Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1
Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet Metsätilan alkupääoma Puunmyynnin ajoitus Investoinnit Oma työ Näillä hän voi pyrkiä suurimpaan taloudelliseen tulokseen Tässä esityksessä tarkastellaan pääoman ja investointien vaikutuksia lainsäädäntöä ajatellen 4.11.2010 2
Kaksi perustapausta Metsänomistaja ei osallistu pääomamarkkinoille Tavallista menneisyydessä, ennen pääomamarkkinoiden vapautumista Esiintyy edelleen taloudellisesti passiivisten omistajien keskuudessa Pääomamarkkinoiden korkokanta ei ole relevantti, mutta aikapreferenssi on silti nollasta poikkeava Metsänomistaja osallistuu pääomamarkkinoille Päätöksentekoon vaikuttaa markkinakorko Lainat vallitsevat taloutta: kalleimman lainan korko Säästäminen vallitsee: parhaan sijoituskohteen korko 4.11.2010 3
Laskentakorko metsätaloudessa Investointien pitkästä kestoajasta johtuen reaalikorko on toimivampi korko kuin nimellinen korko (markkinakorko) Lainakorko vv. 03-09 = Markkinakorko Inflaatio = 1,0415 1,0146 = 1,0265 = 2,65% Riskittömän sijoituksen (valtionobl.) tuotto vastaavasti 1,59 % Laskentarkorkoa korjataan riskilisällä ja hintatrendillä Metsätalouden tuoton volatiliteetti n. ½ osakkeiden vastaavasta Osakkeiden riskilisä n. 4 % -> 2 % riskilisä Kantohintojen hintatrendi on ollut n. + 0,5 %/v Laskentakorko, lainat: 2,6 + 2 0,5 = 4,1 sijoitukset: 1,6 + 2 0,5 = 3,1 4.11.2010 4
Pääoman kohtelu Metsätalous on tuotantoa, jossa pääoman suhde vuotuiseen rahavirtaan on poikkeuksellisen suuri pääoman tarkastelu on tärkeää Vaihtoehdot Pidetään pääoma metsässä Otetaan pääomaa kulutukseen Otetaan pääomaa vaihtoehtoiseen sijoitukseen Pääomaa pidetään metsässä vain siihen määrään saakka, kun siitä saatu hyöty muualla ei ole suurempi 4.11.2010 5
Metsäpääoman tuotto Pääoman tuotto riippuu puuston Iästä Tiheydestä Laadusta Kun pääomaa lisätään, lisätuotto (maarginaalituotto) alenee Edellä oleva johtuu puuston luonteesta biologisena tuotantovälineenä (kilpailu valosta ja ravinteista) 4.11.2010 6
Esimerkki (Mänty, VT+) pääoman tuotosta eri tasoilla Reaalikorkokanta 0 0,01 0,03 0,05 Optimikiertoaika, v 125 105 80 65 Puunkasvatuksen nettotulot, /ha/v 271 263 224 172 Sidottu pääoma, /ha 10944 9281 7545 5854 Sijoitettavissa oleva lisäpääoma, /ha 0 1662 3399 5090 Lisäpääoman tuotto 3 % mukaan, /ha/v 0 17 102 153 Kokonaistuotto 3 % mukaan, /ha/v 271 280 326 324 Johtopäätökset: Liiketaloudellista kannattavuutta voidaan parantaa pitämällä sopiva määrä pääomaa metsässä Sopiva määrä riippuu mm. kasvupaikasta ja puulajista 4.11.2010 7
4.11.2010 8
Eri kiertoaikojen vaatimat pääomat ja tuotot 105 125 80 65 4.11.2010 9
Pääoman tuottavuuteen voidaan vaikuttaa Hakkuut Päätehakkuu kiertoaika Harvennushakkuiden voimakkuus Harvennushakkuiden tapa Jatkuvan kasvatuksen hakkuun voimakkuus ja tapa Metsäntilan investoinnit Metsänuudistamisen intensiivisyys: istutus, kylvö, luontainen Kilpailevan kasvillisuuden hoito Lannoitus Kunnostusojitus Metsätien rakentaminen Koneet ja laitteet 4.11.2010 10
Kiertoajan vaikutus 3 %:n nykyarvoon eri harvennusten lukumäärillä Mänty, VT 1750 1500 1250 Nykyarvo, /ha 1000 750 500 1 harvennus 2 harvennusta 3 harvennusta 4 harvennusta 250 0 40 50 60 70 80 90 100 110 Kiertoaika 4.11.2010 11
Uudistamisinvestointi Metsänuudistamisessa on samanlainen tilanne kuin pääoman määrässä On olemassa edullisin investoinnin taso, jolloin tuotto uudistamisesta ja vaihtoehtoisesta sijoituksesta ovat tasapainossa Vaikea tutkia, koska uudistamiseen liittyy niin paljon satunnaisuutta ja vaikuttavia tekijöitä Liiketaloudelliselta kannalta on kuitenkin varmaa, että karuilla kasvupaikoilla uudistamiseen ei kannata uhrata niin paljon rahaa kuin rehevämmillä kasvupaikoilla 4.11.2010 12
4.11.2010 13
Korkokanta ja liiketaloudellisesti kannattava uudistamistapa Varmaa on, että korkokannan noustessa kannattavin uudistamisinvestointi pienenee (alenevat rajatuotot) Tutkimustuloksia vähän (Oksanen-Peltola 1989, Ollonqvist ja Kajanus 1992) Männikössä, jos eri menetelmät ovat metsänhoidollisesti mahdollisia, edullisin uudistamistapa riippuu korkokannasta seuraavasti (lähinnä VT): 2 % tai alle: istutus 3 %: kylvö/istutus/luontainen Yli 3 %: luontainen Kuusikossa 3 % ja alle: istutus Yli 3 %: istutus/suojuspuumenetelmä/jatkuva kasvatus 4.11.2010 14
Harvennustapa (ala- vs. yläharvennus) ja kannattavuus Kannattavin harvennustapa riippuu useasta tekijästä Puuston laatu ja laatuhinnoittelu Poistetaan nopeakasvuisia ja huonolaatuisia puita yläharvennus Korkokanta Kiertoajan loppupuolella nostetaan pääoman tuottoprosenttia yläharvennuksilla Harvennuksen järjestys Ensiharvennus on alaharvennus hyvälaatuisissa metsissä Muuten tasa- tai yläharvennus Huom! Yläharvennuksen kannattavuus edellyttää, että harvennuksessa jäljelle jäävällä puustolla on hyvä kasvukyky 4.11.2010 15
Harvennustavan vaikutus nykyarvoon (Nerg 2010, julkaisematon) Puulaji/ kasvupaikka Alaharvennus, nykyarvo /ha Vapaa harvennus, nykyarvo /ha Erotus, /ha Alaharvennus % vapaasta harvennuksesta VT Mänty 1672 2111 439 74 MT Mänty 2308 3059 751 67 MT Kuusi 1847 2204 357 81 OMT Kuusi 4181 4829 648 85 Vapaa harvennus oli (optimaalisella tavalla) alaharvennus, yläharvennus tai harvennus runkolukusarjan molemmista päistä 4.11.2010 16
Eri-ikäismetsän puustopääoma Eri-ikäismetsän talouden keskeiset tekijät: Puustoon ja maapohjaan sitoutunut pääoma Pääoman tuotto Kustannukset Koska eri-ikäismetsärakennetta ei juuri esiinny, muunnosvaiheen ja tasapainotilan erottaminen on tärkeää Tasapainotilan taloudellinen analyysi Pääoman tuottoa kuvaa puuston arvokasvu, /ha/v Pääoman tuotto riippuu tuotantoon sidotun pääoman määrästä: Kun pääomaa lisätään, tuotto kasvaa, mutta vähenevällä nopeudella, ts. tuottoprosentti laskee Kun pääoman marginaalituottoa (viimeisen lisätyn euron tuottoa) verrataan korkokantaan, saadaan taloudellisesti edullisin pääoman määrä (Clark 1976) g( x) = r x 17
Marginaaliarvokasvu puuston runkotilavuuden funktiona 12,00 11,00 10,00 9,00 marginal value growth, % 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00-1,00 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0-2,00 volume, m 3 /ha 18
Keskustelun pohjaksi 4.11.2010 19
Ajatuksia metsätalouden sääntelyä ajatellen Liian tiukka sääntely voi johtaa ainakin muutamien kymmenien prosenttien tappioihin metsänomistajalle Nykyiset kiertoaikasäädökset ovat (enää) hyvin harvoin rajoittavia Uudistamistavan sääntely voi johtaa liiketaloudellisessa mielessä yli-investointeihin, varsinkin karummilla kasvupaikoilla (joskin on muistettava, että pieni investointi ei useinkaan tuota suurinta nettonykyarvoa) 4.11.2010 20
Kasvatettavan puuston sääntely, väljempi ratkaisu keskusteltavaksi Puuston pohjapinta-ala ja runkoluku selkeimmät kriteerit Molemmille minimiraja, joista jommankumman tulee täyttyä Esimerkki MT:lle: 18 m 2 /ha tai 1500 kasvatuskelpoista runkoa/ha 10 aarin laskentayksiköissä, tarkistetaan esim. x vuotta hakkuun jälkeen Sama kriteeri kävisi kaikenikäisille metsiköille Puustoisuuden yhteiskunnallisen sääntelyn perusteena metsien terveydentila/elinvoimaisuus ja hiilivaraston ylläpito 4.11.2010 21
, 4 Kari Hyytiäinen, Olli Tahvonen ja Lauri Valsta http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp143.htm 4.11.2010 22
Kari Hyytiäinen, Olli Tahvonen ja Lauri Valsta http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp143.htm 4.11.2010 23