Valtionavustuskelpoisuushakemuksia arvioidaan seuraavien hakukriteerien perusteella
|
|
- Niko Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtionavustuskelpoisuushakemuksia arvioidaan seuraavien hakukriteerien perusteella Kriteeri 1: Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö Hakija valitsee hakemuksessa oman organisaationsa hallinnointitavan. Arvioidaan, täyttääkö hakijan työpajatoiminta valtioneuvoston asetuksen 211/2017 vaatimuksen. Hakemus hylätään, jos hakijan organisaatiomuoto on jokin muu kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittu. Keuruun kaupunki Kriteeri 2: Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Hakija seuraa toimintansa tuloksia. Arvioidaan, parantaako hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun? Todennetaan samalla, seuraako hakija toimintansa tuloksia. Nuorten työpajatoiminnan tehtävän toteutumista arvioidaan hakemuksen kysymyksellä vuonna 2016 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Hakija ilmoittaa koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneiden nuorten määrän ja nuorten kokonaismäärän. Verrataan koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneiden nuorten määrää nuorten kokonaismäärään. Arvioidaan asteikolla 0 pistettä = 0 24 % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan 2 pistettä = % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan 4 pistettä = % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan 6 pistettä = yli 74 % nuorista sijoittuu koulutukseen, työelämään, muuhun ohjattuun toimintaan Vuonna 2016 työpajalla yhteensä 44 asiakasta. Työpajalla olleista on sijoittunut 29 hlö: koulutukseen (4), työelämään (9) ja muuhun ohjattuun toimintoon (16) työpajan jälkeen. (44 >< 29 =66 %) Kriteeri 3: Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskuntaa. Arvioidaan, parantaako hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuoren elämänhallintataitoja ja edistääkö se hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan? Nuorten työpajatoiminnan tarkoituksen toteutumista arvioidaan nuorten antaman asiakaspalautteen perusteella. Kysymys: millaista nuorten antama asiakaspalaute on ollut vuoden 2016 aikana keskimäärin. Arvioidaan asteikolla 0 = emme käytä mitään asiakaspalaute järjestelmää 2 = nuorten antama asiakaspalaute keskimäärin tyydyttävää 4 = nuorten antama asiakaspalaute on keskimäärin hyvää tai kiitettävää Asiakaspalaute on ollut positiivista, sitä on kerätty kirjallisesti pajajakson jälkeen. mm. kiitetty tuesta ja ohjauksesta, ei ole tiedetty kenelle muulle soittaa, olen oppinut uusia juttuja, voisin suositella kaverillekin ja olen tykännyt olla tosi paljon. Asiakkailta kerätty vapaamuotoista kirjallista palautetta sekä jatkossa kerätään myös Webpropol-työkalun kautta palautetta, webpropol on tullut käyttöön 2017.
2 Kriteeri 4: Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Arvioidaan, voiko nuori valmentautua hakijan toteuttamalla työpajalla tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan? Nuorten työpajatoiminnan tehtävän toteutumista arvioidaan työpajan valmennusmenetelmien riittävyydellä. Hakija valitsee hakulomakkeessa olevasta taulukosta työpajalla käytössä olevat menetelmät. Kysymys: millaisia valmennusmenetelmillä nuori voi työpajallanne valmentautua? Arvioidaan asteikolla 0 = työpajalla ei ole mitään valmennusmenetelmää käytössä 1 = työpajalla on yksi valmennusmenetelmiä käytössä 2 = työpajalla on kaksi tai useampi valmennusmenetelmä käytössä Vastausvaihtoehdot monivalintaikkunan takana, jonka saa auki vasta vastaamalla kyselyyn. Vastataan sen mukaan mitä menetelmä vaihtoehtoja taulukosta löytyy, Keuruulla tarjolla mm. yksilövalmennus, starttipaja, pajajaksot, tutustuminen koulutukseen ja työelämään, monialainen verkosto (mm. terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, fysioterapeutti, suuhygienisti). Kriteeri 5: Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Arvioidaan, tehdäänkö hakijan toteuttamalla työpajalla yhdessä nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma työpajajaksolle? Toteutumista arvioidaan kysymyksellä, tehdäänkö työpajalla nuoren kanssa henkilökohtainen valmennussuunnitelma työpajajaksolle? Hakija vastaa kyllä tai ei. Kyllä, toimintoihin ohjautuville nuorille mietitään pajajakson alussa tavoitteet joiden pohjalta toimintaa suunnitellaan. Nuori osallistuu itse omien tavoitteiden ja suunnitelmien tekemiseen. Jokaiselle valmentautujalle tehdään palvelutarvearvio ja suunnitelma. Valmentautujalla itsellään on merkittävä rooli palvelutarvearvioita ja suunnitelmaa tehtäessä ja omien tavoitteiden asettamisessa, yksilövalmentaja ja työpajaohjaaja yhteistyössä työllisyyspalvelujen palveluohjaajan kanssa auttavat ja neuvovat. Suunnitelmaa kirjattaessa hyödynnetään muodostunutta monialaista verkostoa Kriteeri 6: Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. Arvioidaan, onko hakijan toteuttaman nuorten työpajan valmennushenkilöstöllä riittävästi nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista? Osaamisen arviointi tehdään valmennushenkilöstön koulutustaustan ja työkokemuksen perusteella. Hakemuksessa kysymykset 1. työ- ja yksilövalmentajien määrä ja 2. työ- ja yksilövalmentajien koulutustausta ja valmennukseen liittyvän työkokemuksen pituus. Arviointi: Riittävä koulutustausta on vähintään 2.asteen ammatillinen tutkinto tai vastaava koulutus. Riittävä valmennuksen työkokemus on vähintään 1 vuosi. Tehdään kokonaisarviointi: koulutustausta ja valmennuksen työkokemus on riittävää 1. yksi työpajaohjaaja sekä yksi yksilövalmentaja, kelpoisuusvaatimus tehtävää täytettäessä: Sosiaalialalle soveltuva korkeakoulututkinto tai alempi opistotasoinen tutkinto
3 2. Yksilövalmentaja: kuntoutuksen ohjaaja AMK, työkokemus 2v. 3kk. Työpajaohjaaja: artenomi, taiteen maisteri, työkokemus 9v. Kriteeri 7: Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Arvioidaan, edistääkö hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Työpajatoiminta tukee nuorten elinikäistä oppimista. Nuoret valmentautujat ohjautuvat työpajalle yhteistyötahojen toimesta tai oma-aloitteisesti itse ottaen yhteyttä työpajan työntekijöihin tai työllisyyspalvelujen palveluohjaajaan. Työpajatyössä hyödynnetään varhaisen puuttumisen periaatteita ja motivoivaa työotetta. Jokaiselle valmentautujalle tehdään henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma henkilökohtaisten ja /tai moniammatillisten keskustelujen kautta. Valmentautujalla itsellään on merkittävä rooli suunnitelman laatimisessa ja omien tavoitteiden asettamisessa, työpajaohjaaja ja yksilövalmentaja auttavat ja neuvovat. Yksilövalmentaja auttaa nuorta suunnitelman toteuttamisessa. Valmennukseen kuuluvat tavoitteelliset yksilökeskustelut, joita järjestetään prosessin aikana. Pajatoiminnan sisällössä kiinnitetään huomiota arjen hallinnan ja elämäntaitojen kehittymiseen (oman elämän osallisuus ja hallinta, ajankäyttö, talous ja toimeentulo, ruuanlaitto, tekstiilihuolto, sosiaalinen vahvistuminen, hyvinvointi ja terveys yms.) ja ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön. Tärkeimpiä yhteistyötahoja työpajalle ovat kaupungin sosiaali-, terveys-, ja työllisyyspalvelut, TEpalvelut, erityispalveluyksikkö, 2.asteen nivelvaiheen opinto-ohjaaja joka vastaa Keuruun kaupungin etsivästä nuorisotyöstä sekä lähiseudun oppilaitosten opintoohjaajat. Nuorta opastetaan ottamaan vastuuta asioiden hoitamisessa osana yhteiskuntaa sekä ohjataan terveiden elämätapojen sekä niitä edesauttavien harrastusten pariin työpajaryhmissä toimimisen kautta. Kriteeri 8: Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Arvioidaan, tukeeko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Nuoria ohjataan ja valmennetaan pajajakson aikana ja/tai niiden ulkopuolella yksilöllisesti kohti koulutusta, työtä tai sellaista palvelua tai toimenpidettä, josta hänelle itselleen on eniten hyötyä. Tärkeässä asemassa ovat työkokeilut, palkkatukityö, työ avoimilla markkinoilla, kuntouttava työtoiminta sekä yritys- ja oppilaitosyhteistyö. Työpaja on matalan kynnyksen työpajatoimintaa, jonka tavoitteena on osallistujien sosiaalisen toimintakyvyn lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen. Kiinteänä osana toimintaa on työ- ja toimintakyvyn arviointi ja sitä kautta tarvittaviin palveluihin saattaminen. Tarkoituksena on että pajajakson loppuessa nuoren
4 elämäntilanne olisi parantunut ja siirtyminen eteenpäin voitaisiin tehdä asteittain, nuoren toimintakunnon mukaisesti. Työpajatoiminnassa Navikka Toimintakeskuksen eri pajojen mahdollisuudet harjoittaa kädentaitoja ovat käytettävissä ja nuorta innostetaan kokeilemaan eri vaihtoehtoja esim. puu-, metalli, tekstiili- palvelu-, keittiö- tai luovan pajan toiminnoissa. Pajoilla pyritään antamaan nuorelle onnistumisen ja työn valmiiksi saattamisen kokemuksia. Toiminnallisuuden, tekemällä oppimisen ja elämysten kautta nuorilla on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia, jotka kasvattavat itsetuntoa ja antavat tukea ja voimaa arkeen. Ohjattu ja tuettu työnteko, pajatyöskentely ja yksilöllinen polku koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen motivoivat nuorta ottamaan seuraavan askeleen tulevaisuuteen sekä auttavat huomaamaan omat vahvuudet. Kriteeri 9: Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Arvioidaan, tukeeko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta tukee nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Työpajalla pyritään tukemaan ja harjoittelemaan arjenhallinnan taitoja mielekkään ja motivoivan tekemisen kautta. Alueen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin tutustutaan ja resurssien puitteissa varataan ja vuokrataan pelivuoroja ja harrastetaan yhdessä. Pajalla tuetaan ja rohkaistaan valmentamalla osallistujia asettamaan tavoitteita itselleen ja olemaan osallinen omassa elämässään ja aktiivinen toimija itselleen merkityksellisissä verkostoissa. Kriteeri 10: Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. Arvioidaan, edistääkö hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa sekä oikeuksien toteutumista. Ohjattu ja tuettu työnteko, pajatyöskentely, yksilövalmennus ja yksilöllinen polku koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen motivoivat nuorta ottamaan seuraavan askeleen tulevaisuuteen sekä auttavat huomaamaan omat vahvuudet. Nuorella on lain mukaan oikeus päästä palveluihin joilla edistetään hänen pyrkimyksiään löytää paikkansa yhteiskunnassa ja saada siihen tarvitsemansa palvelut joihin Keuruun nuorten työpajan työpajaohjaaja, yksilövalmentaja sekä työllisyyspalvelut yhteistyöllä tähtää. Työpaja ryhmien aloittaessa kiinnitetään huomiota hyvään ryhmäytymiseen ja sitä tuetaan. Työpajan ryhmätyöskentely opettaa nuorta ottamaan huomioon toiset ja huomamaan oman merkityksensä erilaisten työpajan prosessien valmiiksi saamisessa. Kriteeri 11: Nuorten työpajatoiminta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Arvioidaan, parantaako hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta nuorten kasvu- ja elinoloja? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
5 Työpajatoiminnassa huomioidaan kestävä kehitys, ympäristökasvatus ja tasa-arvoinen toiminta yhteiskunnassa. Pajatoiminnan sisällössä erityistä huomiota kiinnitetään arjen hallinnan ja elämäntaitojen kehittymiseen (oman elämän osallisuus ja hallinta, ajankäyttö, talous ja toimeentulo, ruuanlaitto, tekstiilihuolto, sosiaalinen vahvistuminen, hyvinvointi ja terveys yms.) ja ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön. Pajajaksojen kesto ja sisältö vaihtelee asiakkaasta riippuen. Pajajaksoja suunnitellessa voidaan paremmin huomioida nuorten erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet. Yksilöllisillä pajajaksoilla pystytään myös paremmin vastaamaan nuorten erilaisiin ohjaus-, valmennus- ja palvelutarpeisiin. Näin nuori saa eväitä elämässä eteenpäin. Työpajan ohjausryhmä ohjaa ja valvoo työpajatoiminnan kehittämistä, ohjausryhmän puheenjohtajana toimii nuorisotoimen nuortenvaltuutettu. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja työpajaohjaaja ja yksilövalmentaja raportoivat toiminnan kehittymisestä ohjausryhmän kokouksissa. Kriteeri 12: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Arvioidaan, miten hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Työpajatoiminnassa huomioidaan kestävä kehitys, ympäristökasvatus ja tasa-arvoinen toiminta yhteiskunnassa, palveluita tarjotaan myös peruskoulun jälkeisille koulupudokkaille sekä Keuruulle asumaan jääneille maahanmuuttajataustaisille nuorille. Nuoret valmentautujat ohjautuvat työpajalle yhteistyötahojen toimesta esimerkiksi nuorisotoimen nuorisotyön tai sivistystoimen etsivän nuorisotyöntekijän, Te-palveluiden, sosiaalitoimen, työllisyyspalvelujen myötä tai oma-aloitteisesti itse ottaen yhteyttä. Alaikäisten nuorten kohdalla myös aktiiviset vanhemmat ja esimerkiksi nuorisotoimi voivat ohjata nuoria hankkeeseen. Hankkeessa selvitetään tarvittaessa kuntarajojen yli tehtävää yhteistyötä esim. paikkakunnalle tai paikkakunnalta muuttavien nuorien saattaen vaihtamiseksi. Ryhmiin tulevat nuoret ovat tasavertaisessa asemassa riippumatta kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustastaan. Kansainvälisyys näkyy eri maiden kulttuurien tuntemuksen lisäämisenä esim. erilaisten ruokakulttuurien tuntemuksen lisäämisenä tai erilaisten kulttuurien tuntemusta lisäävien esitelmien myötä, joita ryhmäläiset valmistavat toisilleen. Kriteeri 13: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Arvioidaan, miten hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen? Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia monipuolisia käytänteitä
6 terveyspalveluiden piiriin ohjaamisessa sekä pyritään madaltamaan yhteydenoton kynnystä nuoren osalta. Työpajatoiminnoissa kehitetään fyysistä kuntoa liikunnallisilla elementeillä kuten kuntosaliharjoittelulla ja ulkoilma-aktiviteeteilla, hyötyliikuntaa unohtamatta. Nuoret voivat myös tutustua erilaisiin liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Liikunta antaa tukea myös psyykkisen terveyden ylläpitämiseen. Opetellaan liikkumaan luonnossa ja löydetään nuorelle terveitä ja edullisia harrastuksia. Terveydenhoitajan tarkastuksia ja yhteistyölääkärin vastaanottoaikoja käytetään tarvittaessa. Työpajaohjauksessa kulkee mukana ehkäisevä- ja korjaava päihdetyö. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset nuoret, joilla on heikentynyt pohdinta- ja päätöksentekokyky vaativat tiiviimpää ohjausta ja neuvontaa. Ongelmia pyritään kartoittamaan toiminnan avulla, keskusteluin sekä lomakekyselyillä, kuten toimintakykymittarilla. Työpajatyöskentelyssä tehdään matalalla kynnyksellä yhteistyötä erikoispalveluyksikön depressio- ja päihdehoitajien kanssa, jolloin toimintaan integroituu vahvemmin päihde- ja mielenterveystyö. Kriteeri 14: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtaa monialainen yhteistyö. Arvioidaan, miten hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtaa monialainen yhteistyö. Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia monialainen yhteistyö. Tärkeimpiä yhteistyötahoja työpajalle ovat kaupungin sosiaali-, terveys-, ja työllisyyspalvelut, TE-palvelut, Kela, erityispalveluyksikkö (mielenterveys- ja päihdepalvelut), 2.asteen nivelvaiheen opinto-ohjaaja joka vastaa myös Keuruun kaupungin etsivästä nuorisotyöstä sekä lähiseudun oppilaitosten opinto-ohjaajat, alueen yhdistykset, seurakunnan nuorisotyö ja alueen yritykset. Nuorten työpajatoiminta on mukana monialaisesti tehdyissä Keuruun kaupungin toimenpideohjelmissa kuten: nuorisosuunnitelmassa, Lasten ja nuorten Keuruu ohjelmassa sekä Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmassa. Nuorten työpajan ohjausryhmässä on nuorisovaltuuston edustaja puheenjohtajana, muut jäsenet ovat sivistystoimen etsivä nuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja, aikuiskoulutuspäällikkö, sosiaalitoimen nuorten palveluista vastaava, Seututerveyskeskuksen päihde- ja mielenterveyspalveluista edustaja, perusturvajohtaja, työllisyyspalveluista nuorten palveluohjaaja ja työllisyyspäällikkö. Edellä mainittujen tahojen kanssa tehdään yhteistyötä nuoren valmennussuunnitelman mukaan ja kehitetään jatkuvasti nuorten palveluja. Valmentautujalla itsellään on merkittävä rooli suunnitelman laatimisessa ja omien tavoitteiden asettamisessa, työpajaohjaaja ja yksilövalmentaja auttavat ja neuvovat. Työpaja osallistuu nuorisotoimen tapahtumiin jakaen informaatiota toiminnasta, lisäksi järjestetään Starttiohjaamo-tapahtumaa joka kevät ja syksy yhteishakuun liittyen, jossa oppilaitokset ja TE-palvelujen edustaja esittelevät toimintaansa. Kriteeri 15: Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista. Arvioidaan, onko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista? Hakija vastaa kysymykseen, onko työpajallanne hyväksytty toimintasuunnitelma vuodelle 2017? Arvioidaan vastauksen perusteella. On. Työnalla-hanke perusturvalautakunta ja NUOSKAhanke perusturvalautakunta
7 Kriteeri 16: Nuorten työpajatoiminnan taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin. Arvioidaan, onko hakijan toteuttaman nuorten työpajatoiminnan taloutta ja hallintoa hoidettu hyvin? Kunta/kuntayhtymä -taustaiset hakijat vastaavat kysymyksiin, mitkä olivat työpajan kustannuspaikan tulot vuosina 2014, 2015 ja 2016, ja mitkä olivat työpajan kustannuspaikan kulut vuosina 2014, 2015 ja 2016? Osakeyhtiö/osuuskunta/yhdistys /säätiö -taustaiset hakijat vastaavat kysymyksiin, mitkä olivat organisaation taseen loppusummat vuosina 2014, 2015 ja 2016, ja mitkä olivat sen taseen ylijäämä /alijäämä vuosina 2014, 2015 ja 2016? Arviointiasteikko: 0 = ei ole hoidettu hyvin, 1 = on hoidettu hyvin Kulut eivät sisällä ollenkaan tilamenoja, sillä ne maksetaan työllisyyspalvelujen yhteisistä menoista: 2014 avustus , kulut , avustus , kulut , avustus , kulut arvio , hanke päättyy toteuma 4/2017 kulut ,07. hankeaikaa jäljellä vielä 3 kuukautta. Kriteeri 17: Nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen. Arvioidaan, onko hakijan toteuttamalla nuorten työpajalla riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen? Hakija kuvaa, miten hakijan työpajan valmennushenkilöstön riittävyys ja tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen vastaavat nuorten, sidosryhmien ja toimintaympäristön tarpeisiin. Nuorten työpajalla ohjaajina toimivat työpajaohjaaja ja yksilövalmentaja. Työpajaohjaajalla on artesaanin tutkinnon lisäksi taiteiden maisterin tutkinto ja opetuksen/ohjauksen työkokemusta. Yksilövalmentaja on kuntoutuksen ohjaaja AMK, toiminut ohjaus/valmennustehtävissä. Tiivistä yhteistyötä nuorten työpajan kanssa tekevät työllisyyspalvelujen palveluohjaajat joilla on vastuu nuoren toimenpiteiden ja monialaisten palvelujen kirjaamisesta. Kaupungin sosiaalitoimisto tekee tiivistä yhteistyötä pajaohjaajien kanssa oikeiden palvelujen saamiseksi nuorelle. Navikka toimintakeskuksen ohjaajat osallistuvat nuorten ohjaamiseen työpajan eri pajojen ohjauksessa. Nuorten työpajatoiminta sijoittuu Keuruulla perusturvapalvelujen alle ja työllisyyspalvelut ovat luoneet monialaisen palveluverkoston joka nuorten työpajalla on käytettävissä. Tiivis yhteistyö sidosryhmässä perusturvapalvelut, sivistystoimi (koulutus sekä nuorisotyö), TE-palvelut, Kela, erityispalveluyksikkö (MTT- ja päihdepalvelut), 2.asteen nivelvaiheen opinto-ohjaaja, joka on myös etsivä nuorisotyöntekijä sekä lähiseudun oppilaitosten opinto-ohjaajat, alueen yhdistykset, seurakunnan nuorisotyö ja alueen yritykset tukee nuorten työpajan tavoitteita ja toimintaa. Kriteeri 18: Nuorten työpajatoiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan. Arvioidaan, soveltuuko hakijan toteuttama nuorten työpajatoiminta tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan. Hakija kuvaa, miten nuorten työpajatoiminnan tilat ja varustus soveltuvat ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan mm. toimintaanko ympärivuotisesti, mitä valmennusyksiköitä on käytössä, millainen on niiden varustus, miten työturvallisuus huomioitu, miten riittävät tilat ovat suhteessa valmennukseen.
8 Nuorten työpajalla on omat toimitilat (94,1 m2, josta yhteistä tilaa Kehitysvammaisten päivätoiminnan kanssa 37,2 m2). Kivilouhoksentie 3:ssa. Tiloissa toimi aiemmin ryhmäperhepäivähoito. Nuorten pajana huoneisto, jossa on iso olohuone joka toimii myös ATK pajana, sosiaalitilat, yksilövalmentajan ja työpajaohjaajan toimistotila, jossa voi tavata ohjaajaa käydä yksilövalmennuskeskusteluja tms. kodinhoitohuone jossa mahdollisuus vaatehuoltoon sekä päivätoiminnan kanssa yhteiskäytössä oleva iso ruokailuhuone/keittiö, joka mahdollistaa ruoan valmistuksen ja / tai ryhmätyöt. Lisäksi Nuorten työpaja käyttää Navikka Toimintakeskuksen eri pajojen mahdollisuudet harjoittaa kädentaitoja ja innostaa nuorta kokeilemaan eri vaihtoehtoja esim. puu-, metalli, tekstiili- palvelu-, keittiö- tai luovan pajan toiminnoissa. Navikka Toimintakeskuksessa on tarjolla myös tuunausta ja polkupyörien kunnostusta. Toiminta on mahdollista toteuttaa ympärivuotisesti, koska tilat ovat työllisyyspalvelujen omat. Tilat ovat asianmukaisesti varustetut, työturvallisuus sekä koneiden ja laitteiden kunto on kartoitettu mm. työturvallisuuspäällikön, AVI:n ja työterveyden määräaikaistarkistuksissa. Kriteeri 19: Nuorten työpajatoiminnan järjestäjällä toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset. Arvioidaan, onko työpajatoiminnan järjestäjällä toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset. Hakija nimeää, mikä arviointijärjestelmä on käytössä? Party ja Parent. Esteitä valtionavustuskelpoisuuden hyväksymiselle Hakemukset pisteytetään. Maksimi pistemäärä on 27 pistettä. Hakijan on täytettävä kriteerien edellytykset. Hakemus hylätään myös jos se saapuu määräajan jälkeen tai hakijan organisaatiotausta on jokin muu kuin valtioneuvoston asetuksessa 211/2017 mainittu organisaatio.
Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku
Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku on tarkoitetun niille nuorten työpajoille, jotka järjestävät työpajatoimintaa ja aikovat hakea
LisätiedotEtelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen
Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Merja Hilpinen Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku VTVn nuorten
LisätiedotLänsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen
Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 6.6.2017 Merja Hilpinen Länsi- ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku
LisätiedotValtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen
Valtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuus täydennyshaku 2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuushaku
LisätiedotSynergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen
Synergiaseminaari Hämeenlinna 10.10.2017 Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen Nuorten työpajatoiminta Nuorisolaki 1285/2016 Nuorisolain tavoitteena edistää nuorten
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön
LisätiedotKoulutukseen ohjaus. Arjen tukitoimet
Neppari-hanke Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut on keskitetysti toiminut kaupungin työllistämisvelvoitteiden tulosvastuullisena hoitajana 1.10.2010 alkaen. Tulosalueena työllisyyspalvelut sijoittuvat
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotEtsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJATOIMINTA. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön ja - politiikkaan kuuluu
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET
ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Nuori Tampere
Etsivä nuorisotyö 2015 Nuori2017 - Tampere 5.4.2017 1 5.4.2017 2 Milloin etsivä nuorisotyö käynnistyi organisaatiossanne? Lähde: OKM/TPY (Valtakunnallisen etsivän nuorisotyön kysely vuonna 2015) 5.4.2017
LisätiedotNuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena
Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena. Siirtymät uudessa ajassa -seminaari 26.3.2019 Helsinki Reetta Pietikäinen Esityksen rakenne Työpajatoiminnasta Työpajat ammatillisen koulutuksen
LisätiedotNuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Syyskuu 2016 Jaana Walldén
Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö Syyskuu 2016 Jaana Walldén Sisältö: nuorisotyö mukana toisen toimialan johtamassa palvelussa; nuorisotyön lähtökohdat yhteistyöhön ja nuorisolaista
LisätiedotNuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Marraskuu 2016 Jaana Walldén
Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö Marraskuu 2016 Jaana Walldén Sisältö: nuorisotyö mukana toisen toimialan johtamassa palvelussa; nuorisotyön lähtökohdat yhteistyöhön ja nuorisolaista
LisätiedotTyöpajatoiminta Nuori Tampere
Työpajatoiminta 2015 Nuori2017 - Tampere Ruth Bamming - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5.4.2017 1 Nuorten työttömyys 2006 2016* *Työttömät työnhakijat Suomessa keskimäärin kuukauden lopussa
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotNuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö
ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja
LisätiedotTyö- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa
LisätiedotEtelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja
Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 19.11.2015 - ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen ylitarkastaja Nuorten työpajatoiminnan ajankohtaisia asioita Nuorisolaki uudistus Nuorisotakuuta
LisätiedotTyöpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla
Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla Riitta Kinnunen Valtakunnalliset Työpajapäivät 10.-11.4.2019 #tpy #sovari #työpajat #etsivänuorisotyö 1 / sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan
LisätiedotKansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö
Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotKipinä syttyy työpajoilla
Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten
LisätiedotValmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto
Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee
LisätiedotSosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta
Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotAjopuu vai tietoinen vaikuttaja
Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805
LisätiedotPetra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014
Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret
LisätiedotVaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV
Vaikuttavuusvalmentamo 29.10.2016 Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vallitsevia trendejä keskitetyn ja paikallisen julkisen palvelun suhteen muutos, edustuksellisesta demokratiasta osallistavaan
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotNuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.
Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten
LisätiedotSovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen
Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän
LisätiedotOPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI
Oppimisympäristöntunnistamisraportti - 1 - OPPIMISYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISRAPORTTI VAIHTOEHTOINEN AMMATTIKOULU SOVINTO RY Oppimisympäristöntunnistamisraportti - 2 - KOOSTE ORGANISAATION OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ
LisätiedotAvoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli
Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
LUONNOS 20.1.2017 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään nuorisolain (1285/2016) nojalla: 1 luku Valtion nuorisotyö ja -politiikka 1 Nuorisotyön
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotTyöpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.
Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen
LisätiedotOnnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä
Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen
LisätiedotOulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri
Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotToiminnan ja talouden suunnittelu. Valtionavustuspäätös sekä valtionavustusehdot ja -ohjeet
Toiminnan ja talouden suunnittelu Valtionavustuspäätös sekä valtionavustusehdot ja -ohjeet Valtionavustuspäätös vaikuttaa ehtoineen ja ohjeineen täysimääräisesti jokaisen avustuksen käyttäjän toimintaan
LisätiedotNuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén
Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén Ajankohtaisia teemoja, joita on pohdittava: nuorisotyön idea, kohderyhmä ja sijainti;
LisätiedotKATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä
KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten
LisätiedotKOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa
KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotNEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen
NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen Työpajatoiminnan vaikuttavuus Teemu Vauhkonen & Tommi Hoikkala Syrjäytyminen aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia Hankkeessa tutkitaan
LisätiedotYhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Versio 1.0 kesäkuu 2018 Tavoite ja mitä uutta osio tuo Ratkaisukeskeinen voimavaravalmennus
LisätiedotSuomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä
Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä Eija Pietilä 16.1.2015 Oulu Yhteiskunnallinen tehtävä Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla
LisätiedotTYÖVALMENNUSPALVELUT. Visio-säätiö 20.9.2013
TYÖVALMENNUSPALVELUT Visio-säätiö 20.9.2013 OSTOPAVELUSOPIMUS OSTOPALVELUSOPIMUS Kaupunki on ostanut Visio-säätiöltä 19 henkilötyövuotta valmennuspalveluita. Valmennuspalvelujen arvioidaan kohdistuvan
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
LisätiedotNuorisolaki ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät
Nuorisolaki ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Kaksi muutosta nuorisolaissa 2010 1. Paikallisten
LisätiedotTYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN
Kaupunginhallitus 3.9.2018 liite nro 5 (1/10) TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN (Valmistelija työllisyyspäällikkö Auli Savolainen) 28.8.2018 2 Työelämävalmennuksen tavoitteet Työelämävalmiuksien
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään nuorisolain (1285/2016) nojalla: 1 Nuorisotyön ja -politiikan aluehallinnon tehtävät Aluehallintoviraston
LisätiedotTornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke
20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotVieteri-Nuoret toimintaraportti 2017
KH 20.3.2018 51 LIITE 6 Vieteri-Nuoret toimintaraportti 2017 Johdanto Vuosi 2017 oli Ypäjän työpaja Vieterille ensimmäinen toimintavuosi, mille saatiin valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan. Valtionavustuksen
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotOppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh
TYÖVALMENNUSÄÄTIÖ AVITUS EKOCENTER Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: YHTEISET TUTKINNON OSAT Paikka: EkoCenter Metsurintie 2 42300 JÄMSÄNKOSKI
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotKun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja
Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut
LisätiedotSyrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä
Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä
LisätiedotSovari-mittari 217-218 työpajatoiminta Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti
LisätiedotSovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia. Sovari-mittaria
LisätiedotValtakunnalliset työpajapäivät. Hyria säätiö sr. Yksilölliset polut valmennuksessa. Ke Rulla
Valtakunnalliset työpajapäivät Hyria säätiö sr Yksilölliset polut valmennuksessa Ke 10.4 16-17 Rulla Heikki Kallunki, Tanja Kuri, Kaisa Saariniemi, Kristiina Kauranen, Laura Heikkilä PALVELUTARJOTTIMEN
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotTyöpajatoiminnan ABC
Työpajatoiminnan ABC Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 28.4.2016 Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Koulutukseni Työkokemukseni Psykiatrian erikoissairaanhoitaja TRO (psyko- ja sosiodraama)
LisätiedotNuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista
Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotTyöpajatoiminnan tilastointi vuonna Ruth Bamming
Työpajatoiminnan tilastointi vuonna 2018 Ruth Bamming Sisällys Tietojen keräämisprosessi Valtakunnallinen työpajakysely Tietojen hyödyntäminen Keräämisprosessi VAT Työpaja (PARty) PARKKI (myös korjaukset)
LisätiedotSIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET
Liite 3/ Siv.ltk 14.3.2017/ 23 SIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET Liikunnan ja urheilun toiminta-avustus Nuorisotoiminnan avustus Kulttuuritoiminnan avustus
LisätiedotNuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014
Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien
LisätiedotNuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,
Lisätiedothttps://www.tpy.fi/site/assets/files/1372/tyopajatoiminnan-ja-etsivan_sovari-mittari_verkko-pdf.pdf
Sovari-mittari 206-207 työpajatoiminta Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti
LisätiedotNuoret ja monialainen yhteistyö. Helmikuu 2018 Jaana Walldén
Nuoret ja monialainen yhteistyö Helmikuu 2018 Jaana Walldén Nuorisotyö tiedontuottajana 1.3.2018 Valtion nuorisoneuvosto ylläpitää Tietoanuorista.fi sivustoa: Indikaattoritietoja nuorten hyvinvoinnista
LisätiedotOhjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen
Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa
LisätiedotTyöpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille
Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Nuori2017 28.3.2017 Työpajatoiminnan vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotSuunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.
Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen
LisätiedotTyökyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00
Työkyvyn arviointi rinnakkaisseminaari 4.10.2018 klo 9.00 Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä
LisätiedotToiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen
Vaalaan luodaan uudenlainen työllisyydenhoidon toimintatapa, jonka avulla saadaan pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt mukaan toimintaan ja löydetään heille yksilölliset jatkopolut
LisätiedotEtsivä nuorisotyö ja yhteistyön kentät. Nuori
Etsivä nuorisotyö ja yhteistyön kentät Nuori2017 29.3.2017 Nuorisotyö tiedontuottajana 4.4.2017 Nuorisoasiain neuvottelukunta ylläpitää Tietoanuorista.fi sivustoa: Indikaattoritietoja nuorten hyvinvoinnista
LisätiedotSuomussalmen Talentti -esiselvityshanke
Suomussalmen Talentti -esiselvityshanke Eväitä opinnälkään Kaisu Lehtinen-Nevalainen Talentti-hankkeessa kartoitetaan keinoja luoda Suomussalmelle ammatillisen oppimisen mahdollisuuksia. Hankkeen myötä
LisätiedotVANTAAN VALO. Vantaan Valo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, aivan Korson juna-aseman lähettyvillä. VANTAAN VALO
VANTAAN VALO Yhteystiedot: Palveluesimies Kati Hytönen 050 312 1717, kati.hytonen@vantaa.fi Toimistoassistentti Aila Enström, 043 825 4537, aila.enström@vantaa.fi Vahtimestari, Heikki Reinikainen, 043
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
Lisätiedot