KEURUUN KAUPUNKI KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.4.2016 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva Keuruun kaupunki ja MML2015).
Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 3.1.5 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.2.2 Maakuntakaava... 8 3.2.3 Yleiskaava... 9 3.2.4 Asemakaava... 10 3.2.5 Rakennusjärjestys... 11 3.2.6 Rakennuskielto... 11 3.2.7 Pohjakartta... 11 3.2.8 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 13 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut... 13 4.5 Valmisteluvaihe... 13 4.6 Ehdotusvaihe... 13 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.2 Aluevaraukset... 14 5.2.1 Korttelialueet... 14 5.2.2 Muut alueet... 15 5.3 Kaavan vaikutukset... 15 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 15 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 5.3.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 16 5.3.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen... 16
3/18 6 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU... 16 6.1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys... 16 6.2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö... 17 6.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus... 17 6.4 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla... 17 6.5 Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön... 17 6.6 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset... 17 6.7 Ympäristöhaittojen vähentäminen... 17 6.8 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen... 17 6.9 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys... 18 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vastineluettelo Seurantalomake Liikenneselvitys
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4/18 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee korttelia 27, osaa kortteleista 20 ja 63, lähivirkistysalueita (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU), leikkipuistoa (VK), yleistä pysäköintialuetta (LP) sekä katualueita. Kaava-alueen pinta-ala on noin 23 ha. Asemakaavan selostus koskee 18.4.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee välittömästi Keuruun keskusta-alueen pohjoisosassa. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Orasentiehen, koillisessa Seiponmäen pientaloalueeseen, kaakossa Multiantiehen, lounaassa Keuruuntiehen sekä luoteessa metsään. Kaavamuutos koskee Keuruun urheilupuistoa sisältäen mm. urheilukentän, uimahallin ja jäähallin alueet. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu mm. urheilupuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat yleisten rakennusten korttelialueet (Y-1 ja Y) Einari Vuorelan tien sekä Keuruuntien varressa. Kuva 1. Kartta kaava-alueesta, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2014). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt Keuruun kaupungin aloitteesta. Keuruun kaupunginhallitus on 9.3.2015 71 päättänyt käynnistää Urheilupuiston asemakaavan muutoksen. Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella 9.4.2015. OAS oli nähtävillä 9.-27.4.2015. Kaavaluonnos oli nähtävillä 8. 28.10.2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä 4.2. 7.3.2016. Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa..201_. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan..201_.
2.2 Asemakaava 5/18 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mm. tutkia jäähallin laajentumismahdollisuus, Aromaan koulun ja nuorisotalon alueen kehittäminen uimahalliin kytkeytyvänä keskustahotellina tai senioritalona, palloilu- ja sisäliikuntahallin sijoittuminen alueelle, liikunta-alueiden ja reittien kehittäminen sekä kaavan päivittäminen olemassa olevaa maankäyttöä vastaavaksi mm. ryhmäkodin osalta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue koostuu korttelista 27, osasta kortteleita 20 ja 63, lähivirkistysalueista (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueista (VU) Einari Vuorelan tien pohjois- ja eteläpuolella, leikkipuistosta (VK), yleisestä pysäköintialueesta (LP) sekä katualueista. Kaava-alueen lähiympäristö on toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti mm. erillispientalojen (AO), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (YS) sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueina (YO). Kaava-alue sijaitsee Keuruun keskustaalueen pohjoisosassa. Keuruun keskustassa sijaitsee mm. kaupallisia palveluita, linjaautoasema, rautatieasema sekä kirjasto. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella sijaitsevilla lähivirkistysalueilla (VL) sijaitsee pääasiassa olemassa olevaa luonnonmukaista kasvillisuutta sekä puustoa. Korttelialueet ovat osittain olemassa olevaa luonnonmukaista kasvillisuutta sekä puustoa. Lisäksi korttelialueilla on nurmialueita sekä pihapuita. Yleiset pysäköintialueet (LP) sekä korttelissa 63 sijaitseva pysäköimisalue (p) ovat pääasiassa asfalttipäällysteisiä alueita. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevalla lähivirkistysalueella (VL) sijaitsee kuntalaisten aktiivisessa käytössä oleva Seiponmäen valaistu kuntorata. Kyseinen kuntorata on 2,5 km pitkä ja se on aktiivikäytössä vuoden ympäri. Kokonaisnousua valaistulla kuntoradalla on 50 metriä. Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevalla urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VL) sijaitsee Hinnamin laakso. Suurin osa kaava-alueesta on tärkeää tai veden hankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Pohjavesialue tullaan huomioimaan kaavamerkinnöissä.
3.1.3 Rakennettu ympäristö 6/18 Kaava-alue on osoitettu pääasiassa lähivirkistysalueeksi (VL) sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU). Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee erilaisia liikuntapaikkoja kuten mm. uimahalli, jäähalli, keskusurheilukenttä sekä keskustan pallokenttä. Jäähalli on valmistunut vuonna 1995, keskusurheilukenttä on peruskorjattu 1985 sekä keskustan pallokenttä vuonna 1990. Kaaritien vieressä sijaitsee leikkipuisto (le). Lähivirkistysalueella (VL) sijaitsee valaistu kuntorata, jolle kunnostetaan talvisin latu. Kaaritien läheisyydessä korttelissa 27 sijaitsee vesitorni. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevan lähivirkistysalueen (VL) pohjoisosassa sijaitsee pallokenttä (Niittytien kenttä). Keuruuntien varrella korttelissa 63 sijaitsee uimahalli. Samassa korttelissa sijaitsee lisäksi nuorisokeskus sekä Aromaan koulu. Uimahalli on valmistunut vuonna 1979. Uimahallin laajennus on valmistunut vuonna 2009, jolloin on rakennettu mm. kuntosali ja tilaussauna uimahallin yhteyteen. Keuruun keskustan rakennusinventoinnin mukaan kaava-alueelle sijoittuu kolme paikallisesti arvokasta kohdetta. Kohteet ovat Aromaan koulu, Kipinä (entinen Keuruun paloasema) sekä Teletalo (Keuruun puhelintalo). Aromaan koulu sijaitsee Keuruuntien varrella korttelissa 63. Aromaan koulun rakennus on Keuruun kirkonkylän vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. koulu sekä käräjätupa. Aromaan koulun rakennus kuvastaa 1800-luvun lopun rakennustapaa. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaalla rakennuksella on lisäksi maisemallista merkitystä sen sijaitessa näkyvällä paikalla Keuruuntien varressa. Kipinä sijaitsee samassa pihapiirissä Aromaan koulun kanssa Keuruuntien varrella. Nuorisotalo Kipinä on entinen Keuruun paloasema ja se kuvastaa Keuruun sotien jälkeistä julkisten palveluiden vilkkaan kehittymisen jaksoa. Paloasema on rakennustavaltaan ja arkkitehtuuriltaan tyypillinen jälleenrakennuskauden jälkifunkionalistinen rakennus. Rakennuksen ulkoasu on jonkin verran muuttunut käyttötarkoituksen muuttumisen myötä, mutta suurimmalta osin rakennus on alkuperäisessä ulkoasussa. Einari Vuorelan tien varrella korttelissa 20 sijaitsee ns. Teletalo, joka on valmistunut vuonna 1932. Rakennus on alun perin toiminut silloisen Posti- ja telehallituksen teknisenä rakennuksena ja toimistotiloina. Rakennus on toiminut 1990-luvun puolivälin jälkeen Kivikoulun väistötiloina. Vuonna 2011 ns. Teletalolla aloitti toimintansa kuntosaliyritys, joka toimii edelleen samoissa tiloissa. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta, ullakko ja kellaritilat. Julkisivut ovat paksuja, muurattuja tiiliseiniä. Rakennuksen ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä, sisäänaukeavia, kaksilasisia ikkunoita. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Keuruuntien varrella sijaitsee koulukeskus, jossa on ala-aste, yläkoulu sekä lukio. Kaava-aluetta vastapäätä Multiantien ja Seiponniemen välisellä alueella sijaitsee kaupungintalo, poliisi, terveysasema sekä vanhainkoti ja päiväkoti. Kaava-alueen läheisyydessä Vaasantien varrella sijaitsee paloasema ja keilahalli. Tervantien varrella muutaman sadan metrin etäisyydellä kaava-alueesta sijaitsee Tervan liikuntapuisto, jossa sijaitsee mm. tekonurmi- ja nurmikenttä. 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Vaasantie, josta saattaa aiheutua jonkin verran meluhaittaa. Alueella ei ole muita erityisiä ympäristöhäiriötekijöitä. 3.1.5 Maanomistus Kaava-alueen omistaa kokonaisuudessaan Keuruun kaupunki.
3.2 Suunnittelutilanne 7/18 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Voimassa olevissa asemakaavoissa suurin osa kaava-alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Nyt laadittavalla asemakaavalla taataan olemassa olevien lähivirkistysalueiden (VL) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden (VU) säilyminen. Asemakaavalla myös mahdollistetaan lähivirkistysalueiden (VU) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden (VU) kehittäminen. Nyt laadittavalla asemakaavalla parannetaan joidenkin kaava-alueella sijaitsevien arvokkaiden rakennusten säilymistä tulevaisuudessa. Aromaan koulu Keuruuntien varressa osoitetaan julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Einari Vuorelantien varrella sijaitsevan Teletalon suojelu mahdollistetaan rakennusalan rajauksilla.
3.2.2 Maakuntakaava 8/18 Keuruu kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Keski-Suomen maakunnassa on tällä hetkellä kuusi voimassa olevaa maakuntakaavaa: - Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu 14.4.2009 ja saanut lainvoiman 10.12.2009. - Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus), joka on vahvistettu 16.12.2009 ja saanut lainvoiman 4.2.2011. - Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontoarvot), joka on vahvistettu 11.5.2011 ja saanut lainvoiman 20.11.2012. - Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima), joka on vahvistettu 5.12.2014. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. - Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.), joka on vahvistettu 24.9.2014 ja saanut lainvoiman 25.10.2014. - Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Jämsän Länkipohjan alue), joka on vahvistettu 29.3.2007 ja saanut lainvoiman 20.3.2008. Asemakaavan muutosalue sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen (A) ja keskustatoimintojen alueelle (C). Kaavamuutosalueelle kohdistuu lisäksi merkinnät I-luokan pohjavesialueesta (pv) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueesta (kuk). Osalle kaavamuutosalueesta ei ole osoitettu käyttötarkoitusta maakuntakaavassa (valkoinen alue). Kuva 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella ympyrällä. Kaavaote: Keski-Suomen liitto.
3.2.3 Yleiskaava 9/18 Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.10.1991. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt kaavasta 2.4.1993. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu suurimmaksi osaksi virkistysalueeksi (VL). Lisäksi kaavaalueelle sijoittuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU), yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY). Nyt laadittava asemakaavan muutos on oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan mukainen. Kuva 3. Ote Keuruun osayleiskaavasta (1991). Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella.
3.2.4 Asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa kuusi asemakaavaa: 10/18 - Asemakaava 2100, joka on vahvistunut 25.5.1961. Asemakaavaan sisältyy lähivirkistysalueen (VL) pohjoisosa sekä korttelissa 27 sijaitseva yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). - Asemakaavan muutos 2118, joka on vahvistunut 29.5.1969. Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelissa 63 sijaitseva yleisten rakennusten korttelialue (Y). - Asemakaavan muutos 2138, joka on vahvistunut 19.8.1976. Asemakaavan muutokseen sisältyy Multiantien länsipuolella sijaitseva yleinen pysäköintialue (LP). - Asemakaavan muutos 2172, joka on vahvistunut 19.3.1987. Asemakaavan muutokseen sisältyy lähivirkistysalueen eteläosa (VL) sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelualue (VU), jolle voidaan rakentaa ulkoilu- ja virkistystarkoituksia palvelevia rakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala ei saa olla kuitenkaan enempää kuin 0,08 prosenttia alueen pinta-alasta. - Asemakaavan muutos 2196, joka on vahvistunut 13.1.1993. Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelin 20 yleisten rakennusten korttelialue (Y-1), jonka suurin rakennusoikeus on tehokkuuden e=0.5 mukainen. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). - Asemakaavan muutos 2248, joka on vahvistunut 22.10.2007. Asemakaavan muutokseen sisältyy Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitseva lähivirkistysalue (VL), leikkipuisto (VK), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) sekä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU). Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) voidaan rakentaa urheilu- ja virkistystarkoituksia palvelevia rakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 prosenttia alueen pinta-alasta. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) suurin sallittu rakennusoikeus on tehokkuuden e=0.60 mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalueen itäpuoli on pääasiassa osoitettu erillispientalojen (AO), asuinkerrostalojen (AK) sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueiksi (YS). Lounaispuoli on pääasiassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten (YO) sekä erillispientalojen korttelialueiksi (AO). Kaavamuutosalue rajautuu lännessä erityisalueeseen, joka on tarkoitettu maanalaiseen maaaineisten varastoimiseen (E-1). Kaavamuutosalueen luoteispuoli on asemakaavoittamatonta aluetta.
11/18 Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella. 3.2.5 Rakennusjärjestys Keuruun kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.7.2013. 3.2.6 Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. 3.2.7 Pohjakartta Asemakaavan muutos laaditaan numeerisessa karttakoordinaattijärjestelmässä KKJ2/N60 mittakaavaan 1:2000. Pohjakartan on toimittanut Keuruun kaupungin kaavoituspalvelut.
3.2.8 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 12/18 Asemakaavaa varten on laadittu erillinen liikenneselvitys (Ramboll, Hannakaisu Turunen), joka on valmistunut 4.1.2016. Keuruun kaupunki on teettänyt koulu- ja urheilualueen yleissuunnitelman päivityksen, joka on päivätty 31.3.2015. Lisäksi suunnittelutyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Kaavamuutosalueeseen kohdistuu mm. Keski-Suomen museon vuosilta 2010 2011 oleva Keuruun keskustan täydennysinventointi, joka on tehty osayleiskaavan taustaselvitykseksi. Kaavamuutosalueeseen kohdistuu lisäksi mm. urheilu- ja liikuntapaikkaselvitys. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Jäähallin laajentuminen edellyttää asemakaavan muutosta. Samalla tutkitaan Aromaan koulun ja nuorisotalon alueen kehittämistä uimahalliin kytkeytyvänä keskustahotellina tai senioritalona, palloilu- ja sisäliikuntahallin sijoittumista alueelle, liikunta-alueiden ja reittien kehittämistä sekä kaavan päivittämistä olemassa olevaa maankäyttöä vastaavaksi mm. ryhmäkodin osalta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu Suur-Keuruussa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan eri vaiheista tiedotetaan kuulutuksilla paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Multiantie 5 sekä mahdollisuuksien mukaan kaupungin Internetsivuilla. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Timo Rysä ja maanmittausinsinööri (AMK) Heidi Valkealaakso Sweco Ympäristö Oy:ltä. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. LIITE 1 4.3.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutoksen vireilletulosta tiedotetaan Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan eri vaiheista tiedotetaan kuulutuksilla paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Multiantie 5 sekä mahdollisuuksien mukaan kaupungin Internetsivuilla. Kaavaprosessiin liittyvän vuorovaikutuksen ja osallistumisen tiedot ovat tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
4.3.4 Viranomaisyhteistyö 13/18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Keski-Suomen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukseen tiedoksi. Ennen luonnosvaihetta järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Kunkin vaiheen aineistot toimitetaan viranomaisille ja pyydetään lausunnot. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut Kaavamuutos on tullut vireille kaupungin toimesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mm. tutkia jäähallin laajentumismahdollisuus, Aromaan koulun ja nuorisotalon alueen kehittäminen uimahalliin kytkeytyvänä keskustahotellina tai senioritalona, palloilu- ja sisäliikuntahallin sijoittuminen alueelle, liikunta-alueiden ja reittien kehittäminen sekä kaavan päivittäminen olemassa olevaa maankäyttöä vastaavaksi mm. ryhmäkodin osalta. 4.5 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen aineisto (OAS, kaavaselostus ja kaavakartta) oli nähtävillä 8. 28.10.2015 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi mielipide sekä neljä lausuntoa. Mielipiteisiin sekä lausuntoihin on laadittu vastineet. Vastineluettelo on kaavaselostuksen liitteenä numero kaksi. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaa sekä kaavaselostusta on tarkistettu. 4.6 Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheen aineisto (OAS, kaavaselostus ja kaavakartta) oli nähtävillä 4.2. 7.3.2016 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta jätettiin kolme muistutusta sekä seitsemän lausuntoa. Muistutuksiin sekä lausuntoihin on laadittu vastineet. Vastineluettelo on kaavaselostuksen liitteenä numero kaksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaselostusta on tarkistettu. 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksella mahdollistetaan mm. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevan jäähallin laajentuminen sekä Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevan yleisurheilukentän katsomon laajennus. Asemakaavan muutos on oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.10.1991. 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 233 384 m². Voimassa olevassa asemakaavassa kaava-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU), leikkipuistoksi (VK), yleisten rakennusten korttelialueiksi (Y ja Y-1) kortteleissa 20 ja 63, urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU) korttelissa 63, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueiksi (ET) kortteleissa 27 ja 63, yleisiksi pysäköintialueiksi (LP) sekä katualueiksi. Korttelissa 64 sijaitsevalle urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU) on osoitettu rakennusoikeutta 23 500 m². Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) on osoitettu rakennusoikeutta 1 000 m². Lisäksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) rakennusalojen ulkopuolella sijaitsevien alueiden
14/18 yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 (%) prosenttia alueen pinta-alasta. Korttelissa 20 sijaitsevan yleisten rakennusten korttelialueen (Y) pinta-ala on 3 428 m², suurimman sallitun rakennusoikeuden ollessa tehokkuuden e=0.60 mukainen. Korttelissa 63 sijaitsevan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) pinta-ala on 7 918 m², suurimman sallitun rakennusoikeuden ollessa tehokkuuden e=0.60 mukainen. Korttelissa 63 sijaitsevan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (AL) pinta-ala on 3 781 m², suurimman sallitun rakennusoikeuden ollessa tehokkuuden e=0.80 mukainen. Korttelissa 27 sijaitsevalle yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) on osoitettu rakennusoikeutta 80 m². 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet VL Lähivirkistysalue Alue sijaitsee Einari Vuorelan tien pohjoispuolella. Lähivirkistysalueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Lähivirkistysalueella sijaitsee olemassa oleva pururata, joka on osoitettu ohjeellisena alueen osana. Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen alueen sisäiselle huoltoliikenteelle varattu alueen osa (h). Kyseinen alue palvelee korttelia 27, joka on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Alueet sijaitsevat sekä Einari Vuorelan tien etelä- että pohjoispuolella. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle ei ole erikseen osoitettu rakennusoikeutta. Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1 000 m². Rakennusalojen ulkopuolella sijaitsevien alueiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 (%) prosenttia alueen pinta-alasta. YU Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueet sijaitsevat sekä Einari Vuorelan tien pohjoispuolella korttelissa 64 että Keuruuntien varrella korttelissa 63 rajautuen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen (VU) sekä yleiseen pysäköintialueeseen (LP). Korttelissa 63 sijaitsevalle urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e=0.60 mukaisesti ja enintään kahteen (II) kerrokseen. Korttelissa 64 sijaitsevalle urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle saa rakentaa yhteensä enintään 23 500 k-m². Ohjeelliset pysäköimispaikat (p) on osoitettu Einari Vuorelan tien varteen suuremman rakennusalan eteläosaan sekä rakennusalojen itäpuolelle. Y Yleisten rakennusten korttelialue Alue sijaitsee Einari Vuorelan tien varrella korttelissa 20 rajautuen Multiantiehen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen (VU) ja lähivirkistysalueeseen (VL). Yleisten rakennusten korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e=0.60 mukaisesti. Alueelle saa rakentaa korkeintaan kolme (III) kerroksisia rakennuksia. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Alue sijaitsee Keuruuntien pohjoispuolella korttelissa 63 rajautuen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen (VU) sekä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YU). Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e=0.80 mukaisesti. Alueen pohjoisosaan saa rakentaa enintään neljä (IV) kerroksisia rakennuksia ja alueen lounasosaan saa rakentaa enintään yksi (I)
15/18 kerroksisia rakennuksia. Korttelissa 63 sijaitsee Aromaan koulu, joka on osoitettu julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). LP Yleinen pysäköintialue Kaava-alueella sijaitsee kaksi yleistä pysäköintialuetta. Toinen kaava-alueella sijaitseva yleinen pysäköintialue sijaitsee korttelissa 62 Einari Vuorelan tien pohjoispuolella rajautuen Einari Vuorelan tiehen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen (VU). Korttelin 63 itäpuolella Keuruuntien ja Multiantien välissä sijaitsee kaava-alueen toinen yleinen pysäköintialue. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Alue sijaitsee korttelissa 27 kaava-alueen pohjoisosassa. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 80 m². Suurinta sallittua kerroslukua ei ole osoitettu. 5.2.2 Muut alueet Kaavamuutoksen myötä kaava-alueella tulee olemaan yhteensä 9 388 m² katualuetta. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue sekä sen lähiympäristö ovat pääasiassa toteutuneet voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kaavamuutos mahdollistaa mm. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevan jäähallin laajentumisen sekä Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevan yleisurheilukentän katsomon laajennuksen. Asemakaavan muutos on oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan periaatteiden mukainen. Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.10.1991. Keuruuntien varrella korttelissa 63 asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL) sijaitseva Aromaan koulu on osoitettu julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Suojelumerkinnällä taataan Aromaan koulun säilyminen nykyisellä sijainnillaan. Aromaan koulun kanssa samassa pihapiirissä sijaitsee nuorisotalo Kipinä, jonka säilyminen mahdollistetaan rakennusalan rajauksella. Einari Vuorelan tien varrella korttelissa 64 sijaitsee ns. Teletalo, jonka säilyminen mahdollistetaan rakennusalan rajauksella. Kortteli 20 on jo rakennettu, joten kaavamuutoksen myötä kortteli ei tule muuttumaan kaupunkikuvallisesti nykyisestä tilanteesta. Korttelissa 63 sijaitsevalle asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle (AL) sekä korttelissa 64 sijaitsevalle urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU) kohdistuu suurimmat kaupunkikuvalliset muutokset. Korttelissa 63 sijaitsevalla asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueella (AL) tehokkuusluku (e) nousee nykyisestä 0.60:stä 0.80:een. Korttelissa 63 sijaitsevalla urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU) tehokkuusluku (e) pysyy ennallaan 0.60:ssä. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos ei muuta olennaisesti tilannetta luonnonympäristön osalta. Lähivirkistysalueelle (VL) ei kohdistu muutostarpeita, jolloin lähivirkistysalueella säilyy olemassa oleva luonnonympäristö. Kaavamuutoksen myötä korttelissa 64 sijaitsevalla urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU) sijaitseva luonnonympäristö saattaa muuttua jonkin verran esimerkiksi joidenkin olemassa olevien puiden kaatamisen myötä. Korttelialueet 20, 27 ja 63 ovat pääosin rakennettuja, eikä kaavamuutoksella oleteta olevan haitallisia vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. Lähivirkistysalueella (VL) sijaitseva kuntorata säilyy pääasiassa nykyisellä sijainnillaan. Lähivirkistysalueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, jolla taataan lähivirkistysalueen sekä kuntoradan säilyminen nykyisellään. Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevalla urheilu-
16/18 ja virkistyspalvelujen alueella (VL) olevalle Hinnamin laaksolle ei ole osoitettu erillisiä rakennusaloja, jolla taataan kyseisen laakson säilyminen nykyisellään. Suurin osa kaava-alueesta on tärkeää tai veden hankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Kaavamerkinnöissä kyseinen pohjavesialue on osoitettu tärkeäksi tai veden hankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (I-luokka). Alueelle sijoittuva toiminta ei saa heikentää alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Korttelin vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Liikenneselvityksessä (Ramboll, Hannkaisu Turunen, 4.1.2016) esitetyt parannusehdotukset eivät vaikuta merkittävästi alueen luontoon ja ympäristöön. Pysäköintialueilla, jalankulku- ja pyöräteillä sekä kaduilla suuret puut ja muu arvokas luonnonympäristö tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. 5.3.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavaa varten laaditun liikenneselvityksen (Ramboll, Hannakaisu Turunen, 4.1.2016) mukaan kaavan mahdollistama uusi maankäyttö lisää liikennettä ympäröivällä liikenneverkolla sekä pysäköintitarvetta alueen tonteilla ja LP-alueilla. Kaavan myötä alueelle rakennettava uusi maankäyttö lisää liikennettä alueella ja sen myötä alueen liikenneturvallisuusriskit kasvavat. Kaavan mukaisen maankäytön toteutuessa tehdään kuitenkin parannuksia erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteisiin. Uuden jalankulku- ja pyörätien rakentaminen Einari Vuorelantien pohjoisreunaan vähentää kadun ylitystarvetta, joten se parantaisi myös merkittävästi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Shared space alueen rakentaminen Keuruuntien osuudelle parantaisi kaikkien kulkumuotojen liikenneturvallisuutta, koska ajoneuvojen nopeudet laskevat merkittävästi. Shared space alue tulisi suunnitella ja rakentaa laadukkaasti, jotta sen turvallisuushyödyt saavutettaisiin. Kaikkien kulkumuotojen liikenneturvallisuus paranisi, kun tonttiliittymiä ei sijoitettaisi liian lähelle toisiaan tai liian lähelle tärkeitä jalankulku- ja polkupyöräväyliä. Tonttiliittymien lukumäärä Einari Vuorelantiellä pysyy samana. Keuruuntiellä tonttiliittymien lukumäärä pysyy myös samana, mutta yksi tonttiliittymistä tulisi muuttaa poistumisliittymäksi. 5.3.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi melun tai päästöjen määrää alueella. Kortteleiden sisäinen liikenne säilyy ennallaan. 6 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on soveltuvin osin otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa selvitetään, miten asemakaava toteuttaa 39 :n vaatimukset. 6.1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Oikeusvaikutuksettoman Keuruun keskustan osayleiskaavan tavoitteena on säilyttää virkistysalueet välittömästi keskustan läheisyydessä. Asemakaavan muutos toteuttaa oikeusvaikutuksettoman Keuruun keskustan osayleiskaavan tavoitteita osoittamalla virkistysalueita välittömästi Keuruun keskustan läheisyyteen.
6.2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 17/18 Asemakaavan muutos edistää yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä. Rakentaminen sijoittuu täydentämään nykyistä rakennettua ympäristöä, mikä mahdollistaa olemassa olevan infrastruktuurin ja yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen. 6.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaava-alue sijoittuu Keuruun keskusta-alueen pohjoisosaan. Keuruun keskustassa sijaitsee mm. kaupallisia palveluita, linja-autoasema, rautatieasema sekä kirjasto. Asemakaavan muutos edistää keskustan viheralueiden vahvistumista ja kehittämistä. 6.4 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Asemakaava tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kaavan myötä alueelle rakennettava uusi maankäyttö lisää liikennettä alueella ja sen myötä alueen liikenneturvallisuusriskit kasvavat. Kaavan mukaisen maankäytön toteutuessa tehdään kuitenkin parannuksia erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteisiin. 6.5 Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Asemakaavan muutos mahdollistaa kaava-alueen täydennysrakentamisen siten, että alue tulee jatkossakin tarjoamaan alueen asukkaille mahdollisuuden luonnonläheiseen, turvalliseen, terveelliseen ja eri väestönryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Asemakaavan muutoksen myötä koululaisten ja muiden väestöryhmien toimintaedellytykset kaava-alueella paranevat. 6.6 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan sekä jäähallin että uimahallin laajentuminen, jolla voi olla omalta osaltaan välillisiä myönteisiä vaikutuksia kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. 6.7 Ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaavan muutoksella ei ole erityisiä vaikutuksia ympäristöhaittoihin. 6.8 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alueella sijaitsee Aromaan koulu, nuorisotalo Kipinä sekä Teletalon rakennus. Asemakaavan muutoksessa Aromaan koulu osoitetaan julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Kyseisellä kaavamerkinnällä taataan Aromaan koulun säilyminen nykyisellä sijainnillaan. Rakennusalojen rajauksilla mahdollistetaan nuorisotalo Kipinän säilyminen. Teletalon rakennukselle osoitettu rakennusala mahdollistaa rakennuksen säilymisen. Teletalon rakennus on juuri kunnostettu sisätiloiltaan. Rakennuksen julkisivuun on lisätty mm. paloportaat, jolloin rakennuksen julkisivu ei ole enää täysin entisellään. Teletalon rakennus on aktiivisessa käytössä. Aktiivikäyttö takaa parhaiten Teletalon rakennuksen säilymisen. Kaava-alueella sijaitsevalle Hinnamin laaksolle ei osoiteta rakennusoikeutta, jolla taataan laakson säilyminen nykyisellään.
6.9 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 18/18 Asemakaavan muutos toteuttaa kunnan tavoitteita kehittää keskustassa sijaitsevia virkistysalueita. Oikeusvaikutuksettomassa Keuruun keskustan osayleiskaavassa kaava-alue on osoitettu pääasiassa virkistysalueeksi (VL) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Asemakaavan muutos vahvistaa entisestään Keuruun keskustan läheisyydessä sijaitsevien lähivirkistysalueiden (VL) sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueiden (VU) olemassa oloa. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää Seiponmäellä sijaitseva pururata sekä ulkoilualue edelleen kuntoilijoiden, urheilijoiden sekä luonnossa liikkujien käytössä. Kaavan tavoitteena on myös taata hyvät yhteydet Einari Vuorelantien molemmin puolin sekä kehittää aluetta monipuolisemmaksi. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampereella 18.4.2016 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti Heidi Valkealaakso Kaavasuunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK)