12.11.2010 Jouko Lönnqvist 1 Tulevaisuuden hyvinvointi ja mielenterveys on meidän käsissämme, jos vain haluamme rakentaa sitä! Juuri nyt tehdään tulevaisuutta! Sitä ei tarvitse vain arvailla. Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Jouko Lönnqvist 12.11.2010 18/11/2010 Presentation name / Author 2 Tulevaisuuden haasteita syntyy joka päivä, tulevat potilaat ovat jo keskuudessamme Miten ihmiset kommunikoivat ja oirehtivat tulevaisuudessa? Presentation 12.11.2010 18/11/2010 Jouko Lönnqvist 3 3 name / Author 18/11/2010 Presentation name / Author 4
18/11/2010 Presentation name / Author 5 UUSI MEDIA JA TEKNOLOGIA MUOKKAA MIELENTERVEYTTÄ Joukkotiedotus reagoi nopeasti Tiedotus voi auttaa, mutta myös lisätä ahdistuneisuutta ja irrationaalisuutta Erityisesti lapset reagoivat median viesteihin ahdistuksella Uusi media tuo myös uusia keinoja edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista itsehoitoa ja myös interaktiivista hoitoa News of the Future, September 1, 2040 Now you can have your own therapist (in two dimensions) available 24 hours a day 18/11/2010 Presentation name / Author 6 VÄESTÖRAKENNE MUUTTUU: IKÄIHMISTEN TARPEET KOROSTUVAT Väestön häiriöpanoraama muuttuu Nousevat tarpeet: Ahdistuneisuus, häiriökäyttäytyminen, päihdeongelmat, kriisit ja niiden jälkitilat, ikääntyvien ongelmat Laskevat tarpeet: Psykoosit? Uudet tarpeet: Lasten ja nuorten kehitykseen liittyvät (neuro)psykologiset ongelmat 18/11/2010 Presentation name / Author 7 18/11/2010 Presentation name / Author 8
18/11/2010 Presentation name / Author 9 MENTAL CAPITAL Mielenterveyden markkinointi tulevaisuudessa yksilön ja yhteisön pääomana Depression hoito lisääntyy ja paranee; Ahdistuneisuus kytketään mukaan Yhä nuoremmat tulevat hoidon piiriin Mental capital encompasses a person s cognitive and emotional resources. It includes their cognitive ability, how flexible and efficient they are at learning, and their emotional intelligence, such as their social skills and resilience in the face of stress. 18/11/2010 Presentation name / Author 10 Levon, oikean elämänrytmin ja palautumisen merkitys terveydelle ymmärretään nykyistä paremmin Nukkuminen, uni ja uni-valve-rytmin merkitys korostuvat Varhainen oireiden ja häiriöiden havaitseminen sekä diagnosointi ja varhainen puuttuminen nousevat niille kuuluvaan arvoonsa Lasten ja nuorten hoito tulevat korostumaan entisestään Raskauden aika nousee kiinostavaksi kehitysvaiheeksi ja seulontojen merkitys kasvaa Yhteiskunnan tukea allokoidaan korkean riskin perheille ja riskiolosuheisiin kiinnitetään enemmän huomiota 18/11/2010 Presentation name / Author 11 18/11/2010 Presentation name / Author 12
12.11.2010 Jouko Lönnqvist 13 Kehityksen megatrendit Mielenterveys yhdentyy kokonaisterveyteen ja muodostaa kansakunnan hyvinvoinnin perustan ( the wealth of the nation ) Tieto ihmisestä lisääntyy: geneettinen, raskauden aikainen, kehityksellinen ja toiminnallinen tieto Tutkimusmenetelmät muuttuvat: aivojen rakenteiden ja toiminnan kuvantaminen, riskinarviointi, seulonnat Hoitomenetelmät uudistuvat: vaikuttavuus, kustannustehokkuus Moniammatillisuus lisääntyy: uutta osaamista Vastuut muuttuvat: asiakkuus korostuu, asiantuntijuus korostuu, järjestämisvastuu keskittyy, palvelutuotanto uudistuu, rahoitus??? Hoitojärjestelmä uudistuu ja järjestelmäosaaminen korostuu Hyvinvointipalvelujen (Wellness) kysyntä kasvaa ja mielenterveystyön rajapinta hämärtyy Syntyy kasvavassa määrin erilaisia hyvinvointipalveluja ja eksoottisia hoitoja, joiden tieteellinen pohja on epämääräinen (Omega-3, eräät psykoterapian muodot, eräät päihdehoidot, mielialan ja vireyden säätely etc ) Uusi tieto ja uudet hoidot tuovat mielenterveyden kentälle uusia ammattiryhmiä ja hoitotiimit moniammatillistuvat Eettiset kysymykset, kuluttajan suoja, kustannustehokkuus ja vastuu kustannuksista nousevat keskustelun aiheiksi Presentation 18/11/2010 name / Author 13 18/11/2010 Presentation name / Author 14 Mielenterveystyö laajenee ja polarisoituu väestötasoiseen preventioon ja kliiniseen neurotieteeseen: Moniosaamisen haaste! Suomessa asuu tyytyväinen kansa 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Feeling happy Feeling Feeling Having a peaceful full of life lot of energy Denmark Finland Sweden European av. Lähde: Eurobarometer (8) Health Statistics in the Nordic Countries 2005 NOMESCO 2007 Presentation 12.11.2010 18/11/2010 Jouko Lönnqvist 15 15 name / Author 12.11.2010 10.05.2010 Jouko Jouko Lönnqvist Lönnqvist 16
12.11.2010 Jouko Lönnqvist 17 Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) Suomessa 1980 ja 2000, entä 2020? 1978-80 2000-01 LIFETIME PREVALENCES OF MENTAL DISORDERS IN YOUNG ADULTS (20-34 YEARS) IN 2005 IN FINLAND Men Women Total Depressive disorders 11.4% 24.2% 17.67%*** Bipolar disorders 1.3% 2.5% 1.9% Anxiety disorders 8.4% 16.9% 12.6%** Substance abuse or dependence 20.9% 7.4% 14.2%*** Eating disorders 0.3% 6.1% 3.35*** Any Axis I disorder 35.3% 45.6% 40.4%* Personality disorders 8.0% 5.5% 6.8% Difference between men and women: * = P<0.05, **=P<0.01, ***=P<0.001 Presentation 18/11/2010 name / Author 17 18/11/2010 Presentation name / Author 18 ENNALTAEHKÄISEVÄ MIELENTERVEYSTYÖ - PREVENTIO Primaaripreventio: Vaaratekijöihin ja suojaaviin tekijöihin vaikuttaminen Sekundaaripreventio: Hyvä hoito Tertiääripreventio: Pitkäaikaishoito ja kuntoutuminen PREVENTION STRATEGISET VAIHTOEHDOT Väestölähtöinen ennaltaehkäisy eli universaalinen preventio Riskiryhmiin kohdistuva ennaltaehkäisy eli selektiivinen preventio Korkean riskin omaaviin kohdistuva ehkäisytyö eli indikoitu preventio 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 19 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 20
MIELENTERVEYSTYÖ (MT-LAKI 1990) Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä ( PROMOOTIO ) sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä ( PREVENTIO ), parantamista ja lievittämistä ( HOITO ). Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaalija terveydenhuollon palvelut ( MIELENTERVEYSPALVELUT ). MIELENTERVEYSTYÖ (MT-LAKI 1990) Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 21 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 22 MIELENTERVEYSTYÖ (TH-LAKI 2010) 27 : Mielenterveystyön tavoitteena on väestön hyvä mielenterveys ja siihen liittyen hyvä toimintakyky ja turvallisuus. Terveydenhuollon keinot vahvistaa mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa ohjaus, neuvonta ja tuki. Niiden asema korostuu terveystarkastuksissa, neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä sairaudenhoitoon liittyvissä palveluissa. Niillä voidaan vaikuttaa muun muassa yksilöiden stressinhallintataitoihin ---. MIELENTERVEYSTYÖ (TH-LAKI 2010) Terveydenhuollon palveluja annettaessa on erityisen hyvä mahdollisuus tunnistaa yksilöiden ja yhteisöjen olosuhteissa mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä. Sellaisia ovat muun muassa liiallinen alkoholin käyttö tai sairastavien aikuisten mahdollisesti alentunut kyky täysipainoisesti huolehtia lapsistaan sekä poikkeukselliset kriisitilanteet. Mielenterveyttä vaarantaviin tekijöihin on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjottava tarpeenmukaista neuvontaa, tukea sekä huolehdittava tarpeenmukaisesta yhteistyöstä muiden toimijoiden, erityisesti sosiaalihuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa, jotta palvelut muodostuisivat tarkoituksenmukaisiksi. 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 23 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 24
12.11.2010 Jouko Lönnqvist 25 TH-LAKI: OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 1 Avun saaminen mielenterveyshäiriöitä usein edeltäviin stressioireisiin tulisi tapahtua perusterveydenhuollossa. Nuorten kanssa keskustelu tulisi sisältyä terveydenhoitajan työn mitoitukseen. Stressinhallintakeinoja voidaan opettaa nuorille ryhmissä, joihin tulisi olla helppo hakeutua. Myös lievien masennusoireiden ryhmämuotoinen tuki olisi mahdollista toteuttaa opiskeluterveydenhuoltona esimerkiksi psykologin tai terveydenhoitajan ohjaamana. Suuri osa mielenterveyshäiriöistä voidaan hoitaa perustasolla psykiatrisen erikoissairaanhoidon tuella. TH-LAKI: OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 2 Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu vakavampien mielenterveysongelmien tunnistaminen ja tarpeenmukainen ohjaaminen erikoissairaanhoitoon. Oikea-aikainen, suunnitelmallinen ohjaaminen erikoissairaanhoitoon edellyttää toimivaa nuorisopsykiatrista tai psykiatrista konsultaatiojärjestelmää ja paikkakunnalla etukäteen sovittuja toimintatapoja. Mielenterveyspalvelut edellyttävät monialaista työskentelyä, verkostoitumista ja työnohjausjärjestelmää, jotka tulee huomioida työn mitoituksessa. 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 26 Suomessa on suhteellisen hyvät mtpalvelut, mutta haasteita silti riittää: Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työ- ja toimintakyvyttömyys Mielenterveyshäiriöistä aiheutuvat epäsuorat kustannukset Päihteiden käyttö ja niihin liittyvät haitat Lapsiperheiden tuen tarve Lasten ja nuorten ongelmat Hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan riittävän nopeasti ja laadukkaasti mielenterveysja päihdeongelmien haasteisiin Mielenterveyden edistämisen myönteinen potentiaali Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Mielenterveys- ja päihdetyön hoitojärjestelmän integroiminen Voimavarojen uusjako avo- ja laitoshoidon välillä Pakkokeinojen käytön vähentäminen Yksityisten palvelukotien laatuongelmat Henkilöstön rekrytointi Hoidon tavoitteet, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Alueelliset erot hoidon saatavuudessa ja laadussa Mieli 2009 ohjelma on pitkään jatkuneen mielenterveystyön kehittämisen viimeisin vaihe Lääkintöhallituksen punainen kirja 1977 Mielenterveystyön komitea 1984 Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM 2000. Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset, STM 2002 Päihdepalveluiden laatusuositukset, 2002 Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007 106 kansanedustajan tekemä aloite 2005 STM asetti Mieli 2009 - työryhmän v. 2007 Laajat kuulemiskierrokset 2008 Työryhmän ehdotukset 2009 Linjaukset perusterveydenhoidon mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Toimeenpanosuunnitelma 2010 12.11.2010 12...1.2 Jouko Lönnqvist 27 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 28 10.05.2010
12.11.2010 12.11... Jouko Lönnqvist 29 Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 I Asiakkaan asemaa vahvistetaan THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2010 1. 2. 3. 4. Asiakkaan asemaa Panostetaan Palvelut Ohjauskeinoja vahvistetaan ehkäisyyn toteutetaan vahvistetaan toimivana kokonaisuutena Ehdotukset 1 5 Ehdotukset 6 7 Ehdotukset 14 16 Ehdotukset 8 13 THL:n toiminnot ja hankkeet 2009 2010 II III IV Panostetaan ehkäisyyn Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ohjauskeinoja kehitetään Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma AVAINTEEMAT Perus ja erityistason Syrjäytymistä ja M&Pongelmien ylisukupolvista avomielenterveys ja päihdepalveluiden siirtymistä estävät, sekä kehittäminen elämäkaaren ongelmien varhaista kattavaksi toimivaksi tunnistamista tukevat kokonaisuudeksi ohjelmat KÄRKIHANKKEET M&P strategiat osaksi kuntien Kuntalaisen tarpeiden hyvinvointisuunnitelmia mukaisten M&P palveluiden saatavuuden ja laadun seuranta M&P ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien Matalakynnyksisten M&Pvastaanottojen kehittäminen kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien peruspalvelujen yhteyteen palveluiden kehittäminen M&P työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen Ehkäisevän M&P työn kehittämisen kansallisen koordinaation keskittäminen THL:een THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun 12.11.2010 10.05.2010 Jouko Jouko Lönnqvist Lönnqvist 30 Esimerkkejä vaikuttavista ehkäisevän mielenterveystyön interventioista M&P-työn strategia Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse KiVa koulu hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi Mielenterveyden ensiapukurssit. Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi, alkoholiohjelma, kunnan raittiustyö Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät Jobs Työhön ryhmätoiminta työttömien aikuisten työhönhakuvalmiuksien edistämiseksi ja masennuksen ehkäisemiseksi MAESTRO-ryhmätoiminta stressin vähentämiseksi Toimiva lapsi&perhe työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai muu vakava sairaus. Koskee kaikkia kunnan hallintokuntia, kumppaneita ja kolmannen sektorin toimijoita Ehkäisevän m&p-työn rakenteen ja johtamisvastuun selventäminen Arvioidaan vuosittain ja päivitetään joka neljäs vuosi Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattor Mielenterveyspalveluiden laatusuositus, STM 2001 Päihdetyön laatusuositukset, STM 2002. Mielenterveystyön kehittäminen laatusuositusten avulla, Stakes 6/2005. www.neuvoa-antavat.stakes.fi Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa, THL 2009 Strategiatasot: Kunta- tai hyvinvointistrategia Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma Mielenterveys- ja päihdestrategia Ehkäisevän mielenterveystyön suunnitelma 12.11.2010 12.11.. Jouko Lönnqvist 31 12.11.20101 Jouko Lönnqvist 32
12.11.2010 Jouko Lönnqvist 33 Panostetaan ehkäisyyn: Kärkihanke 2 Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolviseen siirtymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Ongelmien siirtyminen yli sukupolvien Lasten tuen tarpeen arviointi aikuisten M&P-ongelmissa Riskiryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten tunnistaminen ja tukeminen Kriittiset siirtymävaiheet: päiväkoti - koulu, peruskoulun ala-aste yläaste, jatkoopiskeluun siirtyminen, työelämään siirtyminen Varhainen hoito Perheväkivallan ehkäisy Itsemurhien ehkäisy Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Aikalisä Käytössä olevia työmenetelmiä: Lapset puheeksi keskustelu Beardsleen perheinterventio Lapsiperheneuvonpito Vertaisryhmät 12.11.2010 10.05.2010 Jouko Lönnqvist 34 PRODROME: Early diagnosis and early intervention Skitsofrenian esioireiden kehittyminen Psykoosien sekä ahdistus- ja mielialahäiriöiden suhteen korkean riskin ryhmiin kuuluvien varhainen toteaminen ja auttaminen Varhaiset interventiot: vakavien häiriöiden puhkeamisen estäminen, sairastumisajankohdan siirtäminen myöhempään ajankohtaan tai kulun lievittäminen Positiiviset oireet Yleiset ja negatiiviset oireet Prevention uusi tuleminen: Universal, selective and indicated prevention Premorbidi vaihe (syntymästä) Epäspesifit esioireet (kesto tyypillisesti 2-5 v.) Psykoottisenkaltaiset esioireet (kesto 0-2 v.) Ensipsykoosi 18/11/2010 Presentation name / Author 35 12.11.2010 18.11.10 Jouko Lönnqvist 36
Skitsofrenian ensioireet Skitsofreniaan äskettäin sairastuneet raportoivat eniten seuraavia oireita: - Levottomuus (19%) - Masennus (19%) - Ahdistuneisuus (18%) - Ajattelun ja keskittymisen vaikeudet (16%) - Huolestuneisuus (15%) - Itseluottamuksen romahdus (13%) - Vähäenergisyys, hitaus (12%) - Vaikeus selvitä työssä (11%) - Sosiaalinen vetäytyminen epäluuloisuuden vuoksi (10%) - Sosiaalinen vetäytyminen kommunikaatiovaikeuksien vuoksi (10%) OIREIDEN EPÄSPESIFISYYS Skitsofrenian ja depression ensi oireet eivät käytännössä eroa toisistaan ja ovat epäspesifisiä: huolestuneisuus, ahdistuneisuus, mielialan lasku, keskittymisvaikeudet, vähäenergisyys. Vain levottomuus ja tunne-elämän latistuminen ovat yleisempiä skitsofrenian ensi oireina. 12.11.2010 18.11.10 Jouko Lönnqvist 37 12.11.2010 18.11.10 Jouko Lönnqvist 38 HOIDON VARHAINEN ALOITTAMINEN Ensimmäisten oireiden alkaessa potilaiden koulutus ja ammatillinen ja sosiaalinen toimintakyky ei eroa muusta samanikäisestä väestöstä Ensimmäisen hoitojakson alkaessa potilailla on huomattavia vaikeuksia sosiaalisessa ja ammatillisessa toimintakyvyssä => Mitä aikaisemmin hoito päästään aloittamaan, sitä tehokkaammin voidaan vaikuttaa toimintakyvyn säilymiseen HIGH RISK: Geneettinen riski ja toimintakyvyn lasku Henkilöllä voidaan todeta selvä geneettinen riski ja hänellä on lisäksi psyykkisiä oireita, joihin liittyy merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen. Geneettisellä riskillä tarkoitetaan psykoosia ensimmäisen asteen sukulaisella tai psykoosipiirteistä persoonallisuushäiriötä henkilöllä itsellään. Toimintakyvyn laskun aiheuttaja voi olla mikä tahansa psyykkinen oire nuorella itsellään, jos se on heikentänyt merkittävästi toimintakykyä (GAF-pistemäärä laskenut vähintään 30%). Toimintakyvyn lasku on kestänyt vähintään kuukauden ja se on alkanut viimeisen vuoden aikana. 12.11.2010 18.11.10 Jouko Lönnqvist 39 12.11.2010 18.11.10 Jouko Lönnqvist 40
Psykoosin puhkeamisen riski (McGorry 2004): Jos nuori on (1) muuttumassa selvästi vetäytyvämmäksi, (2) hänen työ- tai koulusuorituksensa näyttävät pysyvästi heikentyneen, (3) hän käyttäytyy epätavallisesti tai (4) kokee selittämätöntä ahdistusta tai kiihtymystä, niin psykoottisen häiriön puhkeamisen mahdollisuus on olemassa. Psykoosin arviointiin liittyvä leimaamisen riski (Heinimaa ja Svirskis, SLL 2005) Psykoosin prodromaalioireet eivät ole sama asia kuin psykoottinen häiriö. Epäilyksen herättäminen mahdollisesta psykoottisesta sairastumisesta voi asettaa kyseenalaiseksi yksilöllisen kokemisen todellisuusarvon ja uhata yksilön omaa kokemusta 12.11.2010 18.11.10 Jouko Lönnqvist 41 12.11.2010 18.11.10 Jouko Lönnqvist 42 Epäiltäessä psykoosin esioireita (Heinimaa ja Svirskis 2005) - Järjestä seuranta - Psykososiaalinen tuki sekä potilaalle ominaisten selviytymiskeinojen tukeminen tärkeää - Ongelmien laaja-alainen käsittely - Koulutuksellinen tuki siihen, että riskioireilu tunnistettaisiin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon konsultointi toteutuisi DEPRESSION EHKÄISEMINEN Käypä hoito suositus www.kaypahoito.fi Depression ilmaantumista on osin mahdollista ehkäistä psykologisten interventioiden kuten ryhmämuotoisen depressiokouluintervention avulla, mutta näiden vaikuttavuus on tutkimusten mukaan enintään kohtalainen, (A). Ehkäisevät psykologiset interventiot on järkevintä kohdentaa: depression vaaratekijöitä omaaviin henkilöihin (mm. synnyttäneet äidit, työttömäksi jääneet, työuupumuksesta kärsivät, kroonisesti somaattisesti sairaat) tai henkilöihin, joilla jo ilmenee masennustilan kehittymisen vaarasta kertovia depressiivisiä oireita. Depressioita voitaneen ehkäistä myös terveiden elintapojen avulla. Masennustilan kehittymisen vaaraa vähentävät esimerkiksi: kohtalainen määrä liikuntaa työstressin C ja työkuormituksen (B) vähentäminen sekä humalajuomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen (B). 12.11.2010 18.11.10 Jouko Lönnqvist 43 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 44
12.11.2010 Jouko Lönnqvist 45 Masennuksen ehkäisy Primaaripreventio: synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisystä 15 tutkimusta (n=7697): intensive postpartum support provided by a health professional had a clear preventive effect, interventions with only a postnatal component were more beneficial (BMJ 2005). 5 19-vuotiaiden masennuksen ehkäisy: psychological interventions had a NNT of 10, the most effective one having a NNT of 5, targeted interventions, not educational interventions (Cochrane Database 2004); of 32 programs, 4 (13%) reduced the risk for future depressive disorder onset, targeting high-risk individuals, programs with a shorter duration and with homework assignments, programs delivered by professionals (J Consult Clin Psychol 2009). Masennuksen ehkäisy Primaariprevention mahdollisuudet: 69 programs, a high quality of research design and delivered by a health care provider in targeted programs, targeting common risk and protective factors in addition to focusing on depressive symptoms, older people benefited from social support whereas behavioral programs were detrimental (Br J Psychiatry 2003). 19 RCTs had a NNT of 22, the incidence of depressive disorders reduced by 22% (Am J Psychiatry 2008). 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 46 Masennuksen ehkäisy 10.9.2010 Voisiko tehokkaita sekundaariprevention keinoja käyttää myös primaaripreventioon? Uusien depressiolääkkeiden relapsinestotutkimukset antavat käyttökelpoista tietoa: esimerkiksi agomelatiinin NNT=4. Kirkasvalohoito kaamosmasennukseen: NNT=4 (Cochrane Systematic Review 2001); tehokas myös uusiutuman estoon (Psychol Med 1996). 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 47 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 48
12.11.2010 Jouko Lönnqvist 49 Suicide Can be Prevented Not all suicides can be prevented, but a majority can (WHO). National strategies as well as specific local interventions can lower rates of suicide. Successful approaches to suicide prevention have included: 1. restricting access to means; 2. establishing community prevention programs; 3. establishing guidelines for media reporting; 4. engaging with frontline professionals through gate keeper training programs JAMA 2005;294:2064-2074. 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 50 Itsemurhien ehkäisyprojekti 7 avainta: 1. Jokainen itsemurhaa yrittänyt saa niin tehokasta apua kuin suinkin mahdollista. 2. Masennus havaitaan, masentuneelle tarjotaan tarpeellinen tuki, ja jokainen vakavasti masentunut saa tehokkaan ja monipuolisen hoidon. 3. Alkoholinkäytön kehittyminen elämänongelmien ratkaisuksi vältetään ja tilalle saadaan selviytymistä paremmin tukevia keinoja. 4. Ruumiillisten sairauksien hoitokäytäntöihin lisätään psyykkistä ja sosiaalista tukea. Itsemurhien ehkäisyprojekti 7 avainta: 5. Elämänkriisissä on saatavilla tukea läheisiltä ja tarpeen tullen myös ammattiauttajilta. 6. Nuorten miesten syrjäytymisriski vältetään ja riskitilanteessa olevalle turvataan selviytymisen ja omanarvontunnon kehittämisen mahdollisuus. 7. Kasvatuksen ja kulttuurin ilmapiirissä vähennetään syyllistämistä, leimaamista ja rankaisevuutta sekä lisätään elämänuskoa, rohkeutta, itsetuntoa, yritteliäisyyttä ja keskinäistä tukea. 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 51 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 52