Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014



Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Hoida ja kunnosta lähipuroasi

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Helsingin pienvesiympäristöt

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Luonnonmukainen peruskuivatus

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

ristöjen hoito - Vesilinnut

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Kaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Maisema-arkkitehti Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus: Luonnonmukainen vesirakentaminen

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Transkriptio:

Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan? Miten luontoarvot voidaan säilyttää? 2

Maankuivatus on heikentänyt purojen tilaa Maanviljely Suomen olosuhteissa ei olisi mahdollista ilman toimivaa peruskuivatusta Lähes kaikki peltoalueiden purot on perattu ja suoristettu Kun uomasta poistetaan mutkat, kivet ja kasvillisuus sen luontainen tasapainotila häiriintyy Veden virtausnopeus kasvaa, eroosio ja pohjan syöpyminen voimistuu Eliöstö kärsii tai häviää kokonaan Kuva: Auri Sarvilinna 3

Perattu uoma alkaa palautua kohti luonnontilaa Perattu uoma alkaa ajan myötä palautua kohti luonnontilaa luontaisten prosessien seurauksena, puhutaan uoman elpymisestä Kuvat: Lasse Järvenpää 4

Uomat monipuolistavat peltoalueita Maatalousalueiden uomilla on tärkeä merkitys peltoalueiden monimuotoisuudelle, esim: Virtavesien eliöstö (esim. kalat, pohjaeläimet) Piennarten eliöstö (esim. perhoset, pikkunisäkkäät) Vaeltavien lajien kulkureitti Uomat voivat tarjota myös ekosysteemipalveluja, esim.: Maisema Kasteluvesi Kalastus, metsästys, ravustus Muu virkistyskäyttö 5

Purojen tilan parantamiseen kehitetty menetelmiä Maatalousalueiden uomien luontoarvojen säilyttämistä ja luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmien käyttöä maatalouden peruskuivatuksessa tutkittu ja kehitetty 1990-luvun lopulta alkaen (mm. SYKE, Aaltoyliopisto, ELY-keskukset) Valmisteilla kansallinen pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia, jossa maatalousalueiden uomien tilan parantaminen tärkeässä osassa 6

PERKAUS-hanke Uuden vesilain mukainen käytäntö kuivatusrahojen käytöstä (PERKAUS) Hanke kolmevuotinen 2012-2014 Rahoittajana maa- ja metsätalousministeriö, toteutus SYKEn ja ELY-keskusten yhteistyönä Tavoitteena mm. Ohjeistus uomien luontoarvojen tunnistamiseen ja luontoarvojen huomioon ottamiseen ojitusprosessissa Luonnontilaisen kaltaiseksi palauneen uoman määrittelyn selkeyttäminen 7

Uomien luontoarvojen tunnistaminen Tietoa luontoarvoista tarvitsevat maanomistajat, ojitusyhtiöt, ojitusilmoitusten käsittelijät, lupaviranomaiset, suunnittelijat ja urakoitsijat Otettava huomioon harkittaessa uomien uudelleenperkausta: o Ojitusilmoitus o Lupakäsittely o Rahoitus o Menetelmien valinta o Hankkeen toteutus Ilmentävät uoman palautumista luonnontilaisen kaltaiseksi o kunnossapitoon ja käyttöön sovellettava ojittamista koskevia säännöksiä ojitusilmoitus ELY-keskukselle o Säädöksen tavoitteena on tuoda ko. kohteiden kunnossapidot viranomaisten tietoon 8

Uoman luontoarvot: Eliöstö o Uhanalaisia lajit (esim. viitasammakko, vuollejokisimpukka, jokihelmisimpukka) o Kalasto (syyskutuiset, kevätkutuiset, pohjakalasto) o Ravut, nahkiaiset o Pohjaeläimet o Uoman lähiympäristön on merkittävä linnusto ja/tai nisäkkäät (esim. koskikara, saukko) o Uoma sijaitsee arvokkaaksi todetulla alueella tai niiden läheisyydessä ala- tai yläpuolella (esim. NATURA) Kuva Marja-Liisa Pitkänen Kuva Juhani Terhivuo Kuva Aki Janatuinen9

Uoman luontoarvot: Mutkittelu o o Uomaa ei ole aikanaan suoristettu Uoma on lähtenyt uudestaan mutkittelemaan penkkojen sortumisen, vesi- ja rantakasvillisuuden kasvun tai hiekan ja soran kasaantumisen seurauksena 10

Uoman luontoarvot: kaltevuuden monimuotoisuus o o o Suvantoja ja virtapaikkoja Särkkiä ja saarekkeita Kiviä ja soraa Kuva Aki Janatuinen Kuva Aki Janatuinen 11

Uoman luontoarvot: Kasvillisuus Rannoilla kasvaa isoja puita Penkoilla on mätästävää rantakasvillisuutta ja /tai tulvaniittykasvillisuutta Uomassa on kuolleita kasvinosia ja puuainesta Uomassa tai uomassa sijaitsevissa kivissä on (vesi)sammalta Kuva: Aila Tarvainen Kuva: Aki Janatuinen 12

Miten luontoarvot voidaan ottaa huomioon? Jos uomassa on luontoarvoja tulee perkausta harkita tarkkaan ELY-keskukselle ojitusilmoistus myös pienemmästä kunnossapidosta ELY-keskus arvioi tarvitseeko hanke luvan Mahdollinen perkaus toteutettava luontoarvot säilyttäen 13

Luonnonmukaisessa peruskuivatuksessa säilytetään luontoarvot Luonnonmukaisten menetelmien avulla uoman monimuotoisuutta voidaan lisätä tai säilyttää samalla, kun kuivatustilaa parannetaan Perusperiaatteita: Uomien mutkittelun säilyttäminen Hyödynnetään luontaista elpymistä Monipuoliset uomien poikkileikkaukset Tulvatasanteet ja alivesiuomat Eroosion ehkäisy: Suojaavan rantakasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen Pienten tulva-alueiden säilyttäminen Kosteikkojen rakentaminen Tulva-alueiden palauttaminen 14

Lisätietoa: www.syke.fi/hankkeet/perkaus www.ymparisto.fi vesien käyttö - maankuivatus Jormola, J. ym. (toim.) 2003. Luonnonmukainen vesirakentaminen uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 631. Näreaho, T. ym. 2006. Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 52/2006. Maa- ja metsätalousministeriö, 2008. Purot elävää maaseutua. Purokunnostusopas. Sarvilinna, A. ym. 2008. Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus. Suomen ympäristökeskus. 15

Kiitos! Photo: Kaisa Västilä 16