Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi
Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien, eliöyhteisöjen, ekosysteemien sekä metsissä elävien eliölajien ja niiden geneettisen perimän runsautta ja monipuolisuutta. WWF/Päivi Rosqvist
Suomen metsät Noin 70 % Suomen pinta-alasta on metsien peitossa. Kokonaan hakkuiden ulkopuolella olevia, tiukasti suojeltuja metsiä on Pohjois- Suomessa 16 % ja Etelä-Suomessa 2 % metsäpinta-alasta. Suomessa on enää hyvin vähän, vain n. 5 %, hakkuilta välttyneitä, lähes luonnontilassaan olevia metsiä (näistä alle puolet on suojeltu). Eläin- ja kasvilajeista n. 50 % on metsälajeja. Metsät jakautuvat pohjois-, keski- eteläja hemiboreaalisiin vyöhykkeisiin
Suomen metsäpintaala ja suojelualueet Suomen suojelualueet Suomen metsäpinta-ala
Etelä-Suomen metsien suojelu Etelä-Suomen metsät ovat eläin- ja kasvilajistoltaan maamme rikkainta luontoa (mm. lehdot). Vain n. 2 % niistä on suojeltu. Lähes jokaista Etelä-Suomen metsähehtaaria on viimeisen 60 vuoden aikana käsitelty metsätaloudellisin toimin. Muutokset maankäytössä pienentävät metsäalaa ja pirstaloivat yhtenäisiä metsäalueita WWF:n mielestä Etelä-Suomen metsien suojelu on 2000-luvun alun tärkein metsäpoliittinen tehtävä Suomessa. Etelä-Suomen metsien suojelu edistää myös metsien virkistyskäyttöä ja luontomatkailua. Metsien suojelutilanne kasvillisuusvyöhykkeittäin
Suojelun tavoitteet 17 % suojeluaste YK:n sopimuksen mukaisesti Monipuoliset metsänkasvatusmenetelmät Bioenergian käytön vaikutusten selvittäminen ja intensiteetin oikea mitoittaminen Jäljellä olevien luonnonmetsien suojelu koko Suomessa METSO-ohjelman tavoitteiden toteuttaminen Vanhojen suojeluohjelmien toteuttaminen loppuun Parhaimman tutkimustiedon käytäntöön soveltaminen
Metsälajien uhanalaisuus Suomen noin 45 000 eliölajista vain 21 000 tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Niistä joka kymmenes on uhanalainen Uhanalaisista lajeista 36 % elää ensisijaisesti metsissä, varsinkin lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä. Uhanalaisia metsälajeja on mm. seuraavissa lajiryhmissä: Lahottajasienet Epifyyttijäkälät Sammalet Kovakuoriaiset Pistiäiset Kaksisiipiset Linnut Metsien 76 luontotyypistä uhanalaisia oli n. 60 % erityisen uhanalaisia ovat lehdot ja vanhat lehtipuuvaltaiset kangasmetsät (joissa myös suurin osa uhanalaisista lajeista elää)
Merkittävimpiä uhanalaistumiseen vaikuttavia syitä ovat olleet mm. Metsien uudistamis- ja hoitotoimet (voimakas talousmetsien käsittely) Metsärakenteen yksipuolisuus (ei luontaisia pienhäiriöitä) Metsäalueiden pirstoutuminen (mm. metsäteiden ja infrastruktuurin rakentaminen) Soiden ojitus Lahopuun niukkuus Vanhojen metsien vähyys Yksipuulajisuus Tasaikäisyys
Metsien suojelua tulee kehittää Keinoja metsien suojelun parantamiseksi Ennallistaminen jäljittelemällä metsien luontaista häiriödynamiikkaa (esim. kulotus, puiden kaato, lahopuun teko) Edistämällä luonnonmukaisempaa metsänhoitoa tukevaa FSCsertifiointia METSO-ohjelma (rahoituksen turvaaminen) Ympäristöhallinnon resurssien lisääminen Laajentamalla pienialaisia ja sirpalemaisia suojeltuja metsiä ja luomalla ekologisia yhteyksiä erillään olevien suojelualueiden välillä -> suojelualueverkostot Turvaamalla vailla suojelua olevien, luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien säilyminen
Metsien suojelu ja maisematason suunnittelu Suojeluverkon kehittäminen olemassaoleva suojelualue uusi suojelualue, määräaikainen tai pysyvä talousmetsien hoito (pehmeämmät metsienhoitomenetelmät) Luonnonhoitoalue (ennallistaminen) metsälaki- yms. kohteet lajistonsuojelu luontotyypin suojelu Lähde: Syrjänen et al. Metson seuranta- ja arviointi 2006
Talousmetsien monipuolisempi hoito Kolmannes on kiinnostunut painottamaan metsänkasvatuksessaan luonto-, ja maisema-arvoja tai metsän monikäyttöä laajemmin kuin puuntuotantoa Metsien peitteellisyyttä paremmin säilyttäviä pienaukko- ja poimintahakkuita Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Ylläpidettävä tärkeitä rakenteita, kuten lahopuuta ja järeitä vanhoja puuyksilöitä Metsälakiin tehokkaammat kirjaukset lakikohteiden suojelemiseksi Sertifiointi Kesäaikaisten hakkuiden välttäminen herkillä kohteilla Hoitotoimet huomioisivat metsänomistajan tavoitteita
Monitavoitteinen metsänhoito uusia lähestymistapoja metsänhoitoon Monitavoitteisessa metsänhoidossa metsäluontoa hoidetaan ekologiset, sosiaaliset, kulttuurilliset sekä taloudelliset näkökulmat huomioon ottaen. Se sisältää: metsien suojelun metsien taloudellisen hyödyntämisen riistan- ja maisemanhoidon matkailun ja virkistyskäytön poronhoidon ja muiden metsiin perustuvien elinkeinojen tarpeet. kulttuuri- ja historia-arvot sekä henkinen pääoma
WWF:n Perintömetsäohjelma Tavoitteena on edistää vapaaehtoista metsien suojelua Suomessa. Perintömetsän voi perustaa kuka tahansa metsää omistava taho Ohjelman suojelukriteerit ovat joustavat, sillä Perintömetsäkohteen arvo voi perustua esimerkiksi sen kauneuteen, tunne- tai perinnearvoihin tai rikkaaseen luontoon. 10 vuoden aikana perintömetsiä on perustettu 101 kpl:ta ympäri Suomea. Perintömetsien yhteinen pinta-ala on yli 1100 hehtaaria Mukana yksityismetsänomistajia, kuntia, seurakuntia ja yhtiöitä Suojelusta ei makseta korvausta Perintömetsä auttaa metsien suojelua Niklas Hagelberg / WWF
Mitä tekee? Edistää Etelä-Suomen metsien suojelua Mukana METSO - ohjelman toteutuksessa Edistämällä uusien Perintömetsien perustamista Edistää kestävyyskriteereiden asettamista metsänhoidolle ja metsäbioenergialle Mukana FSC- sertifiointityöryhmässä Mukana metsäbioenergian korjuukriteerien laadinnassa Edistää vastuullista ja kestävää metsänhoitoa Suomessa Mukana Kansallisen metsäohjelman työryhmässä Edistää peitteellistä metsänkasvatusta ja monipuolisia metsänhoitomenetelmiä Ennallistaa arvokkaita metsäluontokohteita Talkooleirien avulla mm. METSO-kohteita hoidetaan WWF Suomen varoista n. 33 % käytetään metsien suojelutyöhön sekä kotimaassa että ulkomailla
KIITOS!, Maija Kaukonen 1.7.2010, F2F koulutus