TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 1.1. 31.12.2014

TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 1.1. 31.12.2014

SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS JOHDANTO...1 1 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN AUTTAMISTYÖ...2 1.1 VERKKOPALVELUT...3 1.1.1 Verkkosivut...3 1.1.2 Nettiryhmät...4 1.2 ELÄMÄNTAITOKURSSI...7 1.3 HENGAILUILLAT...8 2 MARKKINOINTI...10 3 TIEDOTUS JA YHTEISTYÖ...13 4 PROJEKTIT...15 4.1 ELÄMÄNTAITOJA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPISKELEVILLE NUORILLE JA NUORILLE AIKUISILLE 2013 2015 -PROJEKTI...15 4.2 PAIKKA AUKI NUORET TYÖELÄMÄÄN -PROJEKTI...17 5 HENKILÖSTÖ...18 6 TOIMITILAT JA TOIMISTO SEKÄ HALLINTO...22 7 TALOUS...24 LIITTEET 1 TALOUSARVIOVERTAILU...26 2 SELVITYS RAY:N YLEISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2014...27 3 MARKKINOINTI...28 4 TIEDOTUS JA YHTEISTYÖ...29 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA...32 TASE...33 LIITETIEDOT...34 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA...37 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET...38 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...38 Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tilinpäätöksen laati Tietotili Consulting Oy, auktorisoitu tilitoimisto Mannerheimintie 15 00280 Helsinki

JOHDANTO Vuonna 2014 Nyyti ry:n perustamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin järjestämällä Opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa edistämässä -juhlaseminaari Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 14.11.2014. Nyyti ry:n (jatkossa Nyyti) toiminta-ajatuksena on edistää ja tukea opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Yhdistys toteuttaa perustehtäväänsä: tarjoamalla ja kehittämällä opiskelijoille toimintamuotoja, jotka tukevat heidän pärjäämistään ja valmiuksiaan oman henkisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen ylläpitämisessä ja lisäämisessä sekä ongelmien vaikeutumisen ehkäisemisessä selvittämällä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisen tarpeita sekä arvioimalla toimintamme vaikutuksia ja tuloksellisuutta toteuttamalla ja kehittämällä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa opiskelijoiden arkiyhteisöissä toteutettavia henkistä hyvinvointia tukevia sekä yhteisöllisyyttä vahvistavia ja yksinäisyyttä vähentäviä toimintamuotoja vaikuttamalla opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen kannalta keskeisiin asioihin Nyyti on valtakunnallisesti toimiva yhdistys. Toiminnan kohderyhmään kuuluvat taide- ja tiedekorkeakoulujen sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Vuonna 2014 toimintamuodot olivat yli 300.000 korkeakouluopiskelijan ulottuvilla. Sääntöjen tarkoituspykälän ja Elämäntaitoja ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville 2013 2016 -projektin myötä kohderyhmään katsotaan kuuluvan myös toisen asteen opiskelijat. Toimintamuotomme ovat voimavaroja vahvistavia ja arjessa selviytymistä edistäviä, ryhmämuotoisia, palveluja. Järjestölähtöiseen auttamistyöhön lukeutuvat toimintamuotomme ovat: Nettiryhmät, Hengailuilta-konsepti, Elämäntaitokurssitoiminta ja tiedon tarjoaminen verkkosivuilla opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvistä kysymyksistä ja oman hyvinvoinnin edistämisestä. Toimintaa kehitetään osana perustoimintaa sekä projektikehittämisen menetelmällä. Parhaillaan käynnissä on vuonna 2013 alkanut Elämäntaitoja ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville -projekti, jossa korkeakouluopiskelijoille tarkoitettua Elämäntaitokurssia muokataan ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville sopivaksi. Projektin arvioidaan päättyvän kesällä 2016. Toimintavuonna toteutettiin strategiaprosessi, jonka tuotoksena laadittiin strategia vuosille 2015 2019. Yhdistyksen kokous hyväksyi strategian kokoukseen 11.12.2014. Strategian mukaisesti toiminnassa ja sen kehittämisessä tärkeinä pidetään (arvot) opiskelijan hyvinvointia, avoimuutta ja yhteisöllisyyttä. Visiomme on: Hyvinvoiva opiskelija omassa elämässään ja omassa yhteisössään sekä osallisena yhteiskunnassamme. Toiminnan päämääränä on, että: Opiskelijoiden tietoisuus ja valmiudet oman henkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan ylläpitämiseen ja edistämiseen kasvavat, ja elämänhallintaan liittyvät vaikeudet vähenevät. Opiskeluyhteisöt tukevat kaikkien yhteenkuuluvuutta vahvistamalla sellaisia vertaisuuden käytäntöjä ja kulttuuria, jossa välitetään toisista, ja joissa ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset vähenevät. Yhteiskunnassa opiskelijoiden hyvä mielenterveys ja sosiaalinen osallisuus nähdään keskeisenä tulevaisuuden menestystekijänä ja mielenterveysasioihin liittyvät ennakkoluulot vähenevät. Pääosan yhdistyksen toiminnasta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY). Tämän toimintakertomuksen eri lukujen alussa esiintyvät lihavoidut tekstit ovat toimintavuodelle tehdyn toiminta- ja taloussuunnitelman strategisia tavoitteita. 1

1 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN AUTTAMISTYÖ Yleisavustuksella toteutettuja korkeakouluasteella opiskeleville tarkoitettuja palveluja toimintavuonna olivat verkkosivut, Nettiryhmät ja Hengailuillat sekä Elämäntaitokurssitoimintakokonaisuus. Palvelut olivat pääosin suomenkielisiä. Vuonna 2013 käännettiin ruotsinkielelle verkkosivujen yleistä tietoa Nyytistä sisältävä Järjestö-osio sekä laajasti opiskelijan hyvinvointia, terveyttä ja elämänhallintaa koskevaa tietoa käsittävä artikkelipankki. Tavoitteena on, että lähivuosina myös Elämäntaitokurssi on saatavilla ruotsinkielisenä. Lisäksi verkkosivujen Tietoa-osion käännättämismahdollisuuksia englanninkielelle selvitetään vuoden 2015 aikana. Kehitetään palveluja tutkittuun tietoon perustuen. Toimintavuonna toteutettiin neljännen kerran uusien opiskelijoiden kysely yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Kysely toteutettiin Nyytin verkkosivuilla 25.8-5.10.2014. Kyselystä oli käytössä myös ruotsinkielinen versio. Raportti kyselystä valmistuu tammikuun 2015 lopussa. Taustatietoja vastaajista kerättiin pääosin samoin kysymyksin kuin edellisinäkin vuosina, mutta kyselyn runkoa ja sisältöä muutettiin edellisvuosista. Syksyn 2014 kyselyn haluttiin tarjoavan enemmän tilaa opiskelijoiden oman äänen kuulumiselle ja vapaudelle kuvata uutta elämäntilannetta omin sanoin. Tästä syystä kyselyn rakennetta muutettiin monivalintapainotteisesta asetelmasta kohti vapaampaa liukuasteikkoa ja avokysymyksiä. Tarkoituksena oli saada tietoa opiskelijoiden tarpeista ja siitä, miltä opiskelujen alkuvaihe on tuntunut ja kuinka sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on käynnistynyt. Kyselyllä haluttiin myös osoittaa kiinnostusta ja välittämistä opiskelijoita kohtaan sekä tehdä Nyytiä tunnetuksi uusien opiskelijoiden keskuudessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 2.575 opiskelijaa. Vastaajista 69 % oli naisia, 29 % miehiä ja 2 % ilmoitti sukupuolensa olevan muu. Vastaajista 2.495 henkilöä antoi selkeän tiedon iästään, ja tämän perusteella vastaajien keski-ikä oli 23 vuotta. Nuorin vastaajista oli 15- vuotias ja vanhin 57-vuotias. Vastaajista suurin osa, 80 %, oli 18 25 vuotiaita. Runsas 20 % vastaajista opiskeli pääkaupunkiseudulla ja loput muualla Suomessa. Kyselyyn vastanneista 61 % opiskeli yliopistossa, 37 % ammattikorkeakoulussa ja 2 % muussa oppilaitoksessa. Kyselyn tulosten pohjalta seuraaviin asioihin tulisi kiinnittää huomioita: Mahdollisuuksia keskusteluapuun ja vaihtoehtojen kartoittamiseen toimeentulon ja talousasioiden suhteen tulisi olla saatavilla Tukea ja opastusta henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja ensimmäisten koulutöiden tekemiseen tulisi lisätä ja vahvistaa Tuutoritoiminnassa tulisi edelleen panostaa erilaisten tarpeiden huomioimiseen ja yhteisöllisen ilmapiiriin luomiseen Opiskelijoiden uskoa kyvyistään vaikuttaa hyvinvointiinsa tulisi vahvistaa Tukea ja välineitä tulisi olla tarjolla esimerkiksi: o ajankäytön hallintaan o tasapainon ylläpitämisen opiskelun, työn ja vapaa-ajan välillä o hyvinvointia tukevista elämäntavoista huolehtimiseen o sosiaalisten suhteiden solmimiseen Toimintavuodelle suunniteltu Nettiryhmien käyttäjäkysely päätettiin siirtää toteutettavaksi vuonna 2015. Käyttäjäkyselyä muokataan siten, että sen fokus on tarvekartoituksessa ja se liitetään osaksi vuonna 2015 käynnistyvään pidemmän aikavälinen verkkovälitteisten palveluiden kehittämistä. Käyttäjäkysely toteutetaan yhdessä verkkosivujen kävijäkyselyn kanssa. 2

Toimintavuoden aikana valmistui yksi yhteistyössä Nyyti ry:n kanssa toteutettu opinnäytetyö: Inka Kentala ja Hanna Korhonen Ujostuttaa, jännittää, pelottaa! Nuorten aikuisten sosiaalisen ahdistuksen kokemuksia ja keinoja selviytyä siitä. Opinnäytetyö on tehty Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomin koulutusohjelmassa. Selvitetään tutkimusyhteistyömahdollisuuksia eri tahojen kanssa palvelujen kehittämiseksi ja etsitään uusia tutkimuksen rahoitusvaihtoehtoja. Toimintavuonna jatkettiin vuonna 2013 käynnistynyttä yhteistyötä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) kanssa sopimalla ja aloittamalla opiskelijoiden yksinäisyyden vähentämiseen liittyvän yhteishankesuunnitelman valmistelu. Suunnitelman on tarkoitus valmistua kevätkauden 2015 aikana. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointi ja Elämäntaitokurssi -tutkimukseen liittyen sovittiin tutkimusyhteistyöstä tutkijoiden kanssa, joiden taustaorganisaatioina ovat: Itä-Suomen yliopisto (ISY), Helsingin yliopisto (HY), Jyväskylän yliopisto (JY), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ja Vitalmed tutkimuskeskus. 1.1 Verkkopalvelut Arvioidaan verkkopalvelujen teknisten alustojen toimivuutta ja sopivuutta sekä selvitetään mahdollisuuksia kehittää eri päätelaitteille soveltuvia mukautuvia verkkosivuja ja -palveluja. Verkkopalveluihin luetaan verkkosivut ja Nettiryhmät. Verkkopalvelujen ylläpito- ja kehittämiskulut on kirjattu verkkopalvelujen kustannuspaikalle, kuten myös tutkimusohjelmien lisenssikulut sekä tietokantojen käyttömaksut, kuvapankin kuukausimaksut ja uusien opiskelijoiden kyselyn käännöskulut. Alustavassa talousarviossa kulujen arvioitiin olevan 17.000,00 euroa ja tarkennetussa talousarviossa 16.000 euroa. Toteutuneet kulut olivat 14.330,77 euroa. 1.1.1 Verkkosivut Ylläpidetään verkkosivuja ja kehitetään niiden sisältöä ja vuorovaikutteisuutta. Verkkosivuille tehtiin toimintavuoden syyskuussa visuaalinen facelift. Sivujen värimaailmaa kevennettiin ja tunkkaisuutta vähennettiin. Kuvien käyttöä päätettiin lisätä ja otettiin käyttöön maksullinen kuvapankki, jota hyödynnetään mm. viestinnässä, sosiaalisessa mediassa ja esitysmateriaaleissa. Myös sivuston rakennetta uudistettiin mm. Apua ja Tietoa -osiot erotettiin toisistaan ja tehtiin kokonaan uusi Hengailuillat-osio. Uudennäköiset sivut otettiin käyttöön 30.9.2014. Verkkosivuilla oli toimintavuonna yhteensä 203.024 vierailua, joka on n. 26.615 vierailua (15 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkkosivuston suosituimpia sivuja olivat Etusivu, Nettiryhmien pääsivu, Elämäntaitokurssin pääsivu, Tietoa pääsivu ja Itsetunto-artikkeli. Maaliskuun kasvanut vierailijoiden määrä voi johtua mm. tuolloin avoimessa haussa olleesta toiminnanjohtajan tehtävästä. Syyskauden kasvaneisiin vierailumääriin vaikuttavat useat tekijät: sivuston 3

visuaalinen facelift, uusien opiskelijoiden kysely, uudistunut blogi, avoimessa haussa ollut kehittämiskoordinaattorin tehtävä ja Nyytin 30-vuotisjuhlaseminaari. Verkkosivujen kuukausittaisia vierailumääriä vuosina 2011 2014 kuvataan kaaviossa 1. 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 V 2011 V 2012 V 2013 V 2014 Kaavio 1. Verkkosivujen vierailut kuukausittain vuosina 2011 2014 1.1.2 Nettiryhmät Tarjotaan Nettiryhmiä korkeakouluopiskelijoille sekä arvioidaan ja kehitetään edellisenä vuonna käyttöönotettua toimintamallia. Jatketaan Nettiryhmien suunnittelua uusille aihealueelle. Selvitetään lisäksi yhteistyömahdollisuuksia Metropolia ammattikorkeakoulun ja YTHS:n kanssa Nettiryhmien toteuttamisessa. Toimintavuonna Nettiryhmissä käsiteltiin vertaistukea hyödyntäen opintojen aloittamiseen, sinkkuuteen, seurustelu- ja parisuhteen päättymiseen sekä yksinäisyyteen liittyviä kysymyksiä. Kevätkaudella toimivat Sinkkuna-, Erosta eteenpäin ja Yksinäisyys-ryhmät ja kesällä Yksinäisyys-ryhmä. Syksyllä käynnistettiin uusi Alkutaipaleella askarruttaa -ryhmä juuri opintonsa aloittaneille korkeakouluopiskelijoille. Ryhmän tavoitteena oli tukea opiskelujen alkuvaihetta ja tarjota foorumi, jossa uudet opiskelijat voivat jakaa opintojen alkuun liittyviä mietteitään, huoliaan ja ilonaiheitaan. Kevään ja kesän ryhmät toimivat 14 viikon ajan. Syksyn ryhmien aloitus- ja lopettamisajankohdat porrastettiin siten, että käynnissä oli samanaikaisesti kolme ryhmää. Alkutaipaleella ahdistaa -ryhmä käynnistettiin jo elokuun lopulla ja vastaavasti Sinkkuna-ryhmä alkoi sen päätyttyä lokakuussa. Ero-ryhmän uudistettu rakenne todettiin hyvin toimivaksi. Siltikin syksyn Eroryhmässä oli kirjoittajia sekä kirjoitettuja viestejä aiempia ryhmiä selvästi vähemmän. Koulukiusaamista käsittelevän ryhmän kehittäminen ja yhteistyön aloittaminen siirtyy Nyytissä samoin kuin YHTS:ssä tapahtuneiden henkilömuutosten vuoksi. Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa kaavailtu yhteistyön selvittäminen ei edennyt. Sen sijaan Sinkkuna- ja Alkutaipaleella 4

askarruttaa -ryhmiä ohjasi työntekijän rinnalla korkeakouluharjoittelija. Näin ryhmien ohjaamiseen saatiin opiskelijan näkökulmaa. Alkutaipaleella askarruttaa -nettiryhmän kokeilun tarkoituksena oli vastata Nyytin aiempina vuosina toteuttamien verkkopalvelujen käyttäjäkyselyissä samoin kuin sidosryhmäyhteistyössä esille nousseeseen tarpeeseen erityisesti uusille opiskelijoille tarkoitetusta verkkofoorumista. Opintojen aloittaminen ja siihen usein kytkeytyvä elämäntilanteen merkittävä muutos voi myönteisistä odotuksista huolimatta tuntuakin raskaalta, altistaa stressille, psyykkisiin oireisiin ja kriisiytyneeseen tilanteeseen (elämäntilannekriisi). Ryhmässä puhututti eniten uusiin opiskelukavereihin tutustumisen vaikeus ja ryhmien ulkopuolelle jääminen. Myös se, onko opiskeluala oikea, pohditutti kirjoittajia. Aiheet, joista ryhmässä keskusteltiin, olivat odotusten mukaiset. Sen sijaan keskusteluvilkkaus ja kirjoitettujen viestien määrä jäivät odotettua pienemmiksi. Tämä voi johtua osin siitä, että uutena toimintamuotona käyttäjät eivät vielä ole löytäneet ryhmää ja sen markkinointi olisi voinut toteutua tehokkaammin. Ajankohta saattoi myös olla epäedullinen, sillä juuri lukuvuoden alussa on muutoinkin paljon uusia asioita, tilaisuuksia ja tapahtumia. Arvioinnin ja kertyneen kokemuksen mukaan ryhmän toimintamallia ja toteutusta kehitetään vuoden 2015 aikana ja nettiryhmää jatketaan syksyllä 2015. Toimintavuonna ryhmiin rekisteröityi yhteensä 209 henkilöä, mikä oli 34 enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusista rekisteröityneistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden osuus oli 27 %, mikä on 2 % enemmän kuin vuonna 2013. Miesten osuus rekisteröityneistä oli 30 % ja naisten 69 %, muun sukupuolen osuus 1 %. Ryhmiin kirjoitti toimintavuoden aikana yhteensä 205 henkilöä, mikä oli 21 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Noin 10 % kirjoittajista osallistui kahteen tai useampaan ryhmään samanaikaisesti. Kirjoittaneista 42,5 % oli miehiä ja 57,5 % naisia. Sinkkuutta käsittelevissä ryhmissä miesten osuus oli suurin, 63 %, ja parisuhteen päättymistä käsittelevissä eroryhmissä pienin, 11 %. Yksinäisyys-ryhmissä miehiä oli 38 % kirjoittajista. Kirjoittajien keskimääräinen ikä oli 26,5 vuotta (25,5 vuotta / 2013) kirjoittajien iän vaihdellessa paljon. Alkutaipaleella askarruttaa -ryhmässä kirjoittajien keski-ikä oli selkeästi matalampi eli 23,6 vuotta. Kirjoittajat olivat pääosin suurimmista yliopistokaupungeista. Suurin osa, 38 %, kirjoittajista opiskeli pääkaupunkiseudulla. Jyväskylässä opiskeli 12,5 %, Turussa ja Tampereella kummassakin 12 % kirjoittajista. Joensuussa opiskeli 5,5 % kirjoittajista, ja Oulussa sekä Rovaniemellä 4 %. Pienemmiltä paikkakunnilta osallistui yksittäisiä kirjoittajia. Nettiryhmiin kirjoittaneet edustivat monia eri opiskelualoja. Suhteellisesti eniten, 21 %, oli humanististen alojen opiskelijoita. Toiseksi eniten, 19 %, kirjoittajia oli yhteiskuntatieteellisiltä aloista. Teknistieteellisellä alalla opiskeli 12,5 % kirjoittajista, kasvatustieteellisellä alalla 9 %, kauppatieteellisellä alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla molemmilla 4,5 % kirjoittajista. Muut kirjoittajat olivat taidealan, kulttuurin, musiikin, teologian, terveystieteiden, psykologian, oikeustieteen, farmasian, hammaslääketieteen sekä matkailun-, ravitsemus- ja talousalalta. 5

Ryhmiin kirjoitettiin toimintavuoden aikana yhteensä 793 viestiä, mikä oli 38 viestiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä oli ohjaajien tekemiä interventioita 129 ja asiakkaiden viestejä 664. Ryhmiä ladattiin niiden toiminta-aikana 204.392 kertaa, mikä oli noin 13.000 kertaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähenemä johtuu osin normaalista kausivaihtelusta ja todennäköisesti osin myös siitä, että perinteisesti paljon seurattu Sinkkuna-ryhmä toteutettiin syyskaudella lyhytkestoisempana. Latausten määrää kuukausittain vuosina 2011 2014 kuvataan kaaviossa 2. 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2011 2012 2013 2014 Kaavio 2. Nettiryhmien lataukset yhteensä vuosina 2011 2014 Kuten aikaisempinakin vuosina, eniten ladattiin yksinäisyyttä käsitteleviä ryhmiä, joiden lataukset olivat 44 % kaikista latauksista. Sinkkuna-ryhmien osuus oli 29 % ja eroa käsittelevien ryhmien 21 %. Alkutaipaleella askarruttaa -ryhmän latausten osuus oli 6 % kaikista latauksista. Nettiryhmien latausten osuutta ryhmittäin kuvataan kaaviossa 3. Alkutaipaleella askarruttaa 6% Yksinäisyys 44% Sinkkuna 29% Ero 21% Kaavio 3. Nettiryhmien lataukset ryhmittäin vuonna 2014 6

1.2 Elämäntaitokurssi Vakiinnutetaan Elämäntaitokurssi-palvelukokonaisuus yleisavustuksella rahoitettavaan toimintaan ja jatketaan palvelujen kehittämistä, konseptointia, arviointia ja tutkimusta. Elämäntaitokurssi-toimintaa on kehitetty vuoden 2013 lopussa päättyneessä Elämäntaitoja nuorille ja nuorille aikuisille masennukseen ehkäisyyn projektissa. Toimintavuoden 2014 aikana projektin tuotokset vakiinnutettiin osaksi normaalia toimintaa ja Elämäntaitokurssista muodostettiin oma toimintakokonaisuus sekä kustannuspaikka. NYYTIN ELÄMÄNTAITOKURSSI -palvelukokonaisuus sisältää opiskelijoille tarkoitetut Elämäntaitokurssit, kurssiin liittyvän Osallistujan oppaan, ohjaajakoulutuksen, koulutettujen ohjaajien verkoston koordinoinnin, verkkooppimisalustalla olevan verkkokurssin ja ohjaajien materiaalin sekä kurssin vaikuttavuustutkimuksen. Toimintavuonna toteutettiin yhteensä neljä Elämäntaitokurssia: aika kuvaus kertoja ohjaajia osallistuja naisia miehiä -määrä 14.1. 25.3.2014 2 Nyytistä 18 14 4 Elämäntaitokurssi, jossa käytössä myös verkkokurssi 6 kertaa joka toinen viikko 1.4. Tutkimuksen 6 kertaa 2 Nyytistä 12 8 4 6.5.2014 Elämäntaitokurssi viikoittain 3.9. Elämäntaitokurssi 10 kertaa 1 Nyytistä 10 8 2 5.11.2014 yhteistyössä Suomen Mielenterveysseur an (SMS) Löydä oma tarinasi -ryhmätoiminnan kanssa viikoittain ja 1 SMS 4.11. Tutkimuksen 6 kertaa 2 Nyytistä 10 6 4 9.12.2014 Elämäntaitokurssi viikoittain Yhteensä 50 36 (72 %) 14 (28 %) Toimintavuonna toteutettiin kolme Elämäntaitokurssin ohjaajakoulutusta: aika kuvaus laajuus kouluttajat osallistuja -määrä 6.5. 11.6.2014 Avoimesti haettava ohjaajakoulutus 3 päivää ja verkkokurssitehtävät (2op) 1 Nyytistä 18 9.9. 25.11.2014 20.10. 28.11.2014 Savonia Ammattikorkeakoulun tilaama ohjaajakoulutus Avoimesti haettava ohjaajakoulutus 2 päivää ja verkkokurssitehtävät (2op) 3 päivää ja verkkokurssiteht ävät (2op) 1 Nyytistä 18 1 Nyytistä 12 Yhteensä 48 7

Toimintavuoden lopussa koulutettuja Elämäntaitokurssin ohjaajia oli yhteensä yli 200. Tiedonvaihdon ja verkostoitumisen edistämiseksi otettiin käyttöön koulutetuille ohjaajille tarkoitettu Elämäntaitokurssin uutiskirje Tähtiuutiset. Vuoden aikana toimitettiin neljä Tähtiuutiset-uutiskirjettä. Lisäksi ohjaajien käyttöön perustettiin oma työskentelytila ja keskustelualue verkko-oppimisalustalle. Koulutetuille ohjaajille suunnattiin alkuvuodesta 2015 kysely heidän järjestämiensä Elämäntaitokurssien ja niiden osallistujien määrästä. Saatujen vastausten perusteella kursseja järjestettiin toimintavuonna yhteensä 17, joista 12 oli YTHS:n järjestämiä. Kursseille osallistui yhteensä 163 henkilöä. Osallistujien kesimääräinen ikä oli 23 vuotta. Osallistujista 62 % oli naisia ja 38 % miehiä. Osallistujista 14 oli toisen asteen opiskelijoita, 12 nuorten työpajojen asiakkaita ja loput 137 osallistujaa olivat korkeakouluopiskelijoita. Toimintavuoden loppuun mennessä vaikuttavuustutkimukseen oli rekrytoitu 70 % tavoitellusta osallistujamäärästä. Interventiokursseja on järjestetty kaiken kaikkiaan yhteensä viisi, joista toimintavuonna järjestettiin kaksi. Toimintavuonna viimeisteltiin Ammatillisten opiskelijoiden hyvinvointi ja Elämäntaitokurssi 2014 2017 -tutkimuksen suunnitelma, haettiin ja saatiin sille Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan lausunto sekä haettiin ja saatiin tutkimusluvat Stadin ammattiopistosta ja Vantaan ammattiopisto Variasta. Tutkimuksen aineistonkeruu aloitettiin syksyllä 2014. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Elämäntaitokurssin vaikutuksia ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointiin, terveyskäyttäytymiseen ja elämänhallintaan sekä seurata hyvinvoinnin ja elämänhallinnan muutoksia ammatillisen koulutuksen aikana. Tutkimuksessa kertyvää aineistoa on tarkoitus tarjota opinnäytetyöntekijöille. Tavoitteena ollut selvitystyö osallistujan oppaan ja verkkosivuilla olevan aineiston käännättämisestä ruotsiksi päätettiin siirtää vuodelle 2015. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS avasi toimintavuonna I love arki -sivuston, jonka toteuttamiseen Nyyti osallistui kommentoimalla. I love arki -sivuston sisältö pohjautuu Elämäntaitokurssin aineistoon. Elämäntaitokurssi-toimintaan kertyi tuottoja osallistumismaksuista yhteensä 5.265 euroa. Toiminnan kulujen arvioitiin olevan 1.900,00 euroa toteuman ollessa 3.418,06 euroa. Kulut muodostuivat Elämäntaitokurssien ja ohjaajakoulutusten materiaalikuluista, verkko-oppimisalustan käyttökuluista, Tähtiuutisten perustamisesta Koodiviidakkoon, matka- ja tarjoilukuluista. Arvioitua suuremmat kulut johtuivat Tähtiuutisten perustamiskuluista sekä Osallistujan oppaan arvioitua suuremmasta tarpeesta johtuneista lisäpainoksen painatuskuluista. 1.3 Hengailuillat Kannustetaan ja tuetaan Nyytin kehittämän konseptin mukaisten Hengailuiltojen järjestämistä kaikilla yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakunnilla. Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä iltojen järjestämisessä pääkaupunkiseudulla eri toimijoiden kanssa. Levitetään Hengailuilta -konseptia muiden nuorten ja nuorten aikuisten kanssa toimivien organisaatioiden ja yhteisöjen käyttöön. Toimintavuoden marraskuussa opiskelija- ja ylioppilaskunnille lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin järjestettyjen Hengailuiltojen määrää ja kokemuksia iltojen järjestämisestä. Kysely lähettiin yhteensä 37 opiskelija- ja ylioppilaskunnalle, joista 8

11 (30 %) vastasi kyselyyn. Kyselyyn vastanneista 11 ylioppilas- ja opiskelijakunnasta kuusi ilmoitti järjestäneensä Hengailuiltoja toimintavuoden aikana. Kyselyn perusteella ei voida tarkasti raportoida järjestettyjen Hengailuiltojen määrää. Lisäksi ylioppilas- ja opiskelijakunnat järjestivät muita päihteettömiä ajanviettomahdollisuuksia. Vastaajat kokivat päihteettömät opiskelijatapahtumat tarpeellisiksi tai erittäin tarpeellisiksi. Hengailuiltojen määrän lisäksi kyselyllä selvitettiin, oliko iltojen järjestämisessä ilmennyt haasteellisia tai vaikeita tilanteita. Haasteeksi koettiin resurssien puute, toisin sanoen sopivien tilojen ja ohjaajien puute sekä se, että iltoihin ei saatu tarpeeksi osallistujia. Nyytiltä toivottiin tueksi valmiita toimintapaketteja eli tietoa siitä, mikä on toiminut muilla, kuinka illat toimivat, millaista sisältöä Hengailuiltaan voi järjestää sekä parempaa tiedotusta. Toivottiin myös tietoa ja apuvälineitä siihen, miten osallistujat pystyisivät tutustumaan paremmin toisiinsa. Syksyllä 2014 tehtiin uusi ohjeistus Hengailuiltojen järjestäjille. Ohjeistus sisältää tieto-osiot Hengailuillan suunnittelusta, käytännön järjestelyistä, ohjelmavinkkejä, ohjeita illan vetäjälle sekä yhden järjestävän tahon kokemuksia iltojen järjestämisestä. Lisäksi ohjeistukseen on liitetty Hengailullan säännöt, jotka luotiin yhdessä osallistujien kanssa Nyytin järjestämässä Hengailuillassa. Ohjeistus lähetettiin kaikille opiskelija- ja ylioppilaskunnille tiedoksi ja se löytyy Nyytin verkkosivuilta. Sivuilta löytyy lisäksi mainospohja, palautelomake (suomi, ruotsi, englanti) sekä logot ja graafiset ohjeet markkinoinnin tueksi. Iltojen järjestämistä tuettiin myös markkinoimalla Hengailuiltoja Nyytin verkkosivuilla, Facebookin yhteisösivulla, Nettiryhmissä ja uutiskirjeissä sekä yhteistyökumppaneiden uutiskirjeissä/kuukausitiedotteissa. Opiskelijajärjestöille lähetetyn kyselyn mukaan tiedetään, että toimintavuoden aikana järjestettiin ainakin 47 Hengailuiltaa eri paikkakunnilla. Näistä Nyyti järjesti pääkaupunkiseudulla yhteensä 20 Hengailuiltaa, joista 8 yhteistyössä Suomen Punaisen Risti Helsingin ja Uudenmaan piirin (SPR) kanssa, yksi UniSportin ja kaksi Uudenmaan Marttojen kanssa. Yksi sosiaalisten taitojen harjoitteluun painottunut Hengailuilta järjestettiin yhteistyössä Jäänmurtajat Oy:n kanssa. Nyytin omissa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyissä illoissa kävi toimintavuoden aikana yhteensä yli 250 osallistujaa, joista hieman yli puolet oli miehiä. Hengailuilloista saatiin erittäin hyvää palautetta ja toimintaa pidetään tärkeänä. Hengailuilta-toimintaa on esitelty eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa toimintavuoden aikana. Hengailuiltojen järjestämiseen varattiin alustavassa talousarviossa yhteensä 2.000,00 euroa ja tarkennetussa 900 euroa. Niihin käytettiin yhteensä 686,60 euroa. Kulut koostuivat pääosin tarjoilukuluista ja materiaalihankinnoista. 9

2 MARKKINOINTI Etsitään uudenlaisia keinoja ja kanavia markkinointiin. Arvioidaan kaikki nykyinen markkinointimateriaali ja uudistetaan se saatujen tulosten perusteella. Siirretään markkinoinnin painopistettä perinteisestä printtimarkkinoinnista sähköiseen markkinointiin. Lähetetään vuosittain kolmesta neljään uutiskirjettä. Markkinoidaan palveluja suoraan opiskelijoille ja sidosryhmien kautta. Tehdään markkinointiyhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Nyytiä ja Nyytin palveluja markkinoitiin: verkkosivuilla uutiskirjeellä Facebook-sivulla videolla (Ronin tarina; verkkosivuilla) HaliCardilla (suomi, ruotsi ja englanti) kirjanmerkki/koukkuesitteellä (yleisesite Nyytin palveluista) julisteilla (suomi, ruotsi) mainoksilla opiskelijalehdissä, -oppaissa, -esitteissä sekä -kalentereissa esittelyjutuilla opiskelijalehdissä, -oppaissa, -esitteissä, -kalentereissa sekä blogeissa Nyytin palveluja markkinoitiin sidosryhmien: verkkosivuilla ja intraneteissä sekä Facebook-sivuilla uutiskirjeillä ja kuukausitiedotteilla opiskelija- ja hyvinvointitapahtumissa erilaisissa opiskelijajärjestöjen tilaisuuksissa. Nyytin keskeisiä sidosryhmiä olivat: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS kunnat (ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollosta vastaavat koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat, nuoriso- ja sivistystoimen työntekijät) valtakunnalliset opiskelijajärjestöt ylioppilas- ja opiskelijakunnat korkeakoulujen ainejärjestöt muut opiskelijajärjestöt (harrastuskerhot tms.) yliopistot ja ammattikorkeakoulut (opintotoimistot, opintoneuvojat, opinto-ohjaajat, hyvinvointipalvelut, opintopsykologit ym.) ammattikoulut ja näiden hyvinvointitoimijat seurakunnat (korkeakoulupastorit ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevät) Toimintavuoden aikana uutiskirjeitä lähetettiin jäsenyhteisöille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille neljä kappaletta. Opiskelijajärjestöille tehtiin esittelyjuttuja Nyytistä ja Nyytin tarjoamista palveluista julkaistavaksi heidän eri viestintäkanavissaan. Lisäksi ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien lehtiä pyydettiin laittamaan Nyyti-mainos sivuilleen. Rajallisen markkinointibudjetin johdosta periaatteena oli, että mainoksista ei voida maksaa. Nyytin mainos julkaistiin ainakin 13 kalenterissa, lehdessä tai verkkolehdessä. Kustannus Oy Maamerkki julkaisi Nyytin mainoksen sekä esittelyjutun kolmessa lukuvuoden 2014 2015 opiskelijakalenterissaan (ABI-, AMM- ja AMK-Fakta) täysin veloituksetta. Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) julkaisi Nyytin esittelyjutun lukuvuosikalenterissaan 2014 2015. 10

Toimintavuoden alussa Nyytin pähkinänkuoressa oleva informaatioaineisto julkaistiin edellisitä vuosista poiketen Prezi-palvelussa, josta se on kätevästi tutoreiden ja kaikkien muiden saatavilla. Nyytin markkinointimateriaalia oli mahdollista tilata sähköisellä tilauslomakkeella keväällä ja syksyllä sekä muina aikoina erikseen yhteyttä ottamalla. Markkinointimateriaalia lähetettiin vuoden 2014 aikana n. 100 osoitteeseen. Materiaalitilaus/sähköpostijakelussa olevien henkilöiden (sähköpostiosoitteiden) määrä oli n. 950 (pl. ainejärjestöt). Tilaisuuksissa, joissa Nyyti esittäytyi, oli yhteensä arviolta 12.300 osallistujaa (liite 3). Nyytin ständi oli toimintavuonna 14 tapahtumassa pääkaupunkiseudulla. Markkinointimateriaalia lähetettiin myös useisiin eri hyvinvointi- ja opiskelijatapahtumiin muualle Suomeen. Halicardeja jaettiin toimintavuonna n. 25.000 kpl, esitteitä n. 5.500 kpl ja pinssejä n. 2.750 kpl. Nyytin 30-vuotisseminaarin yhteydessä esiteltiin 5 tapaa mielen hyvinvointiin 1 yksinkertaiset näyttöön perustuvat teot, jotka edistävät mielen hyvinvointia. Nämä viisi tapaa - Liity muihin, Ole aktiivinen, Huomaa, Opi uutta, Anna toisille - auttavat meitä jokaista huolehtimaan omasta mielen hyvinvoinnistamme. 5 tapaa mielen hyvinvointiin saivat oman osionsa verkkosivuillamme ja myös markkinoinnissa otettiin käyttöön kuvan 1 mukainen 5 tapaa mielen hyvinvointiin -kortti. Kuva 1. 5 tapaa mielen hyvinvointiin -kortin etupuoli Uutena markkinointimateriaalina otettiin käyttöön Nyytin logolla varustettu pehmoheijastintarra. Markkinoinnissa käytettiin edellä kuvattujen lisäksi paperiliittimiä, kyniä, haalarimerkkejä ja roll-upeja. Nyytistä lähteviin posteihin tuli myös oma postileima. Markkinointimateriaaliin kuuluivat myös Nyyti-kassit ja -muistitikut. Nyytin 30-vuotisjuhlaseminaaria, Avoimet ovet -tapahtumaa, kuten myös Hengailuiltoja, Nettiryhmiä, Nyytin kyselyjä, avoimia Elämäntaitokurssin ohjaajakoulutuksia sekä Elämäntaitokursseja markkinointiin sekä omilla verkkosivuilla, Facebookissa että yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien sivuilla. 1 Lähde: The Five Ways to Wellbeing, New Economis Foundation 11

Markkinoinninkulut pitävät sisällään palvelujen markkinointimateriaalin (yleisesitteen, Halicardit, 5 tapaa mielen hyvinvointiin -kortit, tarraheijastimet, roll-upit, pinssit, paperiliittimet, kynät, haalarimerkit, Nyyti-kassit ja -muistitikut) sekä ostetut palvelut. Markkinointiin arvioitiin alustavan talousarvion mukaan tarvittavan yhteensä 14.000 euroa. Tarkennetussa talousarviossa markkinointiin arvioitiin tarvittavan 6.400 euroa ja siihen käytettiin yhteensä 7.861,19 euroa, mikä on 1.461,19 euroa arvioitua enemmän. Ylitys johtui markkinointimateriaalin osittaisesta uudistamisesta. 12

3 TIEDOTUS JA YHTEISTYÖ Laaditaan viestintä- ja markkinointisuunnitelma vuosille 2014 2016 sekä vahvistetaan Nyytin vaikuttamista erityisesti sosiaalisessa mediassa. Viestintä- ja markkinointisuunnitelman laatiminen päätettiin siirtää vuodelle 2015, jolloin myös päivitetään vuonna 2013 laadittu viestintä- ja markkinointistrategia vastaamaan Nyytin uutta strategiaa 2015 2019. Nyytin toiminnasta ja palveluista viestitään verkkosivujen, Facebook-yhteisösivun, Twitterin ja uutiskirjeiden kautta. Facebook-viestintää tehostettiin toimintavuoden aikana ja uutena yhteisöpalveluna otettiin käyttöön Twitter 30-vuotisjuhlaseminaarin alla marraskuussa 2014. Verkkosivuilla ja Facebook-sivulla julkaistiin ajankohtaistiedotteita ja uutisia Nyytin sekä yhteistyökumppaneiden että sidosryhmien toiminnasta. Nyytin verkkosivuilla julkaistiin toimintavuoden aikana yhteensä 22 uutista ja 154 tapahtumailmoitusta (omia 58, muiden 96). Nyytin Facebook-sivulle linkitettiin myös jonkin verran hyvinvointiin liittyviä nettiuutisia ja ajankohtaisartikkeleita. Toimintavuoden lopulla Facebook-sivustolla oli 2.290 tykkääjää, mikä on noin 240 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurimman tykkääjäryhmän muodostivat edellisen vuoden tapaan 25 34-vuotiaat, joita oli 40 % kaikista tykkääjistä. Sivuston tykkääjistä 71 % oli naisia. Facebook-sivustolla julkaistiin toimintavuoden aikana yhteensä 264 päivitystä. Toimintavuoden lopussa Twitter-tilillä oli 70 seuraajaa. Nyytin blogi päätettiin lopettaa huhtikuussa 2014. Kevätkaudella vanhalla blogipalastalla julkaistiin kolme kirjoitusta. Uusi blogi Elämän tutkintoja - otettiin käyttöön toimintavuoden syyskuussa. Neljän kuukauden aikana uudessa blogissa julkaistiin 21 kirjoitusta (liite 4). Erilaisissa tiedotusvälineissä, lähinnä printtimediassa, Nyytin toimintaa käsiteltiin 14 kertaa (liite 4). Toimintavuonna julkaistiin yksi mediakutsu 14.11.2014 järjestettyyn 30- vuotisjuhlaseminaariin liittyen. Lehdistötilaisuuksia ei järjestetty. Toimintavuoden huhtikuussa järjestettiin Avoimet ovet -tilaisuus, johon osallistui kahdeksan henkilöä. Lisätään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa sekä etsitään uusia yhteistoimintamahdollisuuksia kunnista ja muista toimijoista. Toimikaudelle 2014 2015 valittu hallitus nosti yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen Nyytin ja sen jäsenyhteisöjen yhteistyön sekä näiden välisen tiedonkulun parantamisen. Yhtenä askeleena tiedonkulun parantamisen tiellä nähtiin jäsenkirje. Nyytin historian ensimmäinen sähköinen jäsenkirje lähetettiin jäsenyhteisöjen hallitusten jäsenille, pääsihteereille sekä yhteisöjen ns. yleisiin sähköpostiosoitteisiin, Nyytin hallituksen jäsenille ja toimiston henkilökunnalle toimintavuoden maaliskuussa. Jäsenkirjettä varten luotiin oma sähköinen, kaikilla päätelaiteilla luettavissa oleva, kirjepohja. Toimintavuoden aikana lähetettiin yhtensä neljä jäsenkirjettä. Yhteistyöstä sekä jäsenyhteisöjen toiveista keskusteltiin toimintavuoden keväällä Suomen ylioppilaskuntienliiton (SYL) ry:n sopotapaamisessa ja Suomen opiskelijakuntienliiton - SAMOK ry:n hallitusevakossa. Suomen Mielenterveysseuran sekä YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmän ajatukset ja toiveet yhteistyön kehittämisestä saatiin kirjallisina. Jäsenjärjestöjen edustajat ja aktiivit kutsuttiin kylään toimintavuoden keväällä. Tilaisuudessa, johon osallistui yhteensä 12 henkilöä, esiteltiin lyhyesti Nyytin toimintaa ja palveluja pääpainon ollessa kuitenkin yhteistyön kehittämisessä. Keskustelua yhteistyöstä käytiin Learning Café -yhteistoimintamenetelmän avulla. 13

Nyyti ry:n 30-vuotista olemassaoloa juhlistettiin toimintavuoden marraskuussa järjestetyssä juhlaseminaarissa, jonka otsikkona oli Opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa edistämässä. Tilaisuuden pääpuhujana oli psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Hänen esityksensä käsitteli erilaisia temperamentin piirteitä ja erityisesti ujoutta taakaksi koettuna piirteenä ulospäinsuuntautuneisuutta ja seurallisuutta korostavassa sosiaalisessa ilmapiirissämme. Juhlaseminaari järjestettiin Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 14.11.2014 ja se oli avoin kaikille. Seminaariin osallistui arvioilta yhteensä 100 henkilöä. Seminaarin jälkeen järjestettiin juhlasalin aulassa kutsuvieraille tarkoitettu cocktailtilaisuus, johon osallistui noin 30 kutsuvierasta. Ulkoiseen tiedotukseen sekä yhteistyösuhteiden ylläpitoon, kehittämiseen ja vahvistamiseen arvioitiin alustavassa talousarviossa tarvittavan 9.000,00 euroa ja tarkennetussa talousarviossa arvio oli 3.000,00 euroa. Kulut olivat yhteensä 3.444,49 euroa. 14

4 PROJEKTIT 4.1 Elämäntaitoja ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville nuorille ja nuorille aikuisille 2013 2015 -projekti Projektisuunnitelmassa 2012 projektin tarkoitukseksi asetettiin sellaisen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaan sopivan kokonaisvaltaisen hyvinvointimallin kehittäminen, joka tukee nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia, elämänhallintaa ja opiskelukykyä sekä ehkäisee peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyneiden opiskelijoiden syrjäytymistä. Vuonna 2014 projektin tavoitetta tarkistettiin niin, että hyvinvointimallin kehittämisestä luovuttiin, sillä tämä koettiin liian laaja-alaiseksi tavoitteeksi projektin kestoon ja resursseihin nähden tähtäimeksi. Kokonaisvaltaisen hyvinvointimallin sijasta päätettiin kehittää kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden hyvinvointia tukeva kurssi. Projekti toteutetaan yhteistyössä Vantaan Ammattiopisto Varian ja Helsingin Stadin ammattiopiston kanssa. Tavoitteena on tarjota Elämäntaitokurssi koulutusorganisaatioiden kautta ammatillisen opintonsa aloittaville opiskelijoille. Vuonna 2014 projektissa tapahtui työntekijävaihdos. Projektiin syksyllä 2013 rekrytoitu suunnittelija vaihtoi työpaikkaa alkuvuodesta ja projektiin siirtyi 10.2.2014 alkaen yleisavustuksella palkattu suunnittelija, joka oli ollut osa-aikaisena projektissa jo edellisenä syksynä. Projektin kolme kehittämistavoitetta ovat: 1. Kehittää Elämäntaitokurssia vastaamaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten ja nuorten aikuisten tarpeita. 2. Tukea opiskeluympäristöä nuorten hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja opiskelukyvyn vahvistamisessa 3. Vähentää ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten ja nuorten aikuisten riskiä keskeyttää opinnot ja syrjäytyä Edellä kuvatuista kolmesta kehittämistavoitteesta on johdettu jokaisen tavoitteen osalta vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet. Vuodelle 2014 asetettujen tavoitteiden mukaisesti: Ohjaajakoulutukset ja kurssin pilotointi Yhteistyöopistoissa järjestettiin kolme ohjaajakoulutusta. Vantaan ammattiopistossa Variassa järjestettiin yksi ohjaajakoulutus (10 osallistujaa) ja kaksi ohjaajakoulutusta Stadin ammattiopiston hyvinvoinnin toimialalla. Stadin ammattiopiston ohjaajakoulutukset järjestettiin Vilppulantien toimipisteessä (15 osallistujaa) sekä Savonkadun toimipisteessä (33 osallistujaa). Variassa ja Stadin ammattiopistoissa osa ohjaajakoulutetuista ohjasi Elämäntaitokurssin opiskelijoilleen vuonna 2014. Koontikyselyn mukaan Stadin ammattiopistossa on järjestetty 14 Elämäntaitokurssia ja Variassa 3 kurssia. Kurssin pilotointi NAO-koulutusryhmälle ja Ammattistartti-ryhmälle Variassa järjestetty ohjaajakoulutus suunniteltiin alun perin toteutettavaksi Nuorisotakuun mukaiselle Varian Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) -henkilöstölle. Osaamisohjelman työntekijät eivät pystyneetkään osallistumaan koulutukseen. Osallistujia kuitenkin ilmoittautui Varian muista yksiköistä, joten ohjaajakoulutus toteutui. Pilotointi Varian ammattistartti-ryhmässä ei toteutunut. Ohjaajat joutuivat perumaan osallistumisensa ohjaajakoulutukseen. 15

Kurssin ja osallistujan oppaan kehittäminen, hyvinvointitutkimuksen käynnistäminen Yhteistyö Varian kuvallisen ilmaisun opiskelijoiden kanssa jatkui. Keväällä 2014 projektille valittiin hahmot, joita jatko työsti kolme opiskelijaa. Syksyllä 2014 he suunnittelivat kolme julistetta projektin käyttöön. Kuvien 2-4 mukaisten julisteiden toteuttaminen sisältyi opiskelijaryhmän yrittäjyysopintoihin (mm. työstä laskuttamisen harjoittelu). Variassa kehittäjätyöryhmän toiminta hiipui vähäisen osallistujamäärän sekä työntekijävaihdosten takia keväällä 2014. Kehittämistyön edistämiseksi Nyyti ry:n suunnittelija ja Varian levyseppä-hitsaajien ryhmänohjaaja ohjasivat syksyllä 2014 ryhmänohjaustunneille muokatun Elämäntaitokurssin. Kurssille osallistujat vastasivat hyvinvointikyselyyn, joka sisältyy Ammatillisten opiskelijoiden hyvinvointi ja Elämäntaitokurssi 2014 2017 - tutkimukseen. Tekijä: Veikko Salenius Tekijä: Sopiha Dunkley Tekijä: Mirkka Leikas Kuvat 2-4. Elämäntaitokurssin uudet julisteet / Varian kuvallisen ilmaisun opiskelijat 16

Muu yhteistyö Syksyllä 2014 sovittiin, että projekti on mukana Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliiton Saku ry:n ammattiosaajan työkykypassin kehittämisessä. Elämäntaitokurssin sisällöistä tehdään tehtäväkortteja työkykypassin uuteen versioon, jota pilotoidaan keväällä 2015. Kuva 5. Ständi Varian hyvinvointiviikon messuilla lokakuussa 2014 Toimintavuonna projektin tuotot olivat 54.103,00 euroa ja kulut 54.103,13 euroa. Henkilöstömuutoksista johtuen projekti eteni hieman suunniteltua hitaammin kevätkaudella. RAY:n vuodelle 2013 myöntämästä avustuksesta siirtyi vuonna 2014 käytettäväksi 37.906,00 euroa, mikä käytettiin toimintavuonna. Projektisuunnitelman mukaisesti vuodelle 2014 RAY:ltä anottiin ja saatiin avustusta 70.000,00 euroa. Saadusta avustuksesta käytettiin toimintavuonna 16.197,00 euroa. RAY:n vuodelle 2014 myöntämästä avustuksesta siirtyi vuonna 2015 käytettäväksi 53.803,00 euroa Talousarvio on laadittu kolmelle vuodelle. Koko kolmivuotisen projektin kaikki kulut on nyt arvioitu olevan yhteensä 210.000 euroa. Suurimman kuluerän muodostavat henkilöstökulut, joihin on arvioitu tarvittavan 170.000 euroa. Vuonna 2015 projektin toteuttamiseen on arvioitu tarvittavan puolitoista henkilötyövuotta. 4.2 Paikka auki nuoret työelämään -projekti RAY rahoittaa ja koordinoi vuosina 2014 2017 toteuttavaa Paikka auki -avustusohjelmaa. Ohjelman päämääränä on vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten työelämävalmiuksia ja mahdollisuuksia päästä työelämään. Toimintavuonna laadittiin projektisuunnitelma, jolla haettiin rahoitusta työelämän ulkopuolella olevan nuoren palkkaamiseksi vuonna 2015. Nuoren työtehtävät liittyvät markkinointiin, verkkoviestintään (verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan sisällön tuottaminen ja sivujen päivittäminen), tapahtumien koordinointiin ja järjestämiseen sekä yleisiin toimiston avustaviin tehtäviin. Nuori on tarkoitus rekrytoida kokoaikaiseen työsuhteeseen projektin keston ajaksi (12 kk). Rahoitusta haettiin 31.000 euroa. 17

5 HENKILÖSTÖ Toiminta- ja taloussuunnitelmassa arvioitiin, että vuonna 2014 yleisavustuksella palkattuja olisivat: toiminnanjohtaja, johdon ja hallinnon assistentti, palvelupäällikkö ja neljä kokopäiväistä suunnittelijaa, joista yhden tehtävä- ja vastuualueena viestintä ja markkinointi ja kolmen palvelujen tuottaminen. Lisäksi Hengailuiltojen järjestämiseen, Nettiryhmien ohjaamiseen, työnohjaukseen ja mentor-toimintaan sekä moderointiin arvioitiin tarvittavan puolen henkilötyövuoden verran määrä-/osa-aikaisia työntekijöitä. Lisäksi arvioitiin tarvittavan ostopalveluja mm. erilaisten kyselyiden yhteenvetojen laatimiseen. Nyytissä voi myös toimia harjoittelussa olevia opiskelijoita ja työvoimatoimistosta tulevia harjoittelijoita. Toiminnan päivittäiseen johtamiseen ja kehittämiseen, edunvalvontaan ja vaikuttamiseen, hallinto- ja talousasioiden sekä tiedotuksen ja yhteistyösuhteiden hoitoon käytettävän työajan arvioitiin olevan 2 henkilötyövuotta toteutuman ollessa 2,2 henkilötyövuotta. Palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen arvioitiin käytettävän 4,5 henkilötyövuotta toteuman ollessa 2,6 henkilötyövuotta. Viestintään ja markkinointiin arvioitiin käytettävän 1 henkilötyövuosi, mikä myös toteutui. Yleisavustuksella avustettuun toimintaan arvioitiin tarvittavan yhteensä 7,5 henkilötyövuotta. Toteutunut henkilötyövuosimäärä oli 5,8 henkilötyövuotta. Toteuma oli suunniteltua vähemmän johtuen henkilömuutoksista. Toimintavuonna toimiston henkilöstötilanteessa tapahtui henkilöstömäärään nähden verrattain paljon muutoksia. Toiminnanjohtaja irtisanoutui tehtävästään 31.12.2013. Hänen työvelvoitteensa päättyi 2.2.2014. Varsinainen työsuhde päättyi 30.6.2014. Palvelupäällikkö toimi toiminnanjohtajan sijaisena 3.2. 31.7.2014. Toiminnanjohtajan tehtävä oli avoimessa haussa 26.3 17.4.2014. Tehtävää haki 50 henkilöä. Rekrytoinnin tukena käytettiin MPS Finland Consulting Oy:n asiantuntijoita ja henkilöarviointia. Tehtävään valittiin toiminnanjohtajan sijaisena toiminut palvelupäällikkö, TtM, esh Minna Savolainen. Toiminnanjohtajan vakinainen tehtävä täytettiin 1.8.2014 lukien. Palvelupäällikön tehtävä päätettiin muuttaa kehittämiskoordinaattorin tehtäväksi. Kehittämiskoordinaattori vastaa toimintamuotojen kehittämisestä ja alkuun tehtävässä painottuu erityisesti verkkovälitteisten palvelun kehittäminen. Tehtävä oli avoimessa haussa 5.-30.9.2014. Tehtävään oli 91 hakijaa. Tehtävään valittiin VTM, sosiaalipsykologi Leena Tuuttila ja hän aloitti työsuhteensa 8.12.2014. Elämäntaitoja ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville 2013 2015 -projektiin elokuussa 2013 rekrytoitu määräaikainen suunnittelija vaihtoi työpaikkaa ja hänen työsuhteensa päätettiin yhdessä sopien helmikuun alussa. Projektissa osa-aikaisena työskennelleen, yleisavustuksella elokuussa 2013 palkatun, määräaikaisen suunnittelijan työsuhde vakinaistettiin 1.1.2014. Hän siirtyi vastaamaan projektista kokoaikaisena 1.5.2014 alkaen (osa-aikaisena projektissa 1.1 30.4.2014). Toimintavuonna yleisavustuksella palkatuista työntekijöistä koko vuoden työskenteli kokoaikaisena neljä: palvelupäällikkö/toiminnanjohtajan sijainen/toiminnanjohtaja, johdon ja hallinnon assistentti, yksi palveluja tuottava suunnittelija ja viestintäsuunnittelija. Yksi palveluja tuottava suunnittelija työskenteli kolme kuukautta osa-aikaisena (80 %) ja viisi kuukautta kokoaikaisena. Nettiryhmien ilta- ja viikonloppumoderoinnissa työskenteli kaksi tuntityöntekijää toimintavuoden aikana. Toimintavuonna työkokeilussa Sirpa Iso-Aho 15.1. 30.6.2014 ja Katja Kauliomäki 22.9. 31.12.2014. Harjoittelussa yhteisöpedagogiopiskelija Salla Paavilainen 22.1. 15.4.2014 ja korkeakouluharjoittelussa sosiaalipsykologian opiskelija Jenna Immonen 1.9. 31.10.2014. 18