Neppari-hanke Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut on keskitetysti toiminut kaupungin työllistämisvelvoitteiden tulosvastuullisena hoitajana 1.10.2010 alkaen. Tulosalueena työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin perusturvapalveluiden toimialaan. Työllisyyspalveluiden keskeiseksi toimintamuodoksi on vakiintunut Navikka- Toimintakeskus, joka sisältää kunnan vastuulla olevat työllistämisvelvoitteet, erityishuoltolain ja sosiaalihuoltolain 27e ja d :n mukaisen työllistämisen sekä pitkäaikaistyöttömien palvelut. Vuodesta 2012 alkaen Navikka Toimintakeskusta on kehitetty myös nuorten toimintaympäristönä. Vuosien 2011 2015 aikana työllisyyspalvelut on lisännyt nuorten asiakkaiden kohtaamista ja aktivointia työhön ja koulutukseen sekä kehittänyt työpajatoimintaa jossa nuoria on ohjattu ja valmennettu Navikka toiminnoissa. Vuonna 2011 työllisyyspalvelut tarjosivat tukea nuorille EOP-Ennakoiva ohjaus- ja perehdytyshankkeen kautta. Vuotta myöhemmin KOPPI-hanke kehitti oppimisympäristön kartoitusta nuorille ja testasi sitä Navikka-toiminnoissa. Vuonna 2013 EK5-Starttipaja aloitti nuorten ohjaustoiminnot erikseen yksilövalmentajan ja Navikka toimintakeskukseen resursoidun pajaohjaajan kanssa. Vuonna 2014 työllisyyspalveluissa alkoi Nuorten Navikkahanke, jossa aloitettiin kahden erilaisen pajan kokeilu. Nuorten Navikka II-hanke jatkoi pajatoimintojen kehittämistyötä hankekaudella 2015 2016. Työnalla-hankkeessa hankekaudella 2016 2017 siirryttiin uusiin tiloihin, kehitettiin nuorten palvelupolkua sekä tiiviimpää ohjausprosessia, yksilöllinen kuntoutusnäkökulma huomioiden. Nuoskahankkeessa edelleen kehitetään nuorten palveluja ja toimintaa sekä tehdään uusia tiloja tutuksi nuorille työpajaohjaajan ja yksilövalmentajan kanssa. Neppari-hankkeessa jatketaan jo olemassa olevia toimivia käytänteitä ja kehitetään pajatoimintoja houkuttelevammiksi yhteistyössä paikallisen verkoston kanssa. Verkoston kanssa mm. kehitetään seinätöntä pajatoimintaa. Hankkeessa ohjataan, autetaan ja tarjotaan palveluja 17 28-vuotiaille nuorille. Tärkeitä toimintoja ja palveluita olisi avustuksen turvin mahdollista tarjota aikaisemmin peruskoulun jälkeisille koulupudokkaille sekä Keuruulle asumaan jääneille maahanmuuttajataustaisille nuorille. Neppari-hanke tukee nuoren oppimista. Tärkeimpiä yhteistyötahoja hankkeella ovat kaupungin sosiaali-, terveys-, ja työllisyyspalvelut, TE-palvelut, Keski-Suomen Eteläinen TYP, erityispalveluyksikkö, 2.asteen nivelvaiheen opinto-ohjaaja sekä lähiseudun oppilaitosten opinto-ohjaajat. Edellä mainittujen tahojen kanssa kehitetään hankkeen aikana toimintoja, joilla parannetaan nuorten palveluja. Nuoret valmentautujat ohjautuvat hankkeeseen yhteistyötahojen toimesta tai oma-aloitteisesti itse ottaen yhteyttä. Alaikäisten nuorten kohdalla myös aktiiviset vanhemmat ja esimerkiksi nuorisotoimi voivat ohjata nuoria hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään kuntarajojen yli tehtävää yhteistyötä työpajojen kesken, sekä eri toimijoiden kanssa paikkakunnalle tai paikkakunnalta muuttavien nuorten saattaen vaihtamiseksi.
Hankkeessa hyödynnetään motivoivaa työotetta. Jokaiselle pajatoiminnoissa valmentautujalle tehdään palvelutarvearvio ja suunnitelma. Valmentautujalla itsellään on merkittävä rooli palvelutarvearvioita ja suunnitelmaa tehtäessä ja omien tavoitteiden asettamisessa, yksilövalmentaja ja työpajaohjaaja yhteistyössä työllisyyspalvelujen palveluohjaajan kanssa auttavat ja neuvovat. Suunnitelmaa kirjattaessa hyödynnetään muodostunutta monialaista verkostoa. Hankkeen asiakkaiden tilastoinnissa ja kirjaamisessa hyödynnetään PARTY- ja PARENT- järjestelmiä sekä työllisyyspalveluiden palveluohjaajan tekemiä asiakaskirjauksia Pro Consona järjestelmään. Pajajakson toivotaan olevan nuorelle siirtymävaihe koulutukseen tai työelämään, jossa yhteistyötahot ovat apuna saattamassa sekä tarjoavat saatavilla olevia palveluja. Nuorten Navikka Keuruulla nuorten työpajatoiminta on aikaisempien hankkeiden (Nuorten Navikka, Nuorten Navikka II, Työnalla, Nuoska) myötä opittu yhdistämään Nuorten Navikka nimeen. Tämä nimi halutaan säilyttää käytössä myös uudessa hankkeessa. Yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen on helpompaa, jos nimi ei vaihdu aina hankkeen vaihtuessa. Myös nuoret osaavat paremmin hakeutua nimenomaan Nuorten Navikkaan. Vakiintuneen nimen avulla toimintojen ja palvelujen tunnettavuuden lisääminen helpottuu. Nuorten Navikkanimen käyttäminen tukee myös nuorten työpajatoimintojen juurruttamista osaksi Navikka- Toimintakeskuksen toimintaa, tätä juurruttamista jatketaan. Nuorten Navikalle saatiin omat kodinomaiset tilat, joista on tarkoitus muokata monipuolista, nuorten arjenhallintaa, hyvinvointia ja tulevaisuuden suunnittelua tukevaa toimintaa mahdollistava nuorten oma paikka. Tilassa on valmiudet kodinhoidolliseen työskentelyyn, kuten pyykinpesuun ja ruuanlaittoon. Nuorten oman pajan ja Navikka Toimintakeskuksen yhteistyöttä on mahdollista vahvistaa kädentaitoja, tehdä pieniä korjauksia ja harjoittaa luovaa toimintaa. Tilaa pystytään hyödyntämään myös pienimuotoiseen kuntoiluun. Omien tilojen myötä on mahdollista ylläpitää, muokata ja sisustaa toimitiloja, sekä piha-aluetta, antaa nuorelle mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä, sekä mahdollisuus oppia hyödyllisiä kodin projekteihin liittyviä taitoja. Nuorilla on tiloissa käytössä atk-kalusto ja muutamia tärkeitä ohjelmistoja. Nykyaikaisessa verkostoituneessa ympäristössä tietotekniikan ja viestinnän haltuunotto on erityisen tärkeää, sillä palvelut ja työnhaku on yhä enenevissä määrin siirtynyt verkkoon. Monilla nuorilla on tältä osin puutteita tiedoissa ja taidoissa, jonka vuoksi tietotekniikan käyttöä täytyy integroida pajajaksolle. Työskentelyä varten asiakkaat tarvitsevat tietokoneita käyttöönsä, jolloin ryhmässä voidaan perehtyä sähköisiin palveluihin, sekä toteuttaa muita projekteja, jotka kasvattavat taitoja, joita voi käyttää työ- ja opiskeluelämässä.
Pajat Neppari-hankkeessa toimii kaksi erillistä pajaa: Arkipaja ja Perjantaipaja sekä kehitetään uutta seinätöntä työpajaa. Pajat toimivat non-stop-periaatteella. Pajajaksojen kesto ja sisältö vaihtelevat asiakkaasta riippuen. Näin voidaan pajajaksoja suunnitellessa paremmin huomioida nuorten erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet. Yksilöllisillä pajajaksoilla pystytään myös paremmin vastaamaan nuorten erilaisiin ohjaus-, valmennusja palvelutarpeisiin. Pajajakson alussa tehdään alkukartoitus, jossa asetetaan jakson -tavoitteet, -sisältö ja - kesto. Alkukartoituksessa mietitään nuoren kanssa yhdessä realistiset tavoitteet sekä erilaisten ohjaus-, valmennus- ja palvelutarpeet, joiden pohjalta toimintaa toteutetaan. Keskusteluita jatketaan jakson aikana. Jotta työpajajaksosta on mahdollisimman paljon hyötyä, jokaista ohjataan ja valmennetaan jakson aikana, ja/tai sen ulkopuolella, yksilöllisesti kohti tarvitsemaansa palvelua tai toimenpidettä. Tärkeässä asemassa ovat työkokeilu, seinätön työpaja sekä yritys- ja oppilaitosyhteistyö tai mahdollisesti työllistyminen esim. palkkatuella. Valmennukseen kuuluvat tavoitteelliset yksilökeskustelut, joita järjestetään prosessin aikana. Tällä varmistetaan asioiden sujuva eteneminen ja tavoitteellisen toimintasuunnitelman luominen, hyvän asiakassuhteen syntyminen ja tarvittaessa nopea interventio mahdollisissa eteen tulevissa haasteissa. Arkipaja toimii neljänä päivänä viikossa. Hahmottamisen ja aikataulujen helpottamiseksi joka päivälle on oma teema. Teemat on mietitty siten, että ne tukevat asiakkaiden arjen- ja elämänhallintataitojen kehittymistä (oman elämän osallisuus ja hallinta, ajankäyttö, talous ja toimeentulo, ruuanlaitto, tekstiilihuolto, sosiaalinen vahvistuminen, hyvinvointi ja terveys, ehkäisevä ja korjaava päihdetyö). Kestävä kehitys, ympäristökasvatus ja tasa-arvoinen toiminta yhteiskunnassa ovat tärkeitä arvoja työpajalla. Alkuviikon (ma-ke) toiminta on starttivalmennusta. Toiminnalle on huomattu edellisten hankkeiden aikana olevan tarvetta. Pajalle ohjataan intensiivistä tukea tarvitsevia nuoria, joiden on erityisen vaikeaa hahmottaa tulevaisuuttaan ja tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea elämäntilanteeseensa. Arkipajan avulla saadaan nuoren elämään rytmiä ja sisältöä sekä pyritään löytämään nuoren voimavaroja. Tavoitteena on, että nuori aktivoituu ja motivoituu ottamaan vastuuta elämästään. Arkipajan tavoitteena on myös vahvistaa nuoren itsetuntoa, työ- ja toimintakykyä, elämänhallinnan taitoja ja tulevaisuuden suunnittelun taitoja monipuolisen tekemisen avulla ja siihen liitettävällä työ- ja yksilövalmennuksella. Toiminnoilla on viikkoaikataulu, josta nuori valitsee itselleen sopivan päivän tai päiviä. Toiminta on työelämätaitojen opettelua, tutustumiskäyntejä työ- koulupaikkoihin, ulkoilu- ja elämyskokemuksia, projektiluontoista työskentelyä sekä ruoanlaittoa. Päivän sisältöä suunnitellaan nuorten kanssa yhdessä kunkin teeman ympärille ja sisältöä muokataan juuri sen hetkisten pajalaisten tarpeisiin sopivaksi.
On tärkeää saada osallistujille onnistumisen kokemuksia, jotka voimauttavat ja kasvattavat itsetuntoa. Ohjattu ja tuettu työnteko, pajatyöskentely ja yksilöllinen polku koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen motivoivat nuorta ottamaan seuraavan askeleen tulevaisuuteen. Osallistamisen kautta nuoret voivat saada paremmin otteen elämästään ja onnistumisen tunteet auttavat näkemään omat vahvuudet. Tarvittaessa pajalla hyödynnetään Navikka-toimintakeskuksen tiloja. Nuorille on kunnostettu oma huone toimintakeskuksen tiloihin, jolloin taataan heille työskentelyrauha ja mieleinen toimintaympäristö. Navikan pajat tarjoavat nuorille erilaisia mahdollisuuksia kokeilla kädentaitoja esimerkiksi esim. puu-, metalli, tekstiili-, keittiö- tai luovan pajan toimintoja. Perjantaipaja on sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä ja matalan kynnyksen työpajatoimintaa, jonka tavoitteena on osallistujien sosiaalisen toimintakyvyn lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen. Pajalla pyritään tukemaan ja harjoittelemaan arjenhallinnan taitoja mielekkään ja motivoivan tekemisen kautta. Alueen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin tutustutaan yhdessä ja resurssien puitteissa varataan ja vuokrataan pelivuoroja ja harrastetaan porukalla. Pajalla tuetaan ja rohkaistaan valmentamalla osallistujia asettamaan tavoitteita itselleen ja olemaan osallinen omassa elämässään ja aktiivinen toimija itselleen merkityksellisissä verkostoissa. Kiinteänä osana toimintaa on työ- ja toimintakyvyn arviointi ja sitä kautta tarvittaviin palveluihin saattaminen. Tavoitteena on, että pajajakson loppuessa nuoren elämäntilanne olisi parantunut niin, että hän olisi valmis hakeutumaan esimerkiksi Arkipajalle, työkokeiluun tai kuntoutukseen. Arkipajalle siirtyminen voidaan tehdä asteittain, lisäämällä nuoren toimintakunnon mukaisesti yksittäisiä pajapäiviä. Perjantaipajan kesto on lähtökohtaisesti kolme kuukautta, kerran viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Toimintamuoto mahdollistaa osallistumisen matalalla kynnyksellä niille, joilla on vaikeuksia sitoutua toimintaan useampana päivänä viikossa. Seinätöntä työpajatoimintaa kehitetään edelleen yhdessä Keuruun kaupungin eri yksiköiden kanssa ja laajennetaan sitä mahdollisuuksien mukaan yrityksiin. Tarkoituksena on tarjota vaihtoehto sellaisille nuorille, jotka eivät halua lähteä perinteiselle työpajajaksolle, sekä jatkopolku sellaisille, jotka eivät ole vielä valmiita lähtemään avoimille työmarkkinoille. Seinättömän työpajajakson tavoitteena kaupungin yksiköissä on oppia jonkun alan perustaitoja sillä tasolla (T1), että niistä voidaan kirjoittaa osaamistodistus Paikko-hankkeen mukaan tunnistetusta oppimisympäristöstä. Jakso kytkeytyy kiinteästi nuoren omiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin, esimerkiksi ammatinvalintaan ja kuntoutumiseen. Yksilövalmentaja ja työpajaohjaaja tukevat nuorta ja työyhteisöä jakson aikana: suunnittelussa, toteutuksessa ja päättämisessä. Tarvittaessa jakso voidaan yhdistää Arkipajaan, jolloin nuori pääsisi arkipajan lisäksi tutustumaan muihin kaupungin yksiköiden työhön. Seinätöntä työpajaa kehitetään työkokeilulla yritysten suuntaan yhdessä TEkeskuksen kanssa, sillä alueen yritykset pystyvät tarjoamaan huomattavasti enemmän mahdollisuuksia eri aloihin tutustumiseen. Toiminnalle yritysten kanssa luodaan oma palveluprosessi, jossa nuorten työpajan työntekijät tukevat yritystä ja nuorta tarvittavien
papereiden täyttämisessä, jakson suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä käymällä työpaikalla säännöllisesti. Tarkoituksena on selkiyttää toimintaa kaikille osapuolille ja varmistaa jakson eteneminen tavoitteiden mukaisesti. Koulutukseen ohjaus Koulutuksen osalta tehdään tutustumisvierailuja nuoria kiinnostaviin oppilaitoksiin, solmitaan koulutuskokeilujaksoja, sekä pyritään madaltamaan kynnystä lähteä koulutukseen luomalla kontakteja oppilaitoksiin, sekä opettamalla elinikäisen oppimisen perustaitoja. Hyviksi havaittuja opiskelupolkuja ovat mm. (tuettu oppisopimuskoulutus, nuorten aikuisten osaamisohjelma, verkko-opinnot, työvoimakoulutus, omaehtoiset näyttötutkintomuotoiset opinnot työttömyysetuudella sekä mahdollisuuksien mukaan palkkatuettu työ ja työkokeilu kiinnostavan alan yrityksessä. Hankkeessa pyritään myös hyödyntämään Navikka toimintakeskuksessa tunnistettuja oppimisympäristöjä, joissa työskentelyn jälkeen voidaan kirjoittaa osaamistodistus esimerkiksi joistakin sosiaali- ja terveysalan, käsi- ja taideteollisuusalan, kiinteistöpalvelujen, puualan, sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon osista. Myönnetty osaamistodistus edistää asiakkaan tulevaa opiskelua ja tukee opintojen henkilökohtaistamista. Osalle kohderyhmästä myös perinteinen opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus voi olla mielekäs väylä osaamisen kehittämiseen. Kaikilla toimenpiteillä kerrytetään ammattitaitoa ja osaamista yksilöllisesti. Hankkeessa huolehditaan siitä, että kaikki koulutusta vailla olevat asiakkaat tekevät vuosittain yhteishaun, sekä tiedotetaan myös syksyn yhteishausta. Hankkeen yksilövalmentaja tukee asiakkaita selvittämään koulutusvaihtoehtoja sekä tukee ammatinvalintaa keskusteluin ja tehtävin. Tarvittaessa tuetaan käyttämään TE-toimiston palveluja, kuten uravalmennusta ja tapaamisia ammatinvalintapsykologin kanssa. Oppilaitosten lisäksi asiakkaat saavat tarvittaessa tukea Keuruun kaupungin nivelvaiheen opintojenohjaajalta ja työllisyyspalveluiden palveluohjaajalta. Näitä kahta reittiä pitkin pyritään myös kehittämään väylä oppimisvaikeuksien tunnistamiselle. Hanke pitää aktiivisesti esillä kouluttautumista vaihtoehtona: pyritään orientoimaan asiakas pohtimaan ja tekemään valintoja asian suhteen, sekä tuetaan poistamaan koulutuksen esteitä. Arjen tukitoimet Alkuhaastattelun pohjalta kartoitetaan nuoren elämäntilannetta ja palvelutarvetta. Tämän pohjalta asiakkaan kanssa lähdetään luomaan yhteistyötä ja tarvittaessa pyritään käynnistämään palvelutoimenpiteet. Yksilövalmennukseen ja työpajajaksolle asetetaan yhdessä realistiset tavoitteet asiakkaan, yksilövalmentajan ja työpajaohjaajan kanssa.
Tarvittaessa asiakasta ohjataan ja tuetaan hoitamaan omaa taloudellista tilannettaan (Kela, TE, sos.toimi, velkaneuvonta, budjetointi). Hakemusten ja etuisuuksien hakemisessa neuvotaan. Nuorten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia monipuolisia käytänteitä terveyspalveluiden piiriin ohjaamisessa sekä pyritään madaltamaan yhteydenoton kynnystä nuoren osalta. Valmennusjaksoilla kehitetään fyysistä kuntoa liikunnallisilla elementeillä kuten kuntosaliharjoittelulla ja ulkoilma-aktiviteeteilla, hyötyliikuntaa unohtamatta. Nuoret voivat myös tutustua erilaisiin liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Liikunta antaa tukea myös psyykkisen terveyden ylläpitämiseen. Terveydenhoitajan tarkastuksia ja yhteistyölääkärin vastaanottoaikoja käytetään tarvittaessa. Aiempien hankkeiden aikana on selvinnyt, että asiakasryhmästä suurella osalla on jonkinasteista päihde- ja mielenterveysongelmaa. Onkin tärkeää tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmien hälytysmerkit (esim. univaikeudet, pelaaminen, netti, kotiin jämähtäminen, elinpiirin kaventuminen, ahdistuneisuus, huono ruokailurytmi) ja pysähtyä kiireettä kuuntelemaan nuorta. Valmennuksessa kulkee mukana ehkäisevä- ja korjaava päihdetyö. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset nuoret, joilla on heikentynyt pohdinta- ja päätöksentekokyky vaativat tiiviimpää ohjausta ja neuvontaa. Ongelmia pyritään kartoittamaan toiminnan avulla, keskusteluin sekä lomakekyselyillä, kuten toimintakykymittarilla. Hankeen aikana pyritään luomaan toimivaa yhteistyötä erikoispalveluyksikön depressio- ja päihdehoitajien kanssa, jolloin toimintaan integroituisi vahvemmin päihde- ja mielenterveystyö. Nuorten seuranta ja itse arviointi Nuorten seurannassa käytetään PARTY ja PARENT järjestelmiä. Nuoret tekevät pajoilla ollessaan itse arviointia työpajaohjaajan ja yksilövalmentajan sekä työllisyyspalvelujen palveluohjaajan kanssa pajajakson ja omien tavoitteittensa toteutumisesta sekä vastaavat webropol kyselyyn pajan toimivuudesta / tarpeellisuudesta. Henkilökohtainen palaute- / arviointikeskustelu kirjataan tai skannataan Pro Consona ohjelmaan palveluohjaajan toimesta, tällöin nuoren oma mielipide tulee tiedoksi toimintaa ohjaaville ja suunnitteleville tahoille.
Tiivistelmä Neppari-hanke on suunnattu 17-28-vuotiaille paikallisille nuorille. Työttömien nuorten lisäksi hanke tarjoaa yhä tiiviimmin palveluita ja toimintaa heti peruskoulun jälkeen koulupudokkaille sekä Keuruulle asumaan jääneille maahanmuuttajataustaisille nuorille Edellisten hankkeiden toimivia käytänteitä jatketaan ja toimintaa kehitetään asiakaslähtöisesti, sekä näkyvyyttä lisätään. Pajatoimintoja viedään uusissa tiloissa sellaiseen toimintamuotoon, johon edellisten hankkeiden myötä on todettu alueen nuorilla olevan tarvetta. Työpajan omia tiloja kehitetään ja muokataan nuorten kanssa ja niitä tehdään houkuttelevimmiksi. Pajalla tuetaan ja harjoitellaan elinikäisen oppimisen, sekä arjenhallinnan taitoja mielekkään ja motivoivan tekemisen kautta. Tämän vuoksi on tärkeää, että paja on nuorten oma paikka, jossa voidaan toteuttaa esimerkiksi piha-, taide-, ja sisustusprojekteja yhteisöllisessä hengessä. Navikkatoimintakeskuksen pajatilat ovat tarvittaessa käytettävissä. Tärkeitä osa-alueita toiminnassa ovat arjenhallinnan, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden suunnittelun taitojen tukeminen. Neppari-hankkeessa toimii kaksi erillistä pajaa, Arkipaja ja Perjantaipaja. Molempien pajojen sisällöissä erityistä huomiota kiinnitetään arjenhallinnan ja elämänhallintataitojen kehittymiseen. Arkipaja tarjoaa starttivalmennusta ja sen tavoitteena on tuoda elämään rytmiä, vahvistaa elämänhallintaa, motivoida nuoria suunnittelemaan tulevaisuuttaan, sekä kartoittaa toimintakykyä. Perjantaipaja on matalan kynnyksen työpajatoimintaa, jonka tavoitteena on osallistujien sosiaalisen toimintakyvyn lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen. Lisäksi nuorille kehitetään seinätöntä valmennusta, jossa nuorilla olisi mahdollisuus toteuttaa työpajajakso valitsemassaan kaupungin yksiköistä. Näin työpaja pystyisi vastaamaan mahdollisimman monen nuoren palvelutarpeeseen. Tavoitettavuuden vuoksi pajat toimivat Non-stop periaatteella. Käytännön tekemisen sekä työ- ja yksilövalmennuksen kautta seurataan nuoren työ- ja toimintakykyisyyttä. Nuoria ohjataan ja valmennetaan jaksojen aikana ja/tai niiden ulkopuolella yksilöllisesti kohti palveluita tai toimenpiteitä, josta heille itselleen on eniten hyötyä. Tärkeässä asemassa ovat työkokeilut, kuntouttava työtoiminta sekä yritys- ja oppilaitosyhteistyö. Pajoilla pidetään aktiivisesti esillä kouluttautumista vaihtoehtona: pyritään orientoimaan asiakas pohtimaan ja tekemään valintoja asian suhteen, sekä tuetaan poistamaan koulutuksen esteitä. Tutustumisvierailujen avulla pyritään madaltamaan kynnystä lähteä koulutukseen tai työhön luomalla kontakteja oppilaitoksiin ja työpaikkoihin. Hankkeessa huolehditaan siitä, että kaikki koulutusta vailla olevat asiakkaat tekevät vuosittain yhteishaun, sekä työtä etsivät laativat ansioluettelon, sekä hakevat alueen työpaikkoja. Hankkeessa pyritään myös hyödyntämään Navikka toimintakeskuksessa Paikko-hankkeen myötä tunnistettuja oppimisympäristöjä. Seinättömän valmennuksen kautta nuorten työpajan asiakkaiden olisi mahdollista hyödyntää oppimisympäristöjä muissakin Keuruun kaupungin yksiköissä. Nuorten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Viikkoaikatauluun lisätään kevyitä ja mukavia liikuntapainotteisia, sekä elämyksellisiä päiviä, jotka lisäävät nuorten hyvinvointia. Työpajapäivien aikana pyritään myös hyötyliikkumaan. Monipuolisia käytänteitä terveyspalveluiden piiriin ohjaamisessa pidetään yllä, sekä pyritään madaltamaan yhteydenoton kynnystä nuoren osalta. Valmennuksessa kulkee mukana ehkäisevä- ja korjaava päihdetyö. Hankeen aikana pyritään luomaan toimivaa yhteistyötä erikoispalveluyksikön depressio- ja päihdehoitajien kanssa, jolloin toimintaan integroituisi vahvemmin päihde- ja mielenterveystyö. Nuorten seurantaa ja itsearviointia toteutetaan PARTY ja PARENT järjestelmillä.
NEPPARI kustannusarvio Palkkamenot sivukuluineen 74000 Matkakustannukset 2000 Palvelujen ostot pajanuorten elämänhallinnan edistämiseksi 1600 Materiaali ja välinekustannukset 2500 Vuokra ja leasingkustannukset 300 Muut kustannukset 800 yht. 81200