Vantaan viheralueohjelma 2011-2020. Vantaan kaupunki Viheralueyksikkö

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Vantaan kaupunki Viheralueyksikkö

Julkaisija Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Viheralueyksikkö C1:2012 ISBN 978-952-443-374-7 Teksti Vantaan kaupunki ja FCG Finnish Consulting Group Oy Valokuvat Vantaan kaupunki Taitto Mari Jyrkiäinen/ FCG Finnish Consulting Group Oy Paino Vantaan kaupunki 2012

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020

Sisältö Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 4 Johdanto... 7 Lähtökohdat... 9 Viheralueiden merkitys ja tehtävät...13 Vantaan viheralueiden nykytila...17 Kehittämistarpeet ja palaute...27 Visio...29 Tavoitteet...30 Kehittämistoimenpiteet...31 Vantaan viheralueiden palvelut...37 Palveluverkkosuunnitelma...49 Myyrmäki, palveluverkkosuunnitelma...51 Kivistö, palveluverkkosuunnitelma...56 Aviapolis, palveluverkkosuunnitelma...59 Tikkurila, palveluverkkosuunnitelma...65 Koivukylä, palveluverkkosuunnitelma...70 Korso, palveluverkkosuunnitelma...74 Hakunila, palveluverkkosuunnitelma...78 Seuranta...82 Vihersanasto...83 Lähteet...87 Liitteet...91 2

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Esipuhe Viheralueohjelman 2011-2020 ovat tehneet Vantaan kaupungin asukkaat ja viheralueiden käyttäjät yhdessä kaupungin viheralueista vastaavien toimijoiden kanssa. Ohjelma on jatkoa aikaisemmalle 2001-2010 Viheralueohjelmalle. Ohjelman teko käynnistyi alkuvuodesta 2009 aikaisemman ohjelman toteutumisen arvioinnilla ja uuden kauden tavoitteiden määrittelyllä. Ohjelman laadinta laajassa vuorovaikutuksessa asukkaiden ja heidän edustajiensa kanssa on ollut antoisaa. Työtapaa kehitettiin edellisen viheralueohjelman teosta. Nyt otettiin käyttöön nettikyselyt, suuraluekohtaiset työpajat ja osallistettiin aluetoimikuntia, nuorisovaltuustoa, vanhus- ja vammaisneuvostoja sekä useita vantaalaisia järjestöjä moneen otteeseen viheralueiden kehittämistyöhön. Viheralueohjelma on edelleen tarpeellinen. Kaupungin suuri viheralueomaisuus tarvitsee selkeät kehittämisperiaatteet, joiden avulla viheralueista vastaavat viranomaiset pystyvät suunnittelemaan, toteuttamaan ja kunnossapitämään viheralueita kaupunkimme asukkaita ja yrityksiä varten. Viheralueohjelmalla jatketaan hyväksi todettua työtä vantaalaisen viihtyisän asumisympäristön puolesta. Lämpimät kiitokset kaikille prosessiin osallistuneille. Vantaalla tammikuussa 2012 Aino Leino puistopäällikkö 3

Tiivistelmä Vantaan kaupungin uusi viheralueohjelma 2011-2020 on valmistunut. Viheralueyksikkö aloitti viheralueohjelman laatimisen vuonna 2009. Edeltäjänsä Viheralueohjelma 2001-2010 tapaan se on tehty erittäin laajassa vuorovaikutuksessa vantaalaisten asukkaiden, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Viheralueohjelma linjaa Vantaalla viheralueiden palveluita ja tuotteita. Se ohjaa viheralueiden suunnittelua, rakennuttamista, ylläpitoa sekä metsä- ja maatalousalueiden kehittämistä. Se linjaa asukasyhteistyötä sekä vuorovaikutusta ja tiedotusta. Viheralueohjelma koskee Vantaan kaupungin omistamia julkisia viheralueita: rakennettuja puistoja 388 ha, puistometsiä 1752 ha, virkistysmetsiä 3743 ha, maatalousalueita 360 ha ja puistojen niittyjä sekä avoimia alueita noin 429 ha. Viheralueyksikön vastuulla oli vuonna 2010 165 puistoleikkipaikkaa, 23 koira-aitausta, 33 puistoluistelukenttää ja 10 matonpesupaikkaa. Työtä ohjasi laaja ohjausryhmä eri toimialoilta. Viheralueohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 30.1.2012 ja merkittiin tiedoksi kaupunginvaltuustossa 5.3.2012. Työn alussa arvioitiin Vantaan lähtökohtia, viheralueiden nykytilaa sekä viheralueohjelman 2001-2010 toteutumaa Vantaan yleiskaavan 2007 mukaisesti Vantaa tiivistyy ja kasvaa. Keskustoja vahvistetaan. Aviapoliksen ja Akselin alueet muuttuvat keskustamaisemmiksi työpaikka- ja asuinalueiksi. Kaupunkitasoisia ohjelmia ja strategioita on laadittu runsaasti, kuten hulevesiohjelma, pienvesi- ja virtavesiselvitys, Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelma, metsäsuunnitelmat, esteettömyysohjelma, vuosittaiset perusparannusohjelmat sekä koirapuisto-ohjelma. Viheralueet parantavat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä kokemuksia yhteisöllisyydestä. Viheralueet vaikuttavat merkittävästi asuinympäristön viihtyisyyteen, vetovoimaan, imagoon ja asuntojen hintatasoon. Viheralueet edesauttavat maiseman, kulttuurihistorian sekä niiden kehityksen ymmärtämistä ja arvostamista. Viheralueet tarjoavat esteettisiä kokemuksia ja luonnon kauneutta. Viheralueilla säilytetään ja jopa parannetaan luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. Viheralueilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Viheralueiden nykytilan arvioimiseksi päivitettiin viheralueselvitystä vuodelta 2002. Vantaan kaavoitettu viheralueverkosto on edelleen monipuolinen ja yhtenäinen. Se on kattavuudeltaan erinomainen. 300 metrin vaikutusalue kattaa lähes kokonaan Vantaan kaupunkimaisesti rakennetun alueen ja liki 100% näiden kaupunginosien asukkaista eli 96% koko kaupungin asukkaista. Virkistysaluevarauksia on keskimäärin 230 m2 asukasta kohti Vantaan kaupunkimaisissa kaupunginosissa (48 kaupunginosaa). Vantaalla on rauhoitettuja luonnonsuojelualueita 810 ha, rauhoitettuja luontotyyppejä 27 ha ja esiintymiä 6 ha. Kaavoissa on lisäksi varauksia 250 ha. 4

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Prosessi oli vuorovaikutteinen Viheralueohjelma laadittiin vuorovaikutteisen suunnitteluperiaatteen mukaisesti yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kehittämistarpeita selvitettiin erikseen kahdella nettikyselyllä. Lisäksi pidettiin tavoiteseminaari aluetoimikunnille, neuvostoille ja yhdistyksille keväällä 2010. Seminaari painotti eri-ikäisten asukkaiden huomioon ottamista, kaupungin imagoa, vetovoimaa ja luonnon monimuotoisuutta. Näiden vaiheiden perusteella laadittiin ensin tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet koskien koko kaupunkia. Sen jälkeen laadittiin suuralueittain palveluverkkosuunnitelmat. Niitä työstettiin seitsemässä asukastyöpajassa. Työtä esiteltiin aluetoimikunnille, vanhus- ja vammaisneuvostolle sekä nuorisovaltuustolle. Viheralueohjelman 2011-2020 päätavoitteet 1. Vantaalla on kattava ja yhtenäinen viheralueverkosto. Viheralueet edistävät luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. 2. Viheralueilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen. 3. Joet, vesistöt ja Vantaan vetovoimakohteet ovat viheralueiden valtteja. Viheralueiden reitit muodostavat yhtenäisen kulkuverkoston. Vesistöjen ekologinen tila on hyvä. 4. Palveluita monipuolistetaan. Toiminnalliset puistot ovat hyvässä kunnossa toiminnoiltaan ja varusteiltaan monipuolisia, eri-ikäisille suunnattuja ja viihtyisiä. Leikkipuistoja keskitetään. Viheralueet toteutetaan uusille asuinalueille viiden vuoden kuluessa kortteleiden valmistumisesta. Yritysviheralueita toteutetaan luomaan imagoa ja parantamaan vetovoimaa. 5. Avoimet kulttuurimaisemat, pellot ja niityt hoidetaan avoimina. 6. Viherympäristö on turvallinen ja roskaton. Viihtyisyyttä pyritään parantamaan. 7. Eri-ikäisten asukkaiden, sidosryhmien ja viranomaisten kanssa tehdään järjestelmällistä ja jatkuvaa yhteistyötä. Viheralueista tiedotetaan. Palveluverkkosuunnitelmat suuralueittain Kullekin suuralueelle tehtiin viheraluepalveluiden tavoitteellinen suunnitelma. Siinä käsiteltiin alueen vetovoimakohteet, puistoleikkipaikat (nykyiset, tulevat ja poistettavat), monipuoliset toimintapuistot, koirapuistot, skeittipaikat ja ulkoilureitit. Poistettavat 26 leikkipaikkaa valittiin tiukoin kriteerein ja asiaa puollettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kuntatekniikan jaostossa. Eniten toivottuja palveluja viheralueille ovat ulkoilureitit. Jokivarsireitit suunnitellaan ja rakennutetaan loppuun puuttuvilta alueilta, mikäli vain kaava- ja maanomistustilanne sen sallii. Ulkoilureittien yleissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. 5

Ohjelman myötä täydennettiin investointeja maltillisesti Taloussuunnitelman 2011-2015 viher- ja urheilualueiden investoinnit ovat yhteensä 7,7 milj euroa, josta noin 4,4 milj euroa puistoihin. Vuodesta 2012 eteenpäin investointimäärät kasvavat mm. Kehäradan asuntoja yritysalueiden sekä Marja-Vantaan ja sen asuntomessujen johdosta. Palveluverkkoja suunniteltaessa jo hyväksyttyjä investointeja täydennettiin maltillisesti vuosille 2012-2016 sekä myös 10-vuotisinvestointikaudelle. Edellä mainittujen, uusien viheralueiden osalta arvioitiin ylläpidon edellyttämiä lisäresursseja. Tämä siksi, että Vantaan viheralueiden ylläpitoon varattu rahoitus on niukin verrattuna viiteen suurimpaan kaupunkiin ( Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2009 selvitys). Ylläpidon toimenpiteiden vaikuttavuus on erinomainen. Ylläpitorahoitusta on tarve edelleen nostaa. Viheralueiden perusparannusrahoituksen selkeä nostaminen 10-vuotisinvestoinneissa on nostettava esille. Tällä ohjelmoinnilla on pyritty siihen, että täsmennetty määrä puistoleikkipaikkoja pystytään perusparantamaan nykyistä selvästi tiiviimmässä tahdissa. 6

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Johdanto Viheralueohjelman sisältö Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 on pitkän aikavälin palveluiden ja tuotteiden linjaus. Viheralueohjelma ohjaa viheralueiden suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa sekä metsä- ja maatalousalueiden suunnittelua ja hoitoa. Se linjaa asukas-, sidosryhmä- ja hallintokuntayhteistyötä sekä vuorovaikutusta ja tiedotusta. Lisäksi viheralueohjelma osaltaan voimistaa viheralue- ja luontoverkoston muodostumista, viheralueiden riittävää määrää, mitoitusta ja täsmentää saavutettavuutta. Viheralueohjelma koskee Vantaan kaupungin omistamia julkisia viheralueita: rakennettuja puistoja, puistometsiä, puistojen niittyjä sekä avoimia alueita, metsäsuunnitelman mukaisia virkistysalueita ja maatalousalueita. Viheralueohjelma ei koske Vantaan kaupungin katuviheralueita eikä urheilualueita. Viheralueohjelman tarve Vantaan nykyinen viheralueohjelma oli voimassa vuoteen 2010 asti. Myös muuttuneet lähtökohdat edellyttivät uuden viheralueohjelman 2011-2020 laadintaa (ks. myöhemmin lähtökohdat). Viheralueohjelma toteuttaa kaupunkitasoisia strategioita ja ohjelmia, joita ovat mm. asuntotuotanto-, kilpailukyky-, tuottavuus- ja palvelustrategia, lasten ja nuorten strategia sekä ympäristö- ja ilmasto-ohjelmia. Vantaan kaupunki joutuu muiden kuntien tapaan sopeuttamaan menonsa alentuneiden verotulojen mukaisiksi. Vantaa-sopimuksen 2010-2013 pohjalta on ryhdytty palveluiden rakenteellisiin uudistuksiin. Taloussuunnitelman 2010-2014 sekä 10 vuoden investointiohjelman valmistelussa eri toimialat ovat laatineet palvelutuotantoa tukevat palveluverkot. Siksi viheralueidenkin osalta palveluverkkoa täsmennetään osana viheralueohjelmaa 2011-2020. Viheralueohjelman laadinta Viheralueohjelma on laadittu vuorovaikutteisen suunnitteluperiaatteen mukaisesti laajassa yhteistyössä asukkaiden, eri sidosryhmien ja kaupungin hallintokuntien kanssa. Prosessi on ollut kaikille avoin ja ohjelman laadintaan ovat voineet osallistua kaikki viheralueista kiinnostuneet tahot. Ohjelman laatiminen aloitettiin vuoden 2009 lopulla. Aluksi määriteltiin uuden viheralueohjelman 2011-2020 yleiset lähtökohdat. Samalla luotiin katsaus viheralueiden merkityksiin, tehtäviin sekä Vantaan viheralueiden nykytilaan (viheralueverkosto, määrä, riittävyys, saavutettavuus, toteutuminen hoitoluokittain). Lisäksi koottiin olevien selvitysten ja tutkimusten perusteella asukkaiden esittämät kehittämis- ja muutostarpeet. Viheralueohjelman 2001 tavoitteiden toteutumasta laadittiin arvio (liite 1). Tämän jälkeen viheralueohjelmaa laadittiin vuorovaikutuksessa aluetoimikuntien, neuvostojen, asukasyhdistysten ja asukkaiden kanssa. Viheralueohjelman eri vaiheiden vuorovaikutuksesta on laadittu erillinen raportti (liite 2).Viheralueohjelman projektisuunnitelma sekä nykytilanteen analyysi esiteltiin erikseen aluetoimikunnille ja eri neuvostoille vuoden 2010 alussa (mm. nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammais- 7

neuvosto). Asukkaiden viheralueita koskevia tarpeita selvitettiin erikseen nettikyselyillä (2 kertaa, ensin viheralueiden nykytilaa selvitettäessä ja toisen kerran palveluverkkojen suunnittelussa). Lisäksi tavoitteita määritettäessä pidettiin erillinen tavoiteseminaari keväällä 2010. Niiden perusteella laadittiin viheralueiden suunnittelua, rakennuttamista ja ylläpitoa koskeva visio, tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Tämän jälkeen esitettiin viheralueiden erilaiset palvelut ja laadittiin kultakin suuralueelta tavoitteellinen palveluverkko. Työssä otettiin huomioon realistisesti nykyiset investointiresurssit. Rakennettavien viheralueiden osalta arvioitiin myös erityisesti ylläpidon edellyttämiä lisäresursseja. Tavoitteellista palveluverkkoa työstettiin asukasyhteistyössä. Kullakin suuralueella vuorovaikutuskonsultti piti ohjattuja työpajoja ja asukastilaisuuksia. Niihin kutsuttiin asukasyhdistykset sekä asukkaat. Suuraluekohtaiset luonnokset teksteineen vietiin nettiin ja Vantaan Sanomissa sekä netissä tiedotettiin mahdollisuuksista vaikuttaa. Palveluita ja kunkin suuralueen palveluverkkosuunnitelmia esiteltiin erikseen aluetoimikunnille ja eri neuvostoille vuoden 2010 lopussa (mm. nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto). Viheralueohjelman luonnosta tarkennettiin saadun palautteen perusteella. Viheralueohjelman seuranta, arviointitapa ja aikataulu esitettiin lopuksi. Viheralueohjelma 2011-2020 valmistuu vuoden 2011 aikana. Ohjelma käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 2011, jonka jälkeen se viedään hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen. 8

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Lähtökohdat Viheralueyksikön palvelut Maankäytön ja ympäristön toimialan viheralueyksikkö vastaa viheralueiden koko elinkaaresta ja huolehtii Vantaan viheralueomaisuudesta ja infran arvosta. Viheralueyksikön palvelut ovat: viher- ja urheilualueiden suunnittelu ja suunnitteluttaminen viher- ja urheilualueiden rakennuttaminen viheralueiden kunnossapidon teettäminen, oma kunnossapito metsä- ja luonnonhoitoalueiden suunnittelu ja hoito maatalousalueiden, maisemapeltojen ja avoimien viheralueiden suunnittelu ja hoito Viheralueyksikkö hoitaa myös näiden tehtävien edellyttämää asukas- ja sidosryhmäyhteistyötä sekä viestintää. Viheralueyksikön vastuulla oli v. 2010 alussa rakennettuja puistoja 388 ha: 165 puistoleikkipaikkaa 23 koira-aitausta 33 puistokenttää 10 matonpesupaikkaa Lisäksi viheralueyksikön vastuulla on: puistometsiä noin 1 752 ha puistojen niittyjä sekä avoimia alueita noin 429 ha metsäsuunnitelman mukaisia virkistysalueita noin 3 743 ha maatalousalueita 360 ha, kaupungin maatilojen pellot sijaitsevat lähinnä Länsi-Vantaan alueella Viheralueyksikön keskeiset tunnusluvut vakituinen henkilöstö 49 henkilöä investoinnit v. 2011 työohjelmassa 6,6 milj., investoinnit tulevat kasvamaan jatkossa viheralueita suunnitellaan omana työnä 60 % ja suunnittelutetaan 40 % viheralueiden kokonaisinvestoinneista urakoitetaan 55 % ja rakennetaan omajohtoisesti (katutekniikka) 45 % (tilanne 2009) rakennettujen viheralueiden kunnossapitokustannukset v.2011 3,7 milj v.2011 Hakunilan ja Korson kunnossapito hoidetaan alueurakoilla (25%) ja muu Vantaa on omassa kunnossapidossa (75%) kunnossapitoon varatut käyttömenot eivät riitä kattamaan vuotuista kustannusten nousua eikä uusien rakennettavien viheralueiden kunnossapitokuluja kunnossapitoon varatut käyttömenot ovat 6 suurimpaan suomalaiseen kaupunkiin verrattuna alhaisimmat sekä pinta-alaan että asukasmäärään suhteutettuna 9

Muita lähtökohtia Viheralueohjelma 2001-2010 oli Vantaan ensimmäinen viheralueohjelma, joka laadittiin yhteistyössä asukkaiden, sidosryhmien ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Viheralueohjelmaa on toteutettu resurssien puitteissa vuosina 2002-2009. Toteutusta on seurattu ja viheralueohjelmaa tarkistettu yhteistyössä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa kahden vuoden välein. Vantaan yleiskaavan 2007 mukaisesti kaupungin periaatteena on eheyttävä rakentaminen eli tiivistäminen ja täydennysrakentaminen sekä palveluiden kehittäminen. Kehärata luo uusia yhteyksiä ja mahdollistaa asutuksen ja työpaikkarakentamisen Kehäradan varrelle. Myös vantaalaisen kaupunkimaiseman arvoja vaalitaan. Eheyttämisen periaate säilyttää laajoja viheralueita virkistyskäyttöön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Vantaalla on laadittu kaupunkitasoisia ohjelmia ja suunnitelmia viheralueita koskien. Näitä ovat Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelma, hulevesiohjelma ja siihen liittyvä pienvesiselvitys, esteettömyysohjelma, vuosittaiset perusparannusohjelmat, koirapuisto-ohjelma, skeittipaikkaohjelma, vanhojen peltojen ja niittyjen ohjelma, kunkin suuralueen metsäsuunnitelmat, kunkin suuralueen puistometsän hoitosuunnitelmat, liikuntapaikkasuunnitelma 2009-2025 sekä ulkoilureittien lähtökohtaselvitys. Asukasyhteistyö on järjestelmällistä viheralueohjelman 2001 tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyö aluetoimikuntien kanssa on koordinoitua ja järjestelmällistä. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki uusiutui 2000-luvun alussa ja sen mukaisesti suunnittelu on vuorovaikutteista. 10

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Viheralueiden kunnossapidon lähtökohtia Kunnossapidon vastuualueen nykyiset tärkeimmät tavoitteet ovat viheralueiden turvallisuudesta ja puhtaanapidosta huolehtiminen. Hoidon tarkoituksena on myös viheralueiden käyttö-, maisema- ja virkistysarvon parantaminen, kasvillisuuden elinvoimaisuuden ja kestävyyden lisääminen sekä luontoarvojen säilyttäminen. Rakenteellista kunnossapitoa ei ole kaikilta osin ollut mahdollista toteuttaa. Viheralueiden istutusten ja rakenteiden rappeutuminen on nostanut kunnossapitovajetta ja edelleen perusparannusten tarvetta. Vantaan kaupungin ylläpitämät puistoleikkipaikat kuuluvat tuoteturvallisuuslain piiriin (Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten tuottamisesta, 75/2004). Sen perusteella Vantaan kaupunki vastaa suunnittelemiensa, rakennuttamiensa ja ylläpitämiensä puistoleikkipaikkojen turvallisuudesta. Viheralueiden käyttäjäturvallisuus on tarkastettu turvatarkastuksilla, jotka tehdään kaikilla puistojen leikkipaikoilla neljä kertaa vuodessa. Puistometsien sekä niittyjen hoitotoimenpiteet ovat viivästyneet säästösyistä. Viheralueohjelmassa 2011-2020 huomioitavia muutoksia ovat kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja väestön ikääntyminen. Muiden toimialojen ja tulosalueiden palvelut Ympäristökeskus Maankäytön ja ympäristön toimialan ympäristökeskus vastaa yleis- ja asemakaavan mukaisista Vantaan luonnonsuojelualueista. Luonnonsuojelualueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä viheralueyksikön kanssa. Ympäristökeskus vastaa luonnonsuojelualueiden ylläpidosta. Ympäristökeskuksella on lakisääteisiä viranomaistehtäviä, joista yleisimpiä ovat lupien ja ilmoitusten käsittely, lausuntojen antaminen ja erilaiset tarkastukset. 11

Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut edistää ja tukee liikunnan harrastamista sekä luo harrastamiselle edellytyksiä Vantaalla. Uimahallien, urheilutalojen ja väestösuojien lisäksi Liikuntapalvelujen yllä- ja kunnossapitämiä liikunta-ja ulkoilupaikkoja Vantaalla ovat: 4 urheilupuistoa 24 urheilu- ja pallokenttää 26 tenniskenttäaluetta 5 uimarantaa 240 km hiihtolatuja ja ulkoilureittejä Liikuntapalvelut vastaa kalastuksen järjestämisestä Vantaanjoella ja Rekolan kylän alueella Keravanjoella. Tulevaisuudessa kalastuksen järjestäminen tulee laajenemaan koko Keravanjoelle. Lisäksi Liikuntapalvelut vastaa kaupungin ulkopuolella sijaitsevien 2 ulkoilusaaren, 3 ulkoilu- ja virkistysalueen ja 2 venesataman kunnossapidosta. 12

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Viheralueiden merkitys ja tehtävät Verkostollinen ja kaupunkiekologinen tehtävä Uudenmaan maakuntakaava KURSIIVI osoittaa maakuntatasoisen viherjärjestelmän, johon kuuluvat luonnonsuojelualueet, laajat yhtenäiset metsäalueet, virkistysalueet, ulkoilureitit sekä viheryhteystarpeet. Vantaan yleiskaava 2007 täsmentää osaltaan maakuntakaavan viheraluejärjestelmää. Viheralueverkosto toimii myös ekologisena verkostona. Vantaan yleiskaavan viheralueverkoston osia ovat seudullisesti merkittävät retkeily- ja ulkoilualueet (VR), lähivirkistysalueet (VL), urheilu- ja virkistyspalvelualueet (VU), maa- ja metsätalousalueet (M ja MT) sekä luonnonsuojelualueet (SL). Luonnonsuojelualueista osa kuuluu Natura 2000-verkostoon ja Sipoonkorpi on kansallispuisto. Vantaalla on myös suojeltuja luontotyyppejä ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymisalueita. Osassa näistä viheralueista on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo). Viheralueverkostoon kuuluvat myös suojaviheralueet (EV). Pitkäkosken luonnonsuojelualue 13

Viheralueverkoston tärkeä tehtävä on turvata olemassa olevan luonnon monimuotoisuuden säilyminen Vantaan kaupungin alueella sekä korvata rakentamisen ja muun ihmistoiminnan takia menetettävää monimuotoisuutta. Ympäristöhygieeninen tehtävä Pitkäkosken luonnonsuojelualue Viheralueet toimivat taajaman keuhkoina sitoen ilman epäpuhtauksia ja tuottaen happea. Ne lieventävät ympäristöhaittoja sitoen pölyä ja vaimentaen melua riittävän laajana suojaviheralueena. Viheralueet parantavat pienilmastoa myös vähentämällä tuulen vaikutusta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehtävä Vantaalle on laadittu ympäristö- ja ilmasto-ohjelma. Kuluvan vuosisadan aikana Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän 3,2 6,4 astetta. Jakson 2020 2049 talvikuukausien keskilämpötila nousee Etelä-Suomessa 2,5-3 astetta jaksoon 1971 2000 verrattuna. Petikon luo-aluetta Suomen vuotuisen sademäärän arvioidaan lisääntyvän tasaisesti kuluvan vuosisadan aikana. Vuosisadan loppuun mennessä sademäärä kasvaa skenaariosta riippuen 12 24 % jaksoon 1971 2000 verrattuna. Alueellisten ilmastomallitulosten mukaan myös rankkasateet voimistuvat Suomessa. Viheralueet auttavat monin tavoin sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Viheralueet suojaavat voimistuvilta tuulilta ja tasaavat lämpötilan vaihteluita paikallisesti. Luonnonmukainen hulevesien käsittely vaikuttaa hulevesien laatuun ja määrään sekä vähentää hulevesitulvia. Viheralueiden kasvillisuus suojaa myös maanpintaa ja vähentää eroosiota. Viheralueet etenkin metsät toimivat hiilivarastoina eli alueina, jotka pidättävät hiilidioksidia ja siten vähentävät ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Vantaalla metsiin on sitoutuneena n. 200 tonnia hiilidioksidia hehtaaria kohden. Vantaan metsät jatkavat hyvin hoidettuina kasvuaan eli hiiltä sitoutuu yhä arviolta 60 tonnia/ha/10 vuotta. Illenpuiston Illenpuro 14

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Toiminnallinen tehtävä Viheralueet tarjoavat asukkaille kosketuksen luontoon ja luonnosta nauttimiseen. Ne tarjoavat mahdollisuuden ulkoiluun, leikkiin, urheiluun ja liikuntaan, sekä erilaisiin harrastuksiin. Viheralueet mahdollistavat arkipäivän luontoelämykset ja luonnosta nauttimisen. Terveydellinen ja sosiaalinen tehtävä Viheralueet parantavat asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja viihtyvyyttä. Niillä on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.ne palvelevat eri väestö- ja ikäryhmiä, tarjoavat mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin, vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Viheralueet myös tukevat kulttuuritoimintoja sekä asukkaiden sitoutumista elinympäristöönsä. Alueiden imagoon ja arvoon liittyvä tehtävä Korson keskuspuisto Viheralueet parantavat asuin- ja yritysalueiden imagoa ja vetovoimaa. Yleisesti viheralueen läheisyys nostaa asunnon tai kiinteistön hintaa. Vesinäkymä kiinteistöistä ja asunnoista on kaikkein arvokkain. Myös vehreä näkymä nostaa asuntojen ja kiinteistöjen hintaa 10 %. Kaupunkikuvallinen tehtävä Ylästön Vanhapuisto Viheralueet jäsentävät kaupunkikuvaa: kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti arvokkaat alueet ja kohteet korostuvat. Alueiden visuaalinen hahmottaminen helpottuu. Alueiden imago, identiteetti ja vetovoima vahvistuvat. Viheralueet myös eheyttävät epäedullista kaupunkikuvaa esim. toimiessaan reunavyöhykkeenä. Hämeenkylän Lammaslampi 15

Maisemakuvallinen ja -rakenteellinen tehtävä Viheralueet liittävät kaupungin rakennetut osat toisiinsa ja laajempaan maisemakokonaisuuteen. Maisemarakenne on kokonaisuus, jonka osia ovat maasto, eloton ja elollinen luonto sekä ihmisen aikaansaamat kulttuuriyhdyskunnat. Maisemakuva on maiseman muutosprosessin jonkin vaiheen näkyvä osa. Håkansbölen kartanopuisto Viheralueiden olemassaolo, sopiva sijainti, sekä riittävä mitoitus säilyttää kunkin alueen maisemarakennetta. Parhaimmillaan säilyvät viheralueiden arvot ja ominaispiirteet tuovat oman lisänsä maisemakuvaan sekä vahvistavat alueen identiteettiä, imagoa ja vetovoimaa. Kulttuurinen tehtävä Viheralueet edesauttavat maiseman, kulttuurihistorian sekä niiden kehityksen ymmärtämistä ja arvostamista. Vantaalla on sekä valtakunnallisesti että paikallisesti arvokkaita maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joiden yksityiskohtaista suunnittelua ohjaavia määräyksiä on annettu yleiskaavassa. Esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on Vantaalla runsaasti ja niitä suojaa muinaismuistolaki. Tikkurilan Arboretum 16

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Viheralueiden nykytila Yleistä Tässä osiossa tarkastellaan Vantaan kaavoitettua viherverkostoa ja päivitetään v. 2002 laaditun viheralueselvityksen aineistoja. Asemakaavoitetulta alueelta tarkastelussa ovat mukana kaikki viheralueet: puisto (VP), leikkikenttä (VK), urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU), uimaranta (VV), lähivirkistysalue (VL), retkeilyalue (VR), suojaviheralue (EV), luonnonsuojelualue (SL), hautausmaa (EH) sekä maa- ja metsätalous-alueet (MA, MT). Eri-ikäisten asemakaavojen erilaiset kaavamerkinnät on tulkittu näiksi nykyisiksi kaavamerkinnöiksi sen perusteella, mikä asema ao. alueella on kaupunkirakenteessa. Yleiskaavan viheralueet (VU, VL, VR) ovat tarkastelussa mukana vain asemakaavoitetun alueen ulkopuoliselta osalta. Virkistysalueisiin kuuluvat puisto (VP), leikkikenttä (VK), urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU), uimaranta (VV), lähivirkistysalue (VL) ja retkeilyalue (VR). Laskelmissa on käytetty v. 2010 asukaslukuna 196.315 henkeä ja v. 2020 216.470 henkeä. Vantaan kaavoissa varattu viherverkosto on hyvä, kattava ja monipuolinen. Viheralueiksi on varattu 50% kaupungin pinta-alasta. Viheralueet muodostavat jatkuvaa verkostoa, lähimmälle viheralueelle on alle 300 metriä ja viheralueita on pienistä, hoidetuista puistoista laajoihin metsäalueisiin ja luonnonsuojelualueisiin. Virkistysalueita on kaavoissa varattu 331 m2 asukasta kohti, mutta määrä vaihtelee kaupunginosittain paljon. Kaavoissa varattujen virkistysalueiden toteuttaminen on kesken, kaavojen varauksista on toteutunut alle puolet. Tarkastelun sisältö Tarkastelu sisältää seuraavat osa-alueet: kulttuurimaiseman suojelu yleiskaavassa 2007 luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluvaraukset asema- ja yleiskaavassa yleiskaavan 2007 ja asemakaavojen mukainen viheralueverkosto viheralueiden saavutettavuus viheralueet asema- ja yleiskaavassa kaupunginosittain (LIITE 2) virkistysalueet asema- ja yleiskaavassa kaupunginosittain (LIITE 3) virkistysalueet asema- ja yleiskaavassa asukasta kohden (LIITE 4) virkistysalueiden toteutuminen 2010 (LIITE 5) virkistysalueet vuonna 2020 (LIITE 6) 17

Kulttuurimaiseman suojelu yleiskaavassa Vantaa on nuori kaupunki vanhassa kulttuurimaisemassa. Kulttuurista kestävyyttä voidaan tavoitella säilyttämällä ja hyödyntämällä rakennetun ympäristön ajallisia kerrostumia, jotta tulevaisuudessakin kaupungin kehityksen vaiheet voi nähdä ja kokea. Yleiskaavaan 2007 on määritelty kulttuurimaiseman vaalimiseksi kolmenlaisia alueita. Maisemallisesti arvokkaat alueet ovat maisemakuvan säilyttämistä korostavia, laajoja maaseudun kulttuurimaisemia. Parhaiten säilyneet ydinalueet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kylämaisemia, missä tavoitteena on monisatavuotisen viljelykulttuurin suojeleminen maankäytön muutoksilta. Vantaanjokilaakso, Sotungin kylä ja Håkansbölen kartanomaisema sekä Helsingin pitäjän kirkonkylä ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Vantaalla arvokkaita ovat lisäksi Hämeenkylä, Hanabölen kylä ja Keravanjokilaakso, Vesterkulla ja Kuninkaalan kylä. Kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi alueiksi on valittu eheänä säilyneitä, eri vuosikymmenten modernia rakennuskulttuuria edustavia alueita. Asola ja Hämevaara edustavat sodanjälkeistä jälleenrakennuskautta. Kaivoksela ja Simonmetsä edustavat 1960-luvun ja Havukoski 1970-luvun voimakasta kasvuvaihetta, samoin kuin Hakunilan ja Vaaralan rivitaloalueet. Viherkumpu on siirtolapuutarha. 18

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Vantaanjokilaakso Seutulan kylä Vantaanlaakso Viherkumpu Hämeenkylä Kaivoksela Hämevaara Asola Havukoski Simonmetsä Hanabölen kylä Keravanjokilaakso Kuninkaalan kylä Sotungin kylä Helsingin pitäjän kirkonkylä Hakunilan ja Vaaralan rivitaloalueet Håkansböle lisätietoa: Muukka, L., Mäkynen, A. 2005: Kulttuurimaisemaselvitys. Vantaan kaupunki C7:2005 19

Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelualuevaraukset asema- ja yleiskaavassa Vantaalla on rauhoitettuja luonnonsuojelualueita (LsL11 ja 24 ) 1100 ha, rauhoitettuja luontotyyppejä (LsL29 ) 27 ha ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymiä (LsL47 ) 6 ha, eli yhteensä 5% kaupungin maa-alasta. Kaavoissa on lisäksi 312 ha varauksia luonnonsuojelualueiksi. Varausten toteutuessa luonnonsuojelualueita on 6% kaupungin maa-alasta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi yleiskaavassa on erityisiä luo-alueita. 20

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 21

Yleiskaavan 2007 ja asemakaavojen mukainen viheralueverkosto Vantaan kaavoitettu viheralueverkosto on monipuolinen ja yhtenäinen. Varsinaisten virkistysalueiden ohella muutkin viheralueet soveltuvat rajoitetusti virkistykseen. Maa- ja metsätalousalueilla voi liikkua jokamiehenoikeudella tai erikseen perustetuilla ulkoilureiteillä. Luonnonsuojelualueilla voidaan liikkua ainakin merkityillä reiteillä. Hautausmailla voi hiljentyä ja rauhoittua. Merkittävä osa kaavojen virkistysaluevarauksista on vielä toteuttamatta, joten liikkuminen yksityisellä maalla perustuu aina jokamiehenoikeuteen kaavan varauksista riippumatta (ks. virkistysalueiden toteutuminen). Viheralueverkoston taustalla on seudun 1960-70 lukujen kaupunkisuunnittelu, jolloin hyvän viheralueverkoston tärkeys asukkaiden hyvinvoinnille tiedostettiin. Asuinalueiden sisällä eri aikojen suunnitteluperiaatteet näkyvät selvästi. Vanhoilla pientaloalueilla ei alunperin ollut puistoja lainkaan ja myöhemmin puistoiksi on valittu rakentamatta jääneitä tontteja. Aluerakentamiskauden metsälähiöissä on puolestaan hyvä sisäinen viheralueverkosto. Asemakaavaa vailla olevilla asuntoalueilla ja yleiskaavan uusilla varauksilla sisäinen viheralueverkosto on määrittelemättä. 22

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 23

Viheralueiden saavutettavuus Virkistysalueverkoston palvelutasoa tarkastellaan tässä asemakaavoitettujen virkistysalueiden saavutettavuutena. 1970-luvun kaupunkisuunnittelun oppaissa annettiin ohjeita virkistysalueiden saavutettavuudesta. Ohjeita käytettiinkin suunniteltaessa kerrostalolähiöitä ennestään rakentamattomalle maalle. Jo rakennettujen alueiden täydennysrakentamisessa ohjeita oli vaikeampi soveltaa. Virkistysalueiden sijoittumista ja kokoa määräävät aina paikalliset olosuhteet, kuten maasto, sijainti keskuksiin nähden ja jo olemassa olevat rakennukset. Vantaalla asemakaavoitettu virkistysalueverkosto on kattavuudeltaan erinomainen. 300 metrin vaikutusalue kattaa lähes kokonaan Vantaan kaupunkimaisesti rakennetun alueen ja liki 100% näiden kaupunginosien asukkaista eli 96% koko kaupungin asukkaista. Virkistysalueiden koko ja muoto sekä käyttöpaine kuitenkin vaihtelevat suuresti eri alueilla. Kun alle 1 ha:n puistot jätetään huomiotta, asuu 300 m:n vaikutusalueella 96% kaupunkimaisesti rakennetun alueen asukkaista. Tikkurila-Viertola-Hiekkaharjussa on laajin alue, missä on vain alle 1 ha:n puistoja. 24

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 25

26

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Kehittämistarpeet ja palaute Vantaalaisten asukkaiden toiveita ja tarpeita viheralueiden kehittämiseksi on selvitetty aiempina vuosina tutkimuksin ja viihtyisyyskyselyillä. Viheralueohjelmaa laadittiin vuorovaikutteisesti. Eri vaiheissa saatu palaute ja kehittämistarpeet on esitetty erillisessä vuorovaikutusraportissa. Palautetta ja kehittämistarpeita pyydettiin seuraavasti: Aluksi viheralueohjelman projektisuunnitelma sekä nykytilanteen analyysi esiteltiin erikseen aluetoimikunnille ja eri neuvostoille vuoden 2010 alussa (mm. nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto). Asukkaiden viheralueita koskevia tarpeita selvitettiin erikseen nettikyselyillä (2 kertaa, ensin viheralueiden nykytilaa selvitettäessä ja toisen kerran palveluverkkojen suunnittelussa). Lisäksi koko Vantaata koskevia tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä määritellessä pidettiin erillinen tavoiteseminaari keväällä 2010. Palveluita ja tavoitteellista palveluverkkoa kultakin suuralueelta työstettiin asukasyhteistyössä. Kullakin suuralueella vuorovaikutuskonsultti piti ohjattuja työpajoja ja asukastilaisuuksia. Niihin kutsuttiin asukasyhdistykset sekä asukkaat. Lisäksi luonnos suuralueittain teksteineen vietiin nettiin ja tiedotettiin Vantaan Sanomissa sekä netissä mahdollisuuksista vaikuttaa. Palveluita ja kunkin suuralueen palveluverkkosuunnitelmia esiteltiin erikseen aluetoimikunnille ja eri neuvostoille vuoden 2010 lopussa (mm. nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto). 27

28

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Visio Viheralueet ovat kestävästi toteutettuja, hoidettuja ja käytettyjä, alueelleen luonteenomaisia sekä monimuotoisia. Viheralueiden palvelut ovat saavutettavissa ja riittävän monipuolisia. 29

Tavoitteet 1. Vantaalla on kattava ja yhtenäinen viheralueverkosto. Viheralueet edistävät luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta 2. Viheralueilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen 3. Joet, vesistöt ja Vantaan vetovoimakohteet ovat viheralueiden valtteja. Vesistöjen ekologinen tila on hyvä. Viheralueiden reitit muodostavat yhtenäisen kulkuverkoston 4. Palvelut monipuolistetaan. Toiminnalliset puistot ovat hyvässä kunnossa, toiminnoiltaan ja varusteiltaan monipuolisia, eri-ikäisille suunnattuja ja viihtyisiä. Leikkipuistoja myös keskitetään.viheralueet toteutetaan uusille asuinalueille 5 vuoden kuluessa korttelien valmistumisesta. Myös yritysviheralueita toteutetaan luomaan imagoa ja parantamaan vetovoimaa 5. Avoimet kulttuurimaisemat, muut pellot ja niityt hoidetaan avoimena 6. Viherympäristö on turvallinen ja roskaton. Viihtyisyyttä pyritään parantamaan 7. Eri-ikäisten asukkaiden, sidosryhmien ja viranomaisten kanssa tehdään järjestelmällistä ja jatkuvaa yhteistyötä. Viheralueista tiedotetaan 30

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Kehittämistoimenpiteet 1. Vantaalla on kattava ja yhtenäinen viheralueverkosto. Viheralueet edistävät luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. Toimenpiteet kaavoituksen yhteydessä Viheralueverkoston riittävän mitoituksen varmistaminen Monimuotoisuudelle tärkeiden viheralueiden sekä näiden välisten viheryhteyksien ekologisen laadun turvaaminen ja kehittäminen Topografian, maaperän, vesienhallinnan, luontoarvojen, säästettävän kasvillisuuden, tulevien toimintojen sekä tavoitellun hoitoluokan vaikutuksien ottaminen huomioon viheralueiden mitoituksessa Tonttien toimintojen mahtuminen tontille Suojelualueisiin liittyvien lähialueiden rakentamisen rajoittaminen Seudullisen viheralueverkoston muodostuminen riittävän leveinä viheralueina Viheralueille asemakaavoituksessa sijoitettavien teknisten verkostojen (vesihuolto, kaukolämpö, sähkö, maakaasu) sekä niiden huollon vaatiman tilan huomioiminen 31

Toimenpiteet suojelualueverkostoon liittyen Yhtenäisiä ja pinta-alaltaan laajoja metsäisiä alueita säilytetään monimuotoisen ja runsaan lajiston säilymiselle. Varsinaisten luonnonsuojelualueiden lähialueet muodostavat tärkeän tukialueen, jonka käsittelyssä otetaan huomioon suojelualuekokonaisuus. Vantaalla tarkastellaan eri tyyppisien viheralueiden verkostoja. Niiden riittävyys ja laatu pyritään turvaamaan (metsäisten alueiden, avoimien ympäristöjen ja vesistöjen muodostamat verkostot) Vantaan ympäristökeskus laatii yhteistyössä viheralueyksikön kanssa luonnonsuojelualueille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Niitä toteutetaan järjestelmällisesti. Toimenpiteet Vantaan metsien hoitoon liittyen Vantaan metsien hoito edistää luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. Metsiä hoidetaan metsänhoidon periaatteiden 2009 sekä suuralueittaisten metsäsuunnitelmien mukaan. Metsien puuston määrä lisääntyy ja samalla vältetään metsissä voimakkaita, maaperään vaikuttavia metsänhoitotoimia. Tämä lisää sekä puustoon että maaperään sitoutuneen hiilen määrää, jolloin viheralueiden merkitys luontaisina hiilivarastoina lisääntyy Vanhat metsät, reunavyöhykkeet, purot, pienkosteikot, monimuotoisuutta lisäävät kohteet, valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisten tai paikallisesti harvinaisten eliöiden elinympäristöt säästetään. Vanhoja puuyksilöitä, pökkelöitä, muita lahopuita, kolopuita, maapuita sekä yksittäisiä tuulenkaatopuita säästetään. Uudisaloilla säästetään jaloja lehtipuita, kookkaita haapoja, raitoja ja myrskynkestäviä aiemman puusukupolven yksilöitä. Säästöpuita jätetään erityisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin elinympäristöihin. Metsänhoidossa kiinnitetään huomiota sekä lähi- että kaukomaisemaan. Maisemarakennetta korostetaan. Näkymiä avataan korkeilta paikoilta ja ulkoiluteiltä ympäröivään maisemaan ja vesistöille. Metsämaiseman kauniita, erikokoisia ja kookkaita yksityiskohtia tuodaan esille. Myös kulttuurihistoriasta kertovia entisen asutuksen merkkejä korostetaan. Maisemallisesti tai kyläkuvalli- 32

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 sesti arvokkailla alueilla maiseman historia otetaan huomioon ja avointa maisematilaa rajaavista reunametsistä kehitetään puoliavoimia tai kerroksellisia. Muita keskeisiä toimenpiteitä Arvokkaat luontokohteet säilytetään Eläimistön kulkureitit sekä suoja- ja pesimispaikat otetaan huomioon Pientenkin irrallisten elinympäristölaikkujen merkitys tietyille lajeille otetaan huomioon Haitallisten vieraslajien leviämistä rajoitetaan Geodiversiteetissä pyritään säilyttämään alkuperäistä maa- ja kallioperää Uusilla viheralueilla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. Joutomaita, täyttömäkiä ja tienpientareita kehitetään monimuotoisuutta lisäämällä. Rakentamisen ja muun ihmistoiminnan takia menetettävää monimuotoisuutta korvataan. Rakennettuja viherympäristöjä toteutetaan myös vähenevän maaseudun kulttuuriympäristön, niittyjen ja ketojen sekä harjujen metsäpaloalueiden korvaavina elinympäristöinä. Edistetään avoimia luonnonmukaisia hulevesijärjestelmiä, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja vesien hyvää tilaa. Purojen ja ojien merkitystä korostetaan. 2. Viheralueilla sopeudutaan ilmastonmuutokseen Toimenpiteet viheraluesuunnittelussa Viheralueiden suunnittelussa pyritään mahdollisimman pitkään elinkaareen. Kestävien kierrätysmateriaalien käyttöä edistetään. Kasvien käytön osalta laaditaan suunnitteluperiaatteet. Kasvilajivalikoimalla varaudutaan ilmastonmuutokseen. Hiilitase voidaan laskea jostakin pilottikohteesta. Toimenpiteet metsien ja viheralueiden hoidossa Metsien elinvoimaisuudesta pidetään huolta metsäsuunnitelmien mukaisesti. Laajat metsäiset viheralueet sitovat hiilidioksidia n. 60 t/ ha seuraavan 10-vuotiskauden aikana. Tarkempia selvityksiä metsien hiilitaseesta tehdään. Metsiin sidotun hiilen määrä on syytä pitää suurena. Puun käyttöä energiaksi on suosittava. Lisäksi voidaan pyrkiä optimoimaan koneiden käyttöä, työmäärää, kuljetuskustannuksia sekä ylläpitokustannuksia. Siten välillisesti voidaan pienentää CO2 - ja hiukkaspäästöjä. Toimenpiteet hulevesiin liittyen Vantaan kaupungin hulevesiohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.5.2009.Hulevesiohjelman tavoitteena on parantaa hulevesien kokonaisvaltaista hallintaa, määritellä yhteiset hulevesien hallintaa edistävät periaatteet, välittää tietoa huleveden merkityksestä kaupungin suunnitteluprosessien kaikille osapuolille sekä selventää ja vahvistaa hulevesistä vastuussa olevien viranomaisten yhteistyötä. Toteutetaan hulevesiohjelman mukaiset toimenpiteet Toimenpiteet pienvesiin liittyen Pienvesien ekologista tilaa pyritään parantamaan Vantaalla. Pienvesiselvityksen toimenpide-ehdotuksia toteutetaan, kohdekartta LIITE 1. 33

Puroja ja vesialueita kunnostetaan osana viheralueiden rakentamista luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. Purojen ekologista tilaa ja kunnostustarpeita selvitetään mm. opinnäytetöinä ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 3. Joet, vesistöt ja Vantaan vetovoimakohteet ovat viheralueiden valtteja. Vesistöjen ekologinen tila on hyvä. Viheralueiden reitit muodostavat yhtenäisen kulkuverkoston Tammiston uusien asuinalueiden hulevesien viivytystä ennen Vantaanjokea Mätäojan erosioitunut hulevesioja ennen kunnostusta luonnonmukaisin toimenpitein Toimenpiteet Jokivarsireitistöt suunnitellaan ja rakennetaan vuonna 2003 valmistuneen Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaisesti. Ensisijaisia ovat Vantaan eri keskustojen väliset sekä Helsinkiin suuntautuvat reitit. Seudullisten ulkoilureittien toteutuksen ohjaamiseksi laaditaan Vantaan ulkoilureittien yleissuunnitelma. Yleiskaavan ohjeellisten ratsastusreittien toteuttamista edistetään. Vantaan kaupungin viheralueiden vetovoimakohteet on määritetty suuraluekohtaisissa palveluverkkosuunnitelmissa. Vetovoimakohteella tarkoitetaan laajaa; asukkaille erityisen merkityksellistä; luonnon tai maiseman erityisarvoja sisältävää viheraluetta. Vetovoimakohteet toteutetaan 10-15 vuoden aikana. Vetovoimakohteita ovat: Lammaslampi Mätäojanlaakso Vetokannas Vantaankoski ja Vantaanjoen varsi Raappavuoret Petikon luontovirkistysalue Pitkäkoski, josta osa on luonnonsuojelualuetta Illenpuisto Tammiston luonnonsuojelualue Helsingin pitäjän kirkonkylän rantapuisto ja myllyn ranta Tikkurilankoski Tikkurilan keskuspuisto 34

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Kalkkikallion luonnonsuojelualue Bäckbynpuisto ja Kylmäojan puron varret Myllykoskenpuisto ja Hanabölenkoski Matarinkosken alue Korson keskuspuisto Metsolansuo Håkansbölen kartanopuiston, Blylodinpuiston ja Kormuniitynojan varren muodostama kokonaisuus Myllymäen viheralue Kuusijärven ulkoilualue 4. Palvelut monipuolistetaan Toimenpiteet nykyisiin leikkipaikkoihin liittyen Osa puistoleikkipaikoista parannetaan toimintapuistoiksi. Monipuoliset toiminnot ja varusteet suunnataan eri ikäisille käyttäjille Huonokuntoiset, varustetasoltaan vaatimattomat, liian tiheästi sijaitsevat puistoleikkipaikat poistetaan siten, että kaikille poistettaville on korvaava puistoleikkipaikka Jäljelle jäävät puistoleikkipaikat kunnossapidetään turvallisina ja siisteinä Toimenpiteet uusilla asuin- ja yritysalueilla Viheralueet toteutetaan uusille asuinalueille 5 vuoden kuluessa korttelien valmistumisesta. Peruspalveluiden (reitistöt, puistoleikkipaikat tai toimintapuistot) toteuttaminen on ensisijaista. Yritys- ja työpaikka-alueiden viheralueita toteutetaan osana alueiden imagoa ja arvoa. 5. Viherympäristö on roskaton ja turvallinen. Viihtyisyyttä pyritään parantamaan. Toimenpiteet Viihtyisyyttä, toiminnallisuutta ja riittävän korkeaa viherympäristön tasoa painotetaan. Tämä edellyttää viherylläpitoon varattujen käyttömenojen nostoa vuosittain. Puistometsiä ja niittyjä koskevat luonnonhoito-suunnitelmat päivitetään. Toteutus päivitettyjen suunnitelmien mukaisesti. 6. Avoimet kulttuurimaisemat hoidetaan avoimina Toimenpiteet Vantaan kaupungin maatilojen hoidossa ylläpidetään hoidettua kulttuurimaisemaa, rikastutetaan taajamakuvaa ja toimitaan ympäristöystävällisesti sekä tehokkaasti. Maatilat viljelee myös maisemaja poimintapeltoja sekä hoitaa niittyalueita. Viljelysuunnitelmien lähtökohtina käytetään edelleen viljelykiertoa, mahdollisimman laajaa ympärivuotista kasvipeitteisyyttä sekä maisemaa elävöittävien kukkivien viljelyskasvien käyttöä Kaupungin pelloilla tehdään vuosittain viljelykokeita, joiden avulla pyritään löytämään uusia ympäristöystävällisiä menetelmiä ja toimintatapoja Vantaan Akselin ja Aviapoliksen yritysalueiden maisemanhoitoa jatketaan 35

7. Eri-ikäisten asukkaiden, sidosryhmien ja viranomaisten kanssa tehdään järjestelmällistä ja jatkuvaa yhteistyötä. Viheralueista tiedotetaan Vuorovaikutustoimenpiteet Viheralueyksikkö osallistuu aluetoimikuntien, valtuustojen ja yhdistysten tilaisuuksiin Suunnittelussa yhteistyö on laajaa ja vuorovaikutteista. Merkittävimpien viheralueiden suunnittelusta järjestetään yleisötilaisuus Talkoo- ja kummipuistotoimintaa tuetaan Vantaa osallistuu edelleen pääkaupunkiseudun eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteisiin siivoustalkoisiin, jotka järjestetään vuosittain huhtitoukokuussa. Yritysyhteistyö jatkuu tapauskohtaisesti Merkittävimmät viheralueiden suunnitelmat sekä vuosittainen rakentamisohjelma esitellään aluetoimikunnille Vuorovaikutus lasten ja nuorten kanssa jatkuu. Näin viheralueet saadaan paremmin lasten ja nuorten tarpeisiin vastaaviksi. Viheralueilla huomioidaan myös luonto- ja ympäristökasvatuksen tarpeet. Vuorovaikutusta vanhusten ja vammaisten kanssa tiivistetään. Esteettömyysohjelmaa toteutetaan Vantaan viheralueilla. Merkittävimmät viheralueiden suunnitelmat käsitellään vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja/tai nuorisovaltuuston kanssa Yhteistyö kaupungin eri hallintokuntien ja pääkaupunkiseudun kesken jatkuu Tiedotustoimenpiteet Kerran vuodessa laaditaan maankäytön ja ympäristön toimialan Vantaa suunnittelee ja rakentaa - julkaisu, jossa viheralueyksikkö tiedottaa ajankohtaisista viheralueiden suunnittelu- ja rakentamishankkeista. Viheralueyksikön internetsivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista Maasto- ja työmaatiedotteita käytetään tapauskohtaisesti Paikallislehtiä käytetään tiedotukseen aktiivisesti 36

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Viheralueiden palvelut Yleistä Tässä osassa on kuvattu koko Vantaan alueen viheralueiden palvelut yleisesti sekä yksityiskohtaisemmin kunkin suuralueen palveluverkkosuunnitelma 2011-2020. Palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on tasapuoliset, saavutettavissa olevat ja tarkoituksenmukaiset palvelut, jotka ovat mahdollisimman realistisesti toteutettavissa viheralueohjelmakaudella 2011-2020. Suurimmaksi osaksi kohteet ovat luonteeltaan peruspalveluita, kuten reittejä, puistoleikkipaikkoja, toimintapuistoja ja koirapuistoja. Palveluverkko-suunnitelmissa on kullakin suuralueella esitetty lisäksi myös vetovoimakohteet ja keskusta- tai erikoispuistot. Nämä ovat luonteeltaan sellaisia, että ne sijainnistaan huolimatta palvelevat laajempaa aluetta. Lisäksi 2011-2020 tullaan toteuttamaan useita hulevesikohteita. Toteutettavat kohteet on arvioitu pienvesiselvityksen, käynnissä olleen virtavesiselvityksen ja hulevesiohjelman perusteella. Viheralueyksikön vastuulla olevat leikkipuistot jaetaan monipuolisuuden, laajuuden ja saavutettavuuden perusteella puistoleikkipaikkoihin ja toimintapuistoihin. 37

Puistoleikkipaikat Puistoleikkipaikalla tarkoitetaan kaupunginosaa palvelevaa toiminnallista puistoa. Suositeltava saavutettavuus on 500-650 m. Puistoleikkipaikkojen saavutettavuus puistokäytäviä ja kevyen liikenteen käytäviä myöten on turvallinen. Viertolanranta perusparannettiin monipuolisemmaksi puistoleikkipaikaksi Puistoleikkipaikan pinta-ala vaihtelee 0,3-0,6 ha. Puistoleikkipaikalla on leikkialue 0-3-vuotiaille ja noin 3-10-vuotiaille lapsille. Puistoleikkipaikalla on vähintään perustoimintojen välineet keinumiseen, kiipeilyyn, liukumiseen, hiekkaleikkiin ja istumiseen. Puistoleikkipaikan yhteyteen pyritään sijoittamaan myös joitakin lähiliikuntavälineitä. Tavoitteena on puistoleikkipaikan esteettömyys perustason vaatimusten mukaisesti. Joihinkin puistoleikkipaikkoihin liittyy myös puistokenttä. Puistokenttä on tarkoitettu käytettäväksi leikkiin, leikinomaiseen liikuntaan ja pelailuun. Puistoleikkipaikka on valaistu. Pääsääntöisesti kaikki uudet puistoleikkipaikat aidataan. Vuoden 2010 alussa puistoleikkipaikkoja oli noin 162 kpl. Viheralueohjelman laadinnan yhteydessä arvioitiin kaikki olevat puistoleikkipaikat. Niistä päädyttiin poistamaan 26 kpl. Harjupuiston puistoleikkipaikkaa uudistaessa huomioitiin myös vanhukset Puistoleikkipaikat valittiin poistettaviksi, mikäli ne eivät täytä EU:n turvallisuusnormeja/ sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan/ korvautuvat uuden asemakaavan myötä uudella puistolla/ ovat vähäisellä käytöllä. Arvioitaessa puistoleikkipaikkoja varmistettiin, että kaikilla poistettavilla puistoleikkipaikoilla on olemassa korvaava puistoleikkipaikka. Myymäen keskustan Kilterinmäen puistoleikkipaikka 38

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 39

Toimintapuistot Toimintapuistolla tarkoitetaan useaa kaupunginosaa palvelevaa laajaa toiminnallista puistokokonaisuutta. Saavutettavuus on 2 km. Toimintapuiston pinta-ala on noin 1-2 ha. Toimintapuistossa on monipuolisesti varustettu leikkialue 0-3-vuotiaille ja 3-12-vuotiaille lapsille Illenpuisto Toimintapuistoon liittyy muita toiminnallisia alueita, esimerkiksi lähiliikuntapaikka, puistokenttä, puistoskeittipaikka, käyttö- ja oleskelunurmi tai muu toiminnallinen alue. Tavoitteena on toimintapaikan esteettömyys perustason vaatimusten mukaisesti. Pääsääntöisesti vähintään pienimpien lasten leikkialue aidataan. Vantaalle on jo aiemmin toteutettu joitakin monipuolisia toimintapuistoja. Uusia toimintapuistoja tulevat olemaan Kivistön Kenraalinpuisto, Myyrmäen Mätäojanlaakson Ojahaanpuisto, Koivukylän Epinkoskenpuisto, Hakunilan Pallopuisto sekä Koivukylän ja Korson suuralueiden Elmon perhepuisto. Lammaslampi Lisäksi Myyrmäen suuralueella on tarkoitus kehittää nykyistä monipuolisemmaksi Martinlaakson Laajakorven, Kaivokselan Jokiuomanpuiston ja Lammaslammen puistoleikkipaikkoja. Vantaalle rakennetaan uusia toimintapuistoja ja puistoleikkipaikkoja vuosina 2011-2020 yhteensä noin 17 kpl. Illenpuisto 40

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 41

Vetovoimakohteet Pitkäkosken luonnonsuojelualue Vetovoimakohteella tarkoitetaan laajaa; asukkaille erityisen merkityksellistä; luonnon tai maiseman erityisarvoja sisältävää viheraluetta. Vetovoimakohteita ovat: Lammaslampi Mätäojanlaakso Vetokannas Vantaankoski ja Vantaanjoen varsi Raappavuoret Petikon luontovirkistysalue Pitkäkoski, josta osa on luonnonsuojelualuetta Illenpuisto Tammiston luonnonsuojelualue Helsingin pitäjän kirkonkylän rantapuisto ja myllyn ranta Tikkurilankoski Tikkurilan keskuspuisto Kalkkikallion luonnonsuojelualue Bäckbynpuisto ja Kylmäojan puron varret Myllykoskenpuisto ja Hanabölenkoski Matarinkosken alue Korson keskuspuisto Metsolansuo Håkansbölen kartanopuiston, Blylodinpuiston ja Kormuniitynojan varren muodostama kokonaisuus Myllymäen viheralue Kuusijärven ulkoilualue Keskustapuistot Vetokannas rakenteilla Keskustapuisto sijoittuu yleiskaavan keskusta-alueille (ns. C-alueet) ja liittyy keskustan muuhun kehittämiseen. Keskustapuistolla tarkoitetaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoista, toiminnallisesti kaikkia ikäryhmiä ja käyttäjiä palvelevaa esteetöntä osaa elävää kaupunkikeskustaa. Erityisesti keskustapuisto on viihtyisä kaupunkilaisten kokoontumis- ja tapahtumapaikka. Korson keskuspuisto 42

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 43

Viheralueohjelman 2011-2020 toteuttamisen jälkeen keskustapuistoja on 4 kpl: Tikkurilan keskustan Tikkurilanpuisto Korson keskustan Kotkanpesänpuisto Koivukylän keskustan Ojalehdonpuisto Myyrmäen keskustan kehittämisen myötä mahdollinen keskusta- tai erikoispuisto Marja-Vantaan keskustan Kivistöntähti toteutunee vasta seuraavan viheralueohjelman kaudella. Hakunilan keskustan kehittämisen puistoja koskevia kehittämistoimenpiteitä selvitetään myöhemmin. Erikoispuistot Erikoispuistolla tarkoitetaan viheraluetta, joka on toteutettu tietyn erityisen teeman mukaiseksi. Olevia erikoispuistoja on 6 kpl: Kivimäenpuiston alppiruusupuisto Arboretum Tikkurilan keskuspuistossa Hiiriharjun perennapuisto Nissbackan palaneen historiallisen kartanon rauniot Esteettömyyden erikoistason Sinirikonpuisto Leppäkorven maauimala Puistoskeittipaikat Puistoskeittipaikalla tarkoitetaan toimintapuiston osana toimivaa pientä, perusvälineet sisältävää, skeittipaikkaa. Sijoituksessa ja suunnittelussa on huomioitu riittävä etäisyys asutuksesta (suositus noin 100 m) sekä tarvittaessa melunsuojaus. Puistoskeittipaikan saavutettavuus on 2 km. Vantaalla on kolme puistoskeittipaikkaa, Koivukylän Päiväkummussa Ester Koskelaisen puistossa, Aviapoliksen Kartanonkosken Illenpuistossa ja Hakunilan Itä-Hakkilan Paalupuistossa. Viheralueohjelmakaudella 2011-2020 toteutetaan kaksi uutta puistoskeittipaikkaa, Kivistön Kenraalinpuistoon ja Jokivarren tulevaan toimintapuistoon. Kaupunkiskeitti Kaupunkiskeitti tarkoittaa keskustaan sijoittuvaa, skeittaukseen tarkoitettua aluettaakaupunkiskeitti on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja toiminnallisesti monipuolinen. Tulevalla VAO-kaudella toteutetaan yksi kaupunki-skeittipaikka Tikkurilaan. Tikkurilan keskustan Tikkurilanpuistoon suunnitellaan kaupunkiskeitti. Skeittipuistot Skeittipuisto on monipuolinen, laadukkaasti toteutettu, kestävä ja rationaalisesti ylläpidettävissä oleva skeittaukseen tarkoitettu alue. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon aloittelijoiden ohella myös pidemmälle edistyneet nuoret ja harrastajat. Skeittipaikat sijoittuvat urheilupuistoihin ja ne ovat valaistuja. Sijoituksessa ja suunnittelussa huomioidaan riittävä etäisyys asutuksesta (suositus noin 100 m) sekä tarvitta- 44

Vantaan Vantaan viheralueohjelma 2011 2011-2020 - 2020 45

essa melunsuojaus. Skeittipuiston saavutettavuus on 3 km. Liikuntapalveluiden tai vapaa-ajan toimialan vastuulla on neljä skeittipuistoa Martinlaakson urheilupuistossa, Tikkurilan urheilupuistossa, Myyrmäen Kaivokselan Vetokannaksen viheralueella ja Hakunilan Rajakylän urheilupuistossa. Lisäksi tilakeskuksella on vastuullaan Tikkurilan Hiekkaharjun Nuorisotalo 36:n pihalla ja Ylästön urheilukentällä skeittivälineitä. Tulevia skeittipuistoja ovat: Korso-Koivukylän Matarinmäen skeittipuisto Hakunilan urheilupuiston skeittipuisto Aviapoliksen Kartanonkosken urheilupuiston skeittipuisto Marja-Vantaan urheilupuiston skeittipuisto Koirapuistot Koirapuistolla tarkoitetaan koiria sekä niiden ulkoiluttajia palvelevaa aidattua puistoaluetta. Helsinki, Vantaa ja Espoo yhtenäistivät koira-aitaussäännöt vuonna 2008. Koirapuisto sisältää aidatut osaalueet pienille, alle 40 cm korkeille sekä isoille, yli 40 cm koirille. Suositeltava kaksiosaisen aitauksen koko on vähintään 3000-5000 m2. Koirapuiston saavutettavuus on 1,5 km. Koirapuiston tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä asutuksesta. Suunnittelussa tulee huomioida aitauksen ympäristö ja kulkuyhteydet sekä minimoida aitauksen mahdolliset haittavaikutukset. Vuoden 2010 alussa koirapuistoja oli 23 kpl. Ohjelmakaudella on tarkoitus toteuttaa noin 9 uutta, toivotuinta koirapuistoa mm. Myyrmäkeen, Ylästöön, Pakkalan Sandbackaan, Hakkila-Jokiniemeen Maarinkunnaalle, Ilolaan ja Hakunilan Nissakseen. Kaksi koirapuistoa, Länsimäen Länsimäentien varrella ja Hakunilan Harmopuistossa, poistetaan niistä aiheutuneista runsaista valituksista johtuen. Muuta koirille Lisäksi viheralueohjelman 2011-2020 toteuttamisen jälkeen muita koirille suunnattuja palveluja on Vetokannaksen koirien uimapaikka. Marja-Vantaa I ja II- koirapuistot toteutunevat vasta Marja- Vantaan urheilupuiston rakentuessa vuosina vuodesta 2020 eteenpäin. Vantaan kaupungin Koirien koulutusalueet -raportin (Mäkynen Anne, 2004) mukaan Vantaalla oli vuoden 2003 lopulla viisi koirien koulutusaluetta, jotka toimivat yhdistysten vastuulla. Vantaalla liikuntapalveluiden ylläpidossa on kolme koiralatua, jossa voi hiihtää koiran kanssa. Ladut sijaitsevat Hakunilassa, Ruskeasannalla ja Petikossa. 46

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 47

Reitit Viheralueohjelman palveluverkkosuunnitelmissa esitetään tärkeimmät yhteystarpeet. Seudullisten ulkoilureittien rakentamisen koordinoimiseksi laaditaan ulkoilureittien yleissuunnitelma vuonna 2011-2012. Pääulkoilureitti Pääulkoilureitillä tarkoitetaan yleiskaavan 2007 mukaisia ohjeellisia ulkoilureittejä, jotka jatkuvat naapurikaupunkeihin ja -kuntiin ja jotka muodostavat yhtenäisen, koko Vantaan kaupungin kattavan reittiverkoston. Seudulliset ulkoilureitit ovat osa koko pääkaupunkiseudun yhtenäistä ulkoilureittiverkostoa. Jokivarsireitti Osayleiskaavan 2007 mukaisista pääulkoilureiteistä sijoittuu Vantaan- ja Keravanjoen rannoille ja siitä syystä ne on tässä ohjelmassa merkitty jokivarsireiteiksi. Jokivarsireitit perustuvat Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelmaan. Ratsastusreitti Ratsastusreitillä tarkoitetaan yleiskaavan 2007 ohjeellista ratsastusreittiä ja Vantaan ratsastusreittien ja -keskusten tarveselvitys-julkaisun mukaisia vain ratsastukseen tarkoitettuja reittejä. Vantaalla on linjattu viheralueohjelman 2011-2020 kehittämistoimenpiteeksi, että yhdistykset ja yritykset sopimuksin toteuttavat ja ylläpitävät ratsastusreittejä yhteistyössä kaupungin kanssa. Reittejä ei ole erikseen osoitettu suuralueittaisissa suunnitelmissa. Muut viheralueiden palvelut Kunkin suuralueen palveluverkko sisältää viheralueyksikön hoidossa olevat viheralueet. Näitä ovat: C-hoitoluokan puistometsät, metsät B-hoitoluokkien mukaiset kulttuurihistoriallisesti, maisemakuvallisesti tai kyläkuvallisesti arvokkaiden alueiden pellot ja niityt B-hoitoluokkien mukaiset muut pellot ja niityt maisemapellot 48

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Palveluverkkosuunnitelma N Vantaan suuralueet 49

50

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Myyrmäki, palveluverkkosuunnitelma Väestö Myyrmäen suuralue 2009 Ennuste 2019 50 607 49 796 Myyrmäen suuralue rajautuu etelässä Helsinkiin, lännessä Espooseen, pohjoisessa Kehä III:een ja idässä Vantaanjokeen. Askiston ja Petikon kaupunginosat ovat Kehä III:n pohjoispuolella. Rakennettu ympäristö Myyrmäki on tiiviisti rakennettu Vantaan kaupunkimaisin keskus ja seudullinen aluekeskus. Martinlaakson, Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosat ovat kerrostalovaltaisia. Vantaanlaakso, Askisto, Linnainen, Hämeenkylä, Hämevaara, Vapaala ja Varisto ovat pientalovaltaisia kaupunginosia. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Myyrmäessä, Martinlaaksossa, Hämeenkylässä ja Petikko-Varistossa. Tiiviistä ja kaupunkimaisesta rakenteesta huolimatta Myyrmäen palvelualueella on monipuolisia virkistysalueita 51

Maisema ja virkistys Myyrmäen suuralueen Kehä III:n eteläpuolinen osa sijaitsee Myyrmäen selännealueella, jonka kallio-moreenimäkien väleihin jää kapeita savilaaksoja, kuten Mätäojanlaakso. Kehä III:n linjaus noudattelee Pitkäjärven murroslaaksoa, jonka pohjoispuolella suuraluetta rajaavat Petikon ja Nuuksion selännealueet jättäen väliinsä Pyymosan murroslaakson. Vantaanlaakso, Kaivoksela ja Viherkumpu ovat kyläkuvallisesti arvokkaita alueita. Hämeenkylän kylämiljöö kartanoineen on maisemallisesti arvokas alue, kuten myös suuraluetta rajaava Vantaanjoen laakso. Vanhat kaivokset Linnaisissa ja Kaivokselassa ovat historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Mätäojanlaakson viheralueen keskeinen osa on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta. Se on myös rauhoitettu luontotyyppi ja siellä sijaitsee kahden erityisesti suojellun lajin esiintymät. Muita Myyrmäen luo-alueita ovat Myyrmäen lehto ja Tuomelan tammimetsä. Pähkinäpuisto Pähkinärinteen keskellä on myös rauhoitettu luontotyyppi. Palveluverkko 2011-2020 Yleistä Myyrmäen keskustan kehittäminen on käynnissä. Uusia asuntoalueiden kaavoituskohteita ovat Kaivoksela 3B sekä Pähkinärinne 4. Viheralueiden vetovoimakohteita ovat: Lammaslampi Mätäojanlaakso Vetokannas Vantaankoski Raappavuoret Petikon luontovirkistysalue Myyrmäen suuralueella sijaitsee yksi erikoispuisto, Kivimäenpuiston alppiruusupuutarha. Uudet ja kehitettävät palvelut Uusia ja kehitettäviä palveluita tullaan kaudella 2011-2020 toteuttamaan mm. parantamalla ja kehittämällä jo olemassa olevaa palveluverkkoa sekä rakentamalla uusia nykyistä kattavampia palveluita. Vetovoimakohteet Lammaslammen jo olemassa olevaa vetovoimakohdetta kehitetään mm. uusimalla vanha laituri, kehittämällä kaakkoisosan leikkialue monipuolisemmaksi toimintapuistoksi ja toteuttamalla koirapuisto. Mätäojanlaaksoa toteutetaan vaiheittain; alueelle rakennetaan uusi aidattu puistoleikkipaikka Jokiuomanpuistoon. Ojahaanpuiston uuteen toimintapuistoon toteutetaan eri-ikäisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä senioreiden liikuntaa, oleskelua ja leikkiä palvelevat osa-alueet. Mätäojanlaakson eteläosaan tulee uusi koirapuisto. Lisäksi uusia ulkoilureittejä ja pitkospuita rakennetaan luonnonsuojelualueelle Viheralueyksikön ja Ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeena. 52

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Petikon luontovirkistysaluetta toteutetaan vaiheittain. Ensin rakennetaan eteläosan sisääntuloalue. Kehittämisen pääpaino on reitistön rakentamisessa, maisemanhoidossa ja Pitkäsuon täyttömäen viimeistelyssä. Vetokannasta virkistysalueelle toteutetaan uimapaikka. Alueelle on suunniteltu toiminnoiksi uusi skeittipuisto, rantalentopallokentät, kuntoilupaikka ja puistoleikkipaikka. Uimarannalle on tarkoitus rakentaa mm. uimakopit, käymälät ja talviuintipaikka. Vantaanjoen varteen on suunniteltu koirien uimapaikka. Hanke toteutetaan Viheralueyksikön ja Liikuntapalveluiden yhteistyöhankkeena. Toimintapuistot Ojahaanpuistoon rakennetaan uusi eri-ikäisille käyttäjille tarkoitettu toimintapuisto. Puistoon tulee mm. pelikenttä ja aidattu leikkipaikka. Laajavuorenpuiston poistettavat kaksi puistoleikkipaikkaa korvataan yhdellä Martinlaaksoa palvelevalla Laajavuoren toimintapuistolla. Lammaslammen toinen puistoleikkipaikka kehitetään toimintapuistoksi. Jokiuomanpuiston kahdesta puistoleikkipaikkaa korvaa jatkossa uusi monipuolinen toimintapuisto. Reitit Myyrmäen suuralueelle on tulossa useita eri pituisia uusia reittiosuuksia sekä jokivarteen että muille viheralueille. Merkittävimpiä näistä ovat: Vantaanlaaksoon puuttuva jokivarsireittiosuus Seudullisen ulkoilureitin kehittäminen Helsingin suuntaan liittyen Kaivoksela 3B kaavahankkeen mahdolliseen toteutumiseen. Reitti sijoittuu Mätäjoenlaakson vetovoimakohteen alueelle. Askiston ulkoilureitit, jotka ovat viheralueiden täydennysrakentamista. Muita toteutettavia palveluja Kaivoksela 3B kaavahankkeen uusi Aapraminpuiston puistoleikkipaikka Löydöspuistoon toteutetaan hulevesirakenteita. Nybackanpuistoon toteutetaan mm. reitistöä. Uusia koirapuistoja toteutetaan mm. Mätäojanlaakson eteläosaan, Varistoon sekä Lammaslammelle. Vapaalanaukeen puistoleikkipaikan kehittäminen Linnaisten kaivosalueen ympäristön siistiminen Pohjois-Linnaisiin toteutetaan puuttuva puistoleikkipaikka. Muita selvitettäviä hankkeita ovat Pöllökallion viheralueen kehittäminen, Viikatepuiston kunnostaminen, Sahapuiston perusparantaminen sekä Myyrmäen keskustapuiston toteuttaminen. Poistuvat palvelut Haasiapuiston pieni, heikosti varustettu puistoleikkipaikka. Korvaava Varistonniityn leikkialue, 530 m Jokiuomanpuiston pieni puistoleikkipaikka (Ruskokuja 1 B) muutetaan osaksi ympäröivää tapahtumakenttää/nurmea. Kohde korvataan uudella toimintapuistolla Jokiuomanpuiston alueelle Jokiuomanpuiston toinen puistoleikkipaikka Eräkujan päässä korvataan uudella toimintapuistolla Jokiuomanpuiston alueelle Kaivokselantien puistoleikkipaikka, joka sijaitsee Vuorimestarintorilla, katualueella. Korvaava Louhijanpuisto 240 m Koulupuiston puistoleikkipaikka, joka muutetaan asemakaavamuutoksen yhteydessä osaksi Kaivokselan koulun tonttia Lammaspuisto, puistoleikkipaikka 2 poistuu alueen kaavamuutoksen myötä. Toista lähellä sijaitsevista puistoleikkipaikoista kehitetään monipuolisemmaksi 53

Laajavuorenpuistosta poistetaan nykyiset 2 puistoleikkipaikkaa ja korvataan ne yhdellä, Martinlaaksoa palvelevalla Laajavuoren toimintapuistolla. Laajavuorenkujan puistoleikkipaikka, jonka lähellä on useita korvaavia puistoleikkipaikkoja poistetaan vähäisen käytön ja ilkivallan vuoksi. Muita selvitettäviä kohteita Tuomelan tammimetsä, Pitkäjärven Vantaan puoliset alueet ja Linnaisten kaivokset lisätään Myyrmäen suuralueen vetovoimakohteiksi. Reitteihin lisätään tutkittavaksi Espoon kanssa toteutettava kevyen liikenteen kevytrakenteinen päällystämätön väylä Hämevaarasta Leppävaaraan. Pähkinärinne 4-kaavaa laadittaessa on otettava erityisesti huomioon Tuomelan tammimetsän suojelu. Muihin toteutettaviin palveluihin lisätään Linnaisten kaivosalueen ympäristön siistiminen. 54

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Palveluverkkosuunnitelma 2011-2020/ Myyrmäki N 55

Kivistö, palveluverkkosuunnitelma Väestö Kivistön suuralue 2009 Ennuste 2019 7 628 15 612 Kivistön suuralue rajautuu etelässä Kehä III:een, lännessä Petikon kaupunginosaan, idässä Tuusulaan sekä Lentokentän ja Viinikkalan kaupunginosiin. Rakennettu ympäristö Kivistön suuralueen keskeisintä osaa on tuleva Marja-Vantaan asuin- ja työpaikka-alue. Tulevan keskustan eteläpuolella on nykyisin alueen ainoa kerrostaloalue, Vantaanpuisto. Nykyisin alue on pientalovaltaista. Vanhimpia kyläkeskuksia ovat Keimola, Riipilä ja Seutula. Seutulan kylän historia ulottuu varhaiskeskiajalle ja siellä sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt; Katrinebergin, Königstedtin ja Linnan kartanot. Kivistön suuralueen suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Piispankylän, Seutulan kaupunginosissa. ja Myllymäen Avoin viljelymaisema Katrinebergissä valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella 56

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Maisema ja virkistys Kivistön suuralueen viljelyalueet ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Vantaanjokilaakson maisema-aluetta. Tuleva Marja-Vantaan keskusta ja Kivistön pientaloalue sijaitsevat Kivistön moreeniselänteellä, joka liittyy Hämeenlinnanväylän länsipuolella Petikon selänneryhmään. Vantaanjokilaakson alueella sijaitsee myös Seutulan kylä, joka on kyläkuvallisesti arvokas. Kivistön suuralueella sekä Myyrmäen suuralueen pohjoisosissa on runsaasti luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita: luonnonsuojelualueita, rauhoitettuja luontotyyppejä ja esiintymiä, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä luo-alueita sekä Natura-verkostoon kuuluvia alueita. Kivistön luo-alueita ovat Kakolanmäki, Vehkalanmäki, Petikon Isosuo, Karhusuon korpi ja metsä, Pyymosan metsät, Alkärr, Bredmalm, Radioaseman perhosalue, Riitukin metsä ja suo, Keimolan purolaakso ja räme, Viinikanmetsä (osa), Sotilaskorven eteläosan kallio ja suo, Sotilaskorven pohjoinen kallio ja purolaakso, Linnan metsä, Linnan joenvarsimetsä, Tapolan niityt, Konkoonkalliot, Palomäki sekä Syväojan metsä ja lehto. Palveluverkko 2011-2020 Yleistä Kivistön suuralueella on käynnissä Marja-Vantaan keskustan suunnittelu. Kehäradan rakentaminen on käynnissä ja liikennöinti alkaa 2014. Keskustan viheralueita toteutetaan pääosin seuraavalla VAO-kaudella. Marja- Vantaan keskustan alueella järjestetään asuntomessut 2015. Viheralueiden vetovoimakohde on Petikon luontovirkistysalue. Kivistön suuralueella ei ole erikoispuistoja. Uudet ja kehitettävät palvelut Uusia ja kehitettäviä palveluita tullaan kaudella 2011-2020 toteuttamaan pääasiassa Kivistössä, Petikossa ja Marja-Vantaan vuoden 2015 asuntomessualueella. Vetovoimakohteet Petikon luontovirkistysaluetta toteutetaan vaiheittain. Ensin rakennetaan eteläosan sisääntuloalue. Kehittämisen pääpaino on reitistön rakentamisessa, maisemanhoidossa ja Pitkäsuon täyttömäen viimeistelyssä. Vantaanjoen varren reittiä välillä Vantaankoski - Katrineberg toteutetaan vaiheittain. Toimintapuistot Kenraalinpuistoon rakennetaan uusi, monipuolinen toimintapuisto. Reitit Kivistössä ja Petikossa jatketaan reittien rakentamista. Muita toteutettavia palveluja Marja-Vantaan keskustan viheralueille sijoittuvat hulevesialtaat Muita selvitettäviä hankkeita ovat Keimolanmäen viheralueet ja Königstedtin alueelle esitetty ulkoilureitti. 57

Palveluverkkosuunnitelma 2011-2020/ Kivistö N 58

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Aviapolis, palveluverkkosuunnitelma Väestö Aviapoliksen suuralue 2009 Ennuste 2019 15 042 19 016 Aviapoliksen suuralue rajautuu lännessä Vantaanjokeen ja Kiilan kaupunginosaan, pohjoisessa Tuusulaan sekä etelässä Helsinkiin. Idässä rajana on Keravanjoki ja Tuusulanväylä suurelta osin. Rakennettu ympäristö Aviapolis on luonteeltaan moderni lentokenttäkaupunki. Kaupunginosista Ylästö on yksi Vantaan nopeimmin kasvavista pientaloalueista. Uusia kerrostaloalueita ovat mm. Kartanonkoski ja Tammisto. Aviapoliksen alueella lentomelu on osa arkipäivää, mikä näkyy suurina työpaikka-alueina. Työpaikkoja on eniten Lentokentällä, Veromiehessä, Pakkalassa, Viinikkalassa ja Ylästössä. Palvelualan työpaikat sijoittuvat Tammistoon ja kauppakeskus Jumboon. Kartanonkosken Illenpuisto on asukkaiden arvostama, merkittävä viheralue 59

Maisema ja virkistys Aviapoliksen eteläosa kuuluu Vantaan- ja Keravanjokien suureen, tasaiseen jokilaaksoon. Säilyneet peltoalueet luovat alueelle tärkeää avaruutta. Lentoasema sekä osa pohjoisista asuinalueista sijoittuu Ruskeasannan reunamuodostumalle, joka koostuu moreeni- ja hiekkamaista sekä paikoin pintaankin nousevista kallioalueista. Vantaanjokilaakso on maisemallisesti arvokasta aluetta. Vantaankoski on yksi Vantaan merkittävimmistä vetovoimakohteista. Jokivarren viljelyksiä reunustavat joen pohjoispuolella Voutilan ja Viinikkalan kylät. Backaksen kartanon alue Tammistossa on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Aviapoliksen alueella on useita luonnonsuojelualueita. Ylästön eteläosassa sijaitsee Pitkäkosken luonnonsuojelualue. Pitkäkoski ja Ruutinkoski muodostavat Helsingin puoleisen Haltialan kartanoalueen kanssa yhtenäisen luonto-, maisema- ja historia-arvoiltaan merkittävän kokonaisuuden. Tammiston luonnonsuojelualue, iäkäs tammilehto, on pääkaupunkiseudun ainoa luonnonvarainen tammimetsä. Blåbärskärrsbergenin rauhoitettu luonnonsuojelualue samoin kuin Krakanojan luonnonsuojelualuevarauksena oleva puronvarsi ovat myös tärkeitä lähiseudun virkistysalueita. Aviapoliksen luo-alueita ovat Voutilan kallioketo, Tuupakan lampi, Hagakärssbergen, Ylästön purovarsi sekä Silvolan metsä. Merkittäviä viheraluekohteita ovat myös Vantaanjoen jokivarsireitit ja uusien asuinalueiden viheralueet Kartanonkoskella ja Tammistossa. Palveluverkko 2011-2020 Yleistä Aviapoliksen suuralueella on käynnissä useita maankäytön suunnitteluun liittyviä hankkeita. Viheralueiden palveluverkon muutokset painottuvat suuralueen eteläosaan. Viheralueiden vetovoimakohteita ovat: Vantaankoski Pitkäkoski, josta osa on luonnonsuojelualuetta Illenpuisto Tammiston luonnonsuojelualue Aviapoliksen suuralueella ei ole erikoispuistoja. Uudet ja kehitettävät palvelut Vetovoimakohteet Aviapoliksen alueen vetovoimakohteisiin ei ole tiedossa merkittäviä kehittämistarpeita. Toimintapuistot Vanhapuiston ja Mustikkasuon viheraluekokonaisuus kehitetään toimintapuistoksi Reitit Tilkunpellon pääulkoilureittiyhteys Pakkalan promenadin puukujanteen uudistaminen 60

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Joenvarsireittinä toimiva seudullinen ulkoilureittiyhteys välillä Pitkäkoski Pakkala Veromiehen itä-länsisuuntainen pääulkoilureittiyhteys. Krakanojan varren reittejä kehitetään kattavammaksi Tilkunpellolla, Tilkuntien eteläpuolella sekä Antaksenpuistossa. Muita toteutettavia palveluja Pakkalan Antaksenrannan puiston rakentaminen (senioripiste ja puistokenttä) Pakkalan Antaksenpuistoon rakennetaan uusi puistoleikkipaikka Viinikkalan Osumapuistossa ja Vasamapuistossa toteutetaan reittejä ja hulevesien luonnonmukaista hallintaa. Aviapoliksen maisemanhoito jatkuu Uusi koirapuisto Ylästön Isonmännynpuistoon ja Sandbackaan Karhumäenkallion ja Tiiranpuiston rakentaminen Muita selvitettäviä hankkeita ovat Business Village -alueen viheralueen toteuttaminen, Mustikkasuonmäen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen ympäristökeskuksen kanssa, laituri- ja kanootinlaskupaikkojen toteuttaminen Tammistoon Vantaanjoelle. 61

Vantaankoski on merkittävä vetovoimakohde 62

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Palveluverkkosuunnitelma 2011-2020/ Aviapolis N 63

Illenpuisto Pitkäkoski 64

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Tikkurila, palveluverkkosuunnitelma Väestö Tikkurilan suuralue 2009 Ennuste 2019 36 892 41 088 Tikkurilan suuralue rajautuu lännessä Tuusulanväylään ja Keravanjokeen, pohjoisessa Ilolan, Koivukylän, Havukosken ja Päiväkummun kaupunginosiin ja etelässä Helsinkiin. Idässä rajana on Lahdenväylä. Rakennettu ympäristö Tikkurila on radanvarsikaupunki, jossa näkyvät historian vaiheet. Tikkurilan keskustan vanha omakotitaloalue on väistynyt tehokkaamman kerrostalorakentamisen myötä. Vanhimmat omakotialueet on rakennettu Hiekkaharjuun. Simonkylän kaupunginosan Simonmetsän kaupunkikuvallisesti arvokkaan kerrostaloalueen rakentaminen aloitettiin 1960-luvun puolivälissä. Valtakunnallisesti arvokas Helsingin pitäjän kirkonkylä on omakotitalovaltaista aluetta. Tikkurilan suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Tikkurilan, Koivuhaan, Viertolan, Hakkilan, Kuninkaalan ja Jokiniemen kaupunginosissa. Kylmäojan puronvarren seudullinen ulkoilureitti 65

Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo sekä valtaosa kaupungin ja valtion paikallishallinnon virastoista. Koivuhaan länsiosaan Tuusulantien läheisyyteen on muodostumassa laaja työpaikka-alue. Lahdenväylän varren työpaikka-aluetta Hakkilassa markkinoidaan Vantaan Akselina. Maisema ja virkistys Tikkurilan keskusta ja suuralueen eteläosat sijaitsevat Keravanjoen tasaisessa jokilaaksossa. Alueen pohjoisreunalla sijaitsee Hiekkaharju, joka päättyy itäosassa Keravanjoen laaksoon. Tikkurilan suuralueella virkistysalueiden rungon muodostavat Keravanjoen, Kylmäojan ja Rekolanojan laaksot. Keravanjokilaakso on maisemallisesti arvokasta aluetta ja sen varrella sijaitseva Kuninkaalan kylä on kyläkuvallisesti arvokas. Jokirannan virkistysalueet ovat tärkeä henkireikä Tikkurilan urbaanissa ympäristössä. Purolaaksot liittyvät Keravanjoen varren virkistysalueisiin. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ovat Tikkurilankosken ympäristö, Bäckbyn kartanoalue, Jokiniemen valtionalueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö (Metsäntutkimuslaitoksen alue) sekä valtakunnallisesti arvokas Helsingin pitäjän kirkonkylä. Kalkkikallio on luonnonsuojelualue Vantaan ja Helsingin rajalla. Tikkurilan luo-alueita ovat Kylmäojan puronvarsi, Simonsillan metsä ja purovarsi, osa Kylmäojan metsästä ja osa Rekolanojan alajuoksusta. Palveluverkko 2011-2020 Yleistä Tikkurilan keskustaa kehitetään edelleen pääradan tuntumassa ja Jokiniemen suuntaan. Viheralueiden vetovoimakohteita ovat: Helsingin pitäjän kirkonkylän rantapuisto ja myllyn ranta Tikkurilankoski Tikkurilan keskuspuisto Kalkkikallion luonnonsuojelualue Bäckbynpuisto ja Kylmäojan puron varret Tikkurilan suuralueen erikoispuistoja ovat: Hiiriharjunpuiston perennapuisto Tikkurilan keskuspuiston Arboretum Sinirikonpuiston esteetön toimintapuisto Uudet ja kehitettävät palvelut Tikkurilan keskustaan kehitetään korkeatasoinen omaleimainen ja vetovoimainen kaupunkikeskusta. Vetovoimakohteet Helsingin pitäjän kirkonkylän myllyrantaa kehitetään osana Keravanjoen varren puistokokonaisuutta yhteistyössä Tilakeskuksen kanssa. Tikkurilan keskuspuistosta (Kylmäoja) on vielä suurin osa toteuttamatta. Alueelle on tulossa ulkoilureittejä. Koisotien lumenvastaanottoalueen rakentamisen yhteydessä toteutetaan myös hulevesialtai- 66

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 ta ja viljelymaisemalle uusi reunavyöhyke. Nuoriso- ja liikennepuisto sekä peli- ja leikkialueet tulevat sijoittumaan Tikkurilan urheilupuiston viereen. Kalkkikallion luonnonsuojelualueella kunnostetaan olemassa olevia ja rakennetaan uusia reittejä. Erikoispuistot Tikkurilan keskustan tuntumaan rakennetaan yksi uusi erikoispuisto, Pursupuisto, joka on esteettömyyden perustason mukainen. Puiston lähettyvillä on senioreille suunnattuja palveluita sekä asumista. Toimintapuistot Tikkurilan keskustaan rakennetaan uusi toimintapuisto, Tikkurilanpuisto, joka tarjoaa toimintamahdollisuuksia kaiken ikäisille. Reitit Heidehofin toteutetaan seudullinen pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureittiyhteys Keravanjoen rannan jokivarsireitti välille Sahamäenpuisto Muinaispuisto Rekolanojan varren reittejä Jokiniemessä täydennetään. Hiekkaharju 5:n uusi itä-länsi-suuntainen pääulkoilureittiosuus Useita yritysviheralueisiin liittyviä lyhyempiä pääulkoilureittiyhteyksiä mm. Hakkilan alueella Muita toteutettavia palveluja Matonpesupaikka Puutarharantaan. Koirapuisto Maarinkunnaalle. Puistoleikkipaikka Hiekkaharjun Sipulipuistoon. Winterinmäen reittien valaiseminen. Muita selvitettäviä hankkeita on Hiirilampien parantaminen ja Liljapuiston kehittäminen eri-ikäisten kuntoilupuistoksi. Poistuvat palvelut Keskuspuiston puistoleikkipaikka poistetaan mm. huonokuntoisten leikkivälineiden vuoksi. Korvaava Tikkurilanpuisto Pienikokoisen Liljapuiston puistoleikkipaikan käyttö on vähäistä. Korvaava Sinirikonpuisto 550 m ja Kirvelipuisto 400 m Pieni Krassipuiston puistoleikkipaikka poistetaan huonokuntoisten välineiden vuoksi. Korvaava Sinirikonpuisto 500 m, Neilikkapuisto 500 m 67

Metsäarboretum on osa Tikkurilan keskuspuistoa Hiiriharjun perennapuisto 68

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Palveluverkkosuunnitelma 2011-2020/ Tikkurila N 69

Koivukylä, palveluverkkosuunnitelma Väestö Koivukylän suuralue 2009 Ennuste 2019 24 587 27 186 Koivukylän suuralue rajautuu pohjoisessa Tuusulaan, Korson ja Matarin kaupunginosiin sekä Sipoon Myyrakseen. Lännessä alue rajautuu Lentokenttään ja idässä Lahdenväylään. Etelässä alue rajautuu Ruskeasannan, Simonkylän, Hiekkaharjun, Jokiniemen ja Hakkilan kaupunginosiin. Rakennettu ympäristö Rekola on pääradanvarteen syntynyt puutarhamainen pientaloesikaupunki. Asolan kaupunkikuvallisesti arvokas omakotialue Koivukylän kaupunginosassa syntyi pian sotien jälkeen. Ilolan kaupunginosan pientaloalue oli 1990-luvun lopulla Vantaan nopeimmin kasvavia alueita. Uusia 2000-luvun asuinalueita Koivukylässä ovat Ulrikanpuisto Asolassa ja tuleva Leinelä Koivukylän kaupunginosassa. Havukosken kaupunginosan pohjoisosa on tehokkaasti rakennettua, kaupunkikuvallisesti arvokasta kerrostaloaluetta. Hanabölenkoski Koivukylän vetovoimakohteena 70

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Koivukylän suuralueen suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Asolassa ja Havukoskella. Suurin työllistäjä on Asolanväylän varressa sijaitseva Peijaksen sairaala. Maisema ja virkistys Koivukylän suuralue on maisemaltaan vaihteleva aluekokonaisuus. Etelä-pohjoissuunnassa kulkee kaksi kapeaa laaksoaluetta, Rekolanojan ja Keravanjoen murroslaaksot. Muuten maisema koostuu pienehköistä moreeni- ja kallioselänteistä, joille pääosa rakennetuista alueista sijoittuu. Keravanjokilaakso on maisemallisesti arvokas alue, jonka osana on Hanabölen kylä viljelymaisemineen. Kylmäojan tervaleppäkorpi on luonnonsuojelualue. Koivukylän luo-alueita ovat osa Rekolanojan keskijuoksusta, osa Matarinkoski-Pikkukosken luo-alueesta, osa Rekolanojan alajuoksusta sekä Kylmäojan metsästä. Palveluverkko 2011-2020 Yleistä Merkittävimmät asemakaavahankkeet ovat Leinelä I ja II, Elmo ja Koivukylän sekä Korson keskustat. Viheralueiden vetovoimakohteita ovat: Myllykoskenpuisto ja Hanabölenkoski Matarinkosken alue Kehitettävät ja uudet palvelut Vetovoimakohteet Matarinkosken reittejä toteutetaan Toimintapuistot Ilolan Taikapuiston sekä Satupuiston ulkoilureittejä toteutetaan Leinelän Epinkoskenpuistoon rakennetaan toimintapuisto ja reittiyhteydet ELMO:n tuleva liikunta- ja perhepuisto tulee palvelemaan toimintapuistona. Reitit Joenvarsireittejä sekä Keravanjoen varteen että Rekolanojan varteen Koivukylän alueen eteläosaan. Joukontien silta toteutetaan. ELMOn urheilupuistosta etelään johtava pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureittiyhteys. Kulomäen itä-länsisuuntainen pääulkoilureitti Satupuiston ulkoilureitti Tikkurilan keskuspuistoon ja Kylmäojankorven luonnonsuojelualueelle. Muita toteutettavia palveluja Leinelän alueella toteutetaan Metsänhengen puisto. Leinelään tullaan rakentamaan lisäksi Koivutaipaleen hulevesipainanne. Kulokukkula (VU-aluetta) tullaan viimeistelemään Viheralueyksikön ja Liikuntapalvelujen yhteistyöhankkeena Ulrikanpuiston asuinalueella toteutetaan Kehtopuisto. Kehärataan liittyvät EV-alueet tullaan toteuttamaan kauden 2011-2020 lopulla Leinelän alueella. EValueelle sijoittuu myös pääulkoilureitti. 71

Poistuvat palvelut Rautkallion puistoleikkipaikka 1 poistetaan heikon kunnon vuoksi. Alue jää kivituhkapintaiseksi kentäksi. Korvaava puistoleikkipaikka samassa puistossa, 250 m Rastimäen leikkialue poistetaan kuluneiden ja huonokuntoisten välineiden vuoksi. Korvaava Rautkallionpuisto, n. 450 m Hakopuiston puistoleikkipaikka. Korvaava Rautkallion leikkialue 600 m Ilolan Notkopuisto poistuu n. 5-10 vuoden kuluessa välineiden kunnon mukaan. Sen korvaa Taikapuiston toimintapuisto. Rekolan urheilupuiston UP-alueella sijaitseva puistoleikkipaikka poistetaan. Korvaava Matarin matonpesupaikalla 250 m 72

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Palveluverkkosuunnitelma 2011-2020/ Koivukylä N 73

Korso, palveluverkkosuunnitelma Väestö Korson suuralue 2009 Ennuste 2019 28 575 33 562 Korson suuralue rajautuu lännessä Tuusulaan, pohjoisessa Tuusulaan ja Keravaan sekä idässä Sipooseen. Etelässä Korso rajautuu Asolan, Rekolan ja Päiväkummun kaupunginosiin. Rakennettu ympäristö Pääradan varressa sijaitseva Korson keskusta-alue on tiiviisti, mutta melko matalasti rakennettu. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana uudisrakentaminen on keskittynyt lähinnä ympäröiville pientaloalueille, mutta myös keskusta-aluetta on täydennetty keskustasuunnitelman mukaisesti. Korson keskuspuisto on Korson vetovoimakohteita 74

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Korson suuralueella pientaloalueiden rakentaminen alkoi jo 1900-luvun alkupuolella. Sen jälkeen rakennettiin Matari, Jokivarsi, Leppäkorpi ja Vierumäki. Nikinmäen rakentaminen jatkuu edelleen. Kerrostalovaltaisia alueita ovat Metsola, Mikkola, Kulomäki ja Maarukanmetsä. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Korsossa sekä Metsolassa. Maisema ja virkistys Korson suuralue on maisemaltaan vaihteleva aluekokonaisuus. Etelä-pohjoissuunnassa sijaitsee kaksi kapeaa laaksoaluetta, Rekolanojan ja Keravanjoen murroslaaksot. Muuten maisema koostuu pienehköistä moreeni- ja kallioselänteistä, joille sijoittuu pääosa rakennetuista alueista. Korso koostuu monesta kylästä, joiden väleissä on kapeita vihervyöhykkeitä. Korson luo-alueita ovat osa Rekolanojan keskijuoksusta, osa Matarinkosken-Pikkukosken alueesta, Vierumäen eteläinen saniaiskorpi, Tussinkosken metsä ja Vierumäen pohjoinen korpi. Yksityisomistuksessa oleva Tussinkoski on yleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi. Palveluverkko 2011-2020 Yleistä Korson keskustaa kehitetään uuden maankäytön yleissuunnitelman mukaisesti. Korson suuralueella on käynnissä mm. Vallinkylän ja Keski-Nikinmäen maankäytön suunnittelu. Viheralueiden vetovoimakohteita ovat: Korson keskuspuisto Metsolansuo Matarinkosken alue Korson erikoispuisto on Leppäkorven uimapaikka. Kehitettävät ja uudet palvelut Vetovoimakohteet Korson keskuspuisto perusparannetaan. Lähtökohtana on parantaa puiston kestävyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä vesialtaiden kuntoa. Metsolansuon alueen toteutus jatkuu. Erikoispuistot Leppäkorven maauimalan ympäristö viimeistellään. Toimintapuistot Vallinojan alueelle toteutetaan toimintapuisto tai puistoleikkipaikka. Paikka selvitetään asemakaavoituksen yhteydessä. Reitit Nikinmäen alueen ulkoilureittejä toteutetaan pelikentältä Perhopuistoon, täyttömäelle ja edelleen Vanhalle Porvoontielle. 75

Muita toteutettavia palveluja Matarin täyttömäen viimeistely Etanapuiston yhteyteen uusi seudullinen ulkoilureittiyhteys. Nikinmäen Siimapuistoon toteutetaan reittejä ja puiston pohjoisosa kunnostetaan. Matarin täyttömäen lähistölle ja Nikinmäkeen toteutetaan uudet koirapuistot. Vallinojan viheralueiden rakentaminen Korson keskustan Kotkanpesäpuistoa kehitetään korkeatasoiseksi keskustapuistoksi. Pohjois-Jokivarteen toteutetaan uusi puistoleikkipaikka Kestimäkeen. Poistuvat palvelut Perhopuiston pieni puistoleikkipaikka on alueena liian ahdas leikkitoiminnalle. Korvaava Siimapuisto, 650-700 m, Korennonpuisto 1,5 km Saturnuksenpuiston puistoleikkipaikka poistetaan vähäisen käytön vuoksi, korvaava Marsinpuisto, n. 200 m Jäniksenkäpälän puistoleikkipaikka, joka sijaitsee katualueella. Korvaava Kärppäpuisto 200 m ja Kontiopuisto 500 m Kotkanpesän pieni puistoleikkipaikka vähäisen käytön vuoksi. Korvaava Korson asukaspuisto Muita selvitettäviä palveluita Korson suuralueella Vallinojan kaupunginosassa oleva arvokas luontokohde Tussinkoski tulee sisällyttää viheralueohjelmaan kehittämällä aluetta asukkaita palvelevaksi lähivirkistysalueeksi, minkä toteuttamiseksi Vantaan kaupungin tulee hankkia alue kokonaisuudessaan kaupungin omistukseen jo aikaisemmin kaupunginvaltuustossa käsittelyssä olleiden linjausten mukaisesti. 76

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Palveluverkkosuunnitelma 2011-2020/ Korso N 77

Hakunila, palveluverkkosuunnitelma Väestö Hakunilan suuralue 2009 Ennuste 2019 28 748 28 507 Hakunilan suuralue rajautuu etelässä Helsinkiin ja idässä Sipooseen ja Helsinkiin. Länsirajana on Lahdenväylä. Rakennettu ympäristö Hakunilaan nousi aluerakentamisen tuloksena 1970-luvulla kerrostaloalue, jonne sijoittuu suurin osa alueen palveluista. Keskusta-aluetta ympäröivät pientaloalueet, joista suurimmat ovat Itä-Hakkila ja Vaarala. Hakunilan ja Vaaralan rivitaloalueet ovat kaupunkikuvallisesti arvokkaita. Kuusijärven kupeessa sijaitsee Kuninkaanmäen väljä pientaloalue. Länsimäki on yksi Vantaan tiiveimmin rakennetuista lähiöistä. Rajakylässä asutus muuttuu pientalovaltaiseksi. Kuusijärven merkittävä virkistysalue uimarantoineen 78

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Harvaanasutut Länsisalmen ja Ojangon kaupunginosat kuuluvat Sotungin ja Håkansbölen maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen. Molemmat on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi. Sotungin alueella monet maatilat ovat edelleen toiminnassa. Hakunilan suuralueen työpaikkakeskittymät sijaitsevat Vaaralan, Hakunilan ja Kuninkaanmäen kaupunginosissa. Tulevaisuuden suunnitelmissa kaupan lisärakentamisen painopiste siirtyy Porttipuistoon. Hakunilan keskustaa kehitetään. Maisema ja virkistys Sotungin kallioisen ja jyrkkäpiirteisen selänteen sekä Hakkilan reunamuodostuman väliin jää kapea laakso, jossa sijaitsee Sotungin kylä ympäröivine peltoineen. Ojangon pienimuotoinen ja kumpuileva maisema on omaleimainen. Länsisalmessa tasaisen viljelysmaiseman keskeltä kohoaa karuja kalliokumpareita. Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat Håkansbölen kartanopuisto ja siihen liittyvä Blylodinpuisto sekä Myllymäen viheralue ensimmäisen maailmansodan aikaisine linnoituslaitteineen. Vesterkullan ja Nissbackan kartanot ovat myös arvokkaita, yksityisomistuksessa olevia kulttuuriympäristöjä. Hakunilan suuralueen koillis- ja itäosissa sijaitsee laaja Sipoonkorven kansallispuisto. Hakunilan luo-alueita ovat Länsimetsän laajennus, Westerkullan entiset laitumet, Myllymäki, Slåttmossen, Ojangon metsä, Kormuniitynoja, Kyrkberget, Gumboleträsk ja lähialueen metsät, Bisajärven ympäristö, Kalkkiuuninvuoren metsälaidun, Sotungin kilpikaarnamännikkö ja Sotungin lehtorinne sekä muurainkorpi. Hakunilan merkittävimmät laajat virkistysalueet ovat Kuusijärvi ympäristöineen, Sotungin metsäalueet sekä Ojangon laaja ulkoilualue. Alueelle antavat vahvan leimansa monipuoliset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Hakunilassa ja Sotungissa on valtakunnallisestikin merkittävät hiihtomaastot ja seudullisesti tärkeät ratsastus- ja koiraurheilualueet. Palveluverkko 2011-2020 Yleistä Maankäytön suunnittelu jatkuu mm. Akselin yritysalueella. Viheralueiden vetovoimakohteita ovat: Håkansbölen kartanopuiston, Blylodinpuiston ja Kormuniitynojan varren muodostama kokonaisuus Myllymäen viheralue Kuusijärven ulkoilualue Hakunilan suuralueella sijaitsee yksi erikoispuisto, Nissbackan rauniopuisto. Kehitettävät ja uudet palvelut Vetovoimakohteet Håkansbölen kartanopuiston alueen kunnostus on valmistunut. Kuusijärvellä tehdään metsänhoitotoimenpiteitä. Vantaan kaupunki on tarjonnut Metsähallitukselle Kuusijärven aluetta toiminnallisen luontokeskuksen paikaksi. Kuusijärvi on helposti saavutettavissa. Lisäksi Kuusijärvellä on valmis pysäköintialue ja muita retkeilijöille suunnattuja palveluja. Myllymäen linnoitusalueella jatketaan toteutusta mm. rakentamalla ulkoilureitistöä. 79

Erikoispuistot Nissbackan palaneen kartanon rauniopuisto on kunnostettu. Raunion kunnostus toteutetaan. Toimintapuistot Pallo- ja Rimapuistojen viheraluetta kehitetään toimintapuistona. Reitit Pääulkoilureitin puuttuvia osuuksia pyritään toteuttamaan ohjelmakauden loppupuolella. Suunnitelmissa reitti ulottuu Kuusijärveltä Hakunilan urheilupuistoon saakka, sekä Vikkullan suuntaan kaupungin rajalle ja Tikkurilan suuntaan. Kuntatekniikan keskus on käynnistänyt suunnittelutyön yhteyden rakentamiseksi Kuusijärveltä Vanhan Porvoontien yli Sipoonkorven kansallispuistoon. Muita toteutettavia palveluja Kuntopuiston toteutus viedään loppuun. Itä-Hakkilassa Kaskikallion uuteen asuinalueeseen liittyvien viheralueet toteutetaan Keskeisellä paikalla sijaitseva Vaaralan Talkookenttä (UP) perusparannetaan. Hakunilanraitin varren huonokuntoisia puistoja perusparannetaan. Poistettavat palvelut Vaaralan Pääskylän puistoleikkipaikka on aitaamaton ja pienikokoinen ja sen käyttö on vähäistä. Korvaava Koivumäen puistoleikkipaikka, n. 300 m Hiirakkopolun puiston puistoleikkipaikka, joka on nykyisin yksityisen päiväkodin käytössä. Korvaava Hepopuiston puistoleikkipaikka, n. 200 m Kuntopuiston asukaspuiston leikkipaikka sijaitsee asemakaavassa Y-alueella. Korvaavat ovat: Kuntopuiston leikkialue, Suunnistajankuja 8 (100 m), Länsimäentien leikkialue, Länsimäentie 38 (300 m) ja Keihäspolunpuisto, Keihäspolku 4 (300 m) Lisäksi Länsimäentien varren ja Hakunilan Harmopuiston koira-aitaukset poistetaan niistä tulleiden runsaiden valitusten johdosta. Länsimäkeläisiä palvelee edelleen pohjois-länsimäessä viheralueella sijaitseva oleva koirapuisto. Hakunilaan toteutetaan Nissaksenpuistoon uusi koirapuisto. 80

Vantaan viheralueohjelma 2011-2020 Palveluverkkosuunnitelma 2011-2020/ Hakunila N 81