Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Samankaltaiset tiedostot
metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Onnistunut metsänuudistaminen

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Muokkausmenetelmän valinta

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsän uudistaminen.

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

onnistuminen Lapissa

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2010

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsänhoito. Metsänomistajat

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Pienaukkojen uudistuminen

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Uusimmat metsävaratiedot

Metsään ABC -päivä

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Hakkuut kuvioittain vuosina

näin saat hyvän taimikon

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Transkriptio:

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun MMT Timo Saksa Jyväskylä 21.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatutyön peruselementit Jatkuva kehittäminen PDCA ympyrä Systeeminäkökulma Toimintojen/työlajien ketjut eli prosessit Koko ketjun tarkastelu Tilastollisen vaihtelun hallinta Mistä syystä tulokset vaihtelevat ja kuinka paljon? Psykologia Johdon tuki Ei etsitä syyllisiä Ryhmätyö Päätösvalta ja vastuu omasta työstä. (esim. Shewhart 1931, Juran 1951, Deming 1986, 1994, Juran & Gryna 1988, Gitlow 2001)

Metsänhoitotöiden laadun seuranta Metsänuudistamisen palveluprosessi T Työvaiheet/aliprosessit: U Markkinointi Maanmuok- Viljely- Viljelytyö L kaus materiaali O Menetelmän Menetelmän Valinta & ajoitus Ajoitus S valinta: valinta Toimitusketju Taimi/siemenmäärä - Kasvupaikka Omavalvonta Taimihuolto Omavalvonta (toteu- - Maalaji (määrä & laatu) Tarkistuslistat tus & huolellisuus) Taimikonhoitopalvelut: Heinän- Taimikon torjunta harvennus Tulos Bioenergian ensiharkorjuu vennuk- Varhais- sessa perkaus Nuoren metsän kunnostus

Metsänuudistamisen laadun hallinta http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistaminen.htm (Kankaanhuhta ym. 2009. Silva Fennica 43(1): 51-70)

Metsänuudistamisen laatutyö 2000-2006 mhy:ssä Esimerkkiyhdistys: uudistamisketjujen osuus ja onnistuminen (yht. 617 ha) Pinta-ala, ha 300 250 Palautetilaisuudet (mhy): Omien tulosten läpikäynti Tietokantaohjelma tulosten analysointiin Laatupäivät (metsäkeskus) Laatujohtamisen ja laatutyön perusteet Syventävät kehittämispäivät esim. maanmuokkaukseen liittyen. 200 150 100 50 0 Väärä maalaji kylvölle Kivisyys Menetelmän markkinointi metsänomistajalle 56 % 43 % Männyn istutus Männyn kylvö Kuusen istutus Männyn luontainen uudistaminen Liian rehevä kasvupaikka Vähäinen siemenmäärä Hyviä taimikoita 60 % 45 % 100 % 53 % Kuiva kevät Harvoja taimikoita Sopimaton ajoitus Ylivuotinen muokkaus Laitevika Siemenen säilytys Kylvötyö Liian myöhään Kuusen luontainen uudistaminen Rauduskoivun istutus Männyn kylvön epäonnistuminen Act = Paranna Mitä on tehtävä toiminnan edelleen parantamiseksi? Check = Arvioi/Tarkista Mihin tulokseen päädyitte? (esim. omavalvontamittaukset ja inventoinnit) Plan = Suunnittele Määrittele päämääräsi: (esim. hyvä metsänuudistamistulos) sekä tavoitteesi työlajeittain. Do = Toteuta/Tee Esittele tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimi suunnitelmasi mukaan.

Kehittämistyön (2000 2006) vaikuttavuus postikyselyt keväällä 2006 ja syksyllä 2007 Vaikuttavuuden mittauksessa käytettiin seitsentasoista viitekehystä (Kirkpatrick 1976, Bennett 1975, 1976): Lopputulosten paraneminen metsässä uudistamistulokset ko. alueella (tätä ei pystytty tässä tutkimuksessa mittaamaan.) Käytöksen muuttuminen uudistamistoiminnan ja resurssien muutos. Tietojen, taitojen ja asenteiden muutos. Osallistujien reaktiot ja tiedon tarpeiden muutos. Lisäksi kolme alempaa tasoa mittaavat koulutukseen/ekstensioon käytettyjä panostuksia. (Kankaanhuhta ym. 2010. Silva Fennica 44(2): 341-361)

Kehittämistyön (2000 2006) vaikuttavuus Laatutyöhön osallistuneet kertoivat kyselyissä, mitä johtopäätöksiä he olivat tehneet saadun palautteen perusteella. Yleisimmät syyt huonoihin uudistamistuloksiin olivat : väärä muokkausmenetelmä kuusen viljelyssä, männyn viljely liian reheville kasvupaikoille, liian alhaiset muokkaus- ja istutustiheydet ja kooltaan pienien taimien käyttö kuusen istutuksissa.

Uudistamistoiminnan ja resurssien muutokset maanmuokkaus Kaivurimuokkaajien määrä oli lisääntynyt laatutyöhön osallistuneissa yhdistyksissä enemmän verrattuna laatutyöhön osallistumattomiin. Kaivurimuokkaajat olivat hankkineet enemmän uutta välineistöä, esim. kauhoja. Laikkumätästyksen käyttö kuusen uudistamisessa oli yleistynyt eniten. Osuus, % 60 50 40 30 20 10 0 Muokkausmenetelmien osuudet laadun hallinnassa mukana olleissa metsäkeskuksissa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Laikutus Äestys Mätästys Vuosi (Metinfo, Tilastopalvelu, 16.8.2010)

Uudistamistoiminnan ja resurssien muutokset Osallistuneet käyttivät enemmän 1,5 v. ja sitä vanhempia kuusen taimia ja heidän alaisuudessaan toimivat istuttajat olivat osallistuneet useammin istutuskoulutukseen. Istutus- ja muokkaustiheyden omavalvontaa oli otettu käyttöön enemmän laatutyöhön osallistuneiden keskuudessa.

Kokemuksia laatutyön vaikuttavuudesta kyselytutkimusten perusteella Omavalvontamittausten hyödyntäminen korostui etenkin niissä laatutyöhön osallistuneissa yhdistyksissä, joiden istuttajat olivat osallistuneet istutuskoulutukseen. Laatutyöhön osallistuneet toimijat olivat vertailuryhmäänsä kiinnostuneempia saamaan laadun hallinnan inventoinneista palautetta toimintansa kehittämiseen myös jatkossa.

Muokkauspinta-ala, ha Kehittämistyön vaikuttavuus Muokkausmenetelmät Pohjois-Savon yksityismetsissä 2001-2009 Muutos vaatii oman aikansa! Em. kyselyissä voitiin kartoittaa resurssien muutosta ja jossain määrin käytäntöjen muutoksia uudistamistoiminnassa. Vuonna 2011 tehtiin Pohjois- Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla viiden metsänhoitoyhdistyksen alueella selvitys tämän päivän uudistamistuloksista. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Äestys Laikutus Mätästys 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Pinta-alaosuus, % Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Kuusen istutus (3 v. taimikot / istutus 2008, Pohjois-Savo) Uudistamistulos 2001-2006 (2951 ha) Uudistamistulos 2011 (332 ha) 40 30 20 10 0 0-399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- Kasvatettavien havupuiden keskitiheys kpl/ha Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha täyttävien taimikoiden osuus 53 %. Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha täyttävien taimikoiden osuus 67 %.

Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Männyn kylvö (4 v. taimikot / kylvö 2007, Etelä-Pohjanmaa) Uudistamistulos 2001-2006 (2511 ha) Uudistamistulos 2011 (172 ha) Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha täyttävien taimikoiden osuus 44 %. Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha täyttävien taimikoiden osuus 77 %.

Omavalvonta yksi laatutyön menetelmä Maanmuokkaus -muokkausjäljen laatu - ympäristöasiat Istutus / kylvö -Viljelytiheys palaute muokkaajalle - metsävaratiedon päivitys Varhaisperkaus -uudistamistulos - jatkotoimenpiteiden ajoitus Taimikon harvennus - uudistamisketjun tulos - metsävaratiedon päivitys Energiapuuhakkuu Ensiharvennus / Harvennushakkuu -metsävaratiedon päivitys -jatkokehityksen ennustaminen

Laatutyö metsänhoitopalvelujen kehittämisessä yhteenveto Toimintaa kehitetään aktiivisesti ratkaisemalla merkittävimpiä pullonkauloja ja ristiriitoja yksi kerrallaan pienin askelin. Selkeä tavoitteenasettelu ja mittauksiin perustuva palaute työntekijöille on jatkuvan kehittämisen ensisijainen vaatimus. Työntekijät osallistuvat laatutyöhön ja ottavat vastuuta toiminnan kehittämisestä ( keskitytään ratkaisemaan ongelmia, ei etsimään syyllisiä ). Päämääränä metsänomistajan mahdollisimman suuri tyytyväisyys pitkällä jänteellä. ( Metsäammattilainen on tervetullut taloon toistekin ) Aktiivinen ja analyyttinen kehitystyö edesauttaa organisaation kilpailukyvyn säilyttämistä ja kehittymistä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kiitos