Helsinki 12.12.2012 DEMO-verkoston opit & hyvät käytännöt Antti Korkka & Ruusu Tuusa Alueiden ikärakenneverkosto DEMO 1
Sisältö Ikärakenteen muutos haastaa Suomen muutoksen keskeisiä kuvaajia Ikärakenneverkosto DEMO: aluekehityksen teemaverkosto 2010-2012 toiminta, roolit, verkostossa opittua Ikävoimaa alueille! - Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin DEMOn päättöjulkaisu 2
Väkimäärä Ikärakenteen muutos haastaa Suomen Suomen väestö vuosina 1900-2010 sekä ennuste 2020-2060 (Tiedot: Tilastokeskus) Milj. 7 6 5 V. 2012 19 % v. 2060 28 % yli 65-vuotiaat 15 64-vuotiaat 4 Alle 15-vuotiaat 3 V. 2012 65 % v. 2060 57 % 2 1 V. 2012 16 % V. 2060 15 % 0 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 Kuva: Karen Beate Nøsterud 3
Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Suomessa vuosina 1865-2060 (Tiedot: Tilastokeskus) 100 Kuva: DEMO-verkosto 90 80 70 60 50 40 30 20 1912 70,8 2060 76,7 2012 54,3 Väestöllinen huoltosuhde = alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrä sataa työikäistä (15-65- vuotiaat) kohden 10 0 1865 1880 1895 1910 1925 1940 1955 1970 1985 2000 2015 2030 2045 2060 Alle 15-vuotiaat Yli 65-vuotiaat 4
(Kartat: TEM) 5
Väestöllinen haavoittuvuus Kartta: Nordregio 2012: Väestönmuutosten kohtaaminen. Käsikirja Pohjoismaiden kunta- ja alueviranomaisille. Katso 6
Ikärakenneverkosto DEMO: aluekehityksen teemaverkosto 2010-2012 Alueet, asiantuntijat ja TEM tunnistavat yhdessä muutoksen vaikutuksia ja kehittävät tapoja vastata muutoksiin Kolme vuotta, laajimmillaan 17 aluetta ja 97 kuntaa Koulutusta, työkaluja, hyviä käytäntöjä, yhteisiä hankkeita, tutkimuksia ja selvityksiä, kansainvälistä yhteistyötä Kokonaisvaltainen, toimialat, alueet ja sektorit yhdistävä ote: asuminen, vapaa-aika ja palveluasuminen infrastruktuuri, liikkuminen, palvelulogistiikka ja teknologia uudet palvelumallit ja yrittäjyys työn ja työuran joustavuus kuntatalous- ja palvelut ikääntymisen vaikutukset 7
Verkoston roolit Informaation vaihto 1. Verkosto kehittäjänä Yhteishankkeet: uudet ratkaisut ja mallit sekä ennakointi Alueellinen verkostotoiminta Koordinointi Uudet resurssit 2. Verkosto oppimisfoorumina Koulutus Uusien kehittämis-, johtamis- ja suunnittelutaitojen oppiminen Tärkeille tiedon lähteille pääseminen Osallisuus 3. Verkosto vaikuttajana Yhteinen tahdonmuodostus ja päätösten legitimointi Päätöksentekoprosesseihin mukaan pääseminen 8
Verkostossa opittua Ikärakennemuutos väestön ikääntyminen kysymys paljon laajempi Ei kiinnity tiettyyn olemassa olevaan toimialaan tai hallintokuntaan vaan koskee kaikkia ikäryhmiä ja toimialoja elämänkulkunäkökulma (nuoret, keski-ikäiset, seniorit) toimialat ylittävä suunnittelu jo ministeriötasolta lähtien eri-ikäisiä koskevien ratkaisujen tarkastelu yhdessä Yhteistyön ja verkostojen vakiinnuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilla tasoilla yhteistyö tuo synergiaetuja, hyvien toimintatapojen ja kokemusten vaihtoa Muutos jakautuu alueellisesti epätasaisesti erityisesti nuoret ja työikäiset sekä työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin, erityishaasteet pienillä paikkakunnilla, toisaalta keskuksilla volyymihaasteet Yhteys työllisyyden ja elinkeinoelämän kehitykseen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen Ikärakennemuutos ei ole ainoa syy taloushaasteiden taustalla Ikääntyminen positiivisena asiana, pitkä ja terve vanhuus voimavarana Harvoilla kunnilla pitkäkestoista ohjelmapohjaista kehittämistä 9
Ikävoimaa alueille! - Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin DEMO-verkoston avulla koottuja hyviä käytäntöjä ja kiinnostavia hankkeita Aluekehittäjille, kunnille, ministeriöille, eri toimialojen asiantuntijoille, kolmannelle sektorille Ideoita ja innoituksia Katsaus siihen, miten ikärakennemuutokseen tuomiin haasteisiin vastataan Neljä pääteemaa: Asuminen Palvelut Työ Osallistuminen ja strategiatyö 10
Hyvien käytäntöjen kartoituksessa esiin tulleita kehittämisen painopisteitä Asuminen Asumisen ja elämän laatu Yhteisöllisyys ja yhteiskäyttö, ikääntyneiden ja eri-ikäisten asuinyhteisöt (esimerkiksi MONIKKO-hanke, Omatoimi-talo Saarijärvellä), Vapaaehtoistyö ja naapuriapu Esteettömyys, arkkitehtoniset ja rakentamisen ratkaisut, joilla halutaan lisätä viihtyisyyttä, eri tilojen yhteiskäyttöä ja esimerkiksi toimintojen ja eriikäisten/ihmisryhmien sekoittumista Asumisen ja palveluiden kehittäminen liittyvät usein yhteen ja niitä pyritään kehittämään enemmän yhdessä ja yhteistyössä (esimerkiksi kampukset) kokonaisvaltaisuus Ikääntyneiden palveluiden tuominen kotiin, laitosasumisen vähentäminen 11
Palvelut Kehitetään erityisesti sote-palveluita ja erityisesti iäkkäiden palveluita Ajankohtaista on kuitenkin myös erityisesti pienten paikkakuntien kaikenlaisten palveluiden, elinkeinotoiminnan ja työpaikkojen turvaaminen innovatiivisin keinoin (kuten etätyö ja siihen liittyvät palvelut; vapaaehtois- ja järjestötoiminta palveluiden tuotannossa, yrittäjien yhteistyömuodot ) Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta palveluiden tuottamisessa (esimerkiksi MontEri-hanke Kaakkois-Suomessa, Sopiva kylä- hanke Kymenlaaksossa) Kaikenikäisten terveyden tukeminen ennakolta, ennaltaehkäisy Iäkkäiden kotona asumisen palveluiden korostaminen, palveluiden ja asumisen yhdistäminen, turva- ja viestintäteknologia Liikkuvat lähipalvelut, palveluiden yhdistäminen (esimerkiksi monipalvelukirjastoautot) Matalan kynnyksen palvelut (esimerkiksi terveys- ja hyvinvointikioskit kauppakeskuksissa, liikkuvat terveysbussit ) 12
Työ Kehitetään sekä työtä ja työelämää että pyritään lisäämään työpaikkoja ja yrityksiä, vähentämään työttömyyttä ja houkuttelemaan työikäisiä paikkakunnalle Senioriyrittäjyys ja työuran pidentäminen yrittäjänä Toisaalta nuorten yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus Seniorimentorit, tiedon siirron käytännöt vanhemmilta työntekijöiltä/yrittäjiltä nuoremmille, sukupolvenvaihdostilanteet Yrittäjien verkostot, tiimiyrittäjyys (esimerkiksi Kulttuuricampus Ikaalisissa) Työhyvinvointi, työssäjaksaminen, työurien pidentäminen, hyvä johtaminen (esimerkiksi Ikä-Aktiivi Savossa) Nuorten tärkeys paikallisyhteisölle Uudet työn tekemisen muodot kuten etätyö ja työnantajien yhdistäminen (esimerkiksi Uusi SeutUra Pielisen Karjalassa) Kuva: Hanna Tuuri 13
Osallisuus ja strategiatyö Aiemmissa teemoissa esiin tulleita tavoitteita kehitetään sekä käytännön toiminnassa että strategioissa ja ohjelmissa Kaikenikäisten osallistumista ja osallisuutta pyritään korostamaan aiempaa enemmän, ikääntyneet ja toisaalta nuoret aktiivisia vaikuttajia, eivät vain päätösten kohteita Paikallisuuden ja paikallisten vahvuuksien korostaminen, erottautuminen (esimerkiksi Cittaslow Kristiinankaupungissa) Paikalliset ja alueelliset ikästrategiat, strateginen ja sektorit ylittävä lähestymistapa ikärakennemuutokseen kunta- ja aluekehittämisessä kehittämisasteella (esimerkiksi Tampere ja Kuopio) Herätellään uudenlaista asennetta ikääntymistä ja vanhuksia kohtaan, ikääntyminen voimavarana Nuorten näkökulman huomioon ottaminen, paikkakunnan kehittäminen nuorisolähtöisesti houkuttelee nuoria jäämään 14
Kiitos! Ikävoimaa alueille! -julkaisun voi ladata sähköisenä osoitteesta www.demoverkosto.fi Painettuja kappaleita voi tiedustella Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:ltä ja vuoden 2012 jälkeen Mänttä-Vilppulan kehitysyhtiö MW-kehitys Oy:ltä (antti.korkka(at)ylapirkanmaa.fi) Ruusu Tuusa Antti Korkka Projektipäällikkö Ohjelmajohtaja DEMO-verkosto DEMO-verkosto puh. 043 2112117 puh. 040 834 6676 ruusu.tuusa(ati)ylapirkanmaa.fi antti.korkka(at)ylapirkanmaa.fi (1.1.2013 alkaen www.mw-kehitys.com) 15