Oma tontti Orivedeltä Vain puoli tuntia Tampereelta RAKENTAJAN OPAS 2015 Tervetuloa Orivedelle, lähes 10 000 asukkaan kasvavaan ja viihtyisään kaupunkiin Tampereen naapurissa. Hyvät palvelut ja turvallinen asuinympäristö Monipuoliset harrastusmahdollisuudet, esim. Lisätietoja: Puh. 050 329 5303 paivi.valkama@orivesi.fi Puh. 040 133 9133 seppo.tingvall@orivesi.fi www.orivesi.fi Puh. (03) 565 56 000 Virrat Ruovesi Orivesi Mänttä-Vilppula Juupajoki rakentajanopas.fi
RUOVEDEN KUNTA Ruovedentie 30 34600 Ruovesi (03) 486 1111 fax (03) 476 3240 www.ruovesi. s-posti etunimi.sukunimi@ruovesi.fi Mukavampaa asumista TAIDEKAUPUNGISSA Tekninen johtaja Harri Apell p. 044 787 1340 Kunnan rakennusmestari (vesi- ja viemäriasiat) Juha Stenberg p. 044 787 1341 Toimistorakennusmestari (korjausavustukset, yksityistieasiat) Vesa Leinonen p. 044 787343 Rakennustarkastaja ( rakennusluvat, rakentamisen ohjaus) Mirja Tiensuu p. 044 787 1346 HYVÄN ASUMISEN JA YRITTÄMISEN MÄNTTÄ-VILPPULA Kaupunkimme on tunnettu Serlachius-museoista ja kansainvälisistä kulttuuritapahtumista. Mänttä-Vilppulassa on monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Kulttuuri ja luonto ovat lähelläsi! Rakentajalle tarjoamme edullisia tonttivaihtoehtoja ja monipuolisia palveluita. Tutustu tonttipörssiimme osoitteessa www.manttavilppula.fi Kanslisti ( lomakkeet, lupien vastaanotto) Heikki Maunu, p. 044 787 1378 Ympäristötarkastaja ( ympäristö- ja maa-ainesluvat) Mari Karjalainen p. 044 7151468 Mänttä-Vilppulan kaupunki, Seppälän puistotie 15, PL 69, 35800 / 35801 Mänttä puh. 03 488 811, www.manttavilppula.fi, www.facebook.com/taidekaupunki
Kaapin paikka selvillä, mutta laina uupuu? OTA YHTEYTTÄ Saman katon alta monta mainiota palvelua: asuntolaina, OP-kiinteistönvälitys ja Pohjolan kattava vakuutusvalikoima. Kun keskität asiointisi, sinulle voi lisäksi kertyä OP-bonuksia, joilla maksetaan mm. vakuutuksia. Lue lisää osoitteesta op.fi/edut tai op.fi/kotiin. Mäntän Seudun, Oriveden, Ruoveden ja Virtain Osuuspankit OP-bo uksia kertyy Osuuspa ki asiakaso istajalle, jo ka o a tai perhee yhtei e pa kki- ja/tai vakuutusasioi ti o vähi tää 5 000 euroa kuukaudessa. RAKENNUSOPAS 1
SISÄLLYSLUETTELO Virtain kaupunki... 3 Ruoveden kunta... 4 Mänttä-Vilppulan kaupunki... 5 Oriveden kaupunki... 6 Juupajoen kunta... 7 Verohallinto rakentamisilmoitukset... 8 Tulevaisuuden energiatehokkuus... 9 Rakentamisprosessin kuivaketju... 11 Hoksauttamalla laatua enemmän kuin laki vaatii... 13 Aurinkosähkön valintaohje... 17 Tähtiluokitus... 19 Pientalon paloturvallisuus paremmaksi... 23 Puhtaan palamisen puolesta... 28 Energiatehokkuuteen liittyvät seikat... 29 Pohjarakenteiden suunnittelu... 31 Sadevesi- ja perustusten kuivatusvesilaitteisto 35 Jätevedet... 37 Maalämpöpumput... 43 Tele- ja antenniverkot... 46 Taloyhtiöiden lukituksesta... 48 Kunnosta taloasi ja huolehdi pihastasi... 50 Rakentamisen aikataulu... 52 Kustannusarvio ja -seuranta... 54 Vakuutukset... 55 LUKIJALLE RAKENNUSPROJEKTI Haaveet/ajatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset Suunnittelija Tontti * puhdas vesi * jätevesi Oman kodin rakentaminen tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy * liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysjärjestelmä Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen Rakentamisen aikataulu Kustannukset/rahoitus Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta tai rakentajanopas.fi Julkaisija: Verivel Oy, verivel@verivel.fi 1280-12-14 Kansi: Graafinen toimisto Seria Paino: Mustasaaren painotalo 2 RAKENNUSOPAS
VIRTAIN KAUPUNKI Virtaintie 26, 34800 Virrat Vaihde (03) 485 111, fax (03) 475 8555. sähköposti etunimi.sukunimi@virrat.fi Rakennusvalvontatoimisto Rakennustarkastaja Hannu Huhtala, puh. 044-715 1252 Lupavalmistelija Anita Rautalahti, puh. 044-715 1251 Kiinteistö- ja kaavoitustoimisto Kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi, puh. 044-715 1250 Kiinteistösihteeri Leena Akkala, puh. 03-485 1257 Maanmittausteknikko Kari Ylä-Jarkko, puh. 044-715 1259 Ympäristötoimisto Ympäristösuunnittelija Johanna Narvi, puh. 044-715 1353 Vesihuoltolaitos Virtain kaupungin vesihuoltolaitos hoitaa jäteveden käsittelyn kaava-alueella, sekä puhtaan veden jakelun ja jäteveden käsittelyn Killinkosken alueella. Vesihuoltolaitoksen hoitaja Pauli Kotalampi, puh. 044-715 1325 Päivystyspuhelin 044-715 1449 Virtain keskustan alueella puhtaan veden jakelun hoitaa Virtain vesiosuuskunta, PL 101, 34801 Virrat. Pekka Autio, puh. 03-475 4082, 0500-632 835, sähköposti vesi.osuus@phpoint.fi Haja-asutusalueiden vesiosuuskuntien yhteystiedot löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta www.virrat.fi/kaupunkipalvelut/tekniset-palvelut/vesihuolto/puhdas-vesi/ Jätehuolto Virtain kaupunki on Pirkanmaan Jätehuollon osakas. Asiakaspalvelu puh. 03-240 5110, www.pirkanmaan-jatehuolto.fi Kaukolämpölaitos Käyttöpäällikkö Raimo Sundberg puh. 044-715 1307 Lämpölaitos päivystys 044-715 1327, laskutus 044-715 1224 Tieasiat Keskustan katuliittymät: Maanrakennusmestari Reijo Kallio, puh. 044-715 1322 Yksityistieasioiden yhteyshenkilö: Työnjohtaja Antti Salminen, puh. 044-715 1362 ja maaseutuasiamies Hannu Hintala, puh. 044-715 1305. RAKENNUSOPAS 3
RUOVEDEN KUNTA Ruoveden kunnanvirasto Ruovedentie 30 34600 Ruovesi vaihde 03 4861 111 faksi 03 4861 303 www.ruovesi.fi Tekninen johtaja Harri Apell p. 03 4861 340, 044 7871 340 harri.apell@ruovesi.fi Rakennustarkastaja Mirja Tiensuu - rakennusluvat p. 03 4861 346, 044 7871 346 mirja.tiensuu@ruovesi.fi Rakennusneuvonta Heikki Maunu - lomakkeet p. 03 4861 347 - ilmoitusten vastaanotto heikki.maunu@ruovesi.fi Kunnanrakennusmestari Juha Stenberg - paikkatieto p. 03 486 1341, 044 787 1341 - vesi- ja viemäriasiat juha.stenberg@ruovesi.fi Toimistorakennusmestari Vesa Leinonen - korjausavustukset p. 03 4861 343, 044 7871 343 - yksityistieasiat vesa.leinonen@ruovesi.fi 4 RAKENNUSOPAS
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Seppälän puistotie 15, 35800 MÄNTTÄ 03-488 811 vaihde, 03-4888 500 fax toimistot avoinna 9.00-12.00 ja 13.00-15.00 www.manttavilppula.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@manttavilppula.fi Tekninen palvelukeskus - tekninen johtaja Erkki Viitanen (03) 488 8345, 050 380 0643 Rakennusvalvonta Rakennuslupa-asiat, neuvonta, katselmukset - rakennustarkastaja Jarmo Kauppinen 050 380 0679 Asiakasneuvonta, lupahakemukset - rakennustarkastaja Teemu Kivinen (03) 488 8312, 044 728 8216 Kiinteistö- ja mittauspalvelut Tonttien myynti /vuokraus - maankäyttöinsinööri Kirsti Eskelinen (03) 488 8567, 044 797 2012 Omakotitonttien myynti ja osoiteasiat - maanmittausteknikko Jarmo Vaske (03) 488 8717, 050 538 2300 Rakennuspaikan merkintä ja kiinteistötietojärjestelmän otteet - maan mittausteknikko Jouko Vaske (03) 488 8303, 050 380 0641 Pohjakartta- ja paikkatietopalvelut - paikkatietosuunnittelija Marko Hakala (03) 488 8304, 044-586 4541 Maastomittaukset kartoittaja Juha Pohjalainen 0500 621 714 - ympäristönsuojelusihteeri Eeva Jokikokko 050 562 2734 Kaukolämmön myynti Mäntän taajama: Mäntän Kaukolämpö Oy - toimitusjohtaja Timo Karstinen (03) 488 8354, 0400 789 755 Vilppulan taajama: Elenia Lämpö Oy 020 690 022 www.elenia.fi/lampo_ja_kaasu Sähköliittymät Elenia Verkko Oy liittymämyynti 020 690 024 www.elenia.fi/ Puhelinliittymät Pohjois-Hämeen Puhelin Oy 03-486 411 Sähköposti: asiakaspalvelu@phpoy.fi Sonera Oyj (pohjoiset alueet) 0800 170 00 www.sonera.fi/ Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy, asiakaspalvelu 03-240 5110 www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/ Paloasiat Tampereen aluepelastuslaitos 03-565 612 www.tampere.fi/aluepelastuslaitos/ Kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, suunnittelutarveratkaisut, poikkeamisluvat - kaupunginarkkitehti Sirkka Sortti (03) 488 8301, 050 380 0669 Vesi- ja viemäriasiat Liittymis- yms. asiat - tekninen sihteeri Anna-Maija Koskinen (03) 488 8343, 044 728 8331 Kadut ja yleiset alueet - maarakennusmestari Arto Myllylä (03) 488 8341, 0500 333 538 Ympäristönsuojeluasiat, haja-asutusalueen jätevesiasiat, RAKENNUSOPAS 5
ORIVEDEN KAUPUNKI Postiosoite: Oriveden kaupunki, PL 7, 35301 Orivesi Kaupunginviraston käyntiosoite: Keskustie 23, 35300 Orivesi Vaihde: 03 565 56 000 Fax: 03 565 56 190 sähköposti: etunimi.sukunimi@orivesi.i www.orivesi.i Kaupunginviraston puhelinvaihde / info on avoinna: ma-to 8.00-15.45, pe 8.00-15.00 Kaupunginviraston toimistot ovat avoinna: ma-pe klo 9.00-15.00 Tekniikka- ja ympäristöpalvelukeskuksen tärkeitä numeroita rakentajalle: Rakennusvalvonta Rakennusluvat, katselmukset ja neuvonta sekä lupahakemukset ja muut asiakirjat - Rakennustarkastaja Arto Viskari 050595 1025 - II rakennustarkastaja Esko Mäntysaari 050 594 4491 Rakennustarkastajien toimistoajat ovat: -Tiistaisin kello 10.00-12.00 ja 13.00-15.00 -Perjantaisin kello 10.00-12.00 Muina aikoina paikalla sopimuksen mukaan. Kaavoitus - Maankäyttöinsinööri Päivi Valkama 050 329 5303 - Maankäyttöteknikko Seppo Tingvall 040 133 9133 - Tekninen avustaja Anne Myllymäki-Lepistö 040 133 9132 Tonttien myynti / vuokraus - Maankäyttöinsinööri Päivi Valkama 050 329 5303 - Maankäyttöteknikko Seppo Tingvall 040 133 9133 Paikkatieto ja mittaus Mittaukset, rakennuspaikan merkintä ja karttaotteet. Osoitejärjestelmän ylläpito. - Maanmittausinsinööri Harri Lehén 050 431 6144 Julkiset kaupanvahvistajat - Maanmittausinsinööri Harri Lehén 050 431 6144 - Maankäyttöteknikko Seppo Tingvall 040 133 9133 Yksityistiet - Maanmittausinsinööri Harri Lehén 050 431 6144 Ympäristönsuojelu - Ympäristöinsinööri Tarja Viteli 050 542 0514 Vesihuoltolaitos (liittyminen vesi- ja/tai viemäriverkostoon) Verkostosuunnittelu ja uudet sopimukset. - Kunnallistekniikan päällikkö Seppo Jokinen 0400 730 802 Liitäntätyöt ja verkoston rakentamis- ja kunnossapitotyöt. - Työmaamestari Aino Arppola 040 133 9258 Laskutus, vesimittareiden lukemat, liittymän siirrot. - Kanslisti Helinä Helasmäki 040 133 9131 Vesilaitoksen vedenlaatu, vedenkäsittely ja vedenottamot. - Vesilaitoksen vastaava hoitaja Esko Mäntysaari 050 594 4491 Vesimittareiden vaihdot ja asennukset ja vesilaitoksen laitoksien huolto - Laitosmies Jaakko Hassi 040 837 4510 - Laitosmies Pasi Hietala 040 133 9264 Vesihuoltolaitoksen ja kiinteistöjen vikapäivystys 0400 630 252 Liikenneväylät ja konekeskus Katuverkon ylläpito, suunnittelu ja rakentaminen. - Työmaamestari Aino Arppola 040 133 9258 - Kunnallistekniikan päällikkö Seppo Jokinen 0400 730 802 Puistot ja yleiset alueet Julkisten viheralueiden ja leikkikenttien hoito, suunnittelu ja rakentaminen. Romuajoneuvoista huolehtiminen ja roskaantuneiden alueiden hoito. - Kaupunginpuutarhuri Asseri Rannikko 040 515 1831 Terveystarkastajat varmimmin kello 8-10 käyntiosoite: Keskustie 23, 35300 Orivesi sähköposti etunimi.sukunimi@tampere.i - Terveystarkastaja Mira Luodelahti 0400 779 999 - Terveystarkastaja Satu Touronen-Paimensalo 0400 779 998 Eläinlääkärit ajanvaraus kello 8-9 käyntiosoite: Anttilantie 2, 35300 Orivesi sähköposti etunimi.sukunimi@tampere.i - Eläinlääkäri Tuija Setälä 0400 239 588 - Eläinlääkäri Emmi Ahokas 040 727 3989 Pelastuslaitos Yleinen hätänumero 112 Pirkanmaan pelastuslaitoksen vaihde: 03 565 612 http://www.tampere.i/pirkanmaanpelastuslaitos.html Oriveden aluepaloasema, Kääjäntie 5b, 35300 Orivesi Jätehuoltoasiat Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Naulakatu 2, 33100 Tampere Vaihde: 03 240 5111 http://www.pirkanmaan-jatehuolto.i/ 6 RAKENNUSOPAS
JUUPAJOEN KUNTA www.juupajoki.fi Rakennusvalvonta: Koskitie 50, 35500 Korkeakoski Kunnan vaihde: 03 377 5100 Rakennusvalvonta ja rakennusluvat, korjausavustukset, tonttien myynti - tekninen johtaja Pekka Maasilta 03 377 5111 0400 131 174 Lupahakemus- ja muut asiakirjat, vesi- ja viemäriliittymäsopimukset - toimistosihteeri Mervi Korhonen 03 377 5112 Ympäristöasiat, haja-asutusalueen jätevesien johtamisasiat Oriveden kaupunki, ympäristöosasto - ympäristöinsinööri Tarja Viteli 050 542 0514 Jätehuolto - Pirkanmaan Jätehuolto Oy 03 240 5110 Palotarkastukset - Pirkanmaan pelastuslaitos 03 565 612 Pohjoinen pelastusalue Sähköliittymät - Vattenfall Verkko Oy 020 690 024 RAKENNUSOPAS 7
VEROHALLINTO - RAKENTAMISILMOITUKSET Rakentamisilmoitukset - henkilöasiakkaat Kotitalouksien on ilmoitettava 1.7.2014 lähtien kaikista ostamistaan rakennusluvan alaisista töistä tiedot Verohallinnolle. Tiedot annetaan aina ennen rakennustarkastajan tekemää loppukatselmusta. Anna rakentamisilmoitus rakennusluvan alaisesta työstä Ilmoita tiedot ainoastaan rakennuslupaa edellyttävästä rakentamistyöstä. Rakennusluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Lisätietoja rakennusluvan alaisista töistä saat kunnasta. Ilmoita tiedot myös osakehuoneistojen korjaukseen liittyvästä työstä, jos olet itse tilannut työn. Talkootyönä tai hartiapankkirakentamisena tehdystä rakentamistyöstä sinun täytyy ilmoittaa rakennuskohteen tiedot ja tieto siitä, ettei maksettuja suorituksia ole. Talkootyöntekijöiden nimiä ei tarvitse ilmoittaa. Jos toimit rakentajana yhdessä toisen henkilön kanssa, esimerkiksi yhdessä puolisosi kanssa, rakennuskohteesta riittää yksi ilmoitus Ilmoita tiedot rakennuskohteesta, jos työ on tehty ennen 1.7.2014 Rakennusluvan myöntämispäivämäärällä ei ole merkitystä. Jos rakennustyö on tehty ennen heinäkuun 2014 alkua, mutta loppukatselmus pidetään myöhemmin, ilmoita tiedot rakennuskohteesta. Sinun ei tarvitse ilmoittaa tietoja yrityksistä, työntekijöistä tai talkootyöstä. Ilmoita tiedot rakentamistyöstä, joka on tehty 1.7.2014 jälkeen Sinun täytyy ilmoittaa omien yhteystietojesi lisäksi muun muassa: henkilötunnuksesi rakennuskohteen tiedot (esimerkiksi kiinteistötunnus tai asunto-osakeyhtiön y-tunnus) onko rakennustyö uudisrakentamista vai korjausrakentamista Lisäksi ilmoita yritykseltä ostetusta rakentamistyöstä yrityksen yksilöintitiedot yritykselle maksamasi suoritukset materiaaleineen ilman arvonlisäveroa työn aloitus- ja lopetuspäivämäärä ilmoita palkkaamastasi työntekijästä työntekijän yksilöintitiedot työntekijälle maksamasi palkka työsuhteen alku- ja loppupäivämäärä Katso tarkempi listaus tiedoista. (3 Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus) Käytä verkkolomaketta Täytä rakentamisilmoitus suomi.fi-palvelussa. Verkkolomake ohjaa tietojen täyttämisessä. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Voit myös antaa ilmoituksen vero.fi:stä tulostettavalla paperilomakkeella. Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle Kun olet ilmoittanut tiedot, saat Verohallinnolta todistuksen tietojen toimittamisesta. Todistus lähetetään ilman erillistä pyyntöä. Ilmoita tiedot hyvissä ajoin, jotta ehdit saada todistuksen ennen loppukatselmusta. Esitä todistus rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksessa. Jos loppukatselmus pidetään vaiheittain, ilmoita tiedot ennen jokaista katselmusta. Sinun ei kuitenkaan tarvitse antaa uudestaan jo ilmoittamiasi tietoja, vaan ilmoitat ainoastaan uuteen katselmukseen liittyvät tiedot. Rakennustarkastaja ilmoittaa Verohallintoon, jos todistusta ei ole esitetty. Velvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Lähde: Verohallinto http://www.vero.fi/fi-fi/henkiloasiakkaat/rakentamisilmoitukset 8 RAKENNUSOPAS
TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS rakenteiden ja lämmitysmuotojen valinnat Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Energiamääräykset muuttuvat ripeään tahtiin hallitaanko riskit? Suomen kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvat rakennusten energiatehokkuustavoitteet ovat erittäin haastavia. Kansallisessa rakentamisen ohjauksen tiekartassa on asetettu selkeät energiatehokkuuden tavoitteen vuosikymmeneksi eteenpäin. Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus parani 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen tulee olla lähes nollaenergiataloja. Suuri haaste on kokonaislaadun tavoitteet energian lisäksi kosteuskestävyys, hyvä sisäilmasto ja ympäristövaikutukset. Energiatehokkuuden osaoptimointia ei pidä sallia. Voimassa olevan määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon teknisillä ominaisuuksilla. Vaikuttavia tekijöitä ovat lämmöneristävyys, ilmatiiveys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Lisäksi huomioidaan energialähteet ja rakennuksen koko. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta. Se kannustaa myös kaukolämmön käyttöön. Määräysten tulkinta ja selkokieliset valintakonseptit Suuri haaste on saada uudet määräykset selkokieliseen muotoon. Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti tai alueratkaisuina. Energiamuotojen erilainen hintakehitys sekä energiateknologioiden läpimurto edellyttävät rakennettaviin taloihin muunneltavia lämmöntuotto- ja lämmönjakojärjestelmiä, ns. hybridijärjestelmiä. Yhden energialähteen varaan rakennettu lämmitysjärjestelmä voi talon elinkaaren aikana tulla erittäin kalliiksi vaikka perusinvestointina ratkaisu olisikin nyt edullinen. 2. Lämmitysmuotojen valinta pientaloissa kansantajuiset valintakonseptit Rakentaja tiedostaa oman elämäntavan, käytettävissä olevan vapaa-ajan ja arvot: Selvitetään rakentajan oma halukkuus/mahdollisuus aktiivisuuteen ja vaivannäköön lämmityksessä (esim. polttopuiden teko, mielenkiinnon teknisiin järjestelmiin jne.) Millä hinnalla ja mistä rakennuttaja/asukas saa polttoainetta (onko edullista puuta, tykkääkö tehdä vapaa-aikana metsätöitä ja ovatko polttopuut kohtuuetäisyydellä?) Selvitetään lämmitysratkaisun ekologiset, taloudelliset, mukavuustekijät ja omistajan arvovalinnat Voidaanko valittua lämmitysmuotoa muuntaa ja kehittää tulevaisuudessa parempaan? (järjestelmien, tilojen ja rakenteiden muuntojoustavuus, esim. teknisen tilan koko) Selvitetään rakentajan näkemys lämmitysmuodosta (haluaako nähdä vaivaa energian hankinnassa ja säästää energiakuluissa vai haluaako helppohoitoisen lämmitysjärjestelmän, joka voi olla elinkaarikustannuksiltaan hieman kalliimpi)? Johtopäätös: On useita oikeita lämmitysmuotoja, kun ratkaisua lähestytään eri näkökulmista Kaikille rakennuksille yhteiset peruskriteerit Energia-arkkitehtuuri ja ilmaisenergioiden hyödyntäminen, tilatehokkuus Energiatehokas rakennus, pieni lämpöhäviö (vähintään Oulun tavoitetaso ks. Energiakortti) Tutkitut, toimintavarmat ja turvalliset rakenteet Vesikiertoinen lämmönjako. Kaukolämpöverkon ulkopuolella vesivaraaja, joka tuunattavissa hybridiksi. Maapiirillä ilmanvaihdon esilämmitys Varalämmönlähteenä varaava takka Valmius sähkön tuottamiseen sähkökatkon aikaan (akut, generaattori jne.) Muuntojoustava tekninen tila Talossa on valmius kytkeä uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkojärjestelmiä (talon suuntaus sellainen, että etelään/länteen on vapaita ja varjostamattomia pintoja). 2.1 Rakennus kaukolämpöalueella Ensisijaisesti suositellaan käytettäväksi kaukolämpöä, mutta myös muut lämmitysratkaisut mahdollisia. Pienissä ja energiatehokkaissa taloissa (alle 130 m2) tulee harkita myös muita lämmitysvaihtoehtoja kuin kaukolämpöä, koska kaukolämmön kiinteän maksun osuus kasvaa suhteettoman suureksi, kun kulutus jää pieneksi. Kaukolämmön yhteyteen ei ole järkevää asentaa aurinkokeräimiä, eikä ilmalämpöpumppua. Valmius tuottaa aurinkosähköä talon peruskuorman verran, joka tyypillisesti suurimmassa sähkövaiheessa on n 180 W. Siis taloudellisesti perusteltu aurinkosähköpaneelin pinta-ala tyypillisessä omakotitalossa on noin 1-2 m 2. RAKENNUSOPAS 9
2.2 Rakennus ei ole kaukolämpöalueella Talon lämpöhäviö on -30 % määräysten väh.tasosta (Oulun taso) ja voimassa edelliset peruskriteerit. RAKENNUKSEN KOKO (esim. talotekniikan ja energialäh. konsepteja) Alle 100 kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) -ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: vesitakka B vaihtoehto: ilmalämpöpumppu HINTA (lisäinvestointi peruskriteerienpäälle), hinnat viitteellisiä 0 1500 2000 2000-3000 1500-2000 Harkittavia lisävalintoja/ valmis jälkiasennukseen Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Puukiuas LTO -piipulla (1300-2000 ) Aurinkokerääjät 1500-3000 100-150 kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A vaihtoehto: ilmalämpöpumppu + vesitakka B vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + aurinkokerääjät C vaihtoehto: PILP/maalämpö -yhdistelmä 0 1500-2000 1500 2000 2000 3000 5000-7000 2000 3500 11 000 13 000 Hybridivaraaja (3000-4500 ) Hybridiohjaus- ja taloautomaatio (4000-5500 ) Puukiuas LTO -piipulla (1300 2000 ) Aurinkosähkö (0,2 kw (p) 1000 Aurinkokerääjät 2000 3500 130-180 kem2 -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) A vaihtoehto: PILP veteen (huom. sis. IV-koneen) + vesitakka + aurinkokerääjät + multiohjain B vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) 0 5000-7000 2500-3000 2000-3500 1000 1500 11 000-13 000 Hybridivaraaja (3000-4500 ) Hybridiohjaus ja taloautomaatio (4000-5500 ) Puukiuas LTO -piipulla (1300 2000 ) Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 Yli 180 kem2 *) -varasähkölämmitys (kuuluu perusvalintoihin) - ilmanvaihtokone (LTO 75%, SFP alle 2) A-vaihtoehto pellettilämmitys B -vaihtoehto: maalämpö C- vaihtoehto: PILP/maalämpö *) (huom. sis. IV-koneen) 0 1500 2000 10000 13000 15000-18000 11 000-13 000 Aurinkosähkö (0,2 kwp) 1000 *)Nämä soveltuvat myös pienempiin taloihin, jos arvostaa helppokäyttöisyyttä. Selitykset: PILP= Poistoilmalämpöpumppu Vesitakka= Takka, jolla voidaan lämmittää lämmintä käyttövettä LTO-piippu= Ottaa lämmön talteen savukaasuista ja siirtää veteen 10 RAKENNUSOPAS
Erittäin energiatehokkaiden talojen rakentamisessa riskien hallinta edellyttää rakennusprosessin koko laatuketjun toteutumista: 1) rakennuttajan laatutavoitteet, perälautana määräysten vähimmäistaso 2) suunnittelutiimin tiivis yhteistyö, suunnittelun aloituskokoukset: energia-arkkitehtuuri, rakennusfysiikka, talotekniikka, toteutuksen suunnittelu 3) työmaatoteutus suunnitelmien noudattaminen ja kosteudenhallinta Sähkön- ja lämmönjakelun katkokset Laitteiden ja järjestelmien toimintavarmuus Rakennuksen väärinkäyttö ja säännöllisten huoltojen laiminlyönti RAKENTAMISPROSESSIN KUIVAKETJU kosteuslaatuluokka energiatodistuksen rinnalle Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Rakentamisen kosteudenhallinta koskee koko rakennusprosessia: rakennuttamista/tilaamista, suunnittelua, työmaatoteutusta, valvontaa ja dokumentointia. Näin luodaan kiinteistön ylläpidolle ja käytölle hyvät toimintaedellytykset. Kuivaketju rakentamiseen on tulevaisuuden ratkaisu. Kuivaketju on analoginen elintarvikkeiden kylmäketjulle. Kuivaketjun toteutuminen voidaan todentaa kosteuslaatuluokituksella, johon kerätään tietoja vakiintuneiden mittausten kuten lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen tuloksista ja täydennetään sitä suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteuden hallinnan arvioinnilla ja seurannalla sekä ilmanvaihdon säädöillä ja mittauksilla. Kosteuslaatuluokitus ja energiatodistus yhdessä ovat viesti kokonaislaadusta. Laatua ei voida varmistaa, jos ei sitä systemaattisesti mitata ja dokumentoida. Haasteena asenteet, rakenteet, tekniikka, käyttö ja pilkottu vastuu Eräs merkittävä syy kosteus- ja homeongelmien syntymiseen ovat asenteet: näin on aina ennenkin tehty ja niin tehdään nytkin. Asennemuutos lähtee rakennuttamisesta, hankkeen laatutavoitteista, resurssi- ja aikavarauksesta suunnitteluun ja toteutukseen. Rakennushankkeet pilkotaan, jolloin vastuu hämärtyy. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan, mutta tämä on liian usein tapahtunut laadun ja kosteudenhallinnan kustannuksella. Rakennusvalvonta voi tukea rakennusprosessin kosteudenhallintaa edellyttämällä sitä lupaehdoissa. Rakennuksen ja ympäristön kosteustekniseen suunnittelua ei tehdä riittävän hyvin. Pintavedet virtaavat rakennukseen päin, maakosteus rasittaa rakenteita. Tulee harkita riskirakenteiden valintoja esim. tasakattojen, kattoikkunoiden, lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden ja matalien sokkelien valintoja. Rakenteet ovat pääosin kerroksellisia ja ovat herkempiä virheille kuin massiivirakenteet. Talotekniikan säädössä, huollossa ja opastuksessa on puutteita, mikä osaltaan lisää kosteusrasitusta. Tarvitaan pilotointia/ koerakentamista ja kenttätutkimusta tulevaisuuden talojen toimivuudesta. Yksittäisiä koetaloja on jo rakennettu, mutta nyt kaivataan kymmenien talojen pilottialueita, joissa yritykset voivat kehittää tuotteita. Tällainen ensimmäinen pilottialue on käynnistetty Oulussa (RESCA). Kaavoituksessa on jo alustavasti varattu seuraavat pilottialueet, jos toiminnalle on kysyntää. Kuivaketju edellyttää yhteistyötä Rakennuttajan laadunmääritys on perusta hankkeen laatutasolle. Seuraavaksi kuivaketju edellyttää, että hankkeeseen on sidottu osaavat suunnittelijat, rakentajat ja valvojat, hankkeen eri vaiheisiin on varattu riittävästi resursseja ja aikaa toimenpiteille. Rakennuksen oikea käyttö varmistaa lopullisen kuivaketjun. Rakentamisprosessin kosteuslaatuketjun mittaaminen tulee perustua heikoimman lenkin periaatteeseen. Tältä pohjalta on kehitetty kosteuslaatuluokitus. Tavoitteena on määrittää kosteuslaatuluokka vakiintuneiden mittausten, kuten lämpökuvauksen (lämpötilaindeksin) ja tiiviysmittauksen tulosten perusteella. Luokitusta täydennetään suunnitteluratkaisujen ja työmaan kosteudenhallinnan arvioinnilla sekä ilmanvaihdon säätöarvoilla. Kosteuslaatuluokka on tiivistetty todistus laajemmasta kokonaisuudesta. Pääsuunnittelija kerää eri vastuutahoilta mittaustulokset yhteen, määrittää lopullisen kosteuslaatuluokan ja liittää sen energiatodistuksen rinnalle. Kokonaisarviointi perustuu heikoimman lenkin peri aatteeseen. Esim. kosteuslaatuluokituksen osa-alueiden arviointitulos: A- A-B-A-A-A-D tuottaa lopputuloksen D. Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Kun rakennuttajat innostuvat tavoittelemaan parempaa kokonaislaatua, heitä ohjataan käyttämään ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. RAKENNUSOPAS 11
Energiatehokkaassa rakentamisessa kosteudenhallinta on hyvän laadun perusta. Työmaan sääsuojaus on entistä tärkeämpää. Betonirakenteiden tulee kuivua ennen pinnoitusta. Rakenneratkaisujen kosteus- ja lämpötekninen toimivuus sekä ilmatiiveys tulee varmistaa. Ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän suunnitteluun, toteutukseen ja säätöön tulee erityisesti panostaa, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. Hyvää rakennustapaa ei pidä unohtaa. Ammattiylpeys kuuluu rakentamiseen. Rakennukset ovat meidän suurin kansallinen omaisuutemme. Laadukkaampi rakentaminen osaltaan vähentää sairastumisia, lisää työtehoa ja luonnollisesti vähentää myös tulevaisuuden korjaustarpeita. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. Kuva 1: Sääsuojana voi toimia myös valmis katto, joka tehdään ensimmäisenä talon sokkelin päällä ja nostetaan sivuun ja lopullisesti samana asennuspäivänä seinäelementtien päälle. Menetelmä on yleistynyt viimeisen 10 vuoden aikana ja on todettu kustannustehokkaaksi sekä toimintavarmaksi. Kuva 2: Tukholmaan rakennetaan Ruotsin korkeinta 7-kerroksista puukerrostaloa ja se suojataan hissillä nousevalla suojateltalla. Rakennuselementit puretaan rekkakuormasta siltanosturilla teltan sisällä. Myös elementtien siirrot ja asennukset tehdään siltanosturilla suojateltassa. Työmaavaiheessa kuivaketju ei katkea. Voisiko tällainen suojausjärjestelmä olla käytössä myös Suomessa? / Kuvan ottanut Pekka Seppälä 22.11.2013. 12 RAKENNUSOPAS
HOKSAUTTAMALLA LAATUA ENEMMÄN KUIN LAKI VAATII Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta Alkuväittämä: Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen jälkeen rakennuttaja on laatutietoisempi ja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. Talon elinkaaren aikainen energiankulutus ja ylläpito voi maksaa monta kertaa enemmän kuin talon rakentaminen. Rakennuttaja voi tehdä laatuvalintoja ja vertailla tuloksia tässä jutussa esiteltävällä ennakoivan laadunohjauksen menetelmällä - laadunohjauksen työkaluilla ja laatukorteilla. Viisailla laatuvalinnoilla ylläpito ja energiakustannukset on mahdollista jopa puolittaa rakennuksen elinkaaren aikana. Tulevaisuudessa rakennuksen myyntiarvossa ja kiinteistöverotuksessa parempi energiatehokkuus tulee näkymään positiivisena asiana. Ennakoiva laadunohjaus, mistä on kysymys? Talon rakentaminen on yksi keskivertoperheen elämän suurimmista taloudellisista investoinneista. Onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Rakentamisen laatuvalintojen tulee olla harkittuja ja määräytyä rakennuttajan omista lähtökohdista. Määräysten vähimmäistaso on perusedellytys. Hoksauttamalla laatutasoista heti rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennuttajat tekevät vapaaehtoisia, tietoisia ja laadukkaampia valintoja. Tätä työtä on rakennusvalvonnan laadunohjaus. Ennakoivan laadunohjauksen kohderyhminä ovat rakennuttajaperheet, suunnittelijat, vastaavat työnjohtajat, talotoimittajat ja urakoitsijat. Laadunohjaus käynnistyy välittömästi tontin hankinnan jälkeen, ennen toimituksiin sitoutumista. Ohjaustilaisuuksissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. Laadunohjauksen perustyökalu on www.pientalonlaatu.fi -suunnittelu- ja arviointijärjestelmä ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. Teknisen laadun ohjaus sisältää energia-, ympäristö-, kosteus- ja sisäilmastovalintoja. Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa. Rakennusvalvonnan laadunohjaus on rakennuslupaan sisältyvä kuntalaispalvelu. Rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjaus rahoitetaan lupatuloilla. Verotuloja ei käytetä, koska vuositasolla rakennusvalvonta tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Vuosina 2005-2013 tehty laadunohjaus tuottaa vuonna 2013 rakennusten omistajille energian säästönä lähes 8 miljoonaa euroa. Vielä suurempi säästö saavutetaan rakennusten kosteudenkestävyydellä ja hyvällä sisäilmastolla sekä niiden seurannaisvaikutuksilla. Laaturakentamisella voidaan säästää luontoa ja rahaa sekä edesauttaa hyvää elämää. Kuva 1: Ennakoivan ohjauksen laatupolku onnistuneen lopputuloksen tae Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella. muoto Tulevaisuuden talon laatupolku Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella! Tontin valinta koko ilmansuunnat materiaali huolto Talotekninen suunnittelu ja energiamuotojen valinta Ylläpito takaisinmaksuaika taloautomaatio hybridit oma aktiivisuus uusiutuvat energiat Rakenteet Energia-arkkitehtuuri aurinkoenergia tilatehokkuus massoittelu varjostukset suuntaukset muuntojoustavuus U-arvot ilmanpitävyys hallittu käyttö Energiaviisaus lisääntyy ja lopputuloksen laatu paranee PERUSTANA ENERGIAVIISAAT MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE Rakennusvalvonta RAKENNUSOPAS 13
TILASUUNNITTELU on energiatehokkuuden perusta Kuva 2: Tilasuunnittelu on energiatehokkuuden lähtökohta Hyvällä ja tehokkaalla tilasuunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää pientalon energiankulutusta. 1 TEHOKAS TILANKÄYTTÖ... toimivalla tilasuunnittelulla säästät neliöissä ja käyttökustannuksissa. 2 3 4 Rakenna järkevästi. Hyvällä tilasuunnittelulla saat toimivan kodin, jonka jokainen neliö on hintansa arvoinen ja asuminen edullisempaa. 5h + k 161 htm² pinta-alan säästö 32 m² - 20% RAKENNUKSEN MUOTO... rakennuksen muotoa voi luoda myös kylmillä rakennelmilla. ulkoseinän pinta-ala alapohjan pinta-ala yläpohjan pinta-ala 5h + k 129 htm² Lämpimän rakennusmassan muodolla on suuri vaikutus energiankulutukseen. Yksinkertaiset muodot ja kohtuullinen tilavuus eivät vähennä asuttavuutta - avaria tiloja, valoisuutta, toimivuutta - kun tilasuunnittelu on harkittua. 530 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo osittain korkeaa tilaa (40m²) - 14% - 25% - 25% ELINKAARIKUSTANNUKSET... suuri osa kustannuksista syntyy rakennuksen käytön aikana. 385 m³ 150 htm² kaksikerroksinen talo Hyvä tilasuunnittelu näkyy edullisen hankintahinnan lisäksi alhaisempina energia-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksina. ASUMISTAPA ilmatilavuuden säästö - 27% 145 m³... energian kokonaiskulutukseen vaikuttaa asukas itse. Miten asut? Hyvin suunniteltu ja rakennettu pientalo antaa asukkaalle mahdollisuuden energiatehokkaaseen asumiseen - asumistottumuksilla on suuri vaikutus energian kulutukseen ja asumisviihtyisyyteen. RAKENNUSVALVONTA OULU Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusta on tilasuunnittelu Rakennusten energiatehokkuuden tavoittelussa onnistuminen on monen asian summa. Kaavoituksella ja energiantuotannolla luodaan peruslähtökohta onnistuneelle lopputulokselle. Yksittäisen rakennuksen energiatehokkuuden perusta on rakennuksen muoto ja sijoittuminen tontille sekä tehokas tilasuunnittelu. Monimutkainen muoto ja hukkaneliöt ovat energiatehottomuutta ja epätaloudellisuutta. Onnistuneen arkkitehtisuunnittelun rinnalla tulee tehdä laatuvalinnat ikkunoiden ja ovien, ulkovaipan lämmöneristävyyden ja ilmatiiveyden sekä talotekniikan osalla. Lopullisessa energiatehokkuudessa onnistuminen edellyttää energiasäästävää käyttöä ja ylläpitoa. Miten arvioit suunnitteluvaiheessa talosi energiatehokkuuden? Oikeilla valinnoilla matalaenergiatason saavuttamiseen ei liity merkittäviä riskejä. Lähtökohtana ovat määräysten mukaiset lämmöneristyksen paksuudet ala- ja yläpohjassa sekä seinissä. Parempi energiatehokkuus saavutetaan valitsemalla määräysten vähimmäistasoa paremmat ikkunat, ovet ja ilmanvaihtokone sekä huolehtimalla paremmasta ulkovaipan ilmanpitävyydestä. Lisäinvestointia tulee noin 2000 euroa. Takaisinmaksuaika on keskimäärin 2-5 vuotta. Ohjaustyössä käytetään kehitettyjä laadunohjauksen työkaluja. Näistä keskeisimpiä ovat www.pientalonlaatu.fi, Energiajunior ja Junior Lite -laskentaohjelmat kuvassa 3 ja kuvassa 4 esitetty energiakortti. 14 RAKENNUSOPAS
Kuva 3: Junior Lite ohjelmalla (https://www.energiajunior.fi/ elukulaskuri) voi iteroida energialaskentaa suunnitteluprosessin aikana. Liukukytkimillä valitaan rakennuksen koko ja energiatehokkuus sekä lämmitysmuoto. Lisäksi valitaan tulisijojen määrä, ilmalämpöpumppu, aurinkokerääjien ja paneelien pinta-ala. Ohjelma laskee alustavan E-luvun, jonka perusteella voidaan arvioida suunnisteluratkaisun energiatehokkuutta. Kuva 4: Energiakortissa on esitetty keskeiset rakenteelliset valinnat paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Lähivuosina ohjauksen tavoitteena on suositella matalaenergiatasoa parempaa edellyttäen, että rakennusalalla hallitaan kattavasti toteutukseen liittyvät riskit. Rakennusvalvonnan rooli on ohjata rakennuskantaa energiatehokkaaseen suuntaan. Varmistamalla toimivien huoltokirjojen olemassaolo voidaan viitoittaa myös asumistottumuksia ja huoltoja energiansäästöä tukeviksi. Energiansäästössä vetoaminen pelkkiin asumisja käyttötottumuksiin ei tuota tavoiteltavaa tulosta, jos rakennuksen energiatehokkuus jää hoitamatta. Ilmatiiveys on energiatehokkuuden halvin ratkaisu Ulkovaipan ilmatiiveys on kiistatta tärkeä asia. Se vähentää energiankulutusta, vähentää vedon tunnetta ja mikä tärkeintä parempi ilmantiiveys vähentää rakenteiden kosteusriskejä. Paremman ulkovaipan ilmatiiveyden saavuttaminen ei ole suuri kustannus. Parempi tiiveys edellyttää hyvää detaljisuunnittelua ja työmaatoteutuksen laatua. Kuva 5. Korjausrakentamisessa on suuri energiansäästön mahdollisuus Vuoden 2050 rakennuskannasta on nyt rakennettu puolet ja puolet tullaan rakentamaan seuraavan 40 vuoden aikana. Valmiina oleva rakennuskanta tulee kuluttamaan vuonna 2050 80 % rakennusten energiasta. Korjausrakentamisessa on energiansäästön mahdollisuus. Korjaustoimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita ja/tai tietoisia arvovalintoja. Energiatehokkuustavoitteet pitää asettaa hankekohtaisesti siten, ettei aiheuteta kosteus ja sisäilmasto-ongelmia. Oulun rakennusvalvonta RAKENNUSOPAS 15
TIIVEYSKORTIT 9.12.2013 Ilmanpitävyys pientaloissa - Tilastot 2013 Ilmanvuotoluvun määrityksen periaatteita Ulkovaipan ilmavuotoluku q 50 [m 3 /(hm 2 )] on vaipan läpi 50 Pascalin alipaineessa yhden tunnin aikana virtaava ilmamäärä suhteutettuna rakennuksen vaipan pinta-alaan. Aiemmin käytössä ollut n 50 -luku ilmoitti ilmavuodon sisätilavuutta kohden. q 50 -luku on yksikerroksissa pientaloissa yleensä lähes sama kuin vanha n 50 -luku. Isommissa kohteissa q 50 -luku on yleensä suurempi kuin n 50 -luku, kerrostaloissa jopa 1,5-2 kertaa suurempi. Kolmeen taulukkoon on ryhmitelty eri kriteerein pientalojen rakennusten ulkovaipan ilmavuotolukuja. Yritykset ovat teettäneet mittaukset ja vastaavat tulosten oikeellisuudesta. Mittaukset on tehty ja tulokset käsitelty RT 80 10974 ohjeen mukaisesti. Mittaajat antavat kirjallisen lausunnon, jossa on laskettu tilastollinen ilmanvuotoluku ja vakuutettu, että yrityksen kaikki mittaustulokset ovat mukana käsittelyssä. Osapuolten toivomuksesta, uskottavuuden varmistamiseksi mittausprosessia valvotaan pistokokeilla, joissa tarkistetaan laitteiden kalibrointitodistukset ja mittaajien pätevyydet sekä todetaan kohteen mittauskelpoisuus. Laadunvarmennuksena rakennustarkastaja voi edellyttää välittömästi tehdyn mittauksen jälkeen ulkopuolista uusintamittausta 1-3 kertaa vuodessa talotoimittajan kohteisiin. Pistokoemaisella tarkistusmittauksella halutaan varmentaa mittauksien luotettavuus. Laadunvarmennusmittauksen kustannuksesta vastaa yritys. Tilastoon otetaan mukaan päivitystilanteesta taaksepäin vuoden tulokset. Jos kohteita on alle 12, tulee täydentää mittaussarjaa edellisillä tuloksilla siten, että tilastokäsittelyssä on vähintään 12 asuntoa. Ilmanpitävyyden mittauskuvaus on esitetty rakennusvalvonnan tiiveyskortissa ja henkilösertifiointikoulutuksessa. On tärkeää, että kohde on läpivientien osalta valmis ennen mittausta ja mittausvalmistelut tehdään oikein. Yleensä parempi ilmatiiveys korreloi paremman teknisen loppulaadun kanssa. Huom! Lista täydennetään tammikuussa 2014 jolloin mukana ovat myös joulukuun 2013 tulokset sekä laajempi joukko yrityksiä. TAULUKKO 1: Talotoimittajat, jotka mittauttivat kaikki vuonna 2013 valmistuneet talot. Mittausraportti tarkistetaan käyttöönottokatselmuksessa ja mitattua ilmanvuotolukua käytetään kohteen energiaselvityksen päivityksessä Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] Rakennusliike A. Vänttilä Oy, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,5 [0,3...0,5] Puroila Oy Pientalo, puu alle 50 0,6 [0,2...0,7] Siklatalot, muuttovalmis Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,1] JT-TALO Pientalo, puu alle 50 0,9 [0,4...1,3] Pohjolan Design-Talo Oy Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,1...2,4] Kastelli-talot Oy, muuttovalmis Pientalo, puu yli 100 1,0 [0,2...1,8] Dekotalo Pientalo, puu 50...100 1,1 [0,3...1,5] Kontiotuote Pientalo, hirsi 50...100 1,7 [0,4...2,5] TAULUKKO 2: Talotoimittajat, jotka mittauttivat vähintään 12 taloa ja määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti RT 80 10974 ohjeen mukaisesti. Energiaselvityksessä käytettävä ilmanvuotoluku määritetään tiiveyskortissa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] Lammi-Kivitalot Oy Pientalo, betoni alle 50 1,3 [0,2...1,1] Finnlamelli Pientalo, puu alle 50 1,5 [0,5...1,8] Omatalo Oy Pientalo, puu 50...100 2,0 [0,4...3,7] TAULUKKO 3: Ryhmärakennus- ja rivitalotoimittajat, jotka määrittivät ilmanpitävyyden tilastollisesti. Rakennusvalvonta määrittää mitattavat asunnot ennen mittausta. Mitataan 20 % asunnoista, kuitenkin vähintään 6 asuntoa Yritys Talon rakennetyyppi Mittauksia v. 2013, kpl q 50 ilm [hajonta] OKV-Tekniikka Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,3 [0,2...0,5] Nastarakennus Oy Rivitalo, puu-betoni alle 50 0,7 [0,5...0,8] Oulun Rakennusteho Oy Pien-/paritalo alle 50 0,8 [0,3...1,1] Sonell Oy Pien-/pari-/rivitalo, puu alle 50 0,9 [0,7...0,9] Kuva 5: Pientalojen tiiveystilasto Rakennusvalvonta Oulu www.ouka.fi/rakennusvalvonta www.pientalonlaatu.fi 16 RAKENNUSOPAS
on kehittänyt korjausrakentamiseen uudisrakentamista vastaavan ennakoivan laadunohjauksen, joka otettiin pientalojen osalta käyttöön vuonna 2012 ja kerrostalojen osalta loppuvuodesta 2013. Tähän mennessä on järjestetty yli 10 korjausrakentamisen yleisötilaisuudet, joihin on osallistunut n 700 henkilöä. Toimintaa kehitetään edelleen asiakaspalautteen pohjalta. Palautteen perusteella näyttäisi olevan suuri tarve korjausrakentamisen ohjaukselle sekä pientaloissa kuin myös kerrostaloissakin. Loppupäätelmä: Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii. AURINKOSÄHKÖN VALINTAOHJE Arvoisa pientalon omistaja, Harkitsetko omakotitaloosi aurinkosähköjärjestelmää? Onko päätöksesi perusteena taloudellinen kannattavuus? Tee alustava kannattavuusarviointi tämän ohjeen avulla. AURINKOSÄHKÖN KUSTANNUSTEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN - TAVOITTEET Aurinkosähkön kannattavuus on viime vuosina parantunut voimakkaasti. Paneelien hinnat ovat tuotannon laajuudesta johtuen pudonneet ja samanaikaisesti ostosähkön hinnan ennustetaan jatkossakin nousevan. Aurinkosähkön kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin joitakin haasteita ja suunnittelutavoitteita, joita tässä paperissa avataan. 1) Aurinkosähkön taloudellinen kannattavuus perustuu tällä hetkellä siihen, että aurinkosähkö pystytään hyödyntämään lähes kokonaan itse ja verkkoon myyntiä on mahdollisimman vähän. 2) Kirjaudu sähköenergian tuottajasi energiatilille, josta saat talosi tuntitason perussähkön kulutuksen. Talosi sähkönkulutuksen peruskuormaksi mitoitukseen voit valita touko -heinäkuun keskimääräisen päivän. Tyypillinen omakotitalon sähkön peruskuorma on 300-450 W, joka jakautuu kolmelle sähkövaiheelle. 3) Esimerkiksi jos peruskuorma on 400 W ja kuorman oletetaan jakautuvan kolmelle vaiheelle: 180 W, 120 W ja 100 W. Aurinkosähkö on järkevää kytkeä suurimpaan peruskuormaan, siis 180 W vaiheeseen, jota pyritään kattamaan mahdollisimman paljon aurinkosähköllä. Koska Oulussa ei ole ns. vaihenetotusta, syntyy tilanteita, jolloin aurinkosähkö virtaa verkkoon halvalla hinnalla ja samaan aikaan toiselle vaiheelle ostetaan kalliimpaa sähköä verkosta. Tämä on hyvä tiedostaa kun lasketaan kannattavuutta. 4) Aurinkosähkön tuoton ja kulutuksen samanaikaisuus on haaste. Aurinkosähkön täysimääräinen hyödyntäminen nykytekniikalla ei onnistu, koska aurinkosähkön ja kulutuksen samanaikaisuus ei yleensä toteudu (katso liitteen taulukko). Jotkut pyrkivät lisäämään aurinkosähkön hyödyntämistä esim. lämmittämällä käyttövettä Pekka Seppälä, TkL, laatupäällikkö Oulun rakennusvalvonta aurinkosähköllä. Vesivaraajan sähkövastusta ohjataan veden lämpötilan mukaan. Kun sähkövastus menee päälle ja aurinko ei paista, niin aurinkosähköä ei juuri saada. Seuraavassa hetkessä voi vesivaraajan termostaatti sulkea sähkövastuksen, jolloin talon peruskuorma on vain esim. 180 W, aurinko alkaa paistaa täydellä teholla ja aurinkosähköä muodostuu selkeästi enemmän kuin on talon tarve. Tällöin virtaa aurinkosähkö ulkoiseen verkkoon pörssihinnalla. Aurinkosähkön hyödyntämisessä sama ongelma koskee suurinta osaa maa- ja ilmalämpöpumppuja. Ts. talon kulutushuippujen ja aurinkosähkön samanaikaisuus ei toteudu. Liitteessä 1 on esitetty suunnittelija Asko Rasinkosken (www.soleras.fi) aurinkosähkön tuotto vuositasolla. Hankekohtaisen alustavan kannattavuuslaskelman voi tehdä liitteen lähtöarvojen perusteella. Tärkeää on huomioida tehovähennykset aurinkopaneeleiden epäedullisesta suuntauksesta, varjostuksista sekä lumipeitteestä. 5) Esimerkkilaskenta liitteen lähtöarvojen perusteella: (Käytetyt arvot merkitty sinisellä liitteen 1 taulukkoon) Pientalo, lämmin pinta-ala 150 m 2, katto 15 ast, lounaaseen (-15 %) ja lumipeite ( -20 %). Sähkönkulutus 6000 kwh/v. Valitaan aurinkosähköjärjestelmä, jonka teho on 2,5 kwp. Vuosituotto optimiasennuksella on 2300 kwh, nyt 0,8x0,85 x 2300 kwh = 1564 kwh, josta 1-vaihtekytkentä antaa omaan käyttöön 26 %, joka on 407 kwh. Optimi ratkaisulla tuotto on 175 /v, nyt 113 /v. Järjestelmän perusinvestointi on n. 7 000. Vuosituotto investointi= 113 7 000 = 1,6 %. Aurinkosähkö pienentää E-lukua 407 kwh x 1,7 150 m 2 = 4,6 kwh/m 2. Energiatodistus ei yleensä parane. TÄRKEÄ HUOMIO! Lakisääteisessä talon energiaselvityksessä ja energiatodistuksessa aurinkosähköstä saa huomioida vain se osuus, joka käytetään talossa, ei verkkoon syötettävää osaa. 6) Johtopäätöksiä: Suomessa nykyehdoilla ja laitehinnoilla aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuajat pientaloissa ovat yleensä kohtuuttoman pitkiä. Jos vaihenetotus, nettomittarointi ja kannustava syöttötariffi otetaan käyttöön (esim. Saksan malli), niin aurinkosähkön kannattavuus paranee myös pientaloissa. Liike- ja toimistorakennuksissa sähkön peruskuorma voi olla niin suuri, että aurinkosähkö on taloudellisesti kannattava investointi jo nykyisin. Taksinmaksuaika voi olla jopa alle 10 vuotta. RAKENNUSOPAS 17
AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN KANNATTAVUUS Oletukset: Sähkön kuluttajahinta 0,15 /kwh KK-maksu 0 Pörssihinta 0,05 /kwh Laatija: Soleras, Asko Rasinkoski Järjestelmän tuottona pidetään korvatun ostosähkön ja myydyn sähkön summaa, vähennettynä mahdollisella kuukausimaksulla. Oulun sähkönmyynnissä kulukorvauksena sähkön verkkoon oston osalta peritään 10 % pörssihinnasta, joka pitää vähentää alla olevan taulukon tuotoista, 5 35 /vuosi. Kul./ v MWh Laite kwp Tuotto MWh 1-vaihekyt. Omakäyttö % Vaihenetotus Omakäyttö % 1-vaihe Tuotto Vaihenetotus (ei Oulussa) Tuotto Nettomittarointi (ei Suomessa) Tuotto 6 1,5 1,37 39 83 122 182 206 6 2,5 2,30 26 64 175 262 345 6 4 3,70 17 46 248 355 555 6 6 5,50 12 34 341 462 825 8 1,5 1,37 48 93 134 196 206 8 2,5 2,30 33 75 191 288 345 8 4 3,70 22 57 266 396 555 8 6 5,50 15 42 358 506 825 10 1,5 1,37 57 98 147 203 206 10 2,5 2,30 39 83 205 306 345 10 4 3,70 26 65 281 426 555 10 6 5,50 19 50 380 550 825 LIITE 1 Karkea kannattavuuslaskenta: Taulukosta löytyy vuosituotto. Paikalleen asennettuna järjestelmien hinnat ovat: 1,5 kwp 4 000 5 000, 2,5 kwp 6 000-7 500, 4,0 kwp 8 000 9 500 ja 6,0 kwp 11 000 12 500. Tuotto laskettu optimisuuntaiselle järjestelmälle Oulussa, etelään 45 ei varjoja eikä lunta. Kuormat Energiamarkkinaviraston tyyppikuormakäyristä jotka tasoittavat kuormahuippuja. Todellisilla kuormilla omakäyttö jäänee aina alle 95 %. Vaihenetottava energiamittari on vain harvoilla jakeluyhtiöillä. Vaihenetotus määrittää reaaliaikaisen eri vaihteissa sisään ja ulos virtaavan sähkötehon erotuksen, jonka mukaan laskutus määräytyy. Suomessa ei käytössä nettomittarointia (netotusta), joka mittaa sekä sisään että ulos virtaavan sähköenergian erotuksen, joka on lopullisen laskutuksen perusta, ts. aurinkosähkö on tallennettu verkkoon tulevaa käyttöä varten. 1-vaiheisten systeemien tuotto laskettu vaiheen peruskuormalla (huhti-elokuu, valoisan aikaan): Vuosikulutus 6 MWh n. 180W Vuosikulutus 8 MWh n. 240 W Vuosikulutus 10 MWh n. 300 W Pienitehoiset (< 4 kwp) aurinkosähköjärjestelmät kytketään yleensä yksivaiheisesti. Lumipeite marraskuusta maaliskuun loppuun pudottaa tuottoa n. 20 %. Suuntauksen optimialue: suuntaus kaakon ja lounaan välillä ja kulma n. 25-60 astetta -> vuosituotto laskee alle 10 % teoreettisesta optimista suunta etelä kallistus n. 45. 15 asteen paneeliasento etelä -10 %, kaakko/lounas -15 % ja itä-länsi tasakatto -25 %. Ts. optimiasennosta poikkeaminen vähentää aurinkosähkötehoa 10 25 %. Pystysuoralla asennuksella häviö 20 % (etelä) - 50 % (itälänsi) 18 RAKENNUSOPAS