Logistiikkakeskusten kehittämisen kipupisteet Suomessa Jorma Härkönen 19.4.2013 Tampereen Logistikkamessut
LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri Valtakunnallisesti toimiva, kansainvälisesti verkottuva logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto, jolla on selkeä fokus. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti logistiikkakeskukset ja logistiikkakeskusalueet sekä keskusten suunnitteluun, rakentamiseen, kehittämiseen ja operointiin liittyvät toimintamallit. LIMOWA yhdistää eri toimialojen osaamisen. LIMOWA toimii yrityskeskeisesti, edistää liiketoimintaa ja vientiä. LIMOWA on kansallinen, avoin ja puolueeton. Tällä hetkellä 64 yritys-ja yhteisöjäsentä. LIMOWA ry. perustettiin 31.1.2008. LIMOWAnisäntäyhtiönä toimii Teknologiakeskus TechVillaOy Hyvinkäällä.
Klusterin toimijat
Käsikirja logistiikkakeskuksen kehittäjälle
Nykyaikainen logistiikka-alue (Freight Village) yhdistää kuljetusmuotoja, sijaitsee optimaalisesti ja on toiminnoiltaan ja palveluasteeltaan monipuolinen.
Logistiikkakeskus logistiikkavyöhyke (1/2) Luokka Nimi Määrittely L0 L1 L2 L3 L4 L5 Logistiikkavyöhyke Logistiikkakeskittymä Logistiikka-alue Logistiikkapalvelukeskus Logistiikkakeskus Varasto, Terminaali Logistiikkakeskittymien, alueiden ja keskusten muodostama, usein pääväylien suuntainen vyöhyke. Itsestään muodostunut logistiikkakeskusten ja alueiden tiivis ryhmä, usean hallinnoima, useita toimijoita. Järjestäytyneesti muodostunut, logistiikkatoiminnoille tarkoitettu alue, freight village, jossa useita logistiikkakeskuksia, varastoja yms. logistiikkatoimintoja lisäpalveluineen. Useita toimijoita. Kaikille asiakkaille avoin logistiikkakeskus. Tietyn tahon hallinnoima, mahdollisesti useita toimijoita. Suljetun piirin eli tietyn kauppaketjun tai teollisuusyrityksen oma logistiikkakeskus tai keskusvarasto, josta tavaraa toimitetaan vain ko. yrityksen omiin tarpeisiin. Yksityisten omistamia varastoja yms., pinta-ala alle 10 000 m 2
Logistiikan kehittämisen suuret teemat Euroopassa Vihreä logistiikka, Green Logistics Korridoriajattelu= Eurooppaa läpäisevät sujuvat kuljetuskäytävät Uuden teknologian hyödyntäminen logistiikassa Intermodaalisuus
Freight Village: Interporto Bologna
Freight Village: Großbeeren Berlin
Asian edistäjiä on paljon EU, Valkoinen Kirja, Promit ja muut laajat projektit Useiden EU-maiden hallitukset sekä osavaltiot EIA European Intermodal Association Europlatforms UIRR (International Union of Combined Road-Rail Transport Companies) YTL : Kombi-Suomea rakentamassa LIMOWA, usean kaupungin kehitysyhtiöt Suuret satamayhtiöt Euroopassa (esim. HHLA) Suuret rautatieyhtiöt Euroopassa
Nykyaikainen keskieurooppalainen Freight Village: Kooltaan yhä suurempia, jopa useiden satojen hehtaarien alueita Usein sataman lähialueilla, mutta yhä useammin sisämaassa, Keski- Euroopassa jo laaja verkosto Toimitusketjujen solmukohta, intermodaaliterminaali Useita toimijoita, mahdollisesti useita operaattoreita Keskeinen osa kansainvälistä logistiikkaketjua, terminaalit linkittyneet toisiinsa. Yhteistyötä haetaan yli maiden ja osavaltioiden rajojen. Alueilla usein myös teollisen tuotannon loppuvaiheen toimintaa Entistä enemmän ulkoisia palveluita ja palveluntarjoajia Moderni ja älykäs teknologia avainroolissa toimintojen tehostajana Alueen yhteisiä asioita yleensä hoitaa isäntäyhtiö
Huoli Suomen jälkeenjäämisestä muuhun Eurooppaan nähden Logistinen kilpailukykymme heikkenee muutenkin kuin rikkidirektiivin myötä Missä konttijunat? Missä PK-sektorin palvelu rautateiden rahtiliikenteessä? Kilpailu vasta pikkuhiljaa tulossa rautateiden rahtiliikenteeseen (Ruotsissa 8 operaattoria) Rata-ja tieinfrastruktuuri rapistuu tai korkeintaan kehittyy hyvin hitaasti. Liian moni kunta havittelee merkittäviä logistiikkakeskuksia omille alueilleen -> toiminnot hajaantuvat aivan liikaa Volyymit eivät keskity riittävästi, vaikea muodostaa runkoreittejä
ja huolet jatkuvat Valtiovalta ei ohjaa kehitystä, vaan jättää sen markkinoiden ja kuntien toiminnan armoille. Suurten kaupunkien ympäryskunnat nokittavat keskuskuntaa. Puuttuu organisaatio, jolla olisi riittävät rahkeet ajaa KOKO logistiikka-alan kehitystä yritys- ja bisneslähtöisesti Tällä menolla Suomi ei tule missään tapauksessa täyttämään EU:n Valkoisen Kirjan vaatimuksia: -yli 300 km:n kuljetuksista 30 % rauta-tai vesiteitse v. 2030 -yli 300 km:n kuljetuksista 50 % rauta-tai vesiteitse v. 2050
Menestystekijät Suomessa (voidaanko saavuttaa?) Oikea sijainti kysyntään nähden, sopiva määrä hub eja Rahdinantajien kiinnostus Riittävät kuljetusvolyymit, kriittinen massa saavutettava Runkoreittien muodostuminen riittävän harvoihin satamiin Riittävän tiheät aikataulut, blokkijunat Konttien saaminen raiteille Kaavoitukselliset ja tekniset valmiudet rakentamiseen Rahoituksen järjestyminen, esim. Saksassa valtio tukee voimakkaasti Kyky rakentaa alueelle monipuolinen palveluvarustus Kyky joustavaan yhteistyöhön eri toimijoiden ja myös eri terminaalien välillä Järkevä ja kannattava liiketoimintamalli
Mikä on kuntien rooli kehityksessä? Kunnat hakevat alueelleen investointeja, työpaikkoja ja elinvoimaisuutta. Logistiikkakeskushankkeet voivat olla kuntavetoisia, useimmiten ne kuitenkin ovat tukkukaupan, logistiikan palveluyritysten tai kiinteistökehittäjien synnyttämiä. Yritykset etsivät tehokkaan toiminnan kannalta optimaalisia sijaintikohteita.
Sijaintipaikan valinta Yritysten mielestä tärkeimmät logistiikkakeskusten sijaintipaikkaan vaikuttavat tekijät: Toimitusten ja jakelun kuljetuskustannukset Työvoiman saatavuus ja työvoimakustannukset Kaavoitukselliset ja tekniset valmiudet rakentamiseen Yhteydet satamiin Toimitilakustannukset
Milloin kuntien rooli muuttuu ongelmalliseksi? Kuntapäättäjien toiveet ja logistiikkamaailman realismi eivät kohtaa. Laaja logistiikka-alue ulottuu usean kunnan alueelle, kuntien kaavoitustoimi katsoo vain omien rajojen sisälle. Keskitytään naapurikuntien kanssa nokitteluun. Liikemiehet käyttävät tilanteen hyväkseen -> verille kilpailuttaminen. Kunnat myyvät/vuokraavat maata alihintaan, vaikka yrityksillä olisi varaa maksaa tontista ja siihen liittyvistä kunnallisteknisistä palveluista käypä hinta, kunnat käytännössä jopa subventoivat yrityksiä.
Yhteistyötä tarvitaan Milloin alamme puhaltaa yhteiseen hiileen?
LIMOWAn yhteystiedot Jorma Härkönen, johtaja p. 040 3517 621 jorma.harkonen@techvilla.fi Juuso Pulli, projektipäällikkö p. 040 354 6603 juuso.pulli@techvilla.fi www.limowa.fi