Ympäristölautakunta 69 15.10.2014 Lausunto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle L-S Laatukala Oy:n hakemuksesta kalankasvatukseen Murojärven luonnonravintolammikossa Äänekoskella YMPL 69 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa L-S Laatukala Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Dnro LSSAVI/193/04.08/2013, joka koskee kalankasvatusta Murojärven luonnonravintolammikossa. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon 31.10.2014 mennessä. : Ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tarvitsee vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä. Vesilain mukaisen luvan peruste ei ilmene hakemuksesta. Vesilain 3. luvun 2 :n mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa jotakin ko. lainkohdan 2. momentissa tarkoitetuista vaikutuksista. Murojärvi on toiminnassa oleva 36 hehtaarin suuruinen luonnonravintolammikko noin 13 km Konginkankaan taajamasta luoteeseen. Murojärvi sijaitsee Iisjoen valuma-alueella. Päälomakkeessa lammikossa ilmoitetaan kasvatettavan siian poikasia 1300 kg vuodessa. hakemuksessa istukaspoikasten määräksi ilmoitetaan 136 000 kpl. Toisaalla vuotuiseksi istutusmääräksi on ilmoitettu keskimäärin 464 000 kpl/vuosi ja vuosittaiseksi lisäkasvuksi 642-1801 kg ja keskimääräiseksi 1456 kg vuodessa. Kalanpoikasia ei ruokita. Tuotannon lisäämiseksi on tarkoitus aloittaa lammikon lannoitus. Luonnonravintolammikko tyhjennetään syys-marraskuussa, täytetään valumavesillä keväällä ja padotetaan kasvukauden ajaksi munkkipadolla enintään korkeudelle N60+173,9 m. Lammen vedet johdetaan purku-uomaa pitkin Pieni Murojärven kautta Iisjärveen. Hakijan arvion mukaan toiminnan aikaiset vaikutukset alapuoliseen vesistöön, sen kalastoon ja vesialueiden käyttöön ovat vähäisiä. Kuvaus toiminta-alueesta ja sen alapuolisesta alueesta Hakemukseen liitetyn järvikortin mukaan Murojärven vesiala on 362250 m2 ja tilavuus 218919 m3. Keskisyvyys on 0,6 m ja suurin syvyys 1,6 m. Kokonaisrantaviivan pituus on 2,671 km ja keskivirtaama on 17,8 l/s. Hakemuksen päälomakkeessa pinta-ala on merkitty virheellisesti 36 000 neliömetriksi ja vastaava virhe on
kertautunut vesitilavuuteen. Tarkentavassa liitteessä 2 pinta-ala on ilmoitettu oikein (36 ha). Keskisyvyydeksi on ilmoitettu noin 1,0 m ja suurimmaksi syvyydeksi 3,5 m. Hakijalla ei ole käytössä vedenlaatutietoja. Murojärvi laskee Pieneen Murojärveen, joka on myös L-S Laatukala Oy:n hallinnassa, ja edelleen Iisjärveen. Laskureitti on 3,43 km:n pituinen. Suurin osakas Iisjärven vesialueilla on Metsähallitus. Iisjärvi laskee pikkujärvien kautta Keiteleen Lintulahteen ja Räihänselälle. Murojärvien tai laskureitin varrella ei ole asutusta, mutta Iisjärven rannalla on runsaasti loma-asuntoja. Äänekosken rantayleiskaavassa (hakemuksen liitteenä) Murojärvien rannat ovat maa- ja metsätalousaluetta, Iisjärven rannat loma-asuntoaluetta, maa- ja metsätalousaluetta, suojelualuetta ja virkistysaluetta. Osalla rannoista on myös ranta-asemakaava. Luonnonravintolammikon välittömässä läheisyydessä eikä hakemuksen mukaan sen purkuvesien vaikutusalueella sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähimmillään noin 2 km:n päässä Murojärveltä on osia Kivetyn Natura 2000-alueesta. Myös Iisjärven rannoilla ja saarissa on tähän Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita. Alueen pienvesistä eikä Iisjärvestä ole saatavilla koekalastustietoja tai muuta yksilöityä tietoa. Murojärven luonnonravintolammikon lähialueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Kuvaus kalankasvatustoiminnasta Kasvatus Murojärvessä on hakemuksen mukaan tyypillistä luonnonravintoviljelyä. Poikaset istutetaan vastakuoriutuneina huhti-toukokuun vaihteessa ja pyydetään normaalisti pois syys-lokakuun aikana. Lammikko täyttyy sulamisvesistä, eikä oleellista läpivirtausta kasvatuskaudella ole. Kasvukauden lopussa lammikkoja ei kokonaisuudessaan tyhjennetä, vaan kalat pyydetään "täydeltä vedeltä", eli lammikon pintaa lasketaan -40 cm. 40 cm ylittävä pinnan lasku tehdään vain poikkeustapauksissa silloin, kun kaloja ei täydeltä vedeltä saada pyydettyä. Vedenpintaa lasketaan hitaasti ja kontrolloidusti, jolloin pohjasedimenttiä ja siihen mahdollisesti kertyneitä ravinteita ei lähde tyhjennyksen aikana liikkeelle. Lammikon vedenpinnan alentaminen kestää normaalisti noin kuukauden. Poikkeuksellisissa oloissa se voi jatkua kalojen poispyynnin päättymiseen asti, maksimissaan marraskuun loppuun. Tyhjennysvirtaama on 55,5, l/s. Kalojen varastointi on mahdotonta, mikäli vedenpintaa jouduttaisiin laskemaan reilummin. Pyynnin yhteydessä kalat kuljetetaan kuljetuslautalle sijoitetulla säiliöllä
verkkoaltaisiin. Poikasia säilytetään verkkoaltaissa 2-3 vuorokautta. Tämän jälkeen poikaset kuljetetaan istutuksiin. Mahdolliset pyytämättömät kalat poistetaan lammikosta Rotenol-kemikaalilla, jonka käyttöön on saatu lupa Keski-Suomen Ely-keskuksen kalatalousviranomaiselta. Siian luonnonravintolammikkokasvatus on tällä hetkellä ainoa tapa tuottaa ko.kalalajin istukkaita kalavesien hoitoon.sama koskee kuhaa. Kalastuslakiin on vesialueen omistajalle kirjattu velvollisuus hoitaa kalavettään. Kalanistutus on käytetyin kalaveden hoitotapa. Vesistökuormitus ja jätteet Luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttaa suoraan ainoastaan käytetty lannoitus ja lammikon päästöihin myös tyhjennystapa.lammikossa ei ole merkittävää läpivirtausta kasvatuskaudella. Kalanpoikasia ei ruokita. Lisättävä ravinnemäärä on vuosittain 18 kg fosforia ja 8 kg typpeä. Hakija on arvioinut, että kaloihin sitoutuu noin 5 kg lannoitefosforista. Osa sitoutuu kasveihin ja sedimentoituu pohjaan ja osa huuhtoutuu lähinnä tyhjennyksen yhteydessä vesistöön. Laskelma perustuu arvioituun 1300 kg:n tuottoon. Iisjoen valuma-alueen fosforin luonnonhuuhtoutuman määräksi hakija on arvioinut 393 kg. Lannoitusmääriä voidaan hakemuksen mukaan enimmilläänkin pitää alhaisina. Luonnonravintoviljelyn vaikutukset alapuoliseen vesistöön ilmenevät lammikon vedenpinnan laskemisen aikana. Tällöin vaikutus on lyhytaikainen ja näkyy lähinnä alapuolisessa uomassa ravinnepitoisuuden, sameuden ja kiintoaineen hetkellisenä lisääntymisenä. Hakemuksen mukaan käytössä olevaa munkkipatoa voidaan pitää ympäristön kannalta parhaana tekniikkana, koska tällöin voidaan vähentää pohjalietteen kulkeutumista purkuvesien mukana alapuoliseen vesistöön. Juoksutuksia pyritään toteuttamaan hitaasti ja tasaisesti, jolloin kiintoaine ehtii laskeutua ja eroosiota vältetään. Hakemuksen mukaan toiminnassa ei synny varsinaista jätettä. Lannoitesäkit toimitetaan kaatopaikalle ja kuolleet kalat (muutamia satoja yksilöitä vuosittain) toimitetaan kaatopaikalle tai haudataan paikan päällä. Yhdyskuntajätettä syntyy erittäin vähän. Kiintoainesta ei hakemuksen mukaan pumpata tai muutoin poisteta altaasta, joten ruoppausjätettä ei synny. Seuranta
Ympäristöpäällikön ehdotus: Murojärven vedenlaatua esitetään seurattavaksi ottamalla yksi vesinäyte luonnonravintolammikon pinnansäätelylaitteen (padon) alapuolisesta purkuojasta joka toinen vuosi. Näytteenottoaika on syyskuu. Näytteestä määritetään kiintoaine, ph, väri, kokonaisfosfori ja -typpi sekä kemiallinen hapen kulutus. Lausunnonantajan lisätiedot Hakemuksen mukaan Murojärven luonnonravintolammikko on ollut jo pitkään käytössä ja sen käyttö on vakiintunutta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ei kuitenkaan ole toiminnasta raportoitu eikä alueella ole ollut vesistöseurantaa. Näin ollen lisätietoja ei käytännössä ole esitettävissä. Hakijan mukaan erityisiä haittavaikutuksia ei ole ilmennyt. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ei ole tullut valituksia toiminnasta. Iisjärvi on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tietojen perusteella kokonaisuutena erinomaisessa tilassa ja Keski-Keitele hyvässä tilassa. Iisjärven ruudulla pesii Suomen lintuatlaksen mukaan varmasti 40, todennäköisesti 31 ja mahdollisesti 36 lajia (yht. 107 lajia). Esitetään kokouksessa. Päätös: Ympäristölautakunta päätti ympäristöpäällikön kokouksessa esittämän päätösehdotuksen mukaisesti yksimielisesti esittää lausuntonaan seuraavaa: Hakemuksessa ei ole riittävästi selvitetty toiminnan vaikutusalueen laajuutta alapuolisessa vesistössä. Yhteydenottojen perusteella vaikutusalue ulottuu Keiteleen Räihänselälle saakka. Vaikutusalueen selvittäminen on tarpeen erityisesti, mikäli suunniteltu lannoitus aloitetaan. Jos fosforin lisäyksen vaikutukset ulottuvat erinomaisessa tilassa olevaan Iisjärveen saakka, ei lannoituksen aloittamista tulisi hyväksyä. Vireillä olevissa vesienhoidon suunnitteluun liittyvissä asiakirjoissa on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen osalta keskeisiksi kysymyksiksi vuosina 2016-2021 nostettu mm. erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen. Kalanpoikasten kasvatuksen jatkamista Murojärvessä ilman ravinnelisäystä lautakunta pitää mahdollisena ja poikastuotannon turvaamisen kannalta tärkeänä. Nykyiset vesiensuojelutoimet ovat tässä tapauksessa riittäviä, kunhan lammikon veden pintaa laskettaessa alapuoliseen vesistöön kohdistuva kiintoainekuormitus jää mahdollisimman pieneksi huolehtimalla siitä, että patorakenteet
ovat kunnossa ja vedenpinnan lasku tapahtuu hitaasti ja hallitusti niin, että lietettä ei päästetä karkaamaan. Luonnonravintolammikon aiheuttamaa vesistökuormitusta tulee tarkkailla luotettavasti ja puolueettomasti vuosittain ja ottaa poistovedestä näytteitä juoksutuksen eri vaiheissa sekä analysoida hakemuksessa esitetyt parametrit. Päästötarkkailutiedot, tieto juoksutuksen aloittamisesta sekä tieto mahdollisista häiriö- ja poikkeustilanteista tulee toimittaa myös Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Kuolleiden kalojen käsittelyssä on otettava lisäksi huomioon, mitä sivutuoteasetuksessa on säädetty.