Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija
Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät pohjoisessa Menetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Lapin metsien uudistamisessa otettava huomioon Luontainen uudistaminen, tuloksia Metsänviljely, tuloksia Metsänraja- ja suojametsien uudistuminen, tuloksia Johtopäätöksiä
Männyn uudistamismenetelmät 1 Luontainen uudistaminen Siemenpuuhakkuu Kaistalehakkuu, pienialainen avohakkuu 2 Metsänviljely Avohakkuu + kylvö Avohakkuu + istutus t R. Jalkanen 3 Sekamenetelmät Siemenpuuhakkuu + kylvö (Siemenpuuhakkuu + istutus) R. Jalkanen V. Hallikainen i 19.12.2013 3
Kuusen uudistamismenetelmät 1 Metsänviljely - Istutus Photo R. Jalkanen 2 Luontainen uudistaminen - Suojuspuumenetelmä - Avohakkuu, kaistalehakkuu Photo Metla/E. Oksanen 19.12.2013 4
Päätehakkuut Suomessa ja Lapissa 1971 2012 Clear cutting Seed-tree cutting Ala, ha Ala, ha Vuosina 2009- Vuosina 2009 2012 avohakkuun osuus on ollut keskim. 60 % ja luont. uud. hakkuiden 40 %
Metsänuudistamismenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä Kylmä ilmasto Kasvupaikkatyyppi Maalaji Humuksen paksuus Edellisessä puusukupolvessa vallinnut puulaji Talvituho- ym. sienet Siemensatojen varmuus ja toistuvuus Kasvu Kokonaistuotos ja -tuotto kiertoaikana Kiertoaika Poron laidunnus ja muut metsän- käyttömuodot t Photo R. Jalkanen Männyntalvihome
Lapin metsien uudistamisessa i huomioon otettavia tekijöitä 1 Kylmä ilmasto hidas metsien kasvu pitkä kiertoaika pieni kokonaistuotos pienet hakkuukertymät alhaiset tuotto-odotukset kustannustehokkuus stehokk s tärkeää kannattavuuden turvaamiseksi
Ekstensiivisten, kustannustehokkaiden menetelmien käyttäminen 1 * Tällaisia ovat esim. alikasvosten hyödyntäminen, luontainen uudistaminen, konekylvö, minitaimien käyttö istutuksessa
Ekstensiivisten, kustannustehokkaiden menetelmien käyttäminen 2
Lapin metsien uudistamisessa huomioon otettavia tekijöitä 2 Kilpailu metsien käytöstä - yhteensovittaminen i Muiden elinkeinojen metsätaloutta kohtaan kohdistamat paineet (poronhoito, matkailu) Muut käyttömuodot t pyritään ottamaan huomioon myös metsien uudistamisessa Mahdollisimman kevyet menetelmät
Lapin metsien uudistamisessa huomioon otettavia tekijöitä 3 Kaikkein vajaatuottoisimmat ja hankalimmin uudistettavat yksityismetsät on jo uudistettu ns. Lapin lain tarjoamin varoin 1980- ja 1990- luvuilla Vajaatuottoisia metsiä kuitenkin vielä jäljellä Uusia vajaatuottoisia syntyy tulevaisuudessa laiminlyöntien (esim. ei muokata), luonnontuhojen ja eri-ikäiskasvatuksen seurauksena V. Hallikainen
Luontainen uudistaminen ja sen onnistuminen Lapissa
Maanmuokkauksen vaikutus kehityskelpoisten taimien määrään männyn luontaisessa uudistamisessa siemenpuumenetelmällä Lapissa 3000 2500 kpl/ha Taimia, 2000 1500 1000 500 0 Hyppönen ym. 2002 Tuore Kuivahko Kuiva Ei muokattu Muokattu Keskimäärin
Kehityskelpoisten taimien määrä ennen ylispuiden korjuuta ja korjuun jälkeen Hyppönen 2000
Päätelmiä männyn luontaisesta uudistamisesta 1) Lapin männiköissä esiintyy usein käyttökelpoisia, nopeasti elpyviä alikasvoksia. Niitä tulee hyödyntää. 2) Väljennyshakkuulla taimiainesta/alikasvosta voidaan yrittää hankkia etukäteen ennen varsinaista uudistushakkuuta. 3) Maanmuokkauksella on ratkaiseva vaikutus uudistamisen onnistumiseen. 4) Maanmuokkauksesta saadaan suurin hyöty tuoreen kankaan uudistusaloilla. Tuoreen kankaan männikkö ei taimetu riittävän hyvin, jos maata ei muokata (eikä paksukunttainen kuivahkon kankaan männikkö). 5) Maanmuokkauksen ajoittaminen siemensadon yhteyteen parantaa ja varmistaa uudistamistulosta. Muokkausjälki pysyy Lapissa taimettumiskunnossa useita vuosia. 6) Jos siemenvuosia ei ole odotettavissa, uudistamista voidaan jouduttaa kylvämällä muokatut siemenpuualat (ns. sekamenetelmä). 7) Lämpösumman väheneminen ja korkeuden lisääntyminen vaikuttavat negatiivisesti taimettumiseen.
Kuusen luontaisen uudistamisen onnistuminen suojuspuumenetelmällä arvio inventointitutkimuksen perusteella Uudistuminen kpl % Ei uudistu 1 2,7 Mahdollisesti uudistuu 6 16,2 Uudistuu tyydyttävästi 22 59,5 Uudistuu hyvin 8 21,6 Yhteensä 37 100,0 Uud. tyydyttävästi tai hyvin 30 81,1 Hyppönen ym. 2013. Julkaisematon tieto
Metsänviljelyn onnistuminen Lapissa
Uudistamisketjut eri vuosikymmeninä Lapin lain uudistusaloilla Hyppönen ym. 2003
Kehityskelpoisten taimien määrä puulajeittain tärkeimmissä i ä viljelyketjuissa l i Lapin lain mukaisessa metsänviljelyssä 2500 pl/ha Taimia kes skimäärin, k 2000 1500 Rauduskoivu 1000 Hieskoivu i 500 Kuusi 0 Mänty Hallikainen ym. 2004
Hallikainen ym. 2004 19.12.2013 20
Kehityskelpoisten havupuuntaimien runkoluku eri maankäsittelyillä männynviljelyssä P-S:n valtionmailla 5 000 4 000 Laskettu raakadatasta kpl / ha Taimia, 3 000 2 000 Hallikainen & Hyppönen 2009 1 000 0 Laikutus Äestys Mätästys Sekamenetelmä Kuvion maanmuokkaus Puulaji Mänty Kuusi
Kehityskelpoisten havupuuntaimien runkoluku eri maankäsittelyillä kuusenviljelyssä P-S:n valtionmailla Laskettu raakadatasta Hallikainen & Hyppönen 2009
Hyppönen ja Hallikainen 2011 Eri tekijöiden vaikutus männyntaimien kokonaismäärään syyskylvössä
Hyppönen ym. 2013 Metsän uudistuminen metsänrajalla
Metsänrajat ja suojametsäalue 19.12.2013 25
Kuusen puu- ja metsänraja-aluetta, Ylläs, Kolari 19.12.2013 26 Photo R. Jalkanen
Esimerkki seuranta-alueesta ja metsänrajavyöhykkeistä Alajoenpää, Inari 19.12.2013 27
Metsänrajavyöhykkeet Paljakka Puuraja Metsänraja Metsä Korkeus mpy Koealojen välinen etäisyys
Metsänrajakokeen seuranta-alueet Juntunen ja Neuvonen 2006 19.12.2013 29
Kaikkien puulajien kokonaisrunkoluku (puut + taimet) metsänrajavyöhykkeellä 1983-2009 Kuusivaltaiset alueet Mäntyvaltaiset alueet a Kokona Kokonisrunkoluk naisrunkol uku kpl/ha Puulajit: Mänty Kuusi Koivu Seurantavuosi 19.12.2013 30
Kaikkien puulajien kokonaisrunkoluku (puut + taimet) t) puurajavyöhykkeellä 1983-2009 Mäntyvaltaiset alueet Kuusivaltaiset alueet a uku kpl/h Puulajit: Mänty Kuusi Koivu naisrunkol Kokon Seurantavuosi 19.12.2013 31
Eri vuosikymmenien keskilämpötilojen kehitys Sodankylässä 1908 2010 0,4 Temperature, C Lämpötila, CC 02 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,4 1908-1920 1921-1930 1931-1940 1941-1950 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 19.12.2013 32
Päätelmiä Kuusivaltaisilla alueilla metsänraja on selvästi nousemassa ylöspäin. Niin havupuiden kuin kaikkien puulajien (mänty + kuusi + koivu) kokonaisrunkoluku on lisääntynyt kaikilla vyöhykkeillä. Metsänraja on hiljalleen nousemassa myös mäntyvaltaisilla alueilla. Sekä havupuiden että kaikkien puulajien kokonaisrunkoluku on lisääntynyt, joskaan ei niin selvästi kuin kuusivaltaisilla alueilla. Runkoluku on lisääntynyt metsä- ja puurajavyöhykkeillä, ei niinkään metsänrajalla. 19.12.2013 33
Aikaisempien tutkimusten tuloksia Juntunen ym. 2002: Tutkimus osoitti jaksolla 1983-1999 tapahtuneen metsän uudistumista ja taimettumista lähellä metsänrajaa. Se indikoi metsänrajan etenemistä (metsänrajakoe). Hyppönen ym. 2003: Ilmasto on ollut viime vuosikymmeninä metsänuudistamiselle suhteellisen suotuisa. Jos ilmasto ei lähiaikoina äkillisesti muutu, metsien uudistumisessa ei ole odotettavissa muutoksia (suojametsäseuranta). Varmola ym. 2004: Lämpösumma vaikuttaa merkitsevästi metsän uudistamisen onnistumiseen. Sen tiedetään vaikuttavan voimakkaasti myös männyn metsänrajan sijaintiin. Monesti männiköt syntyvät luontaisesti alikasvoksesta ilman erityisiä uudistamistoimenpiteitä (suojametsäseuranta). Juntunen ja Neuvonen 2006: Mänty ja kuusi uudistuivat suhteellisen säännöllisesti jaksolla 1983-1999. Erityisesti männyllä taimikuolleisuus vaikuttaa eri syistä metsänrajan dynamiikkaan (metsänrajakoe). Hyppönen ym. 2012: Ilmasto on 2000-luvun alussa ollut metsän uudistumiselle suotuisa suojametsäalueella ll ja P-S:n korkeilla k mailla, 1930-luvun tasoa. Lämpöolosuhteiden äärevyys on tasoittunut. Taimettuminen on onnistunut vähintäänkin tyydyttävästi, ja taimikuolleisuus on pysynyt vähäisenä (suojametsäseuranta). 19.12.2013 34
Siemenpuumenetelmällä uudistettu mäntytaimikko t ikk Värriön yhteismetsässä t ä suojametsäalueella Itä-Lapissa
Paksukunttaisuus Nummettuvat t alueet Suojametsäalue Metsänrajat Korkeat maat Lapin erikoisuuksia Poronlaidunnus Raudus- ja hieskoivu sekä haapa Paradoksit Kustannukset >< tuotto-odotukset Kunttaisuus, korkeus merenpinnasta ja pohjoisuus Muokkauksen tarpeellisuus >< poronhoito ja luontomatkailu Syyskylvö
Mille kohteille Kemera-rahoitusta? rahoitusta? Suunnilleen samoin ehdoin kuin nyt Samat soveltamisalueet ja kantorahatulorajat Luonnontuhojen seurauksena syntyneet kohteet Ei kuitenkaan laiminlyöntien seurauksena syntyneet vajaatuottoiset metsiköt (esim. ei muokattu) eri-ikäiskasvatuksen seurauksena syntyneet y kohteet
Kiitos