Pilviväylä helpottamaan digitaalisten palveluiden käyttöä oppimisessa - Alustava hankesuunnitelma 18.12.2013 - Lisätiedot: projektipäällikkö Jarkko Moilanen etunimi.sukunimi@minedu.fi 1
ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA Visio: Koko maailma oppimisen tukemiseen ja oppijan ulottuville. Tavoite Pilviväylä projektin (työnimi) tavoitteena on helpottaa erilaisten pilvipalveluiden syntymistä, hankintaa ja käyttöönottoa oppimisympäristöissä. Tarkoituksena on edesauttaa työtä jota tehdään uudenlaisen tiedon saannin ja käsittelyn, tietokäytäntöjen ja oppimisympäristön kehityksessä kouluissa. Tavoite ei ole luoda uutta oppimisympäristöä, vaan luoda luotettava väylä erilaisiin pilviteknologioihin perustuviin materiaaleihin ja palveluihin. Eri tahojen kanssa tapahtuva tiivis yhteisöllinen tapa kehittää eri osa-alueita kohti yhteistä tavoitetta on projektin kantavia voimia. Eri tahoilla viitataan niin viranomaisiin, oppilaisiin, opettajiin kuin myös yksityiseen sektoriin. Tavoitteena on, että nykyisten palveluiden käyttö helpottuu, jolloin niiden käyttö voisi yleistyä, kasvava kysyntä synnyttäisi tarvetta paremmille palveluille, edesautetaan oppimispalveluiden ekosysteemin syntymistä. hanke toimii katalyyttinä opetuksen kehittämisessä kouluissa lisäämällä eri toimijoiden yhteistyötä. opettajalla on mahdollisuus siirtyä tiedon jakajan roolista enemmän ohjaajan rooliin Pedagoginen tausta ja tuki Pilviväylä-projektin tarkoituksena on olla mukana opetuksen kehittämistyössä jota tehdään opetuksen monipuolistamiseksi, uusien toimintamallien ja toimintatapojen levittämiseksi kaikkien opettajien käyttöomaisuudeksi. Erityisesti halutaan edesauttaa 2
koulukulttuurin muutosta kohti oppilaslähtöisiä ja innostavia opetusmenetelmiä, joissa korostuu onnistumisen kokemukset. Lisäksi halutaan katkaistaan kehitys, jossa koulu syrjäytyy oppilaiden arjesta. Opettajalla on samalla oltava mahdollisuus siirtyä enemmän oppimisen ohjaajaksi ja tukemaan oppilaiden tiedonhakua ja innovatiivista tuottamista. Opettajille on oltava tarjolla vaivattomasti materiaaleja kehittää jatkuvasti omaa työskentelyään ja ammattitaitoaan laajassa kontekstissa. Materiaalien helppo lähestyttävyys ja globaali laajuus antaa opettajalle suunnattomasti nykyistä enemmän tukea opetuksen monipuolistamiseen. Samalla opettajien harkinta ja valintamahdollisuudet materiaalien valinnassa korostuvat. Pilviväylän kautta on mahdollista synnyttää opetuksen tueksi kokonaisvaltaisia yhteisöjä, jotka toimivat vuorovaikutuksessa niin opettajien, oppilaiden kuin vanhempienkin kanssa. Pilviväylään liitettävät palvelut mahdollistavat laajan opettajaverkoston synnyn, joka antaisi opettajalle yhteisöllisen tuen kehittää opetusta ja muokata opetusmateriaaleja yhdessä yhteisön kanssa. Ekosysteeminen lähestymistapa Suomessa on nykyisin olemassa yritystoimintaa koulutus- ja oppimisteknologian sektorilla (edutech), mutta eri toimijat ovat hajallaan. Projektissa kehitettävä Pilviväylä luo puitteet, jonka ympärille syntyvän ekosysteemin osapuolet voivat yhdessä tehdä ratkaisuja, jakaa kokemuksia ja tietoa. Pilviväylää kehitetään ekosysteemilähtöisin menetelmin, joita kuvastavat holistinen eri näkökulmat huomioonottava toimintatapa ja osallistuvien toimijoitten sitouttaminen. Koulutuksen ja oppimisen ekosysteemiä ei voida väkisin synnyttää, mutta sen syntymistä ja kehittymistä voidaan edesauttaa luomalla edellytyksiä sen synnylle. 3
Projektiin osallistetaan ja sitoutetaan useita oppimiseen ja opetuksen kehittämiseen liittyviä tahoja, jotka käytännössä rakentavat aikanaan opetuksen itseään ruokkivan mahdollisimman avoimen ja läpinäkyvän ekosysteemin. Projektin sidosryhmistä on identifioitu ainakin: oppilaat opettajat viranomaistahot (kunta ja kansallinen taso) oppimateriaalin tuottajat, tukevien palveluiden tuottajat, vapaaehtoisista koostuva kehitysyhteisö, peliyritykset järjestöt museot, taidekeskukset Edellä mainitut tahot muodostavat ekosysteemin pohjan. Projektin alussa tarvitaan asioita eteenpäin työntävää voimaa, joka henkilöityy Pilviväylä projektin henkilöstöön. Projektin edetessä ekosysteemin toimijoiden rooli ja vastuu kasvaa. Samalla pyritään lisäämään ekosysteemin osapuolten välistä yhteistyötä muun muassa luomalla yhteinen digitaalinen kiinnekohta ja järjestämällä useita yhteisiä kaikille avoimia työpajoja. Ekosysteemi mahdollistaa liiketoiminnan ja uusien yritysten ja innovatiivisten koulutukseen liittyvien vientituotteiden syntymistä. Jotta ekosysteemi voi syntyä ja menestyä, pitää lähtökohtana kaikessa olla pitkällä tähtäimellä syntyvien win-win tilanteiden löytäminen ja rakentaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki osapuolet hyötyvät yhdessä määritellyistä käytännöistä ja välineistä. Hyötyminen vaihtelee toimijan mukaan kaupallisesta hyödystä, työvälineen saamiseen ja lopulta pilvipalveluiden helppoon käyttöönottoon nopeasti ja turvallisesti. 4
Lisäksi ekosysteemin syntyminen edellyttää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä suunnitelmissa, käytettävissä ratkaisuissa ja toimintamalleissa. Läpinäkyvyys synnyttää luottamusta. On tärkeää, että osapuolia kuullaan ja, että heille annetaan aito mahdollisuus vaikuttaa projektin etenemiseen. Kuulluksi tuleminen osaltaan auttaa luomaan yhteishenkeä ja tunnetta siitä, että kaikki huomioidaan. ICT kehitystyön menetelmät ja arvot Tietoteknisen kehityksen tehtävä on mahdollistaa toimintoja. Teknisten ratkaisujen rooli on tarjota keinoja ratkoa käyttäjien arjessa kohtaamia ongelmia. Kehityksen lähtökohta on käyttäjälähtöiset tarinat, joista voidaan menetelmällisesti määritellä ja rajata tarvittava toiminnallisuus. Kehitystyön edetessä ekosysteemin osapuolten vastuu myös kokonaisjärjestelmän kehityksestä kasvaa. Toisin sanoen, tavoitteena on edesauttaa yhteisöllisen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvan kehitystyön ja kehittäjäyhteisön syntymistä. Kehitystyö perustuu avoimen lähdekoodin komponenttien käyttöön aina kun se on mahdollista. Avoimuus ja avoimien rajapintojen (API) käyttö on toinen kehitystyötä ohjaava arvo. Kansallinen kokonaisarkkitehtuuri otetaan kehitystyössä huomioon yhtenä ohjaavana mallina. Kehitystyössä käytetään ketterää metodia, jossa edetään pala kerrallaan (Scrum). Ratkaisun tuottamisessa lähdetään siitä, että järjestelmän ominaisuudet ja piirteet muuttuvat kehitystyön aikana, ja että näin kuuluukin olla. Sen takia aluksi ei lähdetä raskaaseen (usean vuoden) määrittelyprosessiin, vaan pyritään tuottamaan järjestelmä pala kerrallaan siten, että ominaisuudet määrittyvät käyttäjien kanssa käytävän jatkuvan dialogin kautta. Tästäkin syystä loppukäyttäjien sitominen osaksi kehitystyötä on keskeistä. 5
Jaettu ICT visio Kuva 1: Alustava malli tulevasta ratkaisusta Kuvassa 1 on visio yhteisestä tavoitteesta, joka suuntaa kehitystä ja luo kehitykselle reunaehtoja. Visio täydentyy ja muuntuu ajan myötä yhteisön osallistuessa betatestaajina ja materiaalin tuottajina. Visiona on luoda avoin väylä oppimista tukeville palveluille ja materiaaleille, joita voi tuottaa syntyvän koulutus ekosysteemin eri osapuolet kuten esimerkiksi yritykset, yhdistykset, opettajat ja oppilaat. Avoimien rajapintojen avulla eri palveluita voidaan integroida uudenlaisiksi palveluiksi ja kehittää täysin uusia palveluita ennalta kehitetyn päälle. Pilviväylän kautta hankitut palvelut otetaan käyttöön paikallisessa oppimisympäristössä. Palvelut tuotetaan natiivisovellusten (ipad, Android, yms) rinnalla myös selainpohjaisiksi sovelluksiksi, jolloin niiden lisääminen erilaisiin digitaalisiin oppimisympäristöihin on suoraviivaista. Näin toimimalla mahdollistetaan sovellusten ja palveluiden ubiikki käyttö erilaisilla laitteistoilla. Loppukäyttäjille suunnattujen sovellusten ja palveluiden 6
tuottaminen ei kuulu projektin tehtäviin. Sen sijaan projektin tehtäviin kuuluu tarvittavien yhteisten palveluiden kuten tunnistauminen ja identiteetinhallinta integroiminen luotavaan pilviväylään. Kehitettävän Pilviväylän lähdekoodit tullaan julkaisemaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa avoimena lähdekoodina. Avoimesti kehittäen saamme palautetta ratkaisuista mahdollisimman pian ja laajalta käyttäjäkunnalta. Näin pystymme toteuttamaan kokeilevaa strategiaa implementaatiossa. Implementoimalla pienen palasen kerrallaan emme sitoudu suuriin kehittämiskustannuksiin tai pitkiin aikatauluihin. Tämä tapa mahdollistaa projektin toiminnan suuntaamisen ja ohjaamisen ketterästi alati muuttuvien vaatimusten mukaan. Yhteistyö Pilviteknologiaan perustuvien palveluiden käyttö oppimisen tukena nähdään Suomessa niin kuin ulkomaillakin mahdollisuutena edesauttaa oppimista. Projekti tulee tekemään yhteistyötä kotimaisten tahojen kanssa (esim. YTL ja OPH). Lisäksi tavoitteemme on tehdä tiivistä yhteistyötä Viron kanssa, jonka kokemukset X-road (palveluväylä) toteutuksesta ovat arvokkaita. Yhteistyön yksityiskohdat sovitaan mahdollisimman pian vuoden 2014 alussa. Viestintä Hankkeen viestinnässä on tärkeää tuoda esiin, että hankkeen tarkoituksena on helpottaa oppilaiden, opettajien ja koulujen arkea. Tarkoitus on, että digitaalisten palveluiden käyttöönotto helpottuisi ja, että kouluissa päästäisiin keskittymään enemmän oppimiseen ja opettamiseen. Tarkoituksena ei ole pakottaa kouluja tai opettajia käyttämään yhtä ratkaisua tai materiaalia opetuksessa, vaan helpottaa hankintaa ja käyttöönottoa. 7
Viestintäsuunnitelma on tehty yhteistyössä ministeriön viestintäyksikön kanssa. Viestinnässä pyritään monipuolisuuteen ja käytetään hyväksi osallistavaa viestintää. Viestintä suunnitelma täydentyy projektin edetessä. Projektin omilla sivuilla, joille hankitaan oma osoite http://www.pilvivayla.fi, tiedotetaan hankkeen etenemisestä. Projektisivu antaa mahdollisuuden avoimempaan tiedottamiseen, jonka tavoite on saada kaikki toimijat tasavertaisesti mukaan hankkeen kehittämiseen (tyyliin YTL:n sähköistämishanke, http://www.digabi.fi). Sivuille tulee ainakin keskustelualusta oppilaille ja opettajille tiedon välittämiseen opetuksen kehityksestä materiaalin tuottajille tiedot siitä miten he saavat palvelunsa näkyviin kuluttajille. 8