Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Samankaltaiset tiedostot
Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Sisällysluettelo. Metsänlannoitus on tuottava sijoitus. Kysy lisää metsänlannoituksesta!

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

METSÄNLANNOITUS Forest Fertilization

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kangasmaiden lannoitus

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

METSÄNLANNOITUS Tuottava sijoitus

Teollinen hyötykäyttö

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suometsäseminaari, Seinäjoki

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Kasvuohjelmaseminaari

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kaura vaatii ravinteita

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Liite 5 Harvennusmallit

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Ojitusalueiden hoito

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari , Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Metsäpolitikkafoorumi

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Rikinpuute AK

MegaLab tuloksia 2017

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Juurikäävän torjunta

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

BIOTALOUS - FA Forest Oy

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Pohjois-Savon metsämaan ala on 1,31 milj. ha,

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Energiapuun korjuun laatu 2014

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Tukien pääperiaatteita

Kemira GrowHow n Y-lannoitteet

Myllyvehnän lannoitus AK

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Transkriptio:

Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla, kuten vanhoilla maatalousmailla. - Pidetään yllä metsän elinvoimaa - Ravinne-epätasapainoa esiintyy arvioiden mukaan 30-60 %:lla ojitetuista turvemaista

Kivennäismaiden lannoituskohteet Parhaat kasvatuslannoituskohteet ovat kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden havupuuvaltaiset metsät. Koivikoissa kasvulisäys jää alhaisemmaksi. Yhtenä syynä on lannoitteiden lyhyempi vaikutusaika. 3 Kohteet, joilla ravinnehäiriöt ovat aiheuttaneet kasvun taantumista. Näiden kohteiden terveyslannoitukseen on mahdollista saada valtion tukea.

Turvemaiden lannoituskohteet 4 Kasvun lisäys on suurin runsastyppisillä soilla, joissa kasvua rajoittavat fosfori ja kalium. Tällaisilla kohteilla Etelä- ja Keski-Suomessa kokonaiskasvu on lisääntynyt lannoituksella 35-40 m3 15 vuoden aikana. Yleensä turvemailla on typpeä runsaasti, mutta karuimmilla soilla typen määrä voi kuitenkin olla alhainen. Jos turpeen typen määrä on alle 1,5 %, on typpilannoitus tarpeen. Kasvuhäiriöitä aiheuttaa usein myös hivenravinne boori.

Lannoituksen ajankohta Kasvatuslannoitus tehdään ensiharvennuksen jälkeen. Suurin tuotto ja kasvulisäys saadaan lannoittamalla hoidettuja, nuoria ja keski-ikäisiä metsiä (35-70- vuotiaita). Koivikoissa parhaat tulokset on saatu lannoittamalla nuoria, 10-20 vuotiaita metsiköitä. Nuorissa metsissä lannoituksella nopeutetaan tukkipuun muodostumista. Varttuneissa metsissä kasvulisäys on lähinnä arvokasta tukkipuuta. Turvemailla paras lannoitusaika on harvennuksen jälkeen, ennen kunnostusojitusta. Kunnostusojitus aiheuttaa usein käyttökelpoisen typen määrän lisääntymistä, joka puolestaan voi aiheuttaa ravinnemäärien yhä suurempaa epätasapainoa. 5

Lannoituksen vaikutusaika Yksi lannoituskerta vaikuttaa kivennäismailla keskimäärin 6 10 vuotta. Koivikoissa lannoituksen vaikutusaika on vain 3-6 vuotta. Kiertoajan kuluessa metsä voidaan lannoittaa 3-4 kertaa. Turvemaiden lannoitus lisää kasvua pitkäksi aikaa. PKlannoituksen aikaansaama kasvulisäys kestää vähintään 10-15 vuotta. Fosforin kasvua lisäävä vaikutusaika on noin 30 vuotta, mutta kaliumin vaikutus loppuu n. 15 vuodessa. Turvemaiden lannoitus on hyvä uusia 20-30 vuoden kuluttua. 6

Miksi metsälannoitusta? Lannoitus on taloudellisesti erittäin kannattava sijoitus Kasvu lisääntyy, puu järeytyy nopeammin - Etelä- ja Keski-Suomessa lannoituksella saatu keskimääräinen kasvulisäys on 13-25 m3/v kahdeksan vuoden ajan - Kangasmetsien kasvatuslannoituksen vuotuinen tuotto on 10-20 m3 vuodessa Metsän kiertoaika lyhenee Puun laatua voidaan parantaa - Ravinnehäiriömetsissä terveyslannoitus saattaa olla edellytyksenä hyvälaatuisen ja täystiheän metsän kehitykselle. - Tutkimukset osoittavat, että kasvatuslannoitus lisää ykkösluokan tyvitukin ja terveoksaisen kakkosluokan tukin osuutta. - Lannoituksen vaikutus puuaineen tiheyteen ja puun lujuuteen on vähäinen. Puuaineen tiheys pienenee vain 2-5 %. 7 Kasvun nopeutuessa metsä myös sitoo enemmän hiilidioksidia, ja toimii tehokkaampana hiilinieluna.

8

Lannoituksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät: Puun kantohinta Kasvulisäyksen määrä Kasvulisäyksen jakautuminen tukki- ja kuitupuuksi Kasvulisäykseen kulunut aika Lannoituksen kustannukset Harvennushakkuutulojen aikaistuminen Kiertoajan lyheneminen 9 Leimikon hinnoittelutekijöiden paraneminen HUOM! Voit vähentää lannoituksen kustannukset verotuksessa.

Yara:n metsälannoitteet Metsän NP 1 (NPK 25-2-0) Metsän NP 1 sopii kangasmaiden kuusikoiden ja männiköiden lannoitukseen sekä koivumetsiin. Käyttösuositus on 450 800 kg/ha 6 8 vuoden välein. Lannoite sisältää hivenravinteista muun muassa latvavaurioita ehkäisevää booria sekä hapansateiden huuhtomia kalsiumia ja magnesiumia. Suomensalpietari (NPK 27-0-1) Suomensalpietari on typpilannoite, joka sopii kangasmaiden männiköihin, mutta sitä voidaan käyttää myös kuusivaltaisissa metsissä. Käyttösuositus on 400 750 kg/ha 6 8 vuoden välein. Levitys tehdään keväästä alkusyksyyn. 10

Yara:n metsälannoitteet Rauta-PK (NPK 0-8-14) Rauta-PK sopii typpirikkaille soille, sekä yhdessä typen kanssa myös karuhkojen soiden lannoitukseen. Käyttösuositus on 400 600 kg/ha. Jatkolannoitus tehdään ravinneanalyysin mukaan. Urea (N 46,3) Urea on typpilannoite, joka sopii parhaiten kangasmaiden männiköihin, mutta sitä voidaan käyttää myös kuusivaltaisissa metsissä. Lisäksi Urea sopii typpiköyhille soille yhdessä Rauta PK 1:n kanssa. Käyttösuositus kangasmailla on 250 430 kg/ha 6 8 vuoden välein ja soilla 150 200 kg/ha 10 15 vuoden välein. Levitys tehdään alkusyksystä pysyvän lumen tuloon saakka. 11 Metsän Kalium-hiven (NPK 0-0-30) Metsän Kalium-hiven sopii typpirikkaille soille, joissa fosforilisäys ei ole tarpeen. Aikaisemmin PK-lannoitetuissa suometsissä ei tavallisesti lisättyä fosforia tarvita, mutta kaliumista on ankara puute. Pienen käyttömäärän (250 350 kg/ha) ansiosta Metsän Kalium-hiven on kustannustehokas ratkaisu suometsien kalium- ja hivenlannoitukseen. Varmista puuston ravinnetila neulasanalyysillä. Metsän Kalium-hiven sisältää myös booria ja sinkkiä.

Yara:n metsälannoitteet Suometsän Y 1 (NPK 10-4-10) Suometsän Y 1:stä käytetään karuhkojen suometsien lannoituksiin, joissa fosforin ja kaliumin lisäksi tarvitaan myös typpeä. Käyttösuositus on 600 700 kg/ha 10 15 vuoden välein tai ravinneanalyysin mukaan. Booriravinne (B 0,75) Booriravinne on räätälöity viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta Kärsivien taimikoiden ja riukuvaiheen metsiköiden lannoitukseen ja kivennäismaapeltojen metsityslannoitukseen. Käyttösuositus on 250 350 kg/ha tai ravinneanalyysin mukaan. Pellonmetsityksen PK 1 (NPK 0-6-9) Pellonmetsityksen erikoislannoite on tarkoitettu peltojen metsitysalojen lannoituksiin. Lannoite sisältää runsaasti muun muassa booria (0,67 %), mikä on syytä huomioida annostelussa. Tuote sisältää biotiitin niukkaliukoista kaliumia 2,0 %. Käyttösuositus on 500 600 kg/ha tai ravinneanalyysin mukaan. 12 Metsän NP 2 (NPK 19-4-0) Metsän NP 2 on räätälöity erityisesti viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta kärsivien kasvatusmetsien terveyslannoitukseen. Käyttösuositus on 450 550 kg/ ha tai ravinneanalyysin mukaan.

Valtion Kemera-tuki terveyslannoitukseen Kemera- tukea on mahdollista saada metsiin, joiden kehitys on taantuvaa ravinteiden epätasapainosta johtuen, metsänhoitotoimista huolimatta. Tukea voivat saada 1.-3. kehitysluokan havupuuvaltaiset suo- ja kangasmetsät, sekä lehtipuuvaltaiset entiset maatalousmaat. Suometsän on oltava ravinteisuudeltaan vähintään suursarainen. Lannoitetarve, sekä lannoitteiden sopiva määrä ja koostumus tulee selvittää joko puustossa havaittavien kasvuhäiriöiden ja neulasten värivikojen perusteella, tai ravinneanalyysillä, jonka tuki korvaa. Tuen määrä on lannoitteiden osalta 40 % todellisista kustannuksista. Lannoitusta 13 varten saa tukea 40 % keskimääräisestä kustannuksesta, joka on alueellamme 0,11 e/kg. Lähde: Kemera-opas 2007.

Lannoitus keväällä 2012 Mhy Päijät-Hämeen alueella 14 Metsää lannoitetaan 283 hehtaaria, joista 42 hehtaaria saa tukea Kemera- varoista Lannoitus toteutetaan helikopterilla 17 nousupaikasta viiden kunnan alueella Lannoitteet on viety nousupaikoille jo helmikuussa Yhdeltä nousupaikalta on levitettävä vähintään 5,2 tonnia lannoitetta ja lentomatka saa olla korkeintaan 1,5 km. Lannoitettavan kuvion minimikoko on 2 hehtaaria. Yhteen nousupaikkaan voi yhdistää usean metsänomistajan lannoituskohteita.

Lannoituksen kustannukset v. 2012 Metsän NP1 600kg/ha 432 e/ha kuusikot Metsän NP2 550 kg/ha 467 e/ha kuusikot, joissa lievää boorin puutosta CAN 27 550 kg/ha 374 e/ha männiköt, kuusikot RPK 400 kg/ha 380 e/ha suometsien yleislannoite Booriravinne 350 kg/ha 315 e/ha boorin puutosalueet 15 Huom. Hinnat ilman alv:ia