ESIPUHE Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki käynnistivät vuonna 2002 kahdesta vaiheesta koostuvan rautatieympäristöselvityksen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien rautateiden ja niiden lähialueiden ympäristön tilaa ja mahdollisia ongelmakohtia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutti SITO-konsultit Oy, jonka raportti selvityksestä valmistui helmikuussa 2003. Ensimmäinen vaihe koostui yleisestä kartoituksesta, jonka osa-alueita olivat luonto, maisema, maankäyttö, maaperä ja pohjavesialueet, kuljetukset, melu, tärinä ja haju. Rautatieympäristöselvityksen toinen vaihe suoritettiin elokuun 2003 ja helmikuun 2004 välisenä aikana. Toisessa vaiheessa tarkennettiin ensimmäisessä raportissa esitettyjä toimenpidetarpeita ja laadittiin niiden pohjalta melun, tärinän, pohjavesien ja pilaantuneiden maiden sekä turvallisuuden toimenpideohjelmat. Tämän osaraportin aiheena on tärinä, jonka osalta tavoitteena oli täsmentää toimenpiteiden tarpeellisuutta olemassa olevien selvitysten pohjalta sekä maankäytön kehittyminen huomioon ottaen. Työtä ohjanneen ryhmän kokouksiin osallistuivat seuraavat henkilöt: Simo Kariluoma Arto Hovi Ari Elsilä Toivo Hankonen Mikko Järvi Ritva Kangasniemi Jukka Kyrölä Harri Willberg Reijo Väliharju Veikko Vänskä Otto Lehtipuu Auli Heinävä Hans Westman Eija Vinnari Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki VR-Yhtymä Oy Suunnittelukeskus Oy SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy Selvityksen konsulttina toimi SCC Viatek Oy (1.4.2004 alkaen Ramboll Finland Oy) ja alikonsulttina Suunnittelukeskus Oy. Työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: DI Hans Westman DI Jouko Noukka TkT Tim Länsivaara DI, KTM Eija Vinnari Arkkitehti Auli Heinävä SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy Suunnittelukeskus Oy
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 1. JOHDANTO... 4 1.1 Rautatietärinä.. 4 1.2 Tampereen alueen raideliikennekuvaus 5 2. LAINSÄÄDÄNTÖ... 6 3. AIEMMAT SELVITYKSET... 6 4. RISKIKARTOITUS... 6 4.1 Tärinän riskinarviointikriteerit 6 4.2 Tärinän esiintyminen 7 4.3 Tärinän seuraukset 7 4.4 Toimenpiteitä vaativat kohteet 7 5. TOIMENPIDEOHJELMA... 11 5.1 Nykyiset alueet 11 5.2 Uudet alueet 17 Lähteet... 22 LIITE Tärinän toimenpidekohteet 3
1. JOHDANTO 1.1 Rautatietärinä Junien nopeuksien nostaminen, raskaamman junakaluston käyttö ja kasvavat akselipainot ovat lisänneet rautatieympäristössä ilmenevää tärinäriskiä. Rautatieliikenteessä häiritsevän tärinän aiheuttavat pehmeiden maakerrosten alueella raskaiden junien akseleiden kuormituksen taajuusalueella noin 2-6 Hz. Samalla taajuusalueella ovat usein pientalojen alimmat ominaistaajuudet, jolloin tärinä voi vahvistua rakennuksissa. Häiritsevä alue voi ulottua yli 100 metrin etäisyydelle radasta. Kallioon louhittujen ratojen kiskojen ja liikkuvan kaluston kontaktista syntyy taajuudeltaan 30-150 Hz tärinää, joka voi siirtyessään rakennuksiin vahvistua ja aiheuttaa matalataajuista häiritsevää melua. Ihminen aistii tärinän paljon alemmalla tasolla kuin se on rakenteille vauriollista. Tärinään vaikuttavat tekijät voidaan jakaa radasta ja raideliikenteestä riippuviin tekijöihin esimerkiksi seuraavasti: Radasta riippuvat tekijät maapohjan ja penkereen muodonmuutosominaisuudet tukikerroksen rakeisuus, paksuus ja tiiviys muiden maakerrosten tiiviys penkereen koko ja muoto pengerkorkeus radan rakenne ja kunto radan tai penkereen perustamistapa kiskon taivutusjäykkyys (yleensä vakio) kiskon kiinnityksen tiukkuus (yleensä vakio) pölkkyväli (yleensä vakio) pölkyn kunto ja koko (yleensä vakio) Raideliikenteestä riippuvia tekijöitä ovat junien määrä ja lajit, junien liikennöintinopeudet, junien pituus, junien paino (kokonais- ja akselipaino), akseliston mitat, jousituksen alimmat resonanssitaajuudet, vaunun värähtelyominaisuudet ja kaluston kunto Tärinän kannalta hankalimmat maapohjat muodostuvat pehmeistä maalajeista kuten savesta, siltistä, turpeesta ja liejusta. Tärinä voi olla merkittävää myös karkearakeisissa vedellä kyllästyneissä maapohjissa, mutta ei yleensä kantavilla maapohjilla kuten kalliolla tai tiiviillä hiekka- ja sora-alueilla. Tärinän hallitseva taajuus on pehmeillä maapohjilla yleensä matalampi kuin kovilla, sillä maapohja muokkaa tärinän taajuuden oman ominaistaajuutensa kaltaiseksi. Ratapihojen läheisyydessä voimakasta tärinää esiintyy erityisesti vaihteiden läheisyydessä. Ratapenger yleensä vaimentaa tärinää ja estää siten sen leviämistä ympäristöön. Värähtelevän penkereen riski on suurin matalalla penkereellä (< 2 m). Rautatietärinään kuuluu tyypillisesti tietty satunnaisuus, joka riippuu käytettävästä vaunukalustosta. Esimerkiksi lovi junan pyörässä lisää tärinää moninkertaiseksi. Yleisesti ottaen pientalot, erityisesti tyypilliset puutalot, ovat herkempiä tärinälle kuin kerrostalot, sillä kerrostalot ovat paremmin perustettuja ja rakenteeltaan jäykempiä kuin puurunkoiset pientalot. 4 Tärinää voidaan tarkastella laskennallisesti heilahdusnopeuden suuruutta kuvaavalla mallilla (VTT:n ohje, ks. kappale 2). Tärinämallin käyttöön ilman tärinämittauksia liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä, että sen tarkkuus on verrattain huono. Tärinämittausten kanssa laskentamalli on varmempi. Tällöinkin olosuhteet voivat vaikuttaa tuloksiin hyvin paljon.
Tärinämallin käytöstä ei ole vielä riittävästi kokemuksia. Tärinäilmiöön vaikuttavia tekijöitä on enemmän kuin mallissa on käytettävissä. Radan epäjatkuvuuskohdat kuten vaihteet ja eristysjatkokset aiheuttavat ylimääräistä tärinää, jota on vaikea ennustaa laskentamallilla. Mallia kuitenkin kehitetään jatkuvasti. Tärinähaitat tulisi huomioida jo yhdyskuntasuunnittelussa, erityisesti mikäli asumiseen tai työskentelyyn kaavoitetuilla pehmeikköalueilla rakennukset sijaitsevat 200 300 metrin etäisyydellä radasta. Tärinää voidaan pienentää noin yli 10 Hz taajuuksilla rakentamalla suojeltavat rakenteet tai laiteperustukset tärinäeristysten varaan. Alle 10 Hz taajuisen tärinän vaikutusten väheneminen voi vaatia rakenteiden ja rakennusten jäykistämistä. Ollakseen tehokas tärinän vaimennusrakenteen tulee ulottua radan suunnassa 50 100 metriä rakennuksesta molempiin suuntiin. Tutkittuja tärinän vaimennusrakenteita ja niiden ominaisuuksia on lueteltu taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkittuja tärinän vaimennusrakenteita (Mäkelä et al., 2002) Rakenne Tärinän aleneminen, % Rata perustettu paalulaatalle 90 Rata perustettu teräsbetonilaatalle 60 80 Rata perustettu kalkki/sementtipilareille 50 Kuplaseinä radan vieressä 50 Kalkki/sementtipilari lokerikkoseinät 40 Ratapenkereen kasvattaminen 30 Taulukossa ilmoitetut tärinän alenemisprosentit ovat luonnollisesti viitteellisiä ja vaihtelevat olosuhteiden mukaan. Samoin tärinän vaimennusrakenteiden kustannuksia on vaikea arvioida, sillä niiden kustannukset riippuvat muun muassa siitä, rakennetaanko ne uuden vai olemassa olevan radan yhteyteen. Yleisluontoisesti voidaan kuitenkin todeta, että kaikki taulukossa mainitut vaimennusrakenteet ovat kalliita ratkaisuja, mutta erityisesti radan perustaminen paalu- tai teräsbetonilaatalle on hintavampaa kuin muiden rakenteiden toteuttaminen. 1.2 Tampereen alueen raideliikennekuvaus Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien ratojen nopeusrajoitukset on saatu Ratahallintokeskuksen julkaisusta Verkkoselostus 2004. Tavarajunien osalta on valittu raskaimpien eli akselipainoltaan 22,5-tonnisten junien nopeusrajoitukset, sillä niitä on enemmistö liikennöivistä tavarajunista ja niiden vaikutus tärinään on suurempi kuin kevyempien junien. Tampereen keskustan seudulla asutus ympäröi tiiviisti rataa. Aseman kohdalla henkilö- ja tavarajunien nopeudet ovat alhaisia, alle 40 km/h. Helsingin radan varressa on laajoja ratapiha-alueita, joiden läheisyydessä sijaitsee teollisuusja toimistorakennuksia. Helsingin suuntaan nopeusrajoitukset ovat henkilöjunilla Viinikan ratapihan jälkeen 160 (veturijunat) tai 200 (moottorijunat). Raskaimpien tavarajunien nopeusrajoitus alueella on 100 km/h. Oriveden suuntaan nopeudet kasvavat henkilöjunilla yli 100 km/h kilometripaalulta 188 lähtien, raskaimpien tavarajunien nopeusrajoitus alueella on 100 km/h. Tässä suunnassa Järvensivulla ja Messukylässä on runsaasti pientaloja. Henkilö- ja tavarajunien nopeusrajoitukset Porin ja Parkanon suuntaan ovat aluksi 70 km/h ja kilometripaalujen 189,2 ja 193 välissä 80 km/h. Kilometripaalulta 193 eteenpäin henkilöjunien nopeus on Parkanon radalla 120 km/h ja Porin radalla ensin 120 km/h ja kilometripaalulta 194,3 lähtien 130 km/h. Raskaimpien tavarajunien nopeusrajoitus on kilometripaalulta 193 eteenpäin 100 km/h. Tavarajunien nopeusalueet on esitetty kartassa 1. Poriin menevä rata on yksiraiteinen, muut ovat kaksiraiteisia. 5
2. LAINSÄÄDÄNTÖ Tällä hetkellä ei liikennetärinälle ole olemassa erikseen käyttöön sovellettavia ja Suomen lainsäädännössä vahvistettuja raja-arvoja. Rakennevaurioiden osalta tärinän aiheuttaja on korvausvelvollinen. Häiritsevyyden osalta tilanne on epäselvä. Jatkuva ympäristötärinä voidaan periaatteessa rinnastaa ympäristöhaitaksi, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain määräyksiä. Ankaran vastuun periaatteen mukaisesti tärinän aiheuttaja on aina vastuussa häiritsevyydestä. Toistaiseksi tärinän häiritsevyys ei kuitenkaan velvoita toimenpiteisiin. Rautatieliikenteen tärinän mittaamisesta on olemassa VTT:n ohje (Törnqvist ja Nuutilainen, 2002). Tärinäarvona käytetään heilahdusnopeuden resultantin huippuarvoa rakennuksen perustuksessa. Ohjeen mukaan tärinäalueiden rajauksessa käytettävät ohjearvot ovat v B < 1,0 mm/s (ns. E-alue, rakenteiden vaurioriski on merkityksetön) v B = 1,0 3,0 mm/s (ns. H-alue, tärinä ei todennäköisesti aiheuta rakennevaurioita) v B > 3,0 mm/s (ns. V-alue, tärinä voi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita) Tärinän häiritsevyydelle ei ole olemassa laissa numeroarvoin esitettyä normistoa. Ratateknisten määräysten ja ohjeiden (RAMO) mukaan olemassa olevilla radoilla tärinää vähentäviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun rakenteesta mitattu tärinän heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvo on yli 3,6 mm/s. RAMOn mukaan uusien ratojen perustaminen ja mahdolliset vahvistus- ja pohjarakenteet on suunniteltava siten, että asuma-alueilla pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvo on enintään 1,0 mm/s. Raja-arvoa voitaneen soveltaa myös uuden asuntorakentamisen yhteydessä. Ihmisen tärinänhavaitsemiskynnyksen on arvioitu olevan 0,2 0,5 mm/s. 3. AIEMMAT SELVITYKSET Varsinaisia tärinämittauksia on suoritettu vuonna 1997 Asunto Oy Ratavahdissa (Postikatu 1) sekä Iidesrannassa (talo Pohjola 2). Kyseisissä mittauksissa ei havaittu rakennuksille vauriollista tai ihmisiä häiritsevää tärinää. Järvensivussa vuonna 2001 suoritetussa tärinän riskikartoituksessa (Geobotnia Oy, 2002) on sovellettu VTT:n ohjeistusta yhdessä tärinämittausten kanssa. Mittauksia tehtiin neljässä poikkileikkauksessa ja mitatut tärinät olivat melko alhaisia. Riskikartoituksen mukaan H- alueella eli selvästi tai lievästi havaittavan tärinän alueella sijaitsee 57 rakennusta, joista pääosa on asuinrakennuksia. V-alueella sijaitsee seitsemän ulkorakennusta. Tärinäalueet on kuitenkin laskettu käyttäen varsin korkeaa tärinän vahvistuskerrointa (2,5). Ongelmaa voitaisiin tarkentaa mittaamalla tärinää sekä rakennusten perustuksista että sisältä lattiasta. SITO-konsulttien suorittamassa Tampereen rataympäristöselvityksen ensimmäisessä vaiheessa (2003) laskettiin yleispiirteisesti tärinäalueiden laajuus. 4. RISKIKARTOITUS 4.1 Tärinän riskinarviointikriteerit Tärinän riskinarviointikriteereiden laatimisessa sovellettiin taulukossa 2 esitettyä riskin luokittelumallia. Taulukko 2. Riskin luokittelumalli (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003). ESIINTYMINEN SEURAUKSET Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköistä Merkityksetön riski Vähäinen riski Kohtalainen riski Mahdollista Vähäinen riski Kohtalainen riski Merkittävä riski Todennäköistä Kohtalainen riski Merkittävä riski Sietämätön riski 6
4.2 Tärinän esiintyminen Tärinän esiintymistä todennäköisyyttä arvioidaan maaperä-, rata- ja rakennekohtaisilla ominaisuuksilla, tietyltä alueelta saatujen valitusten määrällä, uuden maankäytön suhteella ohjearvoon sekä huomioimalla mahdolliset poikkeusolosuhteet. Tärinän esiintymisen todennäköisyyttä selvitetään alkuvaiheessa maaperän ominaisuuksien kartoituksella. Tällöin voidaan karsia alueet, joilla tärinän esiintyminen on epätodennäköistä. Tämän lisäksi huomioidaan rakentamisen etäisyys radasta sekä perustamis- ja rakentamistapa, raideliikenteen nykyiset ja tulevat ominaisuudet (akselipainojen korotus, nopeuksien nosto) sekä radan päällysrakenteen kunto ja perustamistapa sekä pengerkorkeus. Esiintymisen todennäköisyys saadaan kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Lisäksi luokkien sisäisenä kriteerinä käytetään tärinälle altistuvien henkilöiden määriä. Alueelta saadut valitukset Tärinän esiintyminen tietyllä asutulla alueella on todennäköistä, kun asiasta on tehty toistuvia valituksia ja rakennuksissa on selkeitä vaurioita mahdollista, kun asiasta on tehty yksittäinen valitus ja rakennuksissa saattaa olla tärinän aiheuttamia vaurioita epätodennäköistä, kun asiasta ei ole tehty valituksia Uuteen maankäyttöön vaikuttavat tekijät Tärinän esiintymisen todennäköisyyttä voidaan kartoittaa usean tekijän yhtäaikaisella tarkastelulla. Alkuvaiheessa maaperän ominaisuuksien kartoituksella voidaan karsia alueet, joilla tärinän esiintyminen on epätodennäköistä. Tämän lisäksi huomioidaan uuden rakentamisen etäisyys radasta sekä perustamis- ja rakentamistapa, raideliikenteen nykyiset ominaisuudet ja tulevaisuuden muutokset (akselipainojen korotus, nopeuksien nosto) sekä radan päällysrakenteen kunto ja perustamistapa (esimerkiksi pengerkorkeus). Esiintymisen todennäköisyys saadaan kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Poikkeusolosuhteet Tärinän esiintymisen todennäköisyyttä suurentavia tekijöitä ovat esimerkiksi junanpyörien ja kiskojen voimakas kuluneisuus, kiskojen epätasaiset ja epäjatkuvuuskohdat, avoimet kiskojatkokset, siltojen ja maapohjan siirtymävyöhykkeet, vaihteet, radan kaarteet sekä pehmeä maapohja. 4.3 Tärinän seuraukset Tärinän seurauksia ovat esimerkiksi lähitalojen asukkaiden kokemat haittatuntemukset sekä rakennusten ja rakenteiden vauriot. Tärinän seurauksien suuruutta arvioidaan yleensä tärinäalueiden luokitteluarvojen avulla. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan tehty tärinämittauksia, joten tärinän seurauksia arvioitiin asukkailta saatujen valitusten perusteella. 4.4 Toimenpiteitä vaativat kohteet Ensimmäisenä toimenpiteenä selvitettiin maaperäkarttojen avulla radan välittömässä läheisyydessä olevat nykyiset tai tulevat asutus- ja työpaikka-alueet, joilla voisi esiintyä tärinää. Näiden kohteiden osalta selvitettiin myös talojen tyyppi, niiden etäisyys radasta, tärinän vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrä, pengerkorkeus, junien nopeus kyseisen alueen kohdalla, alueesta tehdyt tärinävalitukset sekä alueella tehdyt tärinämittaukset. 7 Toimenpiteitä vaativiksi kohteiksi valittiin 1) sellaiset asumiseen tai työskentelyyn tarkoitetut alueet, joilla tärinän esiintyminen on maaperän ominaisuuksien perusteella mahdollista ja joista on tehty tärinävalituksia 2) sellaiset asumista tai työskentelyä varten kaavoitetut alueet, joilla tärinän esiintyminen on maaperätietojen mukaan mahdollista.
8 Edellä mainituilla kriteereillä arvioituna toimenpiteitä vaativat kohteet on lueteltu taulukoissa 3 ja 4 ja esitetty kartassa I.
Taulukko 3. Olemassa olevat, toimenpiteitä vaativat kohteet Nro Kohde Maalaji Talo-tyyppi 1), penger Junien km/h henkilö/ tavarajuna nopeus Talojen etäisyys radasta m Valitukset/ mittaukset Tärinän vaikutuspiirissä Riski N1 Juhannuskylä, Polvik. 3 savi kt, penger 1,4 40/40 < 75 valitus 1 kt kohtalainen m N2 Juhannuskylä, Huhtimäenk. 3 savi kt, penger 1,4 m 40/40 < 75 valitus melusta (mahd. tärinän 1 kt kohtalainen aiheuttamaa runkoääntä) N3 Messukylän harjun savi pt 110/100 Pirkanmaan omakotialue ympäristökeskuksen ylitarkastajan valituksia kirjoitus n. 80 pt merkittävä N4 Järvensivun omakotialue vedellä kyllästynyt hienohiekka pt, penger < 2 m 110/100 < 75 valituksia, mittauksia n. 30 pt merkittävä N5 Tesoma, Ristimäenkatu karkea hieta kt 130/100 < 75 m valituksia n. 15 pt kohtalainen 1) kt = kerrostalo, pt = pientalo 9
Taulukko 4. Uuden maankäytön mukaiset kohteet, joiden suunnittelussa tärinäriski on huomioitava Nro Kohde Maalaji Kaavoitus Junien nopeus, km/h Talojen (henkilöjuna/ tavarajuna) etäisyys radasta, m Kaavoitus 2) Riski U1 Kalkunvuori hiesu kt AK2004(34) U2 Messukylä savi kt AK2006(66), YK2004-2006(11) U3 Järvensivu vedellä kyllästyny hienohiekka 130/100 < 75 Yk-varanto/ kt-asuntoja 140/100 < 75 Yk-varanto/ kt-asuntoja kt 110/100 < 75 Yk-varanto/ kt-asuntoja kohtalainen kohtalainen kohtalainen 2) yk-varanto = yleiskaavavarannon asuntorakentamiskohteet 10
5. TOIMENPIDEOHJELMA 5.1 Nykyiset alueet Olemassa olevilla alueilla toteutettavat toimenpiteet on esitetty seuraavissa taulukoissa. Kohdassa toimenpide on pyritty luettelemaan kaikki tärinän vähentämiskeinot, joista kyseiseen kohteeseen sopivat vaihtoehdot on merkitty rastilla. Aikatauluehdotukset on esitetty kohdekorttien jälkeen. 11
N1 Polvikatu 3:n kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Asukkaiden mukaan tärinäongelma ilmaantunut junien siirryttyä käyttämään talon viereistä raidetta Rakennuksen ominaisuuksien kartoitus Todennus 5 000 e Ongelman mahdollisen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 12
N2 Huhtimäenkatu 3:n kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Asukkaiden mukaan melu lisääntynyt, VR:n asiantuntijan mukaan saattaa johtua myös tärinän aiheuttamasta runkoäänestä Rakennuksen ominaisuuksien kartoitus Todennus 5 000 e Ongelman mahdollisen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 13
N3 Messukylän kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Asukkaiden mukaan tärinä harjualueella lisääntynyt radan kunnostuksen jälkeen (betonipölkkyjen vaihto, junien nopeuden kasvu) Tärinäalueen tarkempi määrittely esimerkiksi omakotiyhdistyksen asukaskyselyn avulla. Todennus 5 000 e Ongelman mahdollisen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 14
N4 Järvensivun kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Häiritsevä tärinä lisääntynyt junien määrien, painojen ja nopeuksien kasvettua sekä erityisesti betonisten ratapölkkyjen vaihdon jälkeen. Tärinän todettu v 2001 mittauksin ja mallinnuksin koskevan 57 rakennusta. Mitatut neljä arvoa ovat kuitenkin alhaisia ja mallintamisessa käytetty korkeaa vahvistuskerrointa Ongelmaa voitaisiin tarkentaa mittaamalla tärinää rakennusten perustuksista ja sisältä lattiasta. Mittausalueen rajaus EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO Todennus 5 000 e VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA Tärinän vaikutuspiirissä olevan alueen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide TAVOITE SEURANTA Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 15
N5 Ristimäenkadun kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Asukkaat valittaneet tärinästä Rakennuksen ominaisuuksien kartoitus Todennus 5 000 e Ongelman mahdollisen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 16
5.2 Uudet alueet U1 Kalkunvuoren kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Maaperä tärinäaltista, junien nopeudet korkeat Tärinäalttiin alueen rajaaminen Mahdollinen tärinäongelma voidaan huomioida jo rakentamisvaiheessa. Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus tarvittaessa 17
U2 Messukylän kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Maaperä tärinäaltista, junien nopeudet korkeat Tärinälle alttiin alueen rajaaminen Mahdollinen tärinäongelma voidaan huomioida jo rakentamisvaiheessa. Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus tarvittaessa 18
U3 Järvensivun kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto MERKITTÄVYYS Maaperä tärinäaltista, viereisellä Järvensivun omakotialueella tärinän esiintyminen varmennettu mittauksin EDELTÄVÄT TOIMENPITEET Tärinälle alttiin alueen rajaaminen AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA Mahdollinen tärinäongelma voidaan huomioida jo rakentamisvaiheessa. TAVOITE Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s SEURANTA Tärinämittaus tarvittaessa 19
20
21
LÄHTEET Geobotnia Oy, 2002. Rautatieliikennetärinän riskikartoitus. Järvensivun kohta, Tampere. Mäkelä, T., Säily, S. ja Mäntynen, J. 2002. Rautatieliikenne. Julkaisu 33. Tampere, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Liikenne- ja kuljetustekniikka. Nuutilainen, O. Geobotnia Oy. Liikennetärinän mittaaminen ja vaikutukset. Luento TTY:ssä 27.3.2003. RAMO (Ratatekniset määräykset ja ohjeet), luku 3.9: Radan ympäristögeotekniset suunnitteluperusteet. VR-Yhtymä Oy. Voimassa 15.8.2002 lähtien. RIL 121-2004 Pohjarakenteet, luonnos. SITO-konsultit Oy, 2003. Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 1. Lähtöaineiston ja nykytilan kartoitus. Törnqvist, J. ja Nuutilainen, O. 2002. Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. Luonnos. VTT tiedotteita. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Ratahallintokeskus, Liikennejärjestelmäyksikkö. 2003. Verkkoselostus 2004. Ratahallintokeskuksen julkaisuja F1/2003. Helsinki, Ratahallintokeskus. 22
23