Logistiikkakeskusten kehitys Suomessa ja Euroopassa. Jorma Härkönen Logistiikan uudet tuulet-seminaari Forssa

Transkriptio

1 Logistiikkakeskusten kehitys Suomessa ja Euroopassa Jorma Härkönen Logistiikan uudet tuulet-seminaari Forssa

2 Esityksen rakenne LIMOWAn lyhyt yleisesittely Logistiikkakeskusten luokittelu Logistiikkakeskusten sijainti Etelä-Suomessa Logistiikkakeskukset Keski-Euroopassa Entä Suomi, onko tilanteesta syytä huolestua? Mikä on kuntien rooli kehityksessä? Logistiikkakeskuksen kehittäjän työpöytä sekä Logistiikkakeskuksen kehittäjän käsikirja

3 LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri Valtakunnallisesti toimiva, kansainvälisesti verkottuva logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti logistiikkakeskukset ja logistiikkakeskusalueet sekä keskusten suunnitteluun, rakentamiseen, kehittämiseen ja operointiin liittyvät toimintamallit. LIMOWA on kansallinen, avoin ja puolueeton. Osa työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelman (OSKE) Älykkäät koneet -klusteria. Isäntäyhtiönä on Teknologiakeskus TechVilla. Tällä hetkellä 63 jäsentä.

4 LIMOWA yhdistää monta toimialaa

5 LIMOWAn jäseniä Suuryrityksiä: Cargotec, Konecranes, Itella, VR Transpoint, YIT, SRV, Lemminkäinen, Hartela, Huurre, Varova, Rocla, Toyota Material Handling, Onninen.. Muita yrityksiä: Kasten, Alfaroc, Varova, ESRI Finland, Leanware, Vindea, Toyota Material Handling Finland, CT-Logistics.. Satamia: Helsingin Satama, HaminaKotka Satama, Hangon Satama.. Julkisia toimijoita: Invest in Finland, VTT, Finavia, Turun kaupunki, JAMK, HAMK, Laurea, Suomen Ympäristöopisto Kaupunkien/kuntien kehitysyhtiöitä: Tampere, Kouvola, Jyväskylä, Vaasa, Seinäjoki, Kauhajoki, Oulu, Lappeenranta, Imatra, Valkeakoski, Mäntsälä.. Kumppanuusjäseniä: LOGY, Finpro, RFID Lab Finland,Airport Cluster Finland, GS1 Finland, Tieke, Innorail..

6 Logistiikkakeskus logistiikkavyöhyke Luokka Nimi Määrittely L0 L1 L2 L3 L4 L5 Logistiikkavyöhyke Logistiikkakeskittymä Logistiikka-alue Logistiikkapalvelukeskus Logistiikkakeskus Varasto, Terminaali Logistiikkakeskittymien, alueiden ja keskusten muodostama, usein pääväylien suuntainen vyöhyke. Itsestään muodostunut logistiikkakeskusten ja alueiden tiivis ryhmä, usean hallinnoima, useita toimijoita. Järjestäytyneesti muodostunut, logistiikkatoiminnoille tarkoitettu alue, freight village, jossa useita logistiikkakeskuksia, varastoja yms. logistiikkatoimintoja lisäpalveluineen. Useita toimijoita. Kaikille asiakkaille avoin logistiikkakeskus. Tietyn tahon hallinnoima, mahdollisesti useita toimijoita. Suljetun piirin eli tietyn kauppaketjun tai teollisuusyrityksen oma logistiikkakeskus tai keskusvarasto, josta tavaraa toimitetaan vain ko. yrityksen omiin tarpeisiin. Yksityisten omistamia varastoja yms., pinta-ala alle m 2

7

8 Etelä-Suomen logistiikka-alueet

9 Pääkaupunkiseudun logistiikka-alueet

10 Nykyaikainen keskieurooppalainen intermodaaliterminaali: Kooltaan yhä suurempia, jopa useiden satojen hehtaarien alueita Usein satamissa, mutta yhä useammin sisämaassa, Keski-Euroopassa jo laaja verkosto (yli 500 junaa päivässä) Lentokenttäympäristöt kehittyvät voimakkaasti Usein kymmeniä toimijoita samalla alueella, mahdollisesti useita operaattoreita Keskeinen osa kansainvälistä logistiikkaketjua, terminaalit linkittyneet toisiinsa. Yhteistyötä haetaan yli maiden ja osavaltioiden rajojen. Alueilla usein myös teollisen tuotannon loppuvaiheen toimintaa Entistä enemmän ulkoisia palveluita ja palveluntarjoajia Moderni ja älykäs teknologia avainroolissa toimintojen tehostajana Alueen yhteisiä asioita yleensä hoitaa isäntäyhtiö

11 Freight Village: Interporto Bologna

12 Freight Village: Großbeeren Berlin

13 Freight Village: Großbeeren Berlin

14 Freight Village: Großbeeren Berlin

15 Logistics Park: London Gateway

16 Keski-Euroopan kehittyvä verkosto

17 Keski-Euroopan kehittyvä verkosto/esimerkkinä sveitsiläinen HUPAC yhdistettyjen kuljetusten verkosto

18 Huoli Suomen intermodaalikuljetusten tilanteesta Suomi jäämässä jälkeen muun Euroopan kehityksestä erityisesti raideliikenteen osalta. Missä konttijunat? Missä PK-sektorin palvelu raiteilla? Vieläkään ei kilpailua rautatierahdin kuljetuksissa (esim. Ruotsissa 8 operaattoria kilpailee rautatierahdista) Ratainfrastruktuuri rapistuu tai korkeintaan kehittyy hyvin hitaasti Liian moni kunta havittelee merkittäviä logistiikkakeskuksia omille alueilleen -> toiminnot hajaantuvat liikaa Volyymit eivät keskity riittävästi Valtiovalta ei ohjaa kehitystä, vaan jättää sen markkinoiden ja kuntien toiminnan armoille Tällä menolla Suomi ei tule missään tapauksessa täyttämään EU:n Valkoisen Kirjan vaatimuksia

19 Menestystekijät Suomessa (voidaanko saavuttaa?) Oikea sijainti kysyntään nähden, sopiva määrä hub eja Rahdinantajien kiinnostus Riittävät kuljetusvolyymit, kriittinen massa saavutettava Runkoreittien muodostuminen riittävän harvoihin satamiin Riittävän tiheät aikataulut, blokkijunat Konttien saaminen raiteille Kaavoitukselliset ja tekniset valmiudet rakentamiseen Rahoituksen järjestyminen, esim. Saksassa valtio tukee voimakkaasti Kyky rakentaa alueelle monipuolinen palveluvarustus Kyky joustavaan yhteistyöhön eri toimijoiden ja myös eri terminaalien välillä Järkevä ja kannattava liiketoimintamalli

20 Mikä on kuntien rooli kehityksessä? Kunnat hakevat alueelleen investointeja, työpaikkoja ja elinvoimaisuutta. Logistiikkakeskushankkeet voivat olla kuntavetoisia, useimmiten ne kuitenkin ovat tukkukaupan, logistiikan palveluyritysten tai kiinteistökehittäjien synnyttämiä. Yritykset etsivät tehokkaan toiminnan kannalta optimaalisia sijaintikohteita.

21 Sijaintipaikan valinta Yritysten mielestä tärkeimmät logistiikkakeskusten sijaintipaikkaan vaikuttavat tekijät: Toimitusten ja jakelun kuljetuskustannukset Työvoiman saatavuus ja työvoimakustannukset Kaavoitukselliset ja tekniset valmiudet rakentamiseen Yhteydet satamiin Toimitilakustannukset

22 Milloin kuntien rooli muuttuu ongelmalliseksi? Kuntapäättäjien toiveet ja kansainvälisesti toimivan logistiikkamaailman realismi eivät kohtaa. Yrityksiä eivät kuntarajat kiinnosta. Meidän kuntamme on maailman napa -ajattelu Laaja logistiikka-alue ulottuu usean kunnan alueelle, kuntien kaavoitustoimi katsoo vain omien rajojen sisälle. Keskitytään naapurikuntien kanssa nokitteluun. Liikemiehet käyttävät tilanteen hyväkseen -> verille kilpailuttaminen. Kunnat myyvät/vuokraavat maata alihintaan, vaikka yrityksillä olisi varaa maksaa tontista ja siihen liittyvistä kunnallisteknisistä palveluista käypä hinta.

23 Mikä voisi olla ratkaisu? Kuntien vapaaehtoinen yhteistyö maankäytössä ja toimintojen suunnittelussa. Kunnat velvoitetaan yhteistyöhön maankäytössä ja toimintojen suunnittelussa. Merkittäviin logistiikka-alueisiin liittyvän maankäytön päätökset aluehallinnolle tai valtiolle. Vertailu: Tukholman maakäräjämalli

24 Tukholman maakäräjämalli Tukholman lääniin kuuluu 26 kuntaa, asukkaita yhteensä 2,1 miljoonaa. Aluehallinto (maakäräjät) vastaa alueen terveydenhuollosta, joukkoliikenteestä ja maankäytöstä. Kunnat hoitavat kuntalaisia lähellä olevat palvelut. Aluehallinnolla on verotusoikeus. Äänestäjät valitsevat luottamushenkilöt aluehallintoon joka neljäs vuosi kuten kuntien valtuustoihinkin. Lähde: Stockholms läns landsting

25

26

27 Käsikirja logistiikkakeskuksen kehittäjälle

28 Lisätietoja LIMOWAsta: Jorma Härkönen, johtaja p Juuso Pulli, projektipäällikkö p