin ankku rointi uusittiin. Svinössä viimeisteltiin laiturin perusparannus vetämällä viimeisiin laiturihaaroihin sähköt ja vedet. Suomenojalla talvisäilytysaluetta tasattiin ja teitä parannettiin. Suomenojalla uusittiin H-laiturin pinta ja siihen asennet tiin sähköt, valot ja vedet. Osa peräpoijuista korvattiin mammuttiaisoilla. Sepetlahdessa vaihdettiin vanha puurunkolaituri mammuttiponttoni laituriksi ja siihen uusittiin valot, vedet ja sähköt sekä asennettiin peräpoijujen tilalle mammuttiaisat. Sataman talvisäilytysalueelle lisättiin sähkö- ja vesipisteitä sekä kenttä tasattiin. Laajalahden venesataman nostolaituri valmistui. Nokkalan venesataman kenttä tasattiin. Uusia ongelmajätteiden vastaanottokontteja sijoitettiin eri satamiin ja Suomenojalle hankittiin puristin öljyisille pakkauksille. VENEVÄYLÄT JA VENEILYREITIT Kaupunki vastaa osasta Espoon alueella kulkevista veneilyväylistä sekä veneilyreittien rakentamisesta ja kunnossapidosta. Liikuntapalvelut vastaa toimenpiteistä väylänpitäjänä. Väylätarkistukset tehtiin yhteistyössä Espoon meripelastusyhdistys Ry:n kanssa ja niissä havaitut puutteet korjattiin. Kaupunki toteutti kolme eri väylätoimitusta ja nämä väylät siirtyivät kaupungin vastuulle. VENEPAIKAT JA YHTEISTOIMINTA VENEKERHOJEN KANSSA Venepaikkahakemuksia jätettiin yli 800 kappaletta, jaossa oli 187 venepaikkaa. Suurin osa hakijoista haki paikkaa internetin välityksellä. Venepaikan vaihto-oikeutta käytti 82 venepaikan haltijaa. Venekerhojen kanssa järjestettiin tapaamisia, joissa käsiteltiin venesatamien kunnossapitoa ja perusparannusta sekä veneilyn ja venesatamien kehittämistä yleensä. Saaristoveneiden matkustajamäärät kasvoivat.
- 25 -
- 26 - Ohjattu liikunta
- 27 - Terveyttä edistävän liikunnan asemaa vahvistettiin peruspalveluna kehittämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Monipuoliset ohjatut liikuntapalvelut motivoivat eri väestöryhmiä. Ohjauspalveluiden fokuksessa olivat erityisesti ei-liikkuvat ryhmät. Heitä tavoitettiin palveluiden piiriin henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla ja matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Aalto-yliopiston hallinnoimassa Ready Steady Go! Finland-ohjelmassa pilotoitiin palvelumuotoilua kahdessa liikuntatapahtumassa: Marketanpuiston lumimuotoilupäivä alakoululaisten leiriläisille ja ikäihmisten ja päiväkotilasten yhteinen, liikunnallinen Ystävänpäivä palvelutalo Mikevan Helmessä. Ohjatun liikunnan painopisteenä oli liikuntaneuvonnan ja erityisliikunnan kehittäminen. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA Erityisryhmien liikunnan palvelutarjonta lisääntyi edelliseen kauteen verrattuna 15 prosenttia. Keväällä järjestettiin kuudella erityiskouluilla koulukohtaiset liikuntapäivät. Toimintaa oli sekä ala- että yläkouluikäisille. Syksyllä kaikkien erityiskoulujen oppilailla oli mahdollisuus osallistua liikuntatapahtumaan Leppävaaran urheilupuistossa. Mukana tapahtumassa oli Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta (VAU) ry. Syksyllä uutena toimintana käynnistettiin liikuntahetki koululaisten iltapäiväkerhon aikana. Toimintaan osallistui neljän alakoulun iltapäiväkerhot. Toiminta suunnattiin erityislapsille ja toteutettiin kerran viikossa tapahtuvana pienryhmätoimintana. Kesävesijumpista kaksi toteutettiin vain erityisryhmienuimakortin haltijoille. Osallistujamäärät jäivät näiltä osin alhaisiksi, eikä kyseistä toimintaa järjestetä tulevana ohjauskautena. Viikoittaisessa kurssitoiminnassa syksyllä uutuutena alkoivat tasapainoryhmät Keski-Espoossa ja Espoonlahdessa. Ryhmät toteutettiin yhteistyössä fysioterapian kanssa. Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n kanssa yhteistyössä järjestettiin suuren suosion saanut veneretki Isoon Vasikkasaareen. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN LIIKUNTA Sporttiskerhoja järjestettiin pääosin iltapäivisin 7 17-vuotiaille lapsille ja nuorille yhteistyössä koulujen, liikuntaseurojen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Kerhot olivat matalan kynnyksen harrasteliikuntakerhoja. Peruskoulun kulttuuri- ja liikuntapolku KULPSissa tutustuttiin muun muuassa tanssiin ja keilailuun. KULPS on osa maksutonta perusopetusta, joka tukee ja monipuolistaa koululaisten liikunnanopetusta ja liikuntaretkitoimintaa. Polku auttaa koululaisia löytämään oman mieleisen tavan liikkua. Alakoululaisille järjestettiin liikunnallisia leirejä koululaisten talvi-, kesä- ja joululomien aikoina Oittaan ulkoilukeskuksessa ja Esport ratiopharm Arenalla. Talvilomaleirillä vietettiin yksi päivä ulkoilun merkeissä Marketanpuistossa. Kesällä oli melontakursseja lapsille sekä perhemelontaa, perhefutista ja - pesistä sekä golfkokeilua yhteistyössä espoolaisten urheiluseurojen kanssa. Kesällä tehtiin myös perheiden veneretki Isoon Vasikkasaareen ja järjestettiin liikunnallista toimintaa eri uimarannoilla. Liikuntapäällikkö Virpi Mikama Ohjattu liikunta
- 28 - Nuorten katusählyturnaus innosti liikkumaan. Keväällä pidettiin kerran kuukaudessa sunnuntaisin suositut Perhetöpinät Otaniemen urheiluhallissa ja Kannusillanmäen liikuntatiloissa. Syksyllä toiminta laajeni kahdelle koululle. Alkukesästä järjestettiin viidessä asukaspuistossa lapsiperheille liikunnallinen aamupäivä, Puistotöpinät. Lisäksi jatkettiin yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa järjestämällä liikuntaa ryhmäperhepäiväkodeissa. Kirjastoautosta sai lainata lasten luistimia, jotka liikuntapalvelut oli hankkinut. Nuorille järjestettiin keväällä Sellon ja Entressen kirjastoissa liikuntaneuvontapahtumat yhteistyössä kirjaston kanssa. Elokuussa järjestettiin nuorten katusählyturnaus Sellon kirjaston aukiolla. Nuorisotaloille ostettiin liikuntavälineitä. Joulukuussa pidettiin Tukevasti alkuun hankeen yhteistyönä kolmen koulun 7 luokkalaisille liikuntapäivät alueen liikuntahallissa. Tämän lisäksi nuorille järjestettiin liikuntaryhmiä yhteistyössä seurojen kanssa. Monikulttuurinen liikuntapolku- hankkeen yhteydessä järjestettiin Tapiolan uimahallissa uimataidottomille tytöille uinninopetusta. Tytöille ja pojille oli omat koripallo ryhmät Leppävaarassa. Pojille ja isille sekä nuorille miehille oli omia jalkapalloryhmiä Keski-Espoossa. Syksyllä käynnistyi uutena karateryhmä. Lisäksi osallistuttiin Ester-hankkeeseen pitämällä Nuorten Kipinä -ryhmälle liikuntaa ja Aktiivisuutta lapsiperheille -tapahtumaan Laurean ammattikorkeakoululla sekä Taidetalo Pikku Auroran ulkoilmatapahtumaan. Lasten tapahtuma HUPS! kokosi Barona areenalle paljon perheitä. Tapahtumassa oli lapsille paljon erilaisia aktiviteetteja. Liikuntapalveluilla oli oma liikuntarata ja liikuntaneuvontapiste. Hankkeet Koululaisten kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS. Sporttis-kerhot, hanketuki v. 2012-2013: 15 000 eur. Monikulttuurinen liikuntapolku, hanketuki 30 000 eur. Lapset ja perheet -liikkeelle, v. 2011-2012: 11 000 eur. ALAKOULUJEN UINNINOPETUS JA YHTEISTYÖUIMAKOULUT Yhteistyöuimakouluja oli kaikissa uimahalleissa. Näitä toteutetiin Uinti Espoo ry ja Folkhälsanin kanssa, tarjontaan lisättiin Peuhu-uimakoulut uutuutena. Alakoulujen uinninopetusta kuljetuksineen järjestettiin 1 4 luokkalaisille viisi kertaa ja 5 6 luokkalaisille kolme kertaa lukuvuoden aikana. Lisäksi annettiin tarpeen mukaan lisäopetusta pienryhmässä 5 6 luokkalaisille. Esikoululaisten uintiin tutustuminen mahdollistettiin kaksi kertaa lukuvuodessa. 4-luokkalaisten testiuintien läpäisyprosentti oli 80 ja 6-luokkalaisten 95 prosenttia. Uinninopetus ostettiin Uinti Espoo ry ja oppilaskuljetukset Westend Oy ja Myllymäen Kuljetus Oy. AIKUISTEN LIIKUNTA Aikuisten liikuntaryhmiä järjestettiin yhteistyössä yhdistysten ja työväenopiston kanssa. Kevään aikana tarjottiin 45 ryhmää ja syksyllä 50 liikuntaryhmää, joissa oli valittavana 32 eri matalan kynnyksen liikuntalajia. Uusina lajeina mukana oli pöytätennis ja kuntopiiri, Terve Selkä -tunti sekä ruokavaliokurssi. Talvilajeista lumikenkäily ja pipolätkä olivat erityisen suosittuja. Kesälajeista uutuutena tarjottiin suunnistusta aloittelijoille ja erityisen suosittua oli puistokahvakuula. Ryhmissä oli vuoden aikana 11 866 käyntiä. Osanottajista lähes kolmannes oli uusia. Edelleen kurssit innostavat enemmän naisia kuin miehiä. Henkilökohtaista liikuntaneuvontaa hoitohenkilökunnan potilasjärjestelmän kautta tarjottiin edelleen Leppävaaran ja Samarian terveysasemilla, sekä syksystä uutena myös Espoonlahden terveysasemalla. Espoonlahden terveysasemalla toiminta käynnistyi niin hyvin, että liikunnanohjaaja lisäsi toisen vastaanottopäivän viikossa vastaamaan suurta kysyntää. Lisäksi henkilökohtaisen liikuntaneuvonta-ajan on voinut varata jokaisella viidellä suuralueella myös puhelinneuvonnan kautta. Liikuntapalvelut osallistui valtakunnalliseen Kunnossa Kaiken Ikää Espoo liikkeelle -hankkeeseen yhdessä Etelä Suomen Urheilun ja Stamina Oy:n kanssa yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Hankkeen kautta järjestettiin
- 29 - muun muassa liikuntaneuvonta- ja kuntotestitilaisuudet henkilökunnalle liikuntaneuvontaa tarjoavien suuralueiden terveysasemilla sekä liikuntapalveluiden työterveyspalveluiden henkilöstölle. Tätä kautta henkilöstö sai tietoa sekä omasta terveydentilastaan, vinkkejä omaan liikkumiseen sekä ennen kaikkea tukea asiakkaiden ohjaamiseen liikkumaan ja liikuntaneuvontaan. Hankkeen kautta järjestettiin seurakoulutusta aikuisliikunnan ohjaajille ja hankittiin askelmittareita neuvonta-asiakkaille. Keväällä tarjottiin liikuntaneuvontaa myös eri alueellisissa tapahtumissa sekä kuukausittain Iso Omenan -kauppakeskuksessa. Tapahtumat 26.5. osallistuttiin Tapiolassa kesästarttitapahtumaan, jossa tarjottiin Zumbaa ja aikuisten kuntotestejä, johon osallistui yli 130 espoolaista. 27. 30.8. innostettiin alueen seurojen ja työväenopiston kanssa uusia liikkujia Starttaa Syksyyn tapahtumissa Keski- Espoossa, Leppävaarassa, Olarissa ja Tapiolassa. MONIKULTTUURINEN LIIKUNTA Liikuntapalvelut sai myös vuonna 2012 tukea Uudenmaan ELY-keskukselta edellisenä vuonna alkaneelle Espoon monikulttuurinen liikuntapolku hankkeelle. Hankkeen tavoitteena oli tukea maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten, sekä nuorten aikuisten ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan. Erityisenä painopisteenä oli syrjäytymisvaarassa olevat nuoret miehet. Hanketuen avulla toteutettiin seuraavaa toimintaa vuoden aikana: - Polkupyöräilyn ohjausta naisille - Bussikuljetus eri ikäisten kevään ja syysloman ulkoilupäiviin Oittaan ulkoilukeskuksessa - Tyttöjen ja naisten koripalloryhmä (Leppävaaran Pyrintö) - Uinnin alkeisopetusta tytöille ja naisille (Uinti Espoo/Cetus) - Poikien, miesten ja poikien/isien jalkapallo + Espoo Respect turnaus (Cosmos Juniors ry) - Lasten ja nuorten karateryhmä (Cosmos Juniors ry) - BOSSI (Benefiting of Sports for Social Inclusion) -koulutus (Liikkukaa ry/cosmos Juniors ry) - Monikulttuurinen patikointiryhmä Miesten patikka sakki, jalkapallo, talviliikuntapäivä (Miessakit ry) - Talviliikuntapäivä (Miessakit ry) - Maahanmuuttajataustaisten jalkapalloilijoiden osallistumismaksujen tukeminen talkoopanosta vastaan (Esbo Bollklubb) Kaikkein suurimman suosion sai tyttöjen/naisten uinninopetus sekä Espoo Respect jalkapalloturnaus. Uutta toimintaa oli talviliikuntapäivä sekä uudet jalkapalloryhmät, joista toinen kesäaikana. Toiminnan käyntimäärä oli yli 1000 enemmän kuin edellisvuonna ja osallistujia oli yli 500. SENIORILIIKUNTA Eläkeläisille suunnattu ohjattu liikuntakurssitoiminta ja liikuttavat tapahtumat muodostivat suurimman osan Espoon liikuntapalveluiden ohjatun liikunnan tarjonnasta. Ohjattua senioriliikuntaa tarjotiin kaikilla Espoon suuralueilla säännöllisesti kevät- ja syyskausien aikana, jolloin senioreille oli tarjolla 150 ohjattua viikottaista liikuntakurssia eri puolilla Espoota. Ohjattua senioritoimintaa järjestettiin edelleen myös yhteistyössä yksityisten liikuntapalveluyrittäjien kanssa.yhteistyöryhmät toteutettiin seitsemässä kuntokeskuksessa Espoonlahdessa, Leppävaarassa, Matinkylässä, Olarissa, Tapiolassa ja Viherlaaksossa. Liikuntapalvelut koordinoi toimintaa ja asiakkaisen ilmoittautuminen ryhmiin tapahtui liikuntapalveluiden kautta. Sporttikortti 68+ on älykortti, joka lunastetaan uimahallien kassoilta ja kaupungin yhteispalvelupisteistä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Käyttökaudella 2011 2012 kortteja lunastettiin yhteensä 8 365 kappaletta. Vuonna 2012 oli 30 % sporttikortti-ikäisistä senioreista lunastanut sporttikortin. Sporttikorttia käytettiin erityisesti Espoon uimahalleissa uinti- ja kuntosalikäynneillä. Uimahalleissa käyntejä kirjattiin 133 020 kappaletta. Sporttikortin käyttäjille kohdennettu liikunnan aloittamista tukeva 68+ sporttiklubitoiminta toimi yhteistyössä kymmenellä kuntosalilla.
- 30 - Liikuttava ystävä -liikunta-avustajatoimintaa laajennettiin toimimaan Tapiolan ja Keski-Espoon uimahalleilla yhteistyössä Laurea Otaniemen ja Ammattiopisto Omnian kanssa. Senioreille käynnistettiin henkilökohtainen liikuntaneuvontapalvelu palvelutaloilla Espoon keskuksessa, Kauklahdessa ja Leppävaarassa. Kesätoiminnassa järjestettiin suviliikuntaa Espoon palvelu taloilla, veneretkiä Isoon Vasikkasaareen ja Stora Herröseen, tanssitapahtumia Hanikan virkistyskeskuksessa ja keilailua Tapiolassa. Syksyn valtakunnallisen Vanhusten viikon liikuntatapahtumat keräsivät runsaasti osallistujia erityisesti liikuntapalveluiden ja palvelutalojen kuntosaleilla. Liikuntatapahtumat keräsivät runsaasti varttuneita liikkujia. Useat tapahtumat toteutettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa esim. Ammattiopisto Omnia, Laurea Otaniemi, Suomen Latu, Espoon vanhusten palvelut, Espoon kulttuuripalvelut sekä espoolaiset eläkeläisyhdistykset. Erityisen suosittuja olivat Seniorit liikkeelle -tapahtumat Esport ratiopharm Arenalla, ulkoilupäivät Oittaan ulkoilukeskuksessa sekä sporttiklubien joulujuhlat. TYÖPAIKKALIIKUNTA Espoon kaupungin henkilöstölle suunnatut terveysliikuntajumpparyhmät koordinoitiin liikuntapalveluista. Palvelu ostettiin Fysioline Fressi Oy.ltä. OHJATUN LIIKUNNAN YHTEISTYÖKUMPPANEITA Uinti Espoo Esbo Sim, Leppävaaran Sisu ry, Suomen Kuurojen Urheilulitto ry, Fysiosporttis Oy, Heritan Oy/ Fitness Club Olarium, Fysioline Fressi Oy, Laurea ammattikorkeakoulu Sporttiskerhot: Cosmos Juniors ry, Esbo Bollklubb rf, Espoo Lentis ry, Espoo Ultimate ry, Espoon Palloseuran Jääkiekko ry, Espoon Pesis ry, Espoon Taitoluisteluklubi ry, Föreningen Folkhälsan i Alberga rf, Haukilahden Pallo ry, IFTIN-seura ry, Lintuvaaran koulun vanhempainyhdistys ry, Liikkukaa ry, Niittykummun koulun vanhempainyhdistys ry, Olarin Voimistelijat ry, Tapiolan Honka ry, Toppelundin koti- ja kouluyhdistys ry, Uinti-Espoo ry, WAU ry KULPS Kulttuuri- ja liikuntapolku: Balettikoulu Heli Aalto, Bowl Circus, Esittävän taiteen koulu, Espoon tanssiopisto, Espoon Taitoluistluklubi ry, Esport Arena Oy, Footlight, GR8 Bowling Oy, Hop Lop Oy, Jumbo Bolw, Oittaan ulkoilukeskus, Olarin Voimistelijat ry, Oy Swinghill AB, Solvalla Sport AB, Suomen Latu, Sky Bowling oy, Step Up Oy, Style Dance Industry, Taidesuunnistus, Tanssikoulu DCA, Tapiolan keilahalli, Tempputemmellys Oy, Veka-Line Oy, Vihti Ski Center, Villa Elfvik Perhetöpinät: Espoon NMKY ry, Olarin Voimistelijat ry, Leppävaaran Pyrintö ry, Tapiolan Voimistelijat ry, Liikuntakeskus Otahalli Oy, EBUF rf, Edusport Oy, Esbo Bollklubb rf Loma-ajan toiminta: Canoa rf, Veka-line Oy, Actiontime ry, Esport ratiopharm Arena, Funky Cheer Team Espoo ry, Leppävaaran Pyrintö ry, Espoon Pesis ry, Esbo Bollklubb rf, Tapiolan keilahalli, Espoon golfkoulu Liikuntaneuvonta: Sellon ja Entressen kirjastot, Leppävaaran Pyrintö ry, Capoeira Capital ry Aikuisliikunnan yhteistyökumppanit: Canoa ry, Espoon Latu ry, Espoon Mielenterveysyhdistys ry, Espoon Hiihtoseura ry, Espoon Palloseura jääkiekko ry, Espoon Soutajat ry, Espoon Tennisseura, Espoon Ultimate Club ry, FC Askel, Föreningen Folkhälsan i Esbo socken rf, Kivenlahden Kiri ry, Leppävaaran Sisu ry, Oittaan Upponallet ry, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry, Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset ry, Pöytätennis Espoo ry, Tapiolan Honka ry, TEA-Espoon Työpaikkaurheilu ry, Espoon Työväenopisto, Aikuisten sosiaalipalvelut, Espoon työhön valmennuskeskus, maahanmuuttopalvelut, terveyskeskukset (lääkärit, sairaan-/terveydenhoitajat, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit) ja yhteispalvelupisteet Monikulttuurinen liikuntapolku: Cosmos Juniors ry, Uinti-Espoo ry, Leppävaaran Pyrintö ry, Miessakit ry, Maahanmuuttopalvelut
- 31 - Ohjatut liikuntapalvelut Kävijät asiakasryhmittäin (vertailuaika syyskausi) Asiakasryhmä 2010 2011 2012 Eläkeläinen 410 384 352 68+ 1 833 1 949 1 961 Aikuinen 1 904 2 244 1611 Nuoret alle 18 v. 1 878 1 698 1 253 Erityisryhmät 242 229 239 Yhteensä 6 267 6 504 5 416 Osallistujat tuntisisällöittäin Tuntikuvaus 2010 2011 2012 Jumpat 31 207 31 405 34 524 Kuntosalitunnit 19 472 21 548 22 219 Vesijumpat 21 546 20 000 23 172 Yhteensä 72 225 72 953 79 915 Osallistujat alueittain ja tuntisisällöittäin v. 2012 Alue Jumpat Kuntosali Vesijumppa Muut* Yhteensä 2012 Espoonlahti 11 644 5 526 3 806 1 157 22 133 Keski-Espoo 4 706 1 987 6 815 1 024 14 532 Kalajärvi 1 111 418 0 654 2 183 Leppävaara 3 731 3 027 2 475 441 9 674 Järvenperä, Karakallio, Viherlaakso 2 741 3 059 0 170 5 970 Matinkylä-Olari 3 122 4 015 2 354 894 10 385 Tapiola 7 469 4 187 7 722 1 332 20 710 Yhteensä 34 524 22 219 23 172 5 672 85 587
- 32 - Yhteistyöhankekurssit ja muu liikunta uusille liikkujille, osallistujat 2010 2011 2012 Kohti Kuntoa 9 534 9 764 11 866 Sporttis 24 385 25 970 27 453 Loma-aikojen liikunta 1 310 1 950 1 719 Tapahtumat 2 161 2 106 3 900 Liikuntaneuvonta 1 610 1 959 2 373 Muut esim. alueelliset liikuntakokeilut 639 3 853 7 230 Yhteensä 39 639 45 602 54 541 Kuntojumpat Espoon kaupungin henkilöstölle Alue 2010 2011 2012 Kävijämäärä 819 740 853 Osallistujamäärä 4 814 4 129 4 463 Alakoulujen uinninopetus ja esiopetuksen tutustumiset / osallistujat Alue 2010 2011 2012 Espoonlahti 24 540 30 846 30 476 Keski-Espoo 12 124 12 363 12 925 Leppävaara 15 141 16 649 17 198 Tapiola 14 194 17 789 18 670 Yhteensä 65 999 77 647 79 269
- 33 - Yhteistyöuimakoulujen osallistujamäärät 2010 2011 2012 Cetus / uimakoulut 2 479 3 348 4 331 Folkhälsan, Cetus / Ruosinkieliset 620 708 402 Yhteensä 3 107 4 056 4 733 Yhteistyöuimakoulujen kävijämäärä 2010 2011 2012 Cetus 40 159 50 674 26 325 Folkhälsan, Cetus / Ruosinkieliset 5 729 6 338 6 785 Yhteensä 45 888 57 012 33 110 Yhteistyöuimakoulujen kurssimäärä 2010 2011 2012 Cetus 172 181 420 Folkhälsan, Cetus / Ruosinkieliset 68 72 84 Yhteensä 240 253 504
- 34 - Espoo liikkuu Liikuntapalveluiden Espoo liikkuu -kampanjointi alkoi syksyllä 2012 kun kaupunkikuvaan saatiin bussipysäkeille, bussien kylkiin ja istuimiin Espoo liikkuu -sloganit. Tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä humoristisella tavalla ottamaan pieniä askelia liikunnan eteen. Kampanjan tavoitteena oli korostaa, että liikunta on hauskaa ja helppoa sekä kaikille mahdollista. Espoo liikkuu -sloganista on kasvamassa espoon liikunnalle oma brändi, espoolaisia yhdistävä lausahdus. Tavoitteenamme on saada espoolaiset liikkumaan, olla läsnä ja mukana espoolaisten liikkumisessa ja liikuttamisessa. Nyt liputamme liikunnan puolesta entistä voimakkaammin. Salkoihin on nostettu ympäri Espoota liikuntapaikoilla Espoo liikkuu -liput. Jalkaudumme tapahtumiin ja espoolaisten pariin entistä enemmän ja näkyvämmin. Viestimme on selvä: Espoo liikkuu. Jetta Laajarinne Tiedotuspäällikkö
- 35 -
- 36 - Maali! www.espoo.fi/liikunta