TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS SUURI MAHDOLLISUUS VAI HALLITSEMATON RISKI ERA 17: Rakentamisen energiatehokkuus Rakentamisen energiamääräykset Hoksauttava rakentamisen ohjaus Helsinki / Rauma Sitran energialähettiläs / Oulun rakennusvalvonta,laatupäällikkö Pekka Seppälä

2 Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 59 % Osuus päästöistä 57 % Sitoumukset ja strategiat Kioton sopimus (päättyy 2012) Kansainväliset ilmastoneuvottelut (2012->) Ilmasto- ja energiastrategia (2020) Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta (2050)

3 Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Energian loppukäyttö 2007 Yhteensä 307 TWh Muut 4 % Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut 13 % Teollisuus 37 % Rakennukset 38 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 %

4 Ympäristövaikutukset Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia uusiutuva fossiiilinen Energiatehokas Energiantarve Nykytilanne

5 Energiatehokas maankäyttö Piirrokset: Leena Ahveninen

6 Hajautettu energiantuotanto Piirrokset: Leena Ahveninen

7 Rakentamisen ohjaus Piirrokset: Leena Ahveninen

8 Rakentamisen ohjaus *1) Rakentamismääräysten roadmap *2) Korjausrakentamisen määräykset *3) Rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus *4) Rakennusten energiatodistus ja rekisteri 5) Uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistönpidon palvelun tuottajien pätevyys 6) Kannustimet 7) Verotus * ) avataan hieman enemmän Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

9 Rakentamismääräysten roadmap (ERA toimenpide 14)

10 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset

11 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot).

12 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot). 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40%.

13 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot). 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40% : Materiaalitehokkuus sis. rakentamisen säädöksiin

14 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: +20% (voimaan ), kokonaisenergiatarkastelu, eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot). 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40% : Materiaalitehokkuus sis. rakentamisen säädöksiin 2019: Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa 2020: uudisrakentamisessa

15 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

16 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

17 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

18 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

19 Uudet energiamääräykset voimaan hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja. Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla. Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu. Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta. Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

20 Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti. Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Talojen pitää olla tuunattavissa passiivitalosta lähes nollaenergiaan. MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

21 Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti. Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Talojen pitää olla tuunattavissa passiivitalosta lähes nollaenergiaan. MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

22 Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella. Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti. Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Talojen pitää olla tuunattavissa passiivitalosta lähes nollaenergiaan. MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

23 Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Hankkeissa tulee käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. Rakennusmateriaalien ja järjestelmien tulee täyttää asetetut laadulliset vaatimukset. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. lähde: seuraavat viisi kalvoa YM

24 Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä. Hankkeissa tulee käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla. Rakennusmateriaalien ja järjestelmien tulee täyttää asetetut laadulliset vaatimukset. Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua. lähde: seuraavat viisi kalvoa YM

25

26

27

28

29

30 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

31 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm 100 % än hyötysuhde Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

32 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde kauko lämpö Energiamuoto maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

33 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde 100 % 100 % Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämpö 85 % 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

34 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

35 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20 E-luku, ei hyötysuht. E-luku, jossa hyötysuhteet 158,5 144,5 137, ,

36 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Energiamuoto kaukolämpö maalämpö puulämmitys 75%öljy 25%arska 50%sähkö 50% puu puulla kaikki passiivitalo/ 90% sähkö 10% puu Lähes nollae/ 50% puu 50% arska Lämmitysjärjestelm än hyötysuhde 100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85% Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 E-luku, ei hyötysuht. 100% 100% 1,7x35 0x30 1,7x35 0,5x35 1,7/0,5x35 0/0,5x20 158,5 144,5 137, , E-luku, jossa hyötysuhteet

37 Ennakoivan laadunohjaus osaksi rakennuslupaa: (ERA, toimenpide 17) - Oulun malli ennakoivasta laadunohjauksesta: - Laadunohjaus (8 tilaisuutta), joissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. - Laadunohjauksen perustyökalu on - suunnittelu- ja arviointijärjestelmän ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. - Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa. - Laadunohjaus on oululaisille suunnattu kuntalaispalvelu ja se sisältyy rakennuslupaan.

38 Ennakoivan laadunohjaus osaksi rakennuslupaa: (ERA, toimenpide 17) - Sitran, Tekesin ja YMn tukemana on ennakoivaa laadunohjausta jalkautettu kaupunkikeskuksiin ja niiden lähialueille. - Toimintamallia on jalkautettu/ jalkautetaan Joensuuhun, Porvooseen, Vaasaan, Rovaniemelle, Kotkaan,... - Sitran koordinoimassa kuuden suuren kaupungin ERAyhteistyössä on tavoitteena ottaa käyttöön hyviksi koettuja käytänteitä liittyen rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Oulun mallin mukainen ennakoiva laadunohjaus on yhtenä jalkautettavista toiminnoista.

39 Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi: 1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja sisäilmaston suhteen

40 Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi: 1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja sisäilmaston suhteen 2)hyvä ja kattava suunnittelu: suunnittelu ei ole enää yksilösuoritus vaan joukkuepeli!!! - energia-arkkitehtuuri - rak.fysikaalisesti toimivat rakenteet, ilmatiivis vaippa, ei kylmäsiltoja - toimiva ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä 3)työmaatoteutus: työmaan kosteudenhallinta, kosteusmittaukset ja olosuhdeseuranta (RH ja T), lämpökuvaus ja tiiveysmittaus

41 Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi: 1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja sisäilmaston suhteen 2)hyvä ja kattava suunnittelu: suunnittelu ei ole enää yksilösuoritus vaan joukkuepeli!!! - energia-arkkitehtuuri - rak.fysikaalisesti toimivat rakenteet, ilmatiivis vaippa, ei kylmäsiltoja - toimiva ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä 3)työmaatoteutus: työmaan kosteudenhallinta, kosteusmittaukset ja olosuhdeseuranta (RH ja T), lämpökuvaus ja tiiveysmittaus

42 Energia-arkkitehtuuri luo perustan Tilankäytön tehokkuus Selväpiirteinen pohjamuoto Ikkunoiden koko ja suuntaus, auringonsuojaus Tulisija varalämmönlähteenä Jos jäähdytys toteutetaan jälkikäteen jäähdytyslaitteita käyttämällä, energiankulutus voi kesäkuukausina jopa ylittää talvikauden energiakulutuksen. lähde:jari Heikkilä

43 Muodon vaikutus energiankulutukseen Ylimääräiset nurkat pois, säästö noin 8 % Lähde: Puuinfo Oy

44 Uusien omakotitalojen pinta-ala on jatkuvasti kasvanut

45 Tilankäytön tehokkuus on energiatehokkuutta Huoneistoala 125,5 m2 Huoneistoala 158 m2 Esimerkki5 h + k PINTA-ALAN SÄÄSTÖ 32,5 m2 eli 20 %

46 Toinen esimerkki, 5 h + k Huoneistoala 109 m2 Huoneistoala 142 m2 PINTA-ALAN SÄÄSTÖ SUURIMMAN JA PIENIMMÄN VÄLILLÄ 55 m2 eli 33,5 % Huoneistoala 164 m2

47 Rakennusmateriaalien vaikutus Absoluuttisesti rakennusten ympäristövaikutukset pienenevät. Nykyisissä rakennuksissa käyttöaika on dominoiva; 80-90% päästöistä tulee silloin. Nollaenergiataloissa materiaaleista tulee dominoiva. Rakennusmateriaalit ja kuljetus Sähköjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Ilmanvaihto Korjaus Nollaenergiatalo, 100 vuoden käyttöikä

48 Mitä edellyttää energiatehokas rakentaminen? Energiatehokkaan rakennuksen moitteeton toiminta edellyttää virheetöntä rakentamista. Onko sellainen mahdollista??? 1) Työmaan kosteudenhallinta pitää parantua 2) Rakenteilla tulee olla kuivumiskykyä 3) Vaipan ilmatiiveys paremmaksi (passiivitalon ehdoton edellytys on alle 0,6 1/h) 4) Ongelmalliset kylmäsillat ja paikalliset ilmavuodot kuriin 5) Taloteknisten laitteiden toimivuus tiiviin talon kanssa 6) Tulevaisuudessa edellytetään: vähäpäästöistä energiatuotantoa vähäpäästöistä rakennusmateriaalia

49 Korjausrakentaminen rakentamismääräyksin vuoden 2013 alussa (ERA toimenpide 15) Ilmeisesti toteutuu lähivuosina Velvoite tulee EU-tasolta Milloin pitää energiatehokkuutta parantaa? Pitääkö energiainvestointien olla taloudellisesti kannattavia? Mille energiatehokkuustasolle tulee korjata? Mitä toimenpiteitä yhteiskunta tukee? Tuetaanko hallittua korjausrakentamista? Pitäisikö tuen ehdoksi asettaa hallittu prosessi: Kuntotutkimus pitkän aikavälin korjaussuunnitelma yksittäisten korjaustoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tekniikansäätö, huolto ja oikean asumisen ohjaus.

50 Kirjautuminen palveluun ENNAKOIVA LAADUNOHJAUS SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITÄMINEN - Vapaaehtoiset rakennuttajan laatuvallinnat Valitut laatuvalinnat - Suunnitteluratkaisut -Rakentamisen dokumentointi -Ylläpidon dokumentointi -Energia kulutuksenseuranta Järjestelmä Kulutustietoa energiayhtiöiltä Talotoimittajat Viranomaisvalvontietoa

51 Mikä on ennakoivan laadunohjauksen TULOS/PANOS? PANOS: Laadunohjauksen panos 0,1 M /vuosi TULOS: Laadunohjauksen tulos yli 20 milj vuonna 2011 tavanomaisen rakentamiseen verrattuna. Määräystasoon tulos on n 40 milj.. (tulos saavutetaan vuonna 2011 rakennettujen talojen elinkaaren aikana)

52 Oulun rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen vaikuttavuus Säästöt Energiasäästö GWh/50 v Energiasäästö GWh/v CO 2 -päästöväh. tn/50 v CO 2 -päästöväh. tn/v Säästö milj. /v , , , , , , , , , , , , , , yhteissumma vuodelle , ,680

53

54 Vaipan ilmatiiveys on kriittinen tekijä riskittömässä energiatehokkuudessa Oulussa on kiinnitetty laadunohjauksessa erityistä huomiota rakennusten ulkovaipan ilmantiiveyteen Tiiveystilasto osoittaa, että Oulussa rakentajat osaavat tehdä kattavasti jopa alle 1 1/h tiiveyttä. Muutos on merkittävä, kun TTY:n tutkimuksen mukaan suomalainen keskitaso on n 3 1/h. Oulun rakennusvalvonnan nettisivulla julkaistavan tiiveystilaston kärkisijoilla on puurunkoisia taloja, mikä selkeästi kumoaa sen väittämän, että kivitalo on puutaloa ilmatiiviimpi.

55 VUODEN 2050 RAKENNUKSISTA ON NYT RAKENNETTU 50%. TOINEN PUOLISKO RAKENNETAAN 40 VUODEN AIKANA. NYT VALMIINA OLEVA RAKENNUSKANTA KULUTTAA VUODEN 2050 RAKENNUSTEN LÄMMITYSENERGIASTA 80%, JOS ENERGIATEHOKASTA KORJAUSRAKENTAMISTA EI TOTEUTETA.

56

57

58 Tekninen kestävyys Energiatehokkuus Ympäristöystävällisyys Kosteudenkestävyys Hyvä sisäilmasto Energian säästöä ei saa toteuttaa muiden osaalueiden kustannuksella. Hometaloja ei pidä sallia. Ammattilaiset mukaan heti alussa!!!

59 Kiinteistöjen käyttö ja omistus Piirrokset: Leena Ahveninen

60 Osaamisen kehittäminen Piirrokset: Leena Ahveninen

61 Osaamisen kehittäminen 1) Tutkimus- ja perusosaaminen 2) Korjausrakentaminen ja ylläpito 3) Uusien ratkaisujen testaus, kehittäminen ja käyttöön otto 4) Kuntien ERA17 toimintaohjelmat ja energiaviisaat strategiat 5) Energiaviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoijille 6) Seurantaryhmän asettaminen Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

62 Tärkeimmät yksittäiset toimenpiteet päästötarkastelu kaikkeen kaavoitukseen rajat yhdyskuntarakenteen hajautumiselle aurinkosähköllä nollaenergiataloihin rakentamismääräysten tiekartta korjausrakentamisen ohjaus rakentamismääräyksin rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus kiinteistöjen päästökauppa kiinteistöjen ja alueiden luokitus uusien ratkaisujen testaus, kehittäminen ja käyttöönotto Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

63 2020 asetetut EU:n päästötavoitteet saavutetaan Suomen rakennetussa ympäristössä jo 2017 Suomen rakennettu ympäristö on maailman paras vuonna 2050

64 Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Rakenteiden kosteustekninen toimivuus, ilmatiiveys, rakentamisen kosteudenhallinta ja hyvä sisäilmasto ovat riskittömän energiatehokkuuden perusteita! Ammattilaiset mukaan hankkeisiin heti alussa ja terve ammattiylpeys kunniaan rakentamisessa! Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

65 Kaikesta ei tarvitse luopua. Nuotio ei ole energiaviisasta, mutta se on viisasta. KIITOS! palautetta saa antaa: